KYSELY UUSILLE OPISKELIJOILLE 2008 Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Antti Kallio 20.8.2008
KYSELY UUSILLE OPISKELIJOILLE 2008 Yhteenveto kaikista vastaajista Kysely postitettiin kaikille suomenkielentaitoisille kesän 2008 valintakokeessa hyväksytyille sekä kahdelle, joille oli myönnetty tiedekuntaan opinto-oikeus Suomen Akatemian tiedekilpailussa saavutetun menestyksen perusteella. Yhteensä heitä oli 337. Kyselyyn vastasi 313 henkilöä eli vastausprosentti oli 92,9. Taulukossa 1 vastaajat on esitetty pääaineittain. Taulukko 1. Vastaajat pääaineittain N % Kansantaloustiede 53 16,9 Kehitysmaatutkimus 10 3,2 Käytännöllinen filosofia 12 3,8 Poliittinen historia 20 6,4 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 19 6,1 Sosiaalipolitiikka 23 7,3 Sosiaalipsykologia 18 5,8 Sosiaalityö 22 7,0 Sosiologia 34 10,9 Talous- ja sosiaalihistoria 14 4,5 Tilastotiede 8 2,6 Viestintä 30 9,6 Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja 17 5,4 Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja 17 5,4 Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimuksen linja 16 5,1 Yhteensä 313 100,0 Vastaajien taustatiedot Alla on esitetty vastaajien sukupuoli (taulukko 2), syntymävuosi (taulukko 3) ja äidinkieli (taulukko 4). Taulukko 2. Sukupuoli Nainen 193 61,7 Mies 120 38,3 Yhteensä 313 100,0
Taulukko 3. Syntymävuosi Ennen vuotta 1970 5 1,5 1970 1979 26 8,3 1980 8 2,6 1981 7 2,2 1982 14 4,5 1983 16 5,1 1984 33 10,5 1985 23 7,3 1986 35 11,2 1987 53 16,9 1988 55 17,6 1989 36 11,5 1990 2 0,6 Yhteensä 313 100,0 Vastaajien iän keskiarvo oli 23,16 vuotta. Tyypillisin ikä oli 22 vuotta. Nuorin vastaaja oli 18-vuotias ja vanhin 47-vuotias. Taulukko 4. Äidinkieli Suomi 308 98,7 Ruotsi 4 1,3 Ei vastannut - - Yhteensä 312 100,0
Aika ylioppilaskirjoituksista valtiotieteelliseen tiedekuntaan Vastaajien ylioppilasvuodet on esitetty taulukossa 5. Vastaajista 85,6 prosenttia (n=305) oli kirjoittanut ennen vuotta 2008. Taulukko 5. Vastaajien ylioppilasvuosi Ennen vuotta 1990 6 1,8 1990 1999 28 9,0 2000 7 2,2 2001 12 3,8 2002 14 4,5 2003 26 8,3 2004 19 6,1 2005 42 13,4 2006 47 15,0 2007 60 19,2 2008 44 14,4 Ei vastannut 8 2,6 Ei ylioppilas 0 0,0 Yhteensä 313 100,0 Vastaajista 85,6 prosenttia (n=305) oli siis pitänyt välivuoden tai -vuosia ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan hyväksymistä. Välivuoden pitäneiden pääasiallinen toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen on esitetty taulukossa 6. Yksi vastaaja on voinut valita useamman kohdan. Taulukko 6. Pääasiallinen toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen Töissä 76 28,7 Opiskelu muualla 90 34,0 Töissä ja opiskelu muualla 65 24,5 Töissä ja muu 11 4,5 Opiskelu muualla ja muu 6 4,2 Töissä, opiskelu muualla ja muu 5 2,3 Muu 12 4,5 Yhteensä 265 100,0
Taulukossa 7 on esitetty välivuoden tai välivuosia ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan hyväksymistä pitäneiden ja aikaansa opiskeluun käyttäneiden (n=165) aiemmat opiskelupaikat. Taulukko 7. Opiskelu muualla Helsingin yliopisto 58 35,2 Muu kotimainen yliopisto 46 27,9 Ulkomainen yliopisto 1 0,6 Ammattikorkeakoulu 30 18,2 Avoin yliopisto 9 5,5 Opistotaso 10 6,1 Muu kotimainen yliopisto ja 3 1,8 ammattikorkeakoulu Muu kotimainen ja ulkomainen yliopisto 1 0,6 sekä avoin yliopisto Muu kotimainen yliopisto ja opistotaso 1 0,6 Avoin yliopisto ja opistotaso 2 1,2 Ammattikorkeakoulu ja opistotaso 1 0,6 Helsingin yliopisto ja 1 0,6 ammattikorkeakoulu Muu kotimainen ja ulkomainen yliopisto 1 0,6 Helsingin yliopisto, ulkomainen yliopisto ja avoin yliopisto 1 0,6 Yhteensä 165 100,0 Muu toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen on esitetty taulukossa 8. Osa vastaajista oli valinnut useamman kuin yhden kohdan. Taulukko 8. Muu toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen N % Ase- tai siviilipalvelus 19 55,9 Oleskelu ulkomailla 11 32,4 Äitiysloma tai lastenhoito 1 2,9 Sairaus 1 2,9 Teatteria 2 5,9 Yhteensä 34 100,0
Taulukko 9. Onko pyrkinyt aikaisemmin valtiotieteelliseen tiedekuntaan? Vastaajista 51,1 % ei ollut pyrkinyt aikaisemmin opiskelemaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan. 48.9 % ilmoitti pyrkineensä vähintään kerran aiemmin. N % Ei 160 51,1 Kerran 105 33,5 Kahdesti 40 12,8 Kolme kertaa 5 1,6 Neljä kertaa 1 0,3 Kuusi kertaa 1 0,3 Seitsemän kertaa 1 0,3 Yhteensä 313 100,0 Aiemmat opinnot Vastaajilta kysyttiin vielä erikseen aiemmasta opiskelusta (myös ei-pääasiallinen opiskelu huomioon ottaen). Vastaajien aiemmat opinnot on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Aiempia opintoja yliopistossa, avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa Ei aiempia opintoja 100 31,9 Aiempia opintoja 200 63,9 Ei vastannut 13 4,2 Yhteensä 313 100,0 Taulukossa 11 on esitetty vastaajien voimassa olevat opinto-oikeudet muissa tiedekunnissa ja korkeakouluissa. Taulukko 11. Opinto-oikeus kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa Helsingin yliopisto 55 49,1 Muu kotimainen yliopisto 39 34,8 Ulkomainen yliopisto 1 0,9 Ammattikorkeakoulu 17 15,2 Yhteensä 112 100,0
Taulukossa 12 on esitetty kyselyyn vastanneiden aiemmat tutkinnot. Taulukko 12. Suoritetut tutkinnot (n) N FM 9 DI 10 KTM 9 Upseeri 1 MBA 1 HuK 2 Teologian maisteri 2 Kasvatustieteen kandi 1 VTM 1 Musiikkimaisteri 1 Sotatieteiden maisteri 1 Yhteensä 38 Vastaajista 24,3 prosentilla (n=76) oli opintopisteitä avoimesta yliopistosta (taulukko 12). Tyypillisin opintopistemäärä oli 25. Taulukko 13. Opintopisteitä avoimesta yliopistosta (n) 1-25 42 26-50 15 Yli 50 19 Yhteensä 76 Vastaajista 36,1 prosentilla (n=113) oli aiempia opintoja pääaineessaan (taulukko 13). Vastaajista 6 ei ilmoittanut aiempien pääaineopintojensa määrää. Suurimmalla osalla oli 25 opintopistettä (taulukko 14). Taulukko 14. Aiempia opintoja pääaineessa N Ei 194 62,0 Kyllä 113 36,1 Ei vastannut 6 1,9 Yhteensä 313 100,0
Taulukko 15. Aiempien pääaineopintojen määrä (opintopisteitä) (n) 1-24 49 25 34 26-50 14 Yli 50 11 Yhteensä 108 56 vastaajalla oli koossa pääaineistaan perusopinnot. Seitsemän vastaajaa ilmoitti suorittaneensa aineopinnot. Opiskelun päätoimisuus Vastaajien aikomukset opiskella päätoimisesti on esitetty taulukossa 15. Taulukko 16. Opiskelun päätoimisuus Kyllä 221 70,6 Ei 46 14,7 Ei osaa sanoa 41 13,1 Ei vastannut 5 1,6 Yhteensä 313 100,0 Taulukko 17. Opiskelun sivutoimisuuden syyt Opiskelu työn ohella 43 56,6 Opiskelee samanaikaisesti muualla 7 9,2 Muu syy 2 2,6 Ei aio opiskella lainkaan 16 21,1 Opiskelu samanaikaisesti muualla ja työ 5 6,6 Opiskelu työn ohella ja muu syy 2 2,6 Opiskelu samanaikaisesti muualla, työ ja muu syy 1 1,3 Yhteensä 76 100,0
Vastaajista 14,7 prosenttia (n=46) ilmoitti opiskelevansa ei-päätoimisesti (taulukko 15). Opiskelun sivutoimisuuden syyksi 56,6 prosenttia (n=43) kysymykseen vastanneista ilmoitti opiskelun työn ohella (taulukko 16). Kohdassa muu syy mainittiin ase- tai siviilipalvelus (n=1), äitiysloma tai lastenhoito (n=3) ja kunnallisvaalit (n=1). Ei-päätoimisista opiskelijoista 21,1 prosenttia (n=16) ei aikonut opiskella tulevana lukuvuotena laisinkaan. Syinä esitettiin ase- tai siviilipalvelus (n=14) tai työssäkäynti (n=1).
KANSANTALOUSTIEDE Yhteenveto vastaajista Kysely postitettiin kaikille suomenkielentaitoisille kesän 2008 valintakokeessa hyväksytyille. Yhteensä heitä oli 63. Kyselyyn vastasi 53 henkilöä eli vastausprosentti oli 84,1. Vastaajien taustatiedot Vastaajista 98,1 prosenttia (n=52) ilmoitti äidinkielekseen suomen ja 1,9 prosenttia (n=1) ruotsin. Alla on esitetty vastaajien sukupuoli (taulukko 1) ja syntymävuosi (taulukko 2). Taulukko 1. Sukupuoli Nainen 14 26,4 Mies 39 73,6 Yhteensä 53 100 Taulukko 2. Syntymävuosi 1976 1979 3 5,7 1980 2 3,8 1981 4 7,5 1982 5 9,4 1983 4 7,5 1984 2 3,8 1985 2 3,8 1986 6 11,3 1987 8 15,1 1988 6 11,3 1989 11 20,8 Yhteensä 53 100 Vastaajien iän keskiarvo oli 22,81 vuotta. Tyypillisin ikä oli 22 vuotta. Nuorin vastaaja oli 19-vuotias ja vanhin 32-vuotias.
Aika ylioppilaskirjoituksista valtiotieteelliseen tiedekuntaan Vastaajien ylioppilasvuodet on esitetty taulukossa 3. Vastaajista 84,2 prosenttia (n=48) oli kirjoittanut ennen vuotta 2007. Taulukko 3. Ylioppilasvuosi 1995 1999 5 9,5 2000 3 5,7 2001 4 7,5 2002 5 9,4 2003 2 3,8 2004 2 3,8 2005 6 11,3 2006 8 15,1 2007 8 15,1 2008 10 18,9 Yhteensä 53 100 Vastaajista 81,1 prosentilla (n=43) oli siis ollut välivuosi tai välivuosia ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan hyväksymistä. Välivuoden pitäneiden pääasiallinen toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Pääasiallinen toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen Töissä 8 15,1 Opiskelu muualla 21 39,6 Töissä ja opiskelu muualla 8 15,1 Muu 2 3,8 Töissä ja muu 2 3,8 Opiskelu muualla ja muu 1 1,9 Ei ilmoittanut 11 20,8 Yhteensä 53 100 Vaihtoehto muun valinneista kaikki vastaajat olivat suorittamassa asepalvelustaan.
Taulukossa 5 on esitetty muualla opiskelleiden aiemmat opiskelupaikat. Taulukko 5. Opiskelu muualla (n) Helsingin yliopisto 8 26,7 Muu kotimainen yliopisto 21 70,0 Ammattikorkeakoulu 1 3,3 Yhteensä 30 100 Aiemmat pyrkimiset valtiotieteelliseen tiedekuntaan Vastaajista 77,4 % (n=41) pääsi valtiotieteelliseen tiedekuntaan ensimmäisellä yrittämällä. 9 vastaajaa oli pyrkinyt kerran aikaisemmin, 2 vastaajaa kahdesti ja 1 vastaaja kolmesti aiemmin. Aiemmat opinnot Vastaajilta kysyttiin vielä erikseen aiemmasta opiskelusta (myös ei-pääasiallinen). Vastaajien aiemmat opinnot on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Aikaisempi opiskelu N % Ei ole opiskellut ammattikorkeakoulussa, 16 30,2 avoimessa yliopistossa, eikä yliopistossa Avoin yliopisto 2 3,8 Suoritettu yliopistotutkinto 10 18,9 Opinto-oikeus muualle 16 30,2 Avoin yliopisto ja opinto-oikeus muualle 1 1,9 Suoritettu yliopistotutkinto ja opintooikeus 3 5,7 muualle Avoin yliopisto, suoritettu 1 1,9 yliopistotutkinto ja opinto-oikeus muualle Ei vastannut 4 7,5 Yhteensä 53 100
Taulukossa 7 on esitetty vastaajien voimassa olevat opinto-oikeudet muissa tiedekunnissa ja korkeakouluissa. Taulukko 7. Opinto-oikeus muussa tiedekunnassa tai korkeakoulussa (n) Helsingin yliopisto 8 Muu kotimainen yliopisto 11 Ammattikorkeakoulu 2 Yhteensä 21 Alla (taulukko 8) on lueteltu kyselyyn vastanneiden aiemmat tutkinnot. Taulukko 8. Suoritetut tutkinnot (n) n FM 3 DI 10 KTM 1 Yhteensä 14 Vastaajista 5,7 prosentilla (n=3) oli opintopisteitä avoimesta yliopistosta. Näistä yksi oli suorittanut 20 opintopistettä. Vastaajista 20,8 prosentilla (n=11) oli aiempia opintoja pääaineessaan (taulukko 9). Pääaineen opintopisteet on esitetty taulukossa 10. Taulukko 9. Aiempia opintoja pääaineessa Ei 39 73,6 Kyllä 11 20,8 Ei vastannut 3 5,7 Yhteensä 53 100 Taulukko 10. Aiempien opintojen määrä pääaineessa (n) 1 20 op 8 25 op 1 41 op 1 80 op 1 Yhteensä 11 n
Opiskelun päätoimisuus Vastaajien aikomukset opiskella päätoimisesti on esitetty taulukossa 11. Taulukko 11. Opiskelun päätoimisuus Kyllä 23 43,4 Ei 15 28,3 Ei osaa sanoa 14 26,4 Ei vastannut 1 1,9 Yhteensä 53 100 Vastaajista 28,3 prosenttia (n=15) ilmoitti opiskelevansa ei-päätoimisesti. 26,4 prosenttia (n=14) ei ollut vielä varma, opiskeleeko päätoimisesti. Vastaajista 9,4 prosenttia (n=5) ei aio opiskella lainkaan alkavana lukuvuotena. Heistä kaikki vastaajat ilmoittivat syyksi ase- tai siviilipalveluksen.
Kysely 2008 Avovastaukset Miksi pyrit valtiotieteelliseen tiedekuntaan? Kiinnostuin kansantaloustieteestä opiskellessani tilastotiedettä Jyväskylän yliopistossa. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa on monipuoliset sivuainevaihtoehdot. Pääaine vaikutti hyödylliseltä ja järkevältä vaihtoehdolta. Politiikka, talous ja yhteiskunnalliset aiheet ovat aina kiinnostaneet. Se vaikutti hyvältä opiskelupaikalta. Syvä kiinnostus kansantaloustieteeseen ja halu laajentaa opintojani. Talousasiat alkoivat kiinnostaa. Yleisluontoisuus veti puoleensa. Kiinnostus kansantaloustiedettä kohtaan. Kansantalous on kiinnostavaa. Kiinnostus kansantaloustieteisiin. Olen kiinnostunut kansantaloustieteestä ja muista valtsikan aineista sekä työmahdollisuuksista valtiolla ja EU:ssa. Mielenkiinnosta kansantaloustiedettä kohtaan. Kiinnostava ala. Olen aloittanut vastaavanlaisen tutkinnon Tampereella (kauppatieteissä) ja halusin Helsinkiin. Valtiotieteet sopisivat paremmin aiempien suuntautumisteni ja mielenkiinnon kohteideni vuoksi kuin kauppatieteet. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Haluan ymmärtää paremmin talouden toimintaa yhteiskunnan näkökulmasta ja päinvastoin. Kansantalous tukee myös aikaisempia opintojani TKK:lla, jossa opiskelen tuotantotaloutta. Kiinnostus kansantaloustieteisiin. Kilpailukyvyn säilyttäminen työmarkkinoilla. Kansis kiinnostaa. Aihe tuttu aiemmista opinnoista. Kansantaloustiede tuntui omalta jutulta. Taloustiede on kiinnostavaa. Muutin helmikuussa Helsinkiin ja opinnot jäivät pahasti kesken Turussa. Kansantaloustiede on kiinnostava aine ja sen opiskeleminen Helsingin yliopistossa tukee hyvin opiskelujani Helsingin Kauppakorkeakoulussa. Olen ollut pitkään kiinnostunut taloustieteistä, erityisesti kansantaloustieteestä ja valtiotieteellisen pääsykokeet sopivat minulle tyyliltään paremmin kuin kauppakorkean. Siellä pystyy opiskelemaan kansantaloutta. Tarkoituksena on kehittää omia tietoja ja taitoja. Valtsika tarjoaa suuren määrän kiinnostavia opintoja. Ajattelin ensin hakea kauppakorkeakouluun, mutta vain kansantaloustiede tuntui kiinnostavalta. Koska en halunnut opiskella HSE:ssä. Kiinnostus yhteiskuntatieteitä, erityisesti kansantaloustiedettä kohtaan. Minulla jo ennestään sivuaineoikeus viestinnän laitoksella ja sen kautta kiinnostukseni heräsi. Olen ollut jo lukiovuosista lähtien kiinnostunut taloudesta ja käytyäni syksyllä 2007 TKK:ssa kansantaloustieteen kurssin aloin harkita pyrkimistä.
Pidin sitä mielenkiintoisena ja haastavana vaihtoehtona. Koska pääaine kiinnosti. Kansantalous tuntui kiinnostavalta, eikä liikaa lukemista. Huomasin yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksiin lukiessani, että talouden teoriat ovat aivan erityisen mielenkiintoisia. Lisäksi kansantaloustiede on minulle sopiva yhdistelmä yhteiskuntaa ja matematiikkaa. Talouden ilmiöt kiinnostavat ja politiikka siinä ohella. Toivon voivani suorittaa mielenkiintoisen opintokokonaisuuden, joka valmistaa minut tehokkaasti työelämään. Haluan oppia ymmärtämään valtion mekanismien toimintaa ja miten maailma pyörii. Valtiotieteellisen tiedekunnan aineet kiinnostavat ja uskon, että tiedekunta antaa hyvät valmiudet tulevaisuutta varten. Aiheet kiinnostaneet aiemminkin, nykyään lisäksi päätynen moisia tarkastelemaan osana tutkimustyötänikin. Täydentämään aikaisempia opintoja. Olen kiinnostunut kansantaloudesta ja politiikasta. Positiiviset odotukset, mahdollisuus kilpailukykyiseen ja tasokkaaseen koulutukseen, monipuolinen tarjonta jne. Kansantaloustiede kiinnostaa. Tietopohjan laajentaminen. Minua kiinnosti lukiossa yhteiskuntaoppi sekä talouteen liittyvät asiat, joten kansantaloustiede tuntui oikealta valinnalta. Kansantaloustiede kiinnostaa minua ja valtiotieteellinen tiedekunta vaikutti hyvältä opiskelupaikalta.
Minkälaisia odotuksia tai toiveita sinulla on koskien opiskelua valtiotieteellisessä tiedekunnassa? Toivon tietysti mielenkiintoisia luentoja ja monipuolista opetusta. Ja mukavia opiskelukavereita. Monipuolista ja kansainvälistä opiskelua. Mukavia opiskelutovereita, mielenkiintoisia aiheita, hauskoja tapahtumia. Toivon, että pääsen yliopistoelämään nopeasti kiinni. Opintopisteitä ja tutkinto. Hyvää opetuksen laatua odotetaan. Avoimin mielin. Odotan, että asiat rullaavat tehokkaammin kuin humanistisessa. Odotan opiskeluun kannustavaa ilmapiiriä ja riittävästi laadukasta opetusta. Haasteita, monipuolisuutta. Mukavaa opiskeluaikaa, mielenkiintoisia kursseja ja aktiivista ainejärjestöyms. sosiaalista toimintaa. Löytää mukava opiskeluilmapiiri ja uusia kavereita. Perehtyä kansantalouden saloihin. Toivottavasti laitos, henkilökunta ja toimintatavat eivät ole liian humanistisia. Toivon myös joustavuutta töissäkäyvän ekonomin opiskeluille. Työni kannalta hyödyllisiä kursseja. Toivottavasti opetus on tasokasta ja oheistoiminnat viihdyttäviä. Minulla ei ole juuri ennakkokäsityksiä. Odotan laajaa kurssitarjontaa, päteviä luennoitsijoita, rentoa opiskelijaelämää, tutkintoa, jota arvostetaan työelämässä. Toivon, että HSE:n järjestämien kansantaloustieteiden kurssien hyväksilukeminen olisi pääosin mahdollista. Mielenkiintoisia, uusia ihmisiä. Opiskelua unohtamatta opiskelijaelämää. Tarkoitus olisi myös opiskella ulkomailla osa ajasta. Ei erityisiä odotuksia tai toiveita. Toivon, että opiskelu ja kurssit ovat mielenkiintoisia, henkilökunta innostavaa ja tulevaisuudessa voin hyödyntää oppimaani. Odotan se vastaavan korkeita odotuksiani, jotka ovat kehittyneet mm. aiempien poliittisen historian opintojen myötä. Pelaan jalkapalloa opiskelun ohella, joten toivottavasti opiskelu on tarpeeksi joustavaa ja mahdollistaa fudiksen pelaamisen täysipainoisesti. Että se on mahdollisimman kaukana kauppakorkeakoulusta. Laaja-alainen ja tehokas opetus, joka on myös kansainvälisellä tasolla hyvätasoista. Opiskelijoiden huomioimista kaikissa tilanteissa. Opiskelu on mielenkiintoista ja tuottaa ahaa-elämyksiä. Toivon, ettei opiskelu ole pelkästään teknistä ulkoa opettelua tenttejä varten. Toivottavasti löytyy hyviä ja mielenkiintoisia kursseja. Syventää olemassa olevaa tietämystä taloudesta ja saada lisää mahdollisuuksia työelämään. Toivon haasteellisia opintoja, jotka johtavat arvostettuun tutkintoon. Lisäksi bileitä odotan innokkaasti.
Mahdollisuutta suorittaa kurssit mahdollisimman pitkälle itsenäisesti opiskellen, ilman pakollisia läsnäoloja. Opiskelu olisi kattavaa ja monipuolista ja antaisi hyvät valmiudet tulevaisuuteen.
KEHITYSMAATUTKIMUS Yhteenveto vastaajista Kysely postitettiin kaikille suomenkielentaitoisille kesän 2008 valintakokeessa hyväksytyille. Yhteensä heitä oli 10. Kyselyyn vastasi 10 henkilöä eli vastausprosentti oli 100. Vastaajien taustatiedot Kaikki vastaajat ilmoittivat äidinkielekseen suomen. Taulukko 1. Syntymävuosi 1982 1 10,0 1983 3 30,0 1987 4 40,0 1988 1 10,0 1989 1 10,0 Yhteensä 10 100 Vastaajien iän keskiarvo oli 22,4 vuotta. Nuorin vastaaja oli 19 vuotias ja vanhin 26 vuotias. Taulukko 2. Sukupuoli N % Nainen 7 70,0 Mies 3 30,0 Yhteensä 10 100
Aika ylioppilaskirjoituksista valtiotieteelliseen tiedekuntaan Vastaajien ylioppilasvuodet on esitetty taulukossa 3. Vastaajista 90 % (n=9) oli kirjoittanut ennen vuotta 2008. Taulukko 3. Ylioppilasvuosi 2001 1 10,0 2002 2 20,0 2003 1 10,0 2005 1 10,0 2006 2 20,0 2007 2 20,0 2008 1 10,0 Yhteensä 10 100 Vastaajista yhdeksällä oli siis ollut välivuosi tai välivuosia ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan hyväksymistä. Välivuoden pitäneiden pääasiallinen toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Pääasiallinen toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen Töissä 3 30,0 Opiskelu muualla 1 10,0 Töissä ja opiskelu muualla 3 30,0 Muu 1 10,0 Töissä ja muu 1 10,0 Yhteensä 9 100 Taulukossa 5 on esitetty välivuoden tai välivuosia ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan hyväksymistä pitäneiden, aikaansa opiskeluun käyttäneiden (n=4) aiemmat opiskelupaikat. Taulukko 5. Opiskelu muualla Helsingin yliopisto 2 Muu kotimainen yliopisto 1 Ulkomainen yliopisto 1 Yhteensä 4 n
Aiemmat opinnot Vastaajilta kysyttiin vielä erikseen aiemmasta opiskelusta (myös ei-pääasiallinen). Vastaajien aiemmat opinnot on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Aiempia opintoja yliopistossa, avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa Ei ole opiskellut ammattikorkeakoulussa, avoimessa tai yliopistossa 6 60,0 Avoin yliopisto 1 10,0 Opinto-oikeus muualle 2 20,0 Avoin yliopisto, suoritettu yliopistotutkinto ja opinto-oikeus muualle 1 10,0 Yhteensä 10 100 Vastaajista neljällä oli aiempia opintoja pääaineessaan (taulukko 7). Taulukko 7. Aiemmat opinnot pääaineessa (n) Ei 6 60,0 Kyllä 4 40,0 Yhteensä 10 100 Kolme vastaajaa ilmoitti pääaineopintojensa määrän: 10, 20 ja 25 opintopistettä. Yhdellä vastaajalla oli koossa perusopinnot ja yhdellä aineopinnot. Opiskelun päätoimisuus Kaikki vastaajat aikovat opiskella päätoimisesti. Kysely 2008 Avovastaukset Miksi pyrit valtiotieteelliseen tiedekuntaan? Koska haluan opiskella kehitysmaatutkimusta pääaineena ja valmistua. Ala ja opintotarjonta kiinnostavat. Kehitysmaatutkimusta voi opiskella pääaineena valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Pääaineeni on kiinnostava ja vastaavaa ei juuri voi opiskella muualla. Pääaine kiinnosti.
Arvostan Helsingin yliopistoa ja näen valtiotieteellisen tiedekunnan paikkana, josta valmistuttuani minulla on tarvittavat valmiudet päästä elämässäni toivomaani suuntaan. Yhteiskunnalliset aiheet ovat aina kiinnostaneet minua paljon. Koska yhteiskunnalliset ja kansainväliset asiat kiinnostavat, valtiotieteellisessä on oman pääaineeni (kehitysmaatutkimus) lisäksi monta alaa, joiden kursseja haluan käydä ja jotka kiinnostavat. Halusin opiskella kehitysmaatutkimusta ja kehitysmaatutkimuksen laitos sijaitsee valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Ollut ainoana vaihtoehtona, koska tarjoaa mahdollisuuden opiskella kehitysmaatutkimusta pääaineena. Minkälaisia odotuksia tai toiveita sinulla on koskien opiskelua valtiotieteellisessä tiedekunnassa? Ammattitaitoista opetusta ja hyvää opiskelu-ilmapiiriä. Tulossa varmaan opiskeluntäyteisiä vuosia, ja toivottavasti paljon uusia opiskelijatovereita. Toivon, että opiskelut lähtevät hyvin käyntiin. Odotan suomalaiselta yliopistolta joustavuutta. Huolimatta siitä, että olen 2- vuotiaan pojan äiti tai ehkäpä juuri sen takia haluan pystyä suorittamaan opintojani ripeään tahtiin. Tavoitteeni on valmistua nopeasti ja hyvin tiedoin. Mielenkiintoisia luentoja ja aiheita. Maailmanparannus-ilmapiiriä ja innostavia opettajia. Mielenkiintoisia luentoja, hyvää henkeä, itsensä kehittämistä.
KÄYTÄNNÖLLINEN FILOSOFIA Yhteenveto vastaajista Kysely postitettiin kaikille suomenkielentaitoisille kesän 2008 valintakokeessa hyväksytyille. Yhteensä heitä oli 12. Kyselyyn vastasi 12 henkilöä eli vastausprosentti oli 100. Vastaajien taustatiedot Kaikkien vastaajien äidinkieli oli suomi. Alla on esitetty vastaajien sukupuoli (taulukko 1) ja syntymävuosi (taulukko 2). Taulukko 1. Sukupuoli Nainen 9 75,0 Mies 3 25,0 Yhteensä 12 100 Taulukko 2. Vastaajien syntymävuosi 1970 1 8,3 1976 1 8,3 1981 1 8,3 1982 1 8,3 1983 1 8,3 1985 1 8,3 1987 3 25,0 1988 1 8,3 1989 2 16,7 Yhteensä 12 100 Vastaajien iän keskiarvo oli 24,33 vuotta. Tyypillisin ikä oli 22 vuotta. Nuorin vastaaja oli 19-vuotias ja vanhin 38-vuotias.
Aika ylioppilaskirjoituksista valtiotieteelliseen tiedekuntaan Vastaajien ylioppilasvuodet on esitetty taulukossa 3. Vastaajista 54,5 % (n=6) oli kirjoittanut ennen vuotta 2008. Taulukko 3. Vastaajien ylioppilasvuosi 2000 1 9,1 2001 1 9,1 2003 1 9,1 2005 1 9,1 2006 1 9,1 2007 3 27,3 2008 3 27,3 Yhteensä 11 100 72,7 prosentilla vastaajista (n=8) oli siis ollut välivuosi tai välivuosia ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan hyväksymistä. Pääasiallinen toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Pääasiallinen toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen N % Töissä 4 50,0 Opiskelu muualla 1 12,5 Töissä ja opiskelu muualla 1 12,5 Töissä ja muu 1 12,5 Opiskelu muualla ja muu 1 12,5 Yhteensä 8 100 Muualla opiskelleet ilmoittivat opiskelupaikakseen Helsingin yliopiston, muun kotimaisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun. Vastaajista kaksi oli pyrkinyt kerran ja kaksi kahdesti aikaisemmin valtiotieteelliseen. Vastausvaihtoehtoon muu sisältyivät oleskelu ulkomailla ja teatteri.
Aiemmat opinnot Vastaajilta kysyttiin vielä erikseen aiemmasta opiskelusta (myös ei-pääasiallinen opiskelu huomioon ottaen). Vastaajien aiemmat opinnot on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Aiempia opintoja Helsingin yliopisto 1 33,3 Muu kotimainen yliopisto 1 33,3 Ammattikorkeakoulu 1 33,3 Yhteensä 3 100 Taulukko 6. Aikaisempi opiskelu Ei ole opiskellut ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, eikä yliopistossa 5 41,7 Avoin yliopisto 2 16,7 Avoin yliopisto ja suoritettu yliopistotutkinto 1 8,3 Opinto-oikeus muualle 2 16,7 Suoritettu yliopistotutkinto ja opintooikeus muualle 1 8,3 Avoin yliopisto ja suoritettu amk-tutkinto 1 8,3 Yhteensä 12 100 Opiskelun päätoimisuus Vastaajien aikomukset opiskella päätoimisesti on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Opiskelun päätoimisuus Kyllä 7 58,3 Ei 2 16,7 Ei osaa sanoa 3 25,0 Yhteensä 12 100
Taulukko 8. Miksi ei aio opiskella päätoimisesti? Opiskelee työn ohella 3 60,0 Opiskelee samanaikaisesti muualla 1 20,0 Ei aio opiskella lainkaan 1 20,0 Yhteensä 5 100 Kysely 2008 Avovastaukset Miksi pyrit valtiotieteelliseen tiedekuntaan? Uteliaisuudesta. Siellä on hyvä ja monipuolinen mahdollisuus opiskella kiinnostavia aineita. Halusin opiskella mieluummin käytännöllistä kuin teoreettista filosofiaa. Pääaineeni kiinnostaa minua. Kiinnostaa. Halusin syventyä filosofiaan enemmän kuin mitä sivuaineopinnot tarjoavat. Filosofian ja valtiotieteiden opiskelu on lapsuuden ja nuoruuden haave, joka ei ilmeisesti häivy pois ennen kuin sen on toteuttanut. Hillitön kiinnostus itse asiaan. Käytännöllisen filosofian opintojen vuoksi. Koska tittelini on filosofi/taiteilija. Filosofian opiskeleminen vaikutti kiinnostavimmalta vaihtoehdolta lukion jälkeen. Halusin opiskelemaan käytännöllistä filosofiaa, jota voi opiskella valtsikassa. Valtiotieteellinen tiedekunta vaikutti laadukkaalta opiskelupaikalta ja siellä on paljon houkuttelevia sivuainevaihtoehtoja. Lisäksi halusin mielellään opiskelemaan Helsinkiin. Kiinnostus opiskella filosofiaa. Halusin lukea filosofiaa, ja valtsikassa on mielestäni kiinnostavampia sivuainevaihtoehtoja kuin humanistisessa, jossa on myös filosofiaa.
Minkälaisia odotuksia tai toiveita sinulla on koskien opiskelua valtiotieteellisessä tiedekunnassa? Uteliaisuuteni tyydyttäminen tai sen kasvu (jos mahdollista); kumpikin kelpaa. Toivon tapaavani samanhenkisiä ihmisiä/opiskelijoita ja menestyvän ja viihtyvän opinnoissa. Hyviä. Oppii paljon kivaa ja hyödyllistä. Tapaa ihmisiä. Odotan ja toivon sitä, että tiedon lisäksi kehitän ajatteluani, kykyäni kriittiseen, analyyttiseen ja argumentoivaan ajatteluun/ilmaisuun. Ajatuksenlentoa kehittävää. Haluan tuottaa loistavaa tekstiä. Toivon, että valtsikassa saa laadukasta opetusta, ja että se tarjoaa yhteisön, jossa voi harjoittaa vapaata keskustelua kaikesta mahdollisesta sekä jossa voi viettää nautinnollista opiskelijaelämää. Toivottavasti löytyisi myös iltaluentoja (klo 16 jälkeen). Toivottavasti siellä on kivoja tyyppejä. En osaa odottaa hirveästi mitään, kun tää on ihan uusi asia.
POLIITTINEN HISTORIA Yhteenveto vastaajista Kysely postitettiin kaikille suomenkielentaitoisille kesän 2008 valintakokeessa hyväksytyille. Yhteensä heitä oli 20. Kyselyyn vastasivat kaikki 20 henkilöä. Vastaajien taustatiedot Vastaajista kaikki ilmoittivat äidinkielekseen suomen. Alla on esitetty vastaajien sukupuoli (taulukko 1) ja syntymävuosi (taulukko 2). Taulukko 1. Sukupuoli Nainen 9 45,0 Mies 11 55,0 Yhteensä 20 100 Taulukko 2. Syntymävuosi 1982 1 5,0 1983 1 5,0 1985 1 5,0 1986 3 15,0 1987 7 35,0 1988 6 30,0 1989 1 5,0 Yhteensä 20 100 Vastaajien iän keskiarvo oli 21,30 vuotta. Tyypillisin ikä oli 21 vuotta. Nuorin vastaaja oli 19-vuotias ja vanhin 26-vuotias.
Aika ylioppilaskirjoituksista valtiotieteelliseen tiedekuntaan Vastaajien ylioppilasvuodet on esitetty taulukossa 3. Vastaajista 85,0 prosenttia (n=17) oli kirjoittanut ennen vuotta 2008. Taulukko 3. Ylioppilasvuosi 2001 1 5,0 2002 1 5,0 2004 1 5,0 2005 3 15,0 2006 6 30,0 2007 5 25,0 2008 3 15,0 Yhteensä 20 100 Vastaajista 85 prosentilla (n=17) oli siis ollut välivuosi tai välivuosia ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan hyväksymistä. Välivuoden pitäneiden pääasiallinen toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Pääasiallinen toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen Töissä 6 35,3 Opiskelu muualla 5 29,4 Töissä ja opiskelu muualla 3 17,6 Töissä ja muu 1 5,9 Muu 2 11,8 Yhteensä 17 100 Taulukossa 5 on esitetty välivuoden tai välivuosia ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan hyväksymistä pitäneiden, aikaansa opiskeluun käyttäneiden (n=8) aiemmat opiskelupaikat. Taulukko 5. Pyrkinyt aiemmin? Ei kertaakaan 7 35,0 Kerran 7 35,0 Kahdesti 5 25,0 Kuusi kertaa 1 5,0
Aiemmat opinnot Vastaajilta kysyttiin vielä erikseen aiemmasta opiskelusta (myös ei-pääasiallinen). Vastaajien aiemmat opinnot on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Opiskelu muualla (n) Helsingin yliopisto 3 Muu kotimainen yliopisto 1 Ammattikorkeakoulu 1 Avoin yliopisto 1 Muu kotimainen ja ulkomainen yliopisto 1 Helsingin yliopisto, ulkomainen yliopisto 1 ja avoin yliopisto Yhteensä 8 Taulukko 7. Aikaisempi opiskelu Ei ole opiskellut ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, eikä yliopistossa 6 33,3 Avoin yliopisto 4 22,2 Avoin yliopisto ja opinto-oikeus muualle 2 11,1 Opinto-oikeus muualle 4 22,2 Suoritettu yliopistotutkinto ja opintooikeus muualle 2 11,1 Yhteensä 18 100 Taulukko 8. Aiemmat opinnot pääaineessa Ei 12 60,0 0-24 op. 4 20,0 25 op. 3 15,0 50 op. 1 5,0 Yhteensä 20 100
Opiskelun päätoimisuus Vastaajien aikomukset opiskella päätoimisesti on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Opiskelun päätoimisuus Kyllä 18 90,0 Ei 1 5,0 Ei osaa sanoa 1 5,0 Yhteensä 20 100 Ei-päätoiminen opiskelija ilmoitti opiskelemattomuutensa syyksi työt opintojen ohella. Kysely 2008 Avovastaukset Miksi pyrit valtiotieteelliseen tiedekuntaan? Pyrin opiskelemaan ensisijaisesti poliittista historiaa, en niinkään ajatellut hakevani valtiotieteelliseen. Toisaalta olen kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä, joten ehkäpä poliittiseen historiaan hakiessani hain juuri valtiotieteelliseen. Lähinnä kiinnostuksesta yhteiskunnallisiin ja poliittisiin asioihin. Takaa koulutuksen, jonka avulla helppo päästä haluamiini työpaikkoihin. Mielenkiintoinen pääaine. Aihe kiinnostaa. Opinnot valmistavat ammatteihin, joita voin kuvitella tekeväni. Halusin opiskella pääaineenani poliittista historiaa, sillä uskon sen mahdollistavan laaja-alaisen tutkinnon, jolla on painoarvoa työelämässä. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja historiasta. Toivon, että tulevissa toimenkuvissani työelämässä juuri näiden asioiden tuntemuksista olisi minulle hyötyä. Tähän valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskelu antaa hyvät valmiudet. Ahdistuin tanssin opiskeluun itseni tutkimisen kautta. Halusin tutkia itseni ulkopuolista maailmaa, yleissivistystä, lukemista ja ryhtyä keräämään ymmärrystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Se kiinnosti eniten. Kiinnostunut aiheesta. Historia ja yhteiskunta ovat aina kiinnostaneet minua. Poliittisessa historiassa nämä kaksi asiaa yhdistyvät. Olen käynyt aineesta muutaman kurssin ja todennut oppiaineen kiintoisaksi. Pääaine kiinnosti minua. Olen kuullut pelkkää hyvää valtiotieteellisestä. Myös koulutuksen tarjoamat työmahdollisuudet kiinnostavat paljon. Mukava aine, poliittinen historia. Olen kiinnostunut sekä historiasta että nykypäivän yhteiskunnallisista asioista. Poliittinen historia yhdistää juuri sopivasti nämä näkökulmat.
Valtsika tuntui ainoalta paikalta, jossa tarjottiin minua kiinnostavaa opiskelua oikeassa ympäristössä. Jotenkin yleispätevältä koulutukselta myöhempiin elämänvaiheisiin ja itseäni kiinnostaviin jatkomahdollisuuksiin, sano. Poliittinen historia kiinnostaa. Valtiotieteet on se tieteenala, joka kiinnostaa minua eniten. Se on laajaalainen, monipuolinen, ihmisläheinen ja soveltava ala ominaisuuksia, jotka kuvaavat minuakin. Poliittinen historia kiinnosti enemmän kuin humanistihistoria. Kiinnostukseni sen tarjoamiin oppiaineisiin oli ylitsepääsemätön. Minkälaisia odotuksia tai toiveita sinulla on koskien opiskelua valtiotieteellisessä tiedekunnassa? Toivon oppivani ymmärtämään nykypäivää historian kautta sekä ajankohtaisia ilmiöitä. Toivon myös oppivani tuottamaan omaa tutkimusta. Uusia näkökulmia mm. historian kautta asioihin, joista minulla on jo vakiintuneet mielipiteet ja käsitykset.??? Yleissivistävä koulutus, joka antaa valmiudet useisiin eri ammatteihin. Toivon, että opiskelu on joustavaa ja innostavaa sekä kannustaa luomaan kansainvälisiä verkostoja. Sen lisäksi, että valtiotieteellisessä tiedekunnassa suoritettu tutkinto parantaa mahdollisuuksiani työllistyä tulevaisuudessa haluamiini tehtäviin, toivon myös opiskelujen laajentavan yleissivistystäni. Opiskellessa tulee varmasti tutustuttua myös toisiin, samoista asioista kiinnostuneisiin opiskelijoihin, mikä on varmasti hyvä asia. Keskusteluun rohkaisevaa opetusta. Kenties vaihtovuosi. Vapautta, mutta myös haasteita oppimisessa. Toivon mahdollisuutta tutustua muihin poliittisen historian opiskelijoihin. Oppia ja tutkia kiinnostavia asioita. Toivon innostavaa opiskelua. Hauskaa opiskelua. Uutta tietoa. Sitä samaa, mitä se on tähän asti ollut. Mielenkiintoisia luentoja ja ahkeraa opiskelua itselle mielenkiintoisista aiheista. Njaa-a. Kai sitä toivoisi, että aika kuluisi itselle mieluisasti opiskelijaelämän ja itse opiskelun parissa. Uusia ihmisiä ja näkökulmiahan täältä haetaan, no? Laadukasta, tasokasta opetusta. Odotan monipuolista kurssitarjontaa ja tyydytystä tiedonjanooni. Toivon hyvää opetusta ja odotan toki myös hikeä ja kyyneleitä! Toivon valmistuvani aikanaan valtiotieteiden maisteriksi. Odotan innolla, että pääsen opiskelemaan päätoimisesti mielenkiintoisia aineita.
SOSIAALI- JA KULTTUURIANTROPOLOGIA Yhteenveto vastaajista Kysely postitettiin kaikille suomenkielentaitoisille kesän 2008 valintakokeissa hyväksytyille. Yhteensä heitä oli 20. Kyselyyn vastasi 19 henkilöä eli vastausprosentti oli 95,0. Vastaajien taustatiedot Kaikki vastaajat ilmoittivat äidinkielekseen suomen. Alla on esitetty vastaajien sukupuoli (taulukko 1) ja syntymävuosi (taulukko 2). Taulukko 1. Sukupuoli Nainen 14 73,7 Mies 5 26,3 Yhteensä 19 100 Taulukko 2. Syntymävuosi 1976 1 5,3 1984 2 10,5 1985 4 21,1 1986 1 5,3 1987 6 31,6 1988 3 15,8 1989 2 10,5 Yhteensä 19 100 Vastaajien iän keskiarvo oli 22 vuotta. Nuorin vastaaja oli 19-vuotias ja vanhin 32- vuotias.
Aika ylioppilaskirjoituksista valtiotieteelliseen tiedekuntaan Vastaajien ylioppilasvuodet on esitetty taulukossa 3. Vastaajista 84,2 prosenttia (n=16) oli kirjoittanut ennen vuotta 2008. Taulukko 3. Ylioppilasvuosi 1996 1 5,3 2003 2 10,5 2004 4 21,1 2005 1 5,3 2006 2 10,5 2007 6 31,6 2008 3 15,8 Yhteensä 19 100 84,2 prosentilla vastaajista (n=16) oli siis ollut välivuosi tai välivuosia ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan hyväksymistä. Pääasiallinen toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Pääasiallinen toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen Töissä 7 43,8 Opiskelu muualla 4 25,0 Töissä ja opiskelu muualla 2 12,5 Töissä ja muu 3 18,8 Yhteensä 16 100 Vaihtoehto muun valinneista (n=3) yksi ilmoitti olleensa ase- tai siviilipalveluksessa ja kaksi oleskelleensa ulkomailla. Taulukossa 5 on esitetty välivuoden tai välivuosia ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan hyväksymistä pitäneiden, aikaansa opiskeluun käyttäneiden (n=6) aiemmat opiskelupaikat. Taulukko 5. Pyrkinyt aiemmin valtiotieteelliseen? n Ei 12 63,2 Kerran 3 15,8 Kahdesti 4 21,1 Yhteensä 6 100
Taulukko 6. Opiskelu muualla (n) N Helsingin yliopisto 3 Muu kotimainen yliopisto 1 Ammattikorkeakoulu 2 Yhteensä 6 Aiemmat opinnot Vastaajilta kysyttiin vielä erikseen aiemmasta opiskelusta (myös ei-pääasiallinen). Vastaajien aiemmat opinnot on esitetty taulukossa 6. Taulukko 7. Aiempia opintoja Ei ole opiskellut ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, eikä yliopistossa 9 47,4 Avoin yliopisto 3 15,8 Ammattikorkeakoulututkinto 1 5,3 Opinto-oikeus muualle 6 31,6 Yhteensä 19 100 Taulukossa 7 on esitetty vastaajien voimassa olevat opinto-oikeudet muissa tiedekunnissa ja korkeakouluissa. Taulukko 8. Opinto-oikeus muussa tiedekunnassa tai korkeakoulussa (n) Helsingin yliopisto 3 Muu kotimainen yliopisto 2 Ammattikorkeakoulu 1 Yhteensä 6 Yksi vastaaja oli suorittanut avoimessa 5 opintopistettä ja yksi vastaaja 52 opintopistettä. Vastaajista 26,3 prosentilla (n=5) oli aiempia opintoja pääaineessaan (taulukko 9). Opintopisteiden määrät olivat 5, 17, 18, 25 ja 38.
Taulukko 9. Aiempia opintoja pääaineessa Ei 14 73,7 Kyllä 5 26,3 Yhteensä 19 100 Opiskelun päätoimisuus Vastaajien aikomukset opiskella päätoimisesti on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Opiskelun päätoimisuus Kyllä 15 78,9 Ei 2 10,5 Ei osaa sanoa 2 10,5 Yhteensä 19 100 Kysely 2008 Avovastaukset Miksi pyrit valtiotieteelliseen tiedekuntaan? Mielenkiinnosta sosiaali- ja kulttuuriantropologiaa kohtaan. Valtiotieteellinen vaikutti tiedekunnalta, jossa kykyni pääsisivät parhaiten oikeuksiinsa. Se myös antaisi minulle mahdollisuuden todella kehittää itseäni ja ajatteluani. Valtsika myös tuntui työllistymismahdollisuuksien kannalta fiksummalta valinnalta kuin humanistinen. Kiinnostus valtio- ja yhteiskuntatieteitä kohtaan. Löysin valtiotieteellisestä tiedekunnasta minua kiinnostavan ja omalta tuntuvan oppiaineen. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista tieteistä, ihmisistä ja erilaisista kulttuureista ja kulttuurista yleensä. Ainevalikoima on laaja ja pääaineeni ainutlaatuinen muiden yliopistojen/tiedekuntien tarjontaan verrattuna. Tiedekunnassa mielenkiintoisia aineita. Pääaine kiinnosti, eikä valmistumisen jälkeen mitään ole lyöty vielä lukkoon: valtiotieteilijä voisi toimia mitä erilaisimmissa tehtävissä. Valtiotieteet kiinnostavat. Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnasta ja sen toiminnasta, vaikuttamisesta ja eriävistä mielipiteistä. Valtiotieteistä löytyi paljon mielenkiintoisia aineita. Antropologia kiinnosti eniten. Myös valtiotieteiden monipuolisuus houkutteli. Koska antropologia kiinnostaa minua ja haluan laajan ja yleissivistävän koulutuksen.
Valtiotieteellisessä tiedekunnassa on mahdollisuus opiskella monia ajankohtaisia ja mielenkiintoisia aloja. Kansainvälisyys ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat. Haluan suorittaa laudaturin oppimäärän sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Koska sosiaali- ja kulttuuriantropologia kiinnostaa alana paljon ja halusin päästä opiskelemaan sitä. Minkälaisia odotuksia tai toiveita sinulla on koskien opiskelua valtiotieteellisessä tiedekunnassa? Miellyttävää opiskelua. Toivon saavani paljon virikkeitä tulevaisuutta varten, monipuolista ja ajattelua kehittävää opiskelua. Mielenkiintoisia tenttejä. Uusia tuttavuuksia. Haluaisin tutustua mielenkiintoisiin aiheisiin ja luoda pohjan tulevaisuuden työelämälle. Odotan ja toivon mielenkiintoisia luentoja ja laajaa opintotarjontaa sekä uusia mahdollisuuksia elämässä. Toivon mahdollisuutta valita sivuaineopintoja mahdollisimman laajasti. Erityisesti toivon löytäväni mahdollisuuksia työelämään. Uusii kamui ja mielekästä aivoruokaa. Odotan kriittisen sekä antropologisen ajattelun kehittymistä sekä railakasta opiskelijaelämää. Mielenkiintoisia opintoja, uutta tietoa ja uusia tuttavuuksia olisi mukava saada. Paljon omatoimista ajattelua, keskusteluja! Toivon, että opiskelu olisi monipuolista. Paljon uutta ja kiintoisaa asiaa, työtä, monia mahdollisuuksia. Toivon oppivani ainakin yhden uuden kielen, pääseväni vaihtoon ulkomaille, saavani paljon uusia ystäviä ja oppivani uutta. Paljon mahdollisuuksia monipuoliseen tutkintoon ja valinnanvapautta. Ei sen suurempia odotuksia, kun ei oikein tiedä, mitä odottaa!
SOSIAALIPOLITIIKKA Yhteenveto vastaajista Kysely postitettiin kaikille suomenkielentaitoisille kesän 2008 valintakokeissa hyväksytyille. Yhteensä heitä oli 23. Kyselyyn vastasi 23 henkilöä eli vastausprosentti oli 100. Vastaajien taustatiedot Vastaajista 95,5 prosenttia (n=21) ilmoitti äidinkielekseen suomen. Yksi vastaaja ilmoitti äidinkielekseen ruotsin. Alla on esitetty vastaajien sukupuoli (taulukko 1) ja syntymävuosi (taulukko 2). Taulukko 1. Sukupuoli Nainen 20 87 Mies 3 13 Yhteensä 23 100 Taulukko 2. Syntymävuosi 1978 1 4,3 1979 1 4,3 1980 1 4,3 1981 1 4,3 1982 1 4,3 1983 2 8,7 1984 3 13,0 1985 2 8,7 1986 4 17,4 1988 6 26,1 1990 1 4,3 Yhteensä 23 100 Vastaajien iän keskiarvo oli 23,22 vuotta. Nuorin vastaaja oli 18 vuotias ja vanhin 30 vuotias.
Aika ylioppilaskirjoituksista valtiotieteelliseen tiedekuntaan Vastaajien ylioppilasvuodet on esitetty taulukossa 3. Vastaajista 95,7 prosenttia (n=22) oli kirjoittanut ennen vuotta 2008. Taulukko 3. Ylioppilasvuosi 1997 1 4.3 1999 2 8,7 2000 1 4,3 2001 1 4,3 2002 1 4,3 2003 3 13,0 2004 2 8,7 2005 4 17,4 2006 1 4,3 2007 6 26,1 2008 1 4,3 Yhteensä 23 100 95,7 prosentilla vastaajista (n=22) oli siis ollut välivuosi tai välivuosia ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan hyväksymistä. Välivuoden pitäneiden pääasiallinen toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Pääasiallinen toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen Töissä 7 30,4 Opiskelu muualla 8 34,8 Töissä ja opiskelu muualla 5 21,7 Töissä, opiskelu muualla ja muu 2 8,7 Yhteensä 22 100 Taulukossa 5 on esitetty välivuoden tai välivuosia ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan hyväksymistä pitäneiden, aikaansa opiskeluun käyttäneiden (n=15) aiemmat opiskelupaikat.
Taulukko 5. Opiskelu muualla (n) Helsingin yliopisto 4 Muu kotimainen yliopisto 1 Ammattikorkeakoulu 5 Opistotaso 2 Muu kotimainen yliopisto ja opistotaso 1 Avoin yliopisto ja opistotaso 2 Yhteensä 15 Taulukko 6. Pyrkinyt aiemmin valtiotieteelliseen? N Ei 11 Kerran 10 Kahdesti 2 Yhteensä 23 Aiemmat opinnot Vastaajilta kysyttiin vielä erikseen aiemmasta opiskelusta (myös ei-pääasiallinen). Vastaajien aiemmat opinnot on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Aikaisempi opiskelu. Ei ole opiskellut ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, eikä yliopistossa 6 26,1 Avoin yliopisto 5 21,7 Suoritettu ammattikorkeakoulututkinto 1 4,3 Opinto-oikeus muualle 6 26,1 Avoin yliopisto ja opinto-oikeus muualle 1 4,3 Avoin yliopisto ja suoritettu ammattikorkeakoulututkinto 2 8,7 Yhteensä 21 100
Taulukko 8. Opinto-oikeus muussa tiedekunnassa tai korkeakoulussa (n) Helsingin yliopisto 4 Muu kotimainen yliopisto 2 Ammattikorkeakoulu 1 Yhteensä 7 Vastaajista 34,8 prosentilla (n=8) oli opintopisteitä avoimesta yliopistosta (taulukko 9). Taulukko 9. Opintopisteitä avoimesta yliopistosta (n) 35 1 45 1 50 1 53 5 Yhteensä 8 N 9 vastaajalla oli aiempia opintoja pääaineessaan (taulukko 10). Pääaineen opintopisteiden määrä on esitetty taulukossa 11. Taulukko 10. Aiempia opintoja pääaineessa Ei 13 56,5 Kyllä 9 39,1 Ei vastannut 1 4,3 Yhteensä 23 100 Taulukko 11. Aiempien opintojen määrä pääaineessa (n) 1 25 op 6 30 op 1 70 op 1 Ei vastannut 1 Yhteensä 9 Kahdeksalla vastaajalla oli koossa perusopinnot.
Opiskelun päätoimisuus Vastaajien aikomukset opiskella päätoimisesti on esitetty taulukossa 11. Taulukko 12. Opiskelun päätoimisuus Kyllä 19 82,6 Ei 2 8,7 Ei osaa sanoa 2 8,7 Yhteensä 23 100 Ei-päätoimiset opiskelijat ilmoittivat syyksi työn opiskelun ohella (3) ja opiskelun samanaikaisesti muualla (1). Kysely 2008 Avovastaukset Miksi pyrit valtiotieteelliseen tiedekuntaan? Kiinnostuksesta yhteiskunnan rakenteeseen ja toimintaan. Halusin yliopistokoulutuksen. Valtiotieteellisen tarjoamat opiskelumahdollisuudet olivat kiinnostavimmat. Koska yhteiskuntatieteet kiinnostavat minua eniten kaikista Suomen korkeakoulujen tieteenaloista. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista: taloudesta, politiikasta ja sosiaalisista kysymyksistä sekä myös vaikuttamisen keinoista. Tahdon syventää näkemystäni yhteiskunnasta ja uskon valtsikan olevan siihen paras paikka. Koska halusin sosiaalipolitiikan pääaineekseni. Halusin jatkaa aiempia opintojani (yhteiskunta-/) sosiaalipolitiikan saralla ja sosiaalisista syistä muuttaa Helsinkiin. Ala kiinnostaa haasteineen. Minulla on paljon kiinnostusta yhteiskuntaa ja politiikkaa kohtaan. Myös edelliset opinnot vaikuttavat, sillä lähihoitajan tutkinnossa opiskellaan sosiaalipolitiikkaa ja aine oli lempiaineeni. Halusin lukemaan sosiaalipolitiikkaa. Pääaineen, sosiaalipolitiikan ja tarkemmin ympäristöpolitiikan vuoksi. Kiinnosti. Olen aina halunnut lukea sosiaalipolitiikkaa. Minua on aina kiinnostanut yhteiskunta, sen toiminta, muoto, osaset ja sen muutokset. Ala on lähellä sydäntä. Aihe on aina ollut kiinnostava ja olen tutustunut alan teoksiin. Uskon, että tästä tutkinnosta on minulle hyötyä sekä lääkärin ammatissa että mahdollisesti myöhemmin terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen suunnittelussa ja organisoinnissa. Toivon, että voin tulevaisuudessa olla mukana vaikuttamassa näissä. Yhteiskunta kiinnostaa ja se tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia.
Haluan vaihtaa alaa tai mahdollisesti yhdistää aikaisempi terveysalan koulutukseni valtiotieteelliseen tutkintoon ja työllistyä sillä tavalla. Minua kiinnostavat yhteiskuntatieteelliset aineet. Näen, että tulevaisuudessa esim. työllistyminen on esim. humanistista alaa helpompaa. Haluaisin vaikuttaa yhteiskuntaan kansallisesti ja kansainvälisellä tasolla. 2,5 vuotta käytännön töissä sosiaalialalla (lastensuojelussa) ja aiempi tutkinto (sosionomi) ovat luoneet halun jatkaa opiskeluja samalla alalla. Ammattikorkeakoulututkintoni ei riittänyt minulle, vaan halusin jatkaa ja valmistua yliopistosta. Ala kiinnostaa. Minkälaisia odotuksia tai toiveita sinulla on koskien opiskelua valtiotieteellisessä tiedekunnassa? Toivoisin opettajilta uusia ja innostavia näkökulmia opiskeluun ja kurssisisältöihin liittyen. Valtiotieteiden maisterin tutkinto tähtäimessä. Haluan myös kehittyä osaavaksi asiantuntijaksi alallani päästä ennen pitkää koulutuksen mukaisiin työtehtäviin. Odotan opiskelun olevan innostavaa ja kannustavaa. Lisäksi odotan, että opiskelijat voivat jakaa omia näkemyksiään ja kokemuksiaan yliopiston luennoilla. Toivon opettajilta kannustavaa palautetta kaikille opiskelijoille. Toivoisin, että luentokursseja ja ryhmätunteja jaksettaisiin järjestää myöhempienkin opintojen kohdalla yhtä hyvin kuin perusopintojen kursseilla. Lisäksi toivoisin, että työelämään liittyvillä luennoilla (koko valtsikan yhteisillä) olisi joskus myös sosiaalipolitiikkaa opiskellut henkilö. Olisi mukava saada konkreettisia esimerkkejä sosiaalipolitiikasta työelämässä tutkijan uran ulkopuolella. Odotan mielenkiintoisia ja tasokkaita opintokokonaisuuksia. Haluaisin yhdistää/tehdä kaksi tutkintoa (venäjä yms.) Toivon paljon tukea opintoihin ei vain alussa, vaan myös myöhemmässä vaiheessa. Myös yhteydet työelämään ja sinne jouhevasti siirtyminen opintojen jälkeen on tärkeää. Myös opiskelijavaihto kiinnostaa. Odotan mielenkiintoista opiskeluaikaa. Odotan kehittäväni kykyä tarkastella yhteiskuntaa ja tulkita sitä ja sitä kautta myös ihmisiä ja elämää ympärillämme. Odotan myös löytäväni samanhenkistä porukkaa ja hyvällä lykyllä jopa jonkinasteisen henkisen kodin yliopistosta. Toivon joustavaa opiskelua elämäntilanteeni vuoksi. Minulla ei ole mahdollisuutta olla samalla tavalla läsnä opetuksissa kuin muilla opiskelijoilla. Tarkoitukseni on valmistua maisteriksi. Se ei vain millään tule onnistumaan normaalissa aikataulussa (5-6 vuotta). Odotuksia paljon. Syventää ja laajentaa sosiaalipolitiikan osaamista ja tietoa. Toivon joustavuutta. Laadukasta opiskelua ja hyvät valmiudet työmarkkinoille.
SOSIAALIPSYKOLOGIA Yhteenveto vastaajista Kysely postitettiin kaikille suomenkielentaitoisille kesän 2008 valintakokeissa hyväksytyille. Yhteensä heitä oli 18. Kyselyyn vastasi 18 henkilöä eli vastausprosentti oli 100. Vastaajien taustatiedot Kaikkien vastaajien (n=18) äidinkieli oli suomi. Alla on esitetty vastaajien sukupuoli (taulukko 1) ja syntymävuosi (taulukko 2). Taulukko 1. Sukupuoli Nainen 13 72,2 Mies 5 27,8 Yhteensä 18 100 Taulukko 2. Syntymävuosi 1961 1 5,6 1967 1 5,6 1976 1 5,6 1977 2 11,1 1981 1 5,6 1983 1 5,6 1984 3 16,7 1985 1 5,6 1986 2 11,1 1987 1 5,6 1988 3 16,7 1989 1 5,6 Yhteensä 18 100 Vastaajien iän keskiarvo oli 26,28 vuotta. Tyypillisin ikä oli 24 vuotta. Nuorin vastaaja oli 19-vuotias ja vanhin 47-vuotias.
Aika ylioppilaskirjoituksista valtiotieteelliseen tiedekuntaan Vastaajien ylioppilasvuodet on esitetty taulukossa 3. Vastaajista 94,4 prosenttia (n=17) oli kirjoittanut ennen vuotta 2008. Taulukko 3. Ylioppilasvuosi 1981 1 5,6 1986 1 5,6 1995 1 5,6 1996 2 11,1 2000 1 5,6 2002 1 5,6 2003 1 5,6 2004 2 11,1 2005 3 16,7 2006 1 5,6 2007 3 16,7 2008 1 5,6 Yhteensä 18 100 94,4 prosentilla vastaajista (n=17) oli siis ollut välivuosi tai välivuosia ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan hyväksymistä. Pääasiallinen toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Pääasiallinen toiminta ylioppilaskirjoitusten jälkeen Töissä 5 27,8 Opiskelu muualla 4 22,2 Töissä ja opiskelu muualla 7 38,9 Töissä, opiskelu muualla ja muu syy 1 5,6 Yhteensä 17 100
Taulukossa 5 on esitetty välivuoden tai välivuosia ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan hyväksymistä pitäneiden, aikaansa opiskeluun käyttäneiden (n=9) aiemmat opiskelupaikat. Taulukko 5. Opiskelu muualla (n) Helsingin yliopisto 5 Ammattikorkeakoulu 2 Avoin yliopisto 1 Opistotaso 2 Muu kotimainen yliopisto ja 1 ammattikorkeakoulu Muu kotimainen yliopisto, ulkomainen 1 yliopisto ja avoin yliopisto Yhteensä 12 Taulukko 6. Pyrkinyt aiemmin valtiotieteelliseen? N Ei 6 Kerran 10 Kahdesti 2 Yhteensä 18 Aiemmat opinnot Vastaajilta kysyttiin vielä erikseen aiemmasta opiskelusta (myös ei-pääasiallinen). Vastaajien aiemmat opinnot on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Aikaisemmat opinnot. Ei ole opiskellut ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa tai yliopistossa 4 22,2 Avoin yliopisto 3 16,7 Opinto-oikeus muualle 5 27,8 Avoin yliopisto ja opinto-oikeus muualle 1 5,6 Avoin yliopisto ja suoritettu yliopistotutkinto 2 11,1 Avoin yliopisto, suoritettu amk-tutkinto ja suoritettu yliopistotutkinto 1 5,6 Avoin yliopisto ja suoritettu amk-tutkinto 1 5,6 Yhteensä 17 100
Neljällä vastaajalla oli voimassa oleva opinto-oikeus Helsingin yliopistossa, yhdellä vastaajalla toisessa yliopistossa ja yhdellä vastaajalla ammattikorkeakoulussa. Kaksi vastaajaa oli suorittanut KTM- ja yksi MBA-tutkinnon. Vastaajista 44,4 prosentilla (n=8) oli opintopisteitä avoimesta yliopistosta. Kahdella oli opintopisteitä 25. Muiden opintopistemäärät olivat 7, 12, 91, 116, 140 ja 155. 12 vastaajalla oli aiempia opintoja pääaineessaan (taulukko 8). Pääaineen opintopisteet on esitetty taulukossa 9. Taulukko 8. Aiempia opintoja pääaineessa (n) Ei 5 29,4 Kyllä 12 70,6 Yhteensä 17 100 Taulukko 9. Aiempien opintojen määrä pääaineessa (n) 1 24 op 5 25 49 op 3 50 tai yli 4 Yhteensä 12 Opiskelun päätoimisuus Vastaajien aikomukset opiskella päätoimisesti on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Opiskelun päätoimisuus Kyllä 12 66,7 Ei 4 22,2 Ei osaa sanoa 1 5,6 Ei vastausta 1 5,6 Yhteensä 18 100 Ei-päätoimisen opiskelun syyt olivat työ opiskelun ohella (4 vastaajaa) sekä ase- tai siviilipalvelus (1 vastaaja).