LAPINLAHDEN TAIDEKATU
Lapinlahden taidekatua ryhdyttiin rakentamaan 1990- luvun alussa, esiin haluttiin tuoda Lapinlahden vahvuus taide- ja kulttuuripitäjänä. Taidekatu alkaa valtatie 5:n ylikulusta ja päättyy Eemil Halosen museoon ja Lapinlahden taidemuseoon.
Taidekatua voi kulkea pätkän kerrallaan tai koko reitin. Tässä esityksessä reitti on kuvattu alkavan Eemil Halosen museosta. Reitille osuvat monet Lapinlahden keskustan maamerkeistä. Tässä esityksessä kerrotaan myös kunnantalon ja kirkon sisällä olevista teoksista.
LAPINLAHDEN TAIDEMUSEO (avataan peruskorjauksen jälkeen)
EEMIL HALOSEN MUSEO
Eemil Halosen museo on avoinna kesäisin. Siellä voi tutustua Eemil ja Arttu Halosen veistoksiin ja Lapinlahti- Seuran kokoamaan historialliseen näyttelyyn. Lisäksi tilassa on vaihtuvia näyttelyitä.
LAPINLAHDEN LUKIO JA KUVATAIDELUKIO
Urho Kekkosen reliefi (1982) Paavo Halonen. Kekkonen aloitti opintiensä tässä rakennuksessa 1908. Laatta kiinnitettiin koulun seinään, kun Lapinlahden koululaitos täytti 100 vuotta vuonna 1982.
Korkea veisu (2004) Kaarina Kaikkonen Teos on Kaikkosen mukaan tarkoitettu kosketeltavaksi ja istuttavaksi.
Kaarina Kaikkonen halusi tehdä kauniin teoksen, joka synnyttää lämpimiä ja positiivisia ajatuksia, jopa romanttisiakin. Kaikkonen päätyi pronssiveistokseen, koska materiaali on niin olennainen osa Lapinlahtea. Teos on valettu Lapinlahden taidevalimolla.
Kurvi (2006) Kuvataidelukion opiskelijaryhmä toteutti teoksen lehtori ja taiteilija Juha Koposen johdolla.
JUSSINPIHAN PALVELUKESKUS
1992 rakennetun Jussinpihan suunnitteli arkkitehti Olavi Noronen. Hän suunnitteli myös kunnantalon ja kirjaston.
Hellyyttä (1992) Eva Ryynänen on tunnettu erityisesti puun veistäjänä.
Ryynäsen tuotantoon kuuluu vain viisi pronssiin valettua teosta. Ne kaikki on valettu Lapinlahdella.
KÄSITYÖLÄISAUKIO
Tämä oli kirkonkylän keskus: Ensimmäinen kauppa, kansakoulu, meijeri ja mylly, kunnantalo. Myös pappila oli lähellä.
Meijerin edessä on Kirnu, joka muistuttaa meijerin historiasta. Kirnussa valmistettiin voita vuoteen 1975 saakka.
VANHA KUNNANTALO
Vanha kunnantalo on vuodelta 1920. Nykyisin siinä toimii käsityökeskus. Ypykkä-veistos löytyy talon takaa.
Ypykkä (1998) Kirsi Siposen veistoksen nimi juontaa juurensa Pekka Halosen sisareen Sohvi Haloseen, joka perusti tytöille Ypykkä-yhdistyksen. Se oli eräänlainen 4H:n ja nuorisoseuratoiminnan edelläkävijä ja opetti lapsille hyödyllisiä kädentaitoja.
ARKIAUKIO Rukoileva mies ja Rukoileva nainen on valettu pronssiin 1990-luvun puolivälissä sijoitettu arkitorille. Teoksia on kutsuttu myös nimellä Sureva mies ja Sureva nainen, koska tällöin niiden on nähty kuvaavan pariskuntaa, joka suree hallan viemää satoa.
Eemil Halonen: Rukoileva nainen Eemil Halonen: Rukoileva mies
Kunnanvirasto on vuodelta 1981 ja sen arkkitehti on Olavi Noronen. Rakennus kuvaa lentoon nousevaa lintua, jonka pään kohdalla on valtuustosali eli korkein päättävä elin. Lintua kannattelevat kaartuvat siivet eli eri hallintokunnat.
Kuningaskobra (1994) Eino Koistinen testamenttasi veistoskokoelmansa Halosten Museosäätiölle. Teoksia on laajasti esillä kunnan tiloissa.
Karhunpaini (2011) Marko Huovisen veistos on hankittu Lapinlahden kunnan 140-vuotisjuhlavuonna 2014.
Fuuga Savonia (1982 83) Professori Raimo Puustinen. Lasimaalaus koostuu kolmesta teemasta: Alin osa kuvaa Telppäsniityn herätystä 1796 ja se on jaettu kolmeen osaan Matkalla, Crecendo ja Tyyntyy iltaan. Seuraava osa eli Sodan harmaa raita kuvaa sotaa ja evakkovuosia. Ylin ja laajin osa Heinäpouta kuvaa nykypäivää ja sodan jälkeistä jälleenrakentamisen kautta.
Äiti ja lapsi (1939) Eemil Halosen veistos.
Anu Matilainen: Naishahmo
Yläkerran aulassa Hierojatar (1907) Eemil Halonen.
Yläkerran aulassa Marjatta (1916) Eemil Halonen.
Aurinkotuuli (1999) Stefan Lindforsin teos hankittiin Lapinlahden kunnan 125- vuotisjuhlien kunniaksi. Teos sijaitsee Lapinlahden keskustan liikenneympyrässä.
LAPINLAHDEN VANHA HAUTAUSMAA Graniittinen Sankaripatsas (1920) on pystytetty sisällissodan lapinlahtelaisten vainajien haudalle. Talvisodan ja jatkosodan aikana kaatuneita on haudattu tänne 275 vainajaa. Heidän muistoaan kunnioittaa Arttu Halosen reliefi Sotilas vuodelta 1941. Teokset sijaitsevat saman hautapaaden vastakkaisilla puolilla.
Sankaripatsas (1920) Arttu Halonen
Sotilas (1941) Arttu Halonen
LAPINLAHDEN KIRKKO
Kristuksen kirkastuminen (1931) Alvar Cawén
Pekka Halonen teki ehdotuksen kirkon alttaritauluksi. Sitä ei kuitenkaan hyväksytty. Kopio ehdotuksesta on esillä kirkossa.
LAPINLAHDEN KIRJASTO Kirjastorakennus Maailman kuva on Olavi Norosen suunnittelema.
Aino (1885) Kaarlo Haltia. Teos sijaitsee kirjaston sisäänkäynnin lähellä. Veistos paljastettiin 1983 Lapinlahden taidemuseon taidepuistossa. Sillä muistettiin Kaarlo Haltian syntymän 120- vuotisjuhlaa. Patsas siirrettiin kirjaston valmistuttua sen sisäpihalle.
Kivenhakkaaja (1907) Eemil Halonen. Teos sijaitsee kirjaston ja kirkon välissä. Veistos on hankittu Lapinlahden kunnan 120-vuotisjuhlavuoden muistomerkiksi.
Valusuppilo (1993 94) Olli Halonen on työskennellyt Lapinlahdella taidevalajana ja kuvanveistäjänä. Teos sijaitsee torilla.
Taidekadun viimeisenä teoksena 5-tien liittymän kohdalla on Tähystäjä (1996). Olli Halonen on työskennellyt Lapinlahdella taidevalajana ja kuvanveistäjänä. Tähystäjä voitti Lapinlahden kunnan ja Tielaitoksen järjestämän suunnittelukilpailun.