!"#2 HELMIKUU MITEN K AYTT A A AIKA VIISAASTI?

!"#2 HELMIKUU 2014 MITEN K AYTT A A AIKA VIISAASTI?

!"#2 TASS A NUMEROSSA LUE LISA A www.jw.org /fi NUORET KANSIAIHE Miten k aytt a a aika viisaasti? SIVUT 6 9 r Lue Raamattuun perustuvia vastauksia kymmeniin nuorten esittamiin kysymyksiin. Aiheita muun muassa: Onko ulkonak o minulle pakkomielle? Millainen on tosi ystav a? Mita pitaisi tieta a seksiviesteista? Katso myos video Mita jotkut nuoret sanovat terveista elam antavoista. (Ks. RAAMATUN OPETUKSET > NUORET) 3 TARKKAILEMME MAAILMAA 4 RAAMATUN NAK OKANTA Spiritismi 10 HAASTATTELU Biotekniikan tutkija kertoo uskostaan 12 HISTORIAN LEHDILLA Konstantinus 14 APUA PERHEILLE Kun teini-ikainen tyttaresi on stressaantunut 16 SUUNNITTELUN TULOS? Tulikarp asen lyhty LAPSET r Lue kuvitettuja Raamatun kertomuksia. Tehtav asivujen avulla voit tutustuttaa lapsesi Raamatun henkiloihin ja moraaliperiaatteisiin. (Ks. RAAMATUN OPETUKSET > LAPSET) Vol. 95, No. 2 / Monthly / FINNISH Kutakin numeroa painetaan 44748 000 kappaletta 99 kielella Tat a julkaisua ei ole tarkoitettu myytav aksi. Se on valmistettu edistam a an maailmanlaajuista raamatullista opetustyot a, jota tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin. Ellei toisin mainita, raamatunlainausten lahteen aon Pyha Raamattu Uuden maailman ka ann os, viitelaitos. Awake! (ISSN 0005-237X) is published monthly by Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc.; L. Weaver, Jr., President; G. F. Simonis, Secretary-Treasurer; 25 Columbia Heights, Brooklyn, NY 11201-2483. Heratk a a!-lehden (ISSN 0784-2740) julkaisija: Jehovan todistajat. Vastaava toimittaja: Jukka Ropponen. Periodicals Postage Paid at Brooklyn, NY, and at additional mailing offices. POSTMASTER: Send address changes to Awake!, 1000 Red Mills Road, Wallkill, NY 12589-3299. 2014 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. Printed in Finland, 2013 Haluaisitko lisa atietoatai ilmaisen raamattukurssin? Kay verkkosivustolla www.jw.org/fi tai kirjoita johonkin seuraavista osoitteista. SUOMESSA: Jehovan todistajat, PL 68, 01301 Vantaa RUOTSISSA: Jehovas vittnen, PO Box 340, DK-4300 Holbæk, Denmark Osoitteet muissa maissa: www.jw.org/fi/ota-yhteytta

TARKKAILEMME MAAILMAA YHDYSVALLAT Tupakoitsija aiheuttaa yksityiselle tyonantajalle vuodessa 5816dollaria [noin 4 300 euroa] suuremmat kustannukset kuin tupakoimaton, sanotaan era ass a New York Timesin raportissa. Syyna ylima ar aisiin kustannuksiin olivat Ohion osavaltionyliopiston tutkijoiden mukaan tupakkatauot, suuremmat terveydenhoitomenot ja poissaolot. Lisasyyn a oli tyontekij an tuottavuuden vahene- minen, joka todennak oisesti johtui nikotiiniriippuvuuden aiheuttamista vieroitusoireista. ITALIA Ristiriita sen valill a, mita papit ja uskovaiset puhuvat ja tekevat heidan sanojensa ja elam antapansa valill a horjuttaa kirkon uskottavuutta. (Paavi Franciscus.) Potilas: Robin Hammond/Panos Pictures; paavi Franciscus: Alessandro Bianchi/AFP/Getty Images; sy oksyhampaat: REUTERS/Bazuki Muhammad AFRIKKA Maailman terveysjarjest on raportin (2012) mukaan 63 prosenttiin kuolemantapauksista ovat olleet syyna tartuntataudit, erityisesti aids, ripulitaudit, malaria, tuberkuloosi ja lastentaudit. MALESIA Malesialaiset viranomaiset loysiv at 24 tonnia salakuljetettua norsunluuta yli tuhat norsun syoksyhammasta, jotka oli katketty kahteen mahonkipuuta sisalt av a an konttiin. Luonnonsuojelijoiden mukaan tam a oli suurin koskaan tehty norsunluun takavarikko. Lahetys oli peraisin Togosta ja matkalla Kiinaan. AUSTRALIA Uhkapeleja simuloivista peleista, joita voidaan pelata älypuhelimella ja muilla vastaavilla laitteilla, on tullut suosittuja lasten keskuudessa. Jotkin pelisovellukset jaljittele- vat oikeita kasinopeleja, mutta niissa on helpompi voittaa. Era an viranomaisraportin mukaan tallaisten pelien pelaaminen voi johtaa siihen, etta lapset eivat nae uhkapeleissa mita an pahaa ja etta heista saattaa tulevaisuudessa tulla ongelmapelaajia. 3

RAAMATUN N AK OKANTA SPIRITISMI SPIRITISMI Onko v a arin yritt a a ottaa yhteytt a kuolleisiin? Alk a a ka antyk o meedioiden puoleen ja tulko siten heista epapuhtaik- si. (3. Mooseksen kirja 19:31) MITA JOTKUT SANOVAT? Ihmiset haluavat ymmarrett av asti saada varmuuden siita, etta heidan kuolleet laheisens a eivat karsi. Siksi jotkut voivat yritta a ottaa yhteytta kuolleeseen meedion valityksell a. He ajattelevat, etta ehka meedio voisi auttaa heita pa asem a an selvyyteen asiasta ja saamaan mielenrauhan. MITA RAAMATTU SANOO? Ihmiset ovat kautta aikojen yrittaneet ottaa yhteytta kuolleisiin. Raamatun kanta tah an on selva. Esimerkiksi laki, jonka Jehova Jumala oli antanut Israelin kansalle, sanoi: Keskuudestasi ei saa loyty a keta an, joka kysyy neuvoa meediolta tai tiedustelee kuolleilta. Silla jokainen nait a harjoittava on Jehovasta inhottava. (5. Mooseksen kirja 18: 10 12.) Raamatussa sanotaan lisaksi, etta spiritismia harjoittavat eivat peri Jumalan valtakuntaa (Galatalaisille 5:19 21). r Lis a a vastauksia raamatullisiin kysymyksiin osoitteessa www.jw.org/fi

MITA JOTKUT SANOVAT? Monet uskovat, etta kuolleet jatkavat elam a a jossain muodossa. Siksi jotkut saattavat yritta a olla yhteydessa kuolleisiin, kenties saadakseen heista tietoa tai lepytta akseen heita siina toivossa, etta he jatt aisiv at elav at rauhaan. MITA RAAMATTU SANOO? Elav at tietav at kuolevansa, mutta kuolleet eivat tieda yhta an mita an. Myos heidan rakkautensa ja vihansa ja mustasukkaisuutensa [tunteet, joita heilla elaess a an oli] ovat jo havinneet. (Saarnaaja 9:5, 6.) Raamattu opettaa, etta kuolleet ovat todellakin kuolleita. He eivat voi ajatella, toimia eivatk a myosk a an palvoa Jumalaa. Kuolleet eivat ylista [Jumalaa], eika kukaan alas hiljaisuuteen meneva, sanotaan psalmissa 115:17. Voivatko kuolleet vaikuttaa el aviin? Elav at tietav at kuolevansa, mutta kuolleet eivat tieda yhta an mita an. (Saarnaaja 9:5) Eiv atk o meediot toisinaan esit a yksityiskohtaista tietoa? MITA JOTKUT SANOVAT? Jotkut sanovat, etta meediot kykenevat kertomaan asioita, jotka vain kuollut ja hanen perheensa tai ystav ans a voivat tieta a. MITA RAAMATTU SANOO? 1. Samuelin kirjan 28. luvussa kerrotaan, etta uskoton kuningas Saul rikkoi Jumalan lakia, joka kielsi ka antym ast a meedioiden puoleen. Han meni tapaamaan meediona toimivaa naista. Tam a naytti pa asev an yhteyteen kuolleen Samuel-nimisen Jumalan palvelijan kanssa. Kyseessa ei kuitenkaan ollut Samuel vaan joku, joka tekeytyi kuolleeksi Samueliksi. Tuo petkuttaja oli paha henkiolento, joka toimi valheen isan eli Saatanan katyrin a (Johannes 8:44). Miksi pahat henget eli demonit yrittav at edista a sellaista nakemyst a, etta kuolleet ovat edelleen elossa? Heidan pa am a ar ans a on parjata Jumalaa ja horjuttaa uskoa hanen kirjoitettuun Sanaansa Raamattuun (2. Timoteukselle 3:16). Eiko kuolleilla sitten ole mita an toivoa? Kylla on! Raamatussa luvataan, etta ne, jotka ovat kuoleman unessa, saavat tulevaisuudessa ylosnousemuksen (Johannes 11:11 13; Apostolien teot 24:15). Ennen tuota aikaa voimme olla varmoja, etteivat kuolleet laheisemme karsi milla an tavalla. Ks. kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luku 7, Todellinen toivo kuolleille laheisillem- me. Luettavissa osoitteessa www.jw.org/fi. Tulisiko ka anty a kuolleiden puoleen elavien hyvaksi? (Jesaja 8:19) Heratk a a! Helmikuu 2014 5

KANSIAIHE Kunpa minulla olisi enemman aikaa! Oletko sanonut usein nain? Jossain mielessa aika tekee kaikista ihmisista tasaarvoisia, koska rikkailla ja vaikutusvaltaisilla ei ole enempa a aikaa kuin koyhill a ja alhaisillakaan. Eivat rikkaat eivatk a koyh at pysty myosk a an tallettamaan aikaa. Kun se on mennyt, se on mennyt iaksi. Siksi on jarkev a a olla tuhlaamatta aikaa. Seuraavassa tarkastellaan nelja a keinoa, jotka ovat auttaneet monia kaytt am a an aikansa viisaasti. MITEN K AYTT A A AIKA VIISAASTI? Keino 1: Ole j arjestyksellinen Laadi tarkeysj arjestys. Raamatussa neuvotaan varmistautumaan tarke ammist a asioista (Filippilaisille 1:10). Tee lista asioista, jotka ovat tarkeit a tai kiireellisia tai molempia. Muista kuitenkin, etta se, mika on tarke a a esimerkiksi ruokakaupassa kaynti ei ole valtt am att a kiireellista. Toisaalta jokin, mika voi vaikuttaa kiireelliselta esimerkiksi se, etta ehtii television aareen ennen lempiohjelmansa alkua ei ehka ole tarke a a. Ks. kirjoitus 20 keinoa saada enemman aikaa, Herat- ka a! 4/2010. Suunnittele. Jos kirves on tylsa eika sen tera a tahkota, tarvitaan enemman voimaa. On hyodyllist a soveltaa viisaus kayt ant o on, sanotaan Saarnaajan 10:10:ssa (Kirkkoraamattu 1992). Mita tast a voidaan oppia? Voimme ika an kuin teroittaa kirveen suunnittelemalla asioita etukateen, niin etta pystymme kaytt am a an ajan mahdollisimman tehokkaasti. Siirra epaolennaisia toit a myo- hemmaksi tai jat a ne kokonaan tekematt a, jotta niihin ei suotta kuluisi aikaa ja voimia. Jos sinulle ja a jonkin tyon tehtyasi ylima a- raist a aikaa, tartu johonkin sellaiseen tyo- hon, jonka olit aikonut tehda myohemmin. Ajattelemalla asioita etukateen voit lisat a tuottavuutta, aivan kuin tyomies, joka teroittaa kirveensa. Yksinkertaista elam a asi. Opettele sanomaan ei asioille, jotka eivat ole tarkeit a tai joihin vain tuhraantuu aikaa. Liian monet tehtav at jatapaamiset voivat tarpeettomasti lisat a stressia ja vahent a a iloa.

Keino 2: V alt a aikavarkaita Vitkastelu ja pa att am att omyys. Joka tuulta tarkkailee, ei kylva, ja joka pilvia katselee, ei korjaa. (Saarnaaja 11:4.) Mika opetus tah an raamatunkohtaan sisaltyy? Vitkastelu johtaa siihen, etta aikaa haaskaantuu ja tuottavuus karsii. Maanviljelija, joka ja a odottamaan taydellisi a olosuhteita, ei ehka kylva lainkaan tai ei korjaa satoaan. Vastaavasti meista voi tulla pa att am att o- mia, jos annamme elam an epavarmuuden vaikuttaa liikaa itseemme. Voisimme myos ajatella, etta meidan on ennen jonkin ratkaisun tekoa saatava tietoomme kaikki mahdolliset yksityiskohdat. On totta, etta tarke at ratkaisut vaativat tutkimista ja harkitsemista. Sananlaskujen 14:15:ssa sanotaan, etta terav an ak oinen harkitsee askeleitaan. Tosiasia kuitenkin on, etta moniin ratkaisuihin liittyy joitakin epavarmuustekij oit a (Saarnaaja 11:6). Taydellisyyden tavoittelu. Ylha alt a [Jumalalta] tuleva viisaus on jarkev a, sanotaan Jaakobin kirjeen 3:17:ss a. Korkeaan tasoon pyrkiminen on tietenkin kiitettav a a. Joskus riman asettaminen liian korkealle voi kuitenkin johtaa pettymykseen tai epaonnis- tumiseen. Esimerkiksi vierasta kielta opet- televan taytyy hyvaksy a se, etta han tekee virheita, ja muistaa, etta niista voi oppia. Taydellisyyden tavoittelijaa luultavasti kuitenkin hirvittaisi pelkka ajatuskin siita, etta han sanoisi jotain va arin. Tam a jarruttaisi hanen edistymista an. Miten paljon parempi onkaan olla vaatimatta itselta an liikaa! Sananlaskujen 11:2 sanoo: Viisaus on vaatimattomien parissa. Vaatimaton ja noyr a ihminen ei myosk a an ota itsea an liian vakavasti vaan osaa nauraa itselleen. KUN OSTAT JOTAIN, ET TODELLISUUDESSA MAKSA SIT A RAHALLA VAAN AJALLA. (What to Do Between Birth and Death) PALJASTAVIA NUMEROTIETOJA 50 TUNTIA Era an 25 000 ihmista kasitt aneen tutkimuksen mukaan tyypillinen kanadalainen tyontekij a kaytt a a joka viikko tyoh on ja siihen liittyva an toimintaan noin 50 tuntia. 4 TUNTIA Britanniassa nelivuotiaat ja sita vanhemmat katsoivat vuonna 2011 joka paiv a televisiota keskima arin 4 tuntia. 8 MINUUTTIA Intialaiset isat puhuvat lapsilleen paivitt ain 8 minuuttia. Tyoss a kay- vat äidit puhuvat lastensa kanssa noin 11 minuuttia ja kotiaidit korkeintaan 30 minuuttia. Heratk a a! Helmikuu 2014 7

Keino 3: Ole tasapainoinen ja realistinen Pida tyo ja rentoutuminen tasapainossa. Parempi on kourallinen lepoa kuin kahmalollinen kovaa tyot a ja tuulen tavoittelua. (Saarnaaja 4:6.) Tyonarkomaanit eivat useinkaan pysty nauttimaan kovan tyons a hedelmista. Tyo yksinkertaisesti vie heidan kaiken aikansa ja voimansa. Laiskat puolestaan valitsevat kourallisen sijasta kahmalollisen lepoa ja tuhlaavat kallista aikaa. Raamattu kannustaa olemaan tasapainoinen: tyoskentelem a an kovasti ja nauttimaan tyon tuloksista. Siita koituva ilo on Jumalan lahja (Saarnaaja 5:19). Ala tingi unesta. Rauhassa tahdon kayd a levolle ja myos nukun, sanoi eras raamatunkirjoittaja (Psalmit 4:8). Useimmat aikuiset tarvitsevat noin kahdeksan tunnin yo- unen, jotta he olisivat parhaassa vireessa fyysisesti, henkisesti ja älyllisesti. Nukkuminen on jarkev a a ajankaytt o a, koska se parantaa keskittymiskykya ja muistia ja edista a siten oppimista. Univaje puolestaan haittaa oppimista ja altistaa onnettomuuksille ja virheille seka aiheuttaa artyisyytt a. Aseta realistisia tavoitteita. Minka silma jo nakee, on parempi kuin se, mita mieli havittelee. (Saarnaaja 6:9, Kirkkoraamattu 1992.) Mika on tam an ajatuksen ydin? Viisas ihminen ei anna pelkkien halujen hallita elam a ans a, etenka an sellaisten halujen, joiden toteutuminen on eparealistista tai mahdotonta. Nokkela mainonta tai helppo luotto ei siksi saa hant a ansaan. Han oppii tyytyma an siihen, minka silma jo nakee eli mika on hanelle mahdollista. MUUNNA SEN RAHALLINEN ARVO AJAKSI Kirjailija ja psykologi Charles Spezzano ehdottaa, etta ennen kuin ostat jotain, muunna sen rahallinen arvo ajaksi, joka sinulta kuluisi tuon summan hankkimiseen, ja mieti, onko ostos edelleen sen arvoinen.

Keino 4: Anna hyvien arvojen ohjata el am a asi Mieti arvomaailmaasi. Arvosi auttavat sinua punnitsemaan, mika on hyva a, tarke a a ja hyodyllist a. Jos elam asi olisi nuoli, arvosi ohjaisivat sita. Hyvat arvot auttavat panemaan asiat oikeaan tarkeysj arjestykseen ja kaytt am a an jokaisen tunnin ja paiv an mahdollisimman hyvin. Mista loyt a a tallaisia arvoja? Monet ka antyv at Raamatun puoleen, koska he ovat huomanneet sen sisalt av an ylivertaista viisautta (Sananlaskut 2:6, 7). Tee rakkaudesta tarkein arvosi. Rakkaus on taydellinen yhdysside, sanotaan Kolossalaiskirjeen 3:14:ssa. Ilman rakkautta emme voi olla aidosti onnellisia emmeka tuntea turvallisuutta, varsinkaan perheessa. Ne jotka sivuuttavat tam an tosiasian ja keskittyvat elam ass a an esimerkiksi rahaan tai uraan, joutuvat kohtaamaan surua ja murhetta. Raamatussa rakkaus mainitaan satoja kertoja, ja se nostetaankin siina hyvast a syysta ylevimmaksi arvoksi (1. Korinttilaisille 13:1 3; 1. Johanneksen kirje 4:8). Varaa aikaa hengellisiin asioihin. Geoffnimisella miehella oli rakastava vaimo, kaksi iloista lasta, hyvia ystavi a ja antoisa tyo ensihoitajana. Tyoss a an han naki kuitenkin paljon karsimyst a ja kuolemaa. Han mietti, tallaistako elam an on ma ar a olla. Era an a paiv an a han luki Jehovan todistajien raamatullisia julkaisuja ja sai tyydyttav at vastaukset kysymyksiinsa. Geoff kertoi lukemastaan vaimolleen ja lapsilleen, ja heidankin kiinnostuksensa hera- si. Hengellisen elam antavan valitseminen rikastutti perheen elam a a ja auttoi heita kaytt am a an aikansa paljon viisaammin. Tutkimalla Raamattua he saivat myos suurenmoisen toivon ela a ikuisesti maailmassa, jossa ei ole karsimyst a ja jossa elam all a on tarkoitus (Ilmestys 21:3, 4). Geoffin kokemus palauttaa mieleen Jeesuksen sanat: Onnellisia ovat ne, jotkaovat tietoisia hengellisesta tarpeestaan. (Matteus 5:3.) Oletko sina valmis varaamaan hiukan aikaa hengellisten tarpeittesi tyydyttami- seen? Jos toimit nain, saat varmasti viisaut- ta, joka auttaa sinua kaytt am a an mahdollisimman hyvin paitsi jokaisen paiv an myos koko elam an. MITEN TARKEIT A NAM A OVAT SINULLE? NUMEROI TARKEYSJ ARJESTYKSESS A. PERHE TYO KOULUTUS YSTAV AT IHMISSUHTEET USKONTO VAPAA-AIKA TERVEYS Heratk a a! Helmikuu 2014 9

HAASTATTELU HANS KRISTIAN KOTLAR Biotekniikan tutkija kertoo uskostaan Tohtori Hans Kristian Kotlar aloitti tutkijan tyons a vuonna 1978 Oslon yliopistollisen sairaalan sadehoito- klinikalla, jossa han tutki syop a a ja ihmisen immuuni- jarjestelm a a. Samoihin aikoihin han kiinnostui myos elam an alkuperast a. Heratk a a!-lehti pyysi hant a kertomaan tyost a an ja uskostaan. Mika sai sinut pohtimaan elam an alkupera a ja tarkoitusta? Isa oli katolilainen ja äiti protestantti. He eivat kuitenkaan pita- neet uskontoa tarke an a. Mina puolestani aloin teini-iass a pohtia elam an tarkoitusta ja luin buddhalaisuutta, hindulaisuutta ja islamia kasittelevi a kirjoja. Pyysin jopa Jumalaa osoittamaan minulle, mika on totuus. 1970-luvulle tultaessa molekyylibiologiassa oli otettu suuria harppauksia, ja aloin miettia, mahtaisiko sen avulla saada selville, miten elam a on saanut alkunsa. Elaviss a soluissa olevat mekanismit kiehtoivat minua, joten pa atin ryhtya opiskelemaan biotekniikkaa. Sivumennen sanottuna suurin osa opettajistani sanoi, etta elam a on kehittynyt luonnon prosessien kautta, ja mina uskoin heita. Miten kiinnostuit Raamatusta? Ovellemme tuli kaksi Jehovan todistajaa. He olivat miellyttavi a ihmisia, mutta mina kohtelin heita toyke asti ja sanoin, etten ollut kiinnostunut. Vaimoni sattui kuulemaan sen ja sanoi: Hans Kristian, tuo ei ollut ysta- vallist a. Sinuahan on aina kiinnostanut elam an tarkoitus. Han oli oikeassa, ja hapesin kayt ost ani. Juoksin todistajien pera an. Keskustelumme aikana sanoin heille, etta haluaisin tieta a, onko Raamattu sopusoinnussa tieteen kanssa. Mita he sanoivat? He nayttiv at minulle, mita Raamattu kertoo maailmankaikkeudessa ilmenevan energian lahteest a. He lukivat raamatunkohdan, jossa sanotaan: Kohottakaa katseenne korkeuteen ja katsokaa. Kuka on nam a luonut? Dynaamisen energian runsauden ansiosta ja hanen voimansa vahvuuden vuoksi ei yksika an niista puutu. 1 Se heratti kiinnostukseni. Lisaksi vaikutti jarkev alt a, etta

Tulin tutkimusteni perusteella siihen tulokseen, etta elam a on alykk a an Luojan aikaansaannosta. maailmankaikkeudessa vallitsevan jarjestyksen takana olisi alykas energian lahde. Muuttuiko nakemyksesi evoluutiosta? Vahitellen minulle valkeni, etta eri evoluutioteoriat eivat perustu vankkoihin tieteellisiin todisteisiin. Ne ovat pohjimmiltaan keksittyja kertomuksia, joiden avulla pyrita an selittam a an, miten elollisissa olennoissa ilmenevat suurenmoiset mekanismit, kuten immuunijarjestel- ma, ovat voineet saada alkunsa ilman aly a. Mita enemman perehdyin immuunijarjestelm a an, sita paremmin ymmarsin, kuinka monimutkainen ja tehokas se on. Tulin tutkimusteni perusteella siihen tulokseen, etta elam a on alykk a an Luojan aikaansaannosta. Voisitko mainita joitain todisteita suunnittelusta? Immuunijarjestelm a koostuu hamm astytt av ast a ma ar ast a rakenteita ja mekanismeja, jotka on suunniteltu puolustamaan meita monenlaisilta taudinaiheuttajilta, esimerkiksi bakteereilta ja viruksilta. Nam a mekanismit puolestaan voidaan jakaa kahteen toisiaan tayden- tav a an jarjestelm a an. Ensim- mainen kaynnist a a hyokk ayksen elimisto on tunkeutuvia mik- robeja vastaan muutamassa tunnissa. Toinen reagoi vasta joidenkin paivien pa ast a, mutta sen hyokk aykset kohdistuvat tunkeutujiin tarkasti ja osuvat niihin kuin tarkoin suunnatut nuolet. Jalkimm aisell a jarjestel- mall a on myos hyva muisti, jo- ten jos jokin vihollinen hyokk a a uudelleen vuosien kuluttua, siihen reagoidaan nopeasti. Koko jarjestelm a toimii niin hyvin, ettemme usein edes tajua, etta olemme saaneet tartunnan ja etta se on nujerrettu. Hamm astyttav a a on myos se, kuinka im- muunijarjestelm a osaa erottaa vieraat aineet niista sadoista erityyppisista soluista, joista elimisto koostuu. Kertoisitko, mita tapahtuu, kun elimisto on tunkeutuu mikrobi? Mikrobit pa asev at elimisto on hengityksen, ruoan, virtsa- ja sukupuolielinten tai rikkoutuneen ihon kautta. Kun immuunijarjestelm a havaitsee tunkeutujan, se kaynnist a a sarjan reaktioita, joissa tarvitaan kymmenia tarkalleen oikeanlaisia proteiineja. Jokainen reaktio aktivoi seuraavan, ja nain vastahyokk ays tehostuu. Prosessi on kasitt am at on! Onko tieteen tuntemus siis lujittanut uskoasi Jumalaan? Ehdottomasti! Immuunijarjestel- mamme tehokkuus ja monimutkaisuus kertovat viisaasta ja rakastavasta Luojasta. Tiede on vahvistanut uskoani myos Raamattuun. Esimerkiksi Sananlaskujen 17:22:ssa sanotaan, etta iloinen sydan tekee hyva a parantajana. Tutkijat ovat saaneet selville, etta mielentila voi vaikuttaa immuunijarjestel- ma an. Stressi esimerkiksi saat- taa heikenta a vastustuskykya. Monet tiedeyhteiso on kuuluvat eivat usko Jumalaan. Mistah an se johtuu? Syita on monia. Jotkut yksinkertaisesti hyvaksyv at sen, mita heille opetetaan, kuten minakin aikanaan. Ehka he olettavat, etta evoluutio perustuu oikeaan tieteeseen. Toiset eivat juuri ajattele elam an alkupera a, mika on sa ali. Mielestani heidan kannattaisi esitta a enemman kysymyksia. Miksi sinusta tuli Jehovan todistaja? Todistajien vieraanvaraisuus ja heidan uskonsa Luojan lupaamaan parempaan tulevaisuuteen vetosivat minuun. 2 Tuo usko ei perustu myytteihin eika spekulointiin vaan tutkittuun tietoon ja jarkeviin perusteisiin. 3 1. Jesaja 40:26. 2. Ilmestys 21:3, 4. 3. Heprealaisille 11:1. Heratk a a! Helmikuu 2014 11

HISTORIAN LEHDILL A KONSTANTINUS KONSTANTINUS Konstantinus oli ensimmainen Rooman keisari, joka tunnustautui kristityksi. Tall a oli syvallinen vaikutus maailman historiaan. Omaksumalla aiemmin vainotun kristinuskon han antoi alkusysayksen kristikunnan muodostumiselle. Siten niin sanotusta kristillisyydesta tuli The Encyclopædia Britannica -tietosanakirjan mukaan voimakkain yhteiskunnallinen ja poliittinen tekija, joka koskaan on vaikuttanut historian kulkuun. LYHYESTI ) Konstantinuksesta tuli vuonna 306 Lansi-Rooman valtakunnan keisari, ja vuosina 324 337 han oli seka Lansi- etta Ita-Rooman ainoa hallitsija. ) Konstantinuksen mukaan han sai unessa tai nayss a vakuutuksen, etta kristittyjen Jumala auttaisi hant a taistelussa. ) Konstantinus luki era ass a taistelussa saamansa voiton Jumalan kunniaksi ja kaski heti, etta pelastavan karsimyksen voitonmerkki [ristin muotoinen keihas] oli pantava hanen kuvapatsaansa kateen. Patsas pystytettiin Rooman huomattavimpaan julkiseen paikkaan. (Eusebiuksen kirkkohistoria.) ) Konstantinus sailytti pakanallisen arvonimen pontifex maximus (ylipappi) ja piti itsea an kaikkien valtakunnassaan harjoitettavien uskontojen ylimpan a johtomiehena. M IKSI jonkun muinoin elaneen Rooman keisarin pitaisi kiinnostaa sinua? Jos olet kiinnostunut kristillisyydesta, sinun olisi hyva tieta a, etta Konstantinuksen poliittinen ja uskonnollinen taktikointi on vaikuttanut monien kirkkojen uskonkasityksiin ja toimintatapoihin aina meidan aikaamme asti. Milla tavoin? KIRKKOJEN LAILLISTAMINEN JA HYODYNT AMINEN Vuonna 313 Konstantinus hallitsi Lansi-Rooman valtakuntaa, kun taas Ita-Roomaa hallitsivat Licinius ja Maximinus. Konstantinus ja Licinius myonsiv at uskonnonvapauden kaikille, myos kristityille. Konstantinus suojeli kristillisyytta, koska han uskoi sen avulla voivansa yhdista a valtakuntansa. Kirkkoja jakavaterimielisyydet kauhistuttivat Konstantinusta. Sovun aikaansaamiseksi han pyrki luomaan oikean oppijarjestelm an ja saattamaan sen sitten pakolla voimaan. Jotta piispat olisivat pa asseet hanen suosioonsa, heidan taytyi tehda opillisia kompromisseja, ja ne, jotka suostuivat, saivat verovapauksia ja merkittavi a etuoikeuksia. Historioitsija Charles Freemanin mukaan se, etta kristillisesta opista saatiin oikea versio, avasi pa asyn paitsi taivaaseen myos suunnattomien maanpa allisten rikkauksien aarelle. Siten papistosta tuli vaikutusvaltainen tekija maal- Konstantinuksen kristillisen vakaumuksen aitoudesta on kiistelty paljon, osittain siksi, etta han suvaitsi pakanajumalien palvontaa viela hallituskautensa loppupuolellakin. Kim Kirby/age fotostock; Commissioned by York Civic Trust (kuvanveist aj a: Philip Jackson)

Kirkko oli saanut suojelijan, mutta se oli saanut myos isann an. (Historioitsija A. H. M. Jones.) lisissa asioissa. Kirkko oli saanut suojelijan, mutta se oli saanut myos isann an, sanoo historioitsija A. H. M. Jones. MILLAISTA KRISTILLISYYTTA? Konstantinuksen ja piispojen valisest a liitosta oli tuloksena uskonto, jonka opinkappaleet olivat osittain kristillisia ja osittain pakanallisia. Tuskin mika an muu vaihtoehto tuli kysymykseenka an, koska keisarin pa am a ar an a ei ollut uskonnollinen totuus vaan uskonnollinen moniarvoisuus. Olihan han pakanallisen valtakunnan hallitsija. Miellytta akseen molempia uskonnollisia leireja han omaksui tietoi- sesti monitulkintaisen toiminta- ja johtamistavan, kirjoitti eras historioitsija. Vaikka Konstantinus vaitti taistelevansa kristillisyyden puolesta, han piti kiinni pakanuudesta. Han esimerkiksi harjoitti astrologiaa ja ennustelua spiritistisia tapoja, jotka tuomitaan Raamatussa (5. Mooseksen kirja 18:10 12). Roomassa sijaitsevassa Konstantinuksen riemukaaressa hanet on kuvattu uhraamassa pakanajumalille. Han jatkoi auringonjumalan kunnioittamista lyott am all a sen kuvan kolikoihin ja edistam all a tuon jumalan palvontaa. Elam ansa loppupuolella Konstantinus salli jopa sen, etta eras Umbriassa Italiassa sijaitseva pikkukaupunki rakensi hanel- le itselleen ja hanen perheenjasenilleen temppelin ja nimit- ti pappeja palvelemaan siella. Konstantinus otti vastaan kristillisen kasteen vuonna 337 vain muutamia paivi a ennen kuolemaansa. Monet oppineet uskovat, etta han lykkasi kastetta sailytt a akseen seka kristityilta etta pakanoilta saamansa poliittisen tuen. Hanen toimintansa ja myoh ainen kasteensa asettavat vais- tam att a kyseenalaiseksi sen, kuinka aitoa hanen uskonsa Kristukseen oli. Yksi asia on kuitenkin varma: Konstantinuksen virallistamasta kirkosta tuli poliittinen ja uskonnollinen mahti, joka ka ansi selkans a Kristukselle ja syleili maailmaa. Jeesus sanoi seuraajistaan: He eivat ole osa maailmasta, niin kuin en minak a an ole osa maailmasta. (Johannes 17:14.) Kirkosta joka oli nyt maallistunut haarautui lukemattomia kirkkokuntia. Mita merkitysta tall a kaikella on meille? Minka an kirkon opetuksia ei pitaisi hyvaksy a suoralta kadelt a, vaan niita tulisi tutkia Raamatun valossa (1. Johanneksen kirje 4:1). Konstantinuksen voittojen kunniaksi pystytetty riemukaari Hyvan keisarin jopa hyvan kristityn oli vaist a- matt a pakko valita, kummasta luopua: Jumalan suosiosta vai vallasta. Konstantinus, joka oli juuri tarttunut vallan kahvaan, ei suinkaan ollut saanut kyllakseen sen enempa a vallasta kuin niista synneista, joita sen sailytt aminen vaati. (Professori Richard Rubenstein, jonka erikoisalaa ovat yhteiskunnalliset ja uskonnolliset konfliktit.) Epailem att a Konstantinus oli kristitty ainakin elam ans a lopulla, mikali kriteerina ei pideta sita, millaista hanen kristillisyytensa oli. (Antiikin historian tutkija, professori Paul Keresztes.) Heratk a a! Helmikuu 2014 13

APUA PERHEILLE LASTENKASVATUS Kun teini-ikainen tyttaresi on stressaantunut HAASTE 13-vuotias tyttaresi sanoo olevansa stressaantunut. Et ole uskoa korviasi. Hanh an on liian nuori tieta akseen, mita stressi edes on! Ennen kuin kuitenkaan sanot tat a hanelle, mieti, miksi elam a saattaa aiheuttaa painetta teini-ikaiselle tytolle. SYITA Fyysiset muutokset. Murrosian fyysiset muutokset voivat aiheuttaa tytolle melkoisesti hammennyst a, etenkin jos han kehittyy ikatovereitaan hitaammin tai nopeammin. Olin ensimmaisi a tyttoj a, jotka kayttiv at rintaliiveja, ja tunsin oloni epamukavaksi sanoo Anna, joka nyt on 20-vuotias. Tunsin itseni omituiseksi ikatovereihini verrattuna, ika an kuin olisin ollut mutantti! Tunne-elam an muutokset. 17-vuotias Karen kertoo: Oli turhauttavaa, kun en tajunnut, miksi olin monesti tosi iloinen koko paiv an ja myohemmin illalla itkin silma- ni punaisiksi. En tiennyt, mika minua vaivasi. Aivan kuin tunteeni eivat olisi olleet hallinnassani. Kuukautisten alkaminen. Ensimmaiset kuukautiset yllattiv at minut taysin, vaikka äiti oli valmistanut minua niihin, sanoo nuori Kathleen. Kavin monta kertaa pai- vass a suihkussa, koska tunsin itseni koko ajan likaisek- si. Lisaksi kolme isoveljeani kiusasivat minua sa alim atta. Se, etta kuukautisten alkaminen oli minulle niin koettelevaa, oli heista jollain tavalla huvittavaa. Sosiaalinen paine. Marie, joka on nyt 18-vuotias, kertoo: Kun olin 12 14-vuotias, vertaispaine oli erittain kova. Koulussa lapset olivat ilkeita jokaiselle, joka oli erilainen. 14-vuotias Anita sanoo: Minun iass ani kaverien hyvaksynt a on ehdottoman tarke a a ja ulkopuolelle ja aminen on musertavaa. Nimet on muutettu. r Lis a a apua perheille osoitteessa www.jw.org/fi

MITA VOIT TEHDA? Kannusta tytart asi puhumaan stressista an. Aluksi han voi olla haluton puhumaan. Ole kuitenkin karsiv allinen ja noudata Raamatun kehotusta olla nopea kuu- lemaan, hidas puhumaan (Jaakobin kirje 1:19). Suhtaudu tyttaresi stressinaiheisiin vakavasti. Muista, ettei hanell a ole sinun elam ankokemustasi, ja siksi hanell a ei ole juuri vertailukohtaa, saati sitten keinoa selviytya stressista an. (Raamatun periaate: Roomalaisille 15:1.) Ala kuormita tytart asi liian monilla harrastuksilla. Kirjassa Teach Your Children Well sanotaan, etta nuorilla, joilla on liian tiukka aikataulu, ilmenee usein stressin merkkeja, erityisesti fyysisia merkkeja, kuten pa ans arky a ja vatsakipua. (Raamatun periaate: Filippilaisille 1:9, 10.) Huolehdi siita, etta tyttaresi saa riittav asti lepoa. Usein nuoret tinkivat ensimmaisen a unesta. Unenpuute kuitenkin heikenta a tyttaresi ajattelu- ja stressinsietokykya. (Raamatun periaate: Saarnaaja 4:6.) Auta tytart asi loyt am a an terveellisia keinoja purkaa stressia. Jotkut nuoret tytot ovat havainneet liikunnan vahent av an ahdistusta. Raamatussakin todetaan, etta ruumiillisesta valmennuksesta on hyoty a (1. Timoteukselle 4:8). Toiset ovat huomanneet, etta paiv akirja auttaa heita nakem a an stressinaiheet oikeissa mittasuhteissa. 22-vuotias Brittany kertoo: Kun minulla nuorempana oli ongelmia, joita en pystynyt ratkaisemaan, minulla oli tapana panna ajatuksiani paperille. Se auttoi minua selvittam a an, milta jokin ongelma minusta todellisuudessa tuntui, jolloin se oli helpompi ratkaista tai sitten vain unohtaa kokonaan. Nayt a esimerkkia. Miten sina selviydyt stressista? Kasaatko itsellesi liikaa tehtav a a ja joudut sitten paniikkiin, kun yritat selvita kaikesta? Na annyt atk o itsesi ylenma ar aisell a tyoll a ja laiminlyot tarke ampi a asioita? Filippilaiskirjeen 4:5:ssa sanotaan: Tulkoon jarkevyytenne tunnetuksi kaikille ihmisille. Muista, etta lapsesi ottaa sinusta esimerkkia, hyodykseen tai vahingokseen. AVAINRAAMATUNKOHTIA Meidan, jotka olemme vahvoja, pita a kantaa niiden heikkouksia, jotka eivat ole vahvoja. (Roomalaisille 15:1.) Varmistautukaa tarke ammist a asioista. (Filippilaisille 1:9, 10.) Parempi on kourallinen lepoa kuin kahmalollinen kovaa tyot a ja tuulen tavoittelua. (Saarnaaja 4:6.) VANHEMPIEN ESIMERKKI Laura-niminen nuori nainen kertoo: Isa on kiireinen mies, mutta siita huolimatta hanell a on myon- teinen asenne. Kun vastaan tulee jokin ongelma, han miettii ensimmaiseksi, miten voisimme selvitta a sen tai mika olisi paras ratkaisu. Isan lempisanontoja on: Elam a on 10 prosenttia sita, mita tapahtuu, ja 90 prosenttia sita, miten siihen suhtautuu. Isa ei ole taydellinen, ja hankin stressaantuu aika ajoin. Han ei kuitenkaan anna ongelmien lannistaa itsea an. Han on minulle hyva roolimalli siina, miten hallita stressia. Heratk a a! Helmikuu 2014 15

SUUNNITTELUN TULOS? Tulikarp asen lyhty Limitt aisi a suomuja Tulik arp anen: Gail Shumway/Photographer s Choice/Getty Images; suomut: Optics Express E RAAN Photuris-sukuun kuuluvan tulikarp asen lyhdyn eli valoelimen pinta koostuu limittai- sista suomuista, jotka lisa av at huomattavasti sen tuottaman valon kirkkautta. Mieti: Tutkijat ovat havainneet, etta joidenkin tulikarp asten valoelimen pienet suomut ovat limittain kuin kattolaatat. Suomut ovat toisesta pa ast a kohollaan vain kolmen mikrometrin verran, mika on alle kahdeskymmenesosa ihmisen hiuksen paksuudesta. Tam an vah aisen kallistuman ansiosta tulikarp asen lyhty heijastaa valoa melkein 50 prosenttia tehokkaammin verrattuna siihen, etta sen pinta olisi tasainen. Voisiko tallainen rakenne lisa- ta valaisimissa ja muissa sahk o- laitteissa kaytett avien ledien tehoa? Tutkijat selvittivat asiaa varustamalla ledeja samanlaisella pintarakenteella, jollainen on tulikarp asen lyhdyssa. Mika oli tulos? Ledit heijastivat valoa jopa 55 prosenttia tehokkaammin! Fyysikko Annick Bay sanoo: Merkittavint a tass a tyoss a on se, etta se osoittaa, kuinka paljon voimme oppia tarkkailemalla luontoa. Mita ajattelet? Onko tulikar- pasen lyhty evoluution vai suun- nittelun tulos? Tiedemiehet eivat ole tutkineet kaikkia tah an tulikarp assukuun kuuluvia lajeja. n o Tam a lehti ja aiempia numeroita ladattavissa ilmaiseksi p Raamattu verkossa noin 50 kielella K ay osoitteessa www.jw.org/fi tai lue koodi g14 02-FI 131101