K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2005 Dnro KAI-2004-Y-152-121 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee pilaantuneiden maiden loppusijoitusta kapselirakenteeseen Paltamon kunnan omistamalle suljetulle kaatopaikka-alueelle maisemoidun jätetäyttöalueen läheisyyteen. LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä yhteyshenkilö: Jorma Hirvi puh. (014) 623 5663, 0400-771 473 email: jorma.hirvi@vapo.fi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan pilaantuneen maa-aineksen loppusijoitukselle kapselirakenteeseen Paltamon kunnan suljetun kaatopaikka-alueen jätetäytön läheisyyteen. Paltamon kunnan kaatopaikka-alue, jonne loppusijoituskapseli rakennetaan, sijaitsee kiinteistöllä 578-402-8:20 noin 4.5 km Paltamon kunnan keskustaajamasta koilliseen. Kaatopaikan ympäristö on metsätalousmaata. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1.2 km:n päässä luoteessa. Loppusijoituskapseliin sijoitetaan ensisijaisesti Autioniemen saha-alueelle välivarastoidut pilaantuneet maa-ainekset, joita on kaikkiaan noin 10 500 m 3 rtr. Kapseliin voidaan sijoittaa myös muista kunnostuskohteista poistettavia pilaantuneita maa-aineksia kohdekohtaisen harkinnan perusteella. Loppusijoituskapseliin sijoitettavan pilaantuneen maa-aineksen määrä on enintään 15 000 m 3 rtr. Vapo Oy:n Autioniemen saha-alueelta poistetuista pilaantuneista 735 m 3 itd on pilaantunut raskasmetalleilla (As, Cu ja Cr), 1002 m 3 itd kloorifenoleilla ja/tai PCDD/F-yhdisteillä, 5445 m 3 itd PAH-yhdisteillä ja 9015 m 3 itd PAH-yhdisteillä sekä raskasmetalleilla. Loppusijoituskapseliin sijoitetaan lisäksi Autioniemen kyllästämörakennuksen purkamisessa syntynyt raskasmetalleilla ja/tai PAH-yhdisteillä pilaantunut < 150 mm:n raekokoon murskattu purkubetoni (noin 100 m 3 itd), sekä pilaantuneiden maiden välivarastoinnissa käytetty aumamuovi. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4-kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 :n 3 momentin perusteella.
2/11 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 :n 1 momentin 12 d-kohdan perusteella lupahakemus käsitellään ympäristökeskuksessa. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 16.12.2004. Hakemusta on täydennetty tarkkailusuunnitelmalla 29.3.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kyseessä on uusi hanke. Paltamon kunnan kaatopaikalla on voimassa oleva ympäristölupa (11.6.2003, Dnro 1196Y0094-121), joka koskee kaatopaikan sulkemista ja siitä aiheutuvia jälkihoitotöitä. KAPSELIN RAKENTAMINEN Pohjarakenteet Loppusijoituskapseli rakennetaan tasatulle ja tiivistetylle maapohjalle. Kapselin pohjan koko on 4000-5000 m 2 riippuen loppusijoitettavan maa-aineksen määrästä. Tiivistetyn maapohjan päälle rakennetaan 0.5 m:n paksuinen tiivistyskerros esim. savimoreenista tai vastaavasta mineraaliaineksesta. Tiivistyskerrokseen käytettävän materiaalin vedenläpäisevyys (k) on 1 x 10-8 m/s. Tiivistyskerroksen päälle tehdään 0.2 m:n kuivatuskerros. Kuivatuskerroksen ylä- ja alapuolelle levitetään kuitukangas. Pintarakenteet Loppusijoituskapselin pintaan rakennetaan tiivistyskerros bentoniittimatosta, 0.2 m:n kuivatuskerros ja 1.0 m:n pintakerros. Vaihtoehtoisesti bentoniittimaton sijasta tiivistyskerros rakennetaan 0.5 m:n mineraalisena tiivistyskerroksena, jossa materiaali on vastaavaa kuin pohjarakenteen tiivistyskerroksessa käytettävä. Kuivatuskerroksessa käytetään esim. suodatinhiekkaa tai salaojasoraa. Pintarakenne tehdään puhtaista ylijäämämaista ja aivan pintakerrokseen lisätään kasvukerrokseksi esim. kompostimateriaalia. Vesien johtaminen Ulkopuolisten valumavesien pääsy kapselin alueelle ja eristerakenteisiin estetään ympärysojalla, jonka pohja kaivetaan kapselin pohjarakenteen alapinnan tason alapuolelle. Kapselin pinnan muotoilulla kapselin pintaan tulevat sadevedet johdetaan pintavaluntana ympärysojiin. Kapselin sisälle mahdollisesti suotautuva vesi kerätään pohjan tiivistyskerroksen päällä olevasta kuivatuskerroksesta kapselin ulkopuolelle umpikaivoon. KAPSELIN AIHEUTTAMAN RISKIN ARVIOINTI Pinta- ja pohjavesivaikutukset Loppusijoituskapseliin mahdollisesti suotautuva vesi johdetaan umpikaivoon, johon kertynyt vesi tutkitaan ja toimitetaan analyysitulosten perusteella asianmukaiseen käsittelyyn. Ympäristön puhtaat valumavedet johdetaan loppusijoitusalueen ohitse. Pilaantuneiden maiden loppusijoitus ei siten kuormita alueen pintavesiä.
3/11 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusrakenteet rakennetaan kokonaisuudessaan pohjavesipinnan yläpuolelle. Ulkopuoliset valumavedet johdetaan loppusijoitusalueen ohi, jolloin valumavedet eivät pääse huuhtelemaan rakenteita ja pilaantuneita maa-aineksia. Pohjan tiiveyskerroksella ja kapselin sisäpuolen pohjan kuivatuksella estetään haitta-aineiden kulkeutuminen alapuoliseen maaperään ja sitä kautta edelleen pohjaveteen. Loppusijoituskapselin tiiviillä pintarakenteilla ja pinnan muotoilulla kapseliin imeytyvä vesimäärä saadaan minimoitua. Loppusijoituksesta ei edellä mainitulla perusteella aiheudu haitallisia pohjavesivaikutuksia. Vaikutukset maaperään Kuten edellä esitettiin, kapselin rakentaminen ei aiheuta kuormitusta myöskään maaperään. Loppusijoituskapselin rakennustyön aikana huomioidaan, ettei pilaantuneiden maamassojen siirtoja ja tiivistämistä rakenteeseen suoriteta kovan vesisateen aikana välttäen näin haitta-ainepitoisten valumien syntymistä ja joutumista maaperään. Liikenne ja melu Loppusijoitukseen tuotavien maamassojen ja rakenteissa käytettävien materiaalien kuljetukset aiheuttavat rakennustöiden aikana nykyistä runsaampaa raskaan liikenteen määrää. Jätteenkäsittelyalueella ja sen tulotien läheisyydessä ei ole kuitenkaan erityisiä liikenteestä häiriintyviä kohteita. Loppusijoituskapselin rakentamista suoritetaan yhtä aikaa kaatopaikan pintarakenteiden rakentamisen kanssa ja rakentamisen aikainen melu vastaa normaalia maanrakennustyössä syntyvää melua. Kaatopaikka-alueen läheisyydessä ei ole melun kannalta häiriintyviä kohteita. Muut vaikutukset Kunnostuskohteista siirrettävät pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan alueelle pressuilla peitettynä, jolloin maa-ainesten kuljetusten aikainen pölyäminen ehkäistään. Massat sijoitetaan suoraan loppusijoituskohteeseen valmiin kapselin pohjan päälle, jolloin vältytään ylimääräisiltä pilaantuneiden maa-ainesten siirroilta. Näin saadaan minimoitua mahdollinen kuljetusten aikainen haitta-aineiden leviäminen ympäristöön. Työssä noudatetaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyn edellyttämiä työturvallisuusohjeita, jotka esitetään urakoitsijan ennen työn aloittamista laatimassa työturvallisuussuunnitelmassa. Loppusijoituskapselin rakentamisella ei ole vaikutusta alueen viihtyisyyteen, ihmisten terveyteen, luontoon tai luonnonarvoihin. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Pilaantuneiden maa-ainesten loppusijoitus tiiviiden esirakenteiden sisään on yleisesti käytössä oleva menetelmä, jossa maa-aineksen sisältämiä haitta-aineita ei pyritä poistamaan tai vähentämään, vaan niiden leviäminen ympäristöön estetään. Loppusijoituskapselin sijoittaminen olemassa olevalle kaatopaikalle on järkevää, koska alueen maankäyttö on jo kaatopaikan vuoksi rajoitettu ja loppusijoituskapselin ympäristövaikutusten tarkkailu voidaan yhdistää kaatopaikan velvoitetarkkailuun. Lisäksi pilaantuneiden maiden sijoittaminen suhteellisen lähelle kunnostuskohdetta olevalle kaatopaikka-alueelle vähentää olennaisesti maamassojen kuljetuksen tarvetta verrattuna muihin loppusijoitusvaihtoehtoihin. Useasta eri kunnostuskohteesta kertyvien pilaantuneiden maiden sijoittaminen yhteen loppusijoituskapseliin helpottaa mm. ympäristövaikutusten tarkkailua, joka voidaan suorittaa keskitetysti sen sijaan, että loppusijoituskohteita olisi useampi. Loppusijoituskapseliin sijoitettavat Autioniemen saha-alueen pilaantuneet maa-ainekset ovat suurelta osin pilaantuneet usealla eri haitta-aineella, joten niiden käsittely ja puhdistaminen esimerkiksi paikan päällä ei ole teknistaloudellisesti mahdollista.
TARKKAILU 4/11 Kapselin toimivuutta tarkkaillaan erikseen esitettävän tarkkailuohjelman mukaisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Paltamon kunnan tekniset palvelut toimistossa ja Kainuun ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 3.3. 4.4.2005. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Paltamon kunnan teknisten palvelujen toimistossa ja Kainuun ympäristökeskuksen kirjaamossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ilmoitettu sanomalehti Väylässä 2.3.2005 ja erikseen tiedotettu asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Hakemuksen johdosta ei ole tehty tarkastuksia. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Paltamon kunnanhallitukselta, Paltamon kunnan lupa- ja valvontalautakunnalta sekä Kainuun maakunta-kuntayhtymältä (ympäristöterveydenhuolto). Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole annettu muistutuksia ja mielipiteitä. Kainuun maakuntakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen ympäristöterveydenhuolto esittää lausuntonaan seuraavaa: Kapselointialueelta tulevien suoto- ja valumavesien johtaminen on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa tarkkailla erillään kaatopaikka-alueen muista vesistä. Ojajärjestelyt tulee toteuttaa siten, että ongelmatilanteissa kapselointialueelta tulevien vesien pääsy ulos kaatopaikka-alueelta voidaan estää. Pilaantuneita maita on käsiteltävä siten, ettei missään työvaiheessa tapahdu sellaista pölyämistä tai sateen mukana tapahtuvaa huuhtoutumista, mikä veisi haitta-aineita kapselointialueen ulkopuolelle. Kaatopaikka-alueelle tuotavat pilaantuneet maamassat tulee kapseloida mahdollisimman nopeasti. Kapseliin sijoitettava maa-aines tulee voida peittää tilapäisesti jollakin eristeellä, jos sääolosuhteet ovat sellaiset, että huuhtoutumia kapselin ulkopuolelle voi tapahtua. Pilaantuneiden maiden sijainti on merkittävä maastoon. Paltamon kunnan lupa- ja valvontalautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Kapselin rakentamisessa voidaan noudattaa valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista (861/1997) asetettujen tavallisten jätteen kaatopaikan pohja- ja pintarakenteille asetettuja vaatimuksia.kapseliin ei saa läjittää sellaista materiaalia esim. puuta, joka saattaa aiheuttaa painumista ja vaurioita kapselin rakenteissa. Kapselin sijainti on merkittävä selvästi maastoon.
5/11 Mikäli kapselista suotautuu vettä kuivatuskerroksesta umpikaivoon, tulee kapselin rakenne tarkastaa viipymättä. Lupapäätöksen yhteydessä tulee hyväksyä kapselin vesien tarkkailuohjelma, jonka tulee sisältää määräykset myös rakentamisen aikaisesta tarkkailusta. Lautakunta esittää lupaviranomaiselle harkittavaksi ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisen vakuuden asettamista toiminnanharjoittajalle. Hakemuksessa esitetyssä kapselisuunnitelmassa ei ole esitetty keinotekoista eristekerrosta kapselin pohjalle. Lautakunta edellyttää, että kapselin rakenteissa tulee noudattaa tavallisten jätteiden kaatopaikan pohja- ja pintarakenteiden osalta asetettuja vaatimuksia, myös kapselin pohjalla rakenteiden osalta eli kapselin pohjalle on tehtävä keinotekoinen eristyskerros ja pohjalle rakennettavan tiivistyskerroksen vedenläpäisevyys on oltava 1 x 10 9 m/s. Hakijan kuuleminen ja vastine Kainuun ympäristökeskus on 5.4.2005 päivätyllä kirjeellä varannut hakijalle mahdollisuuden vastineen antamiseen. Hakija esittää antamassaan vastineessa seuraavaa: Hakijalla ei ole huomautettavaa Kainuun maakunta-kuntayhtymän antamasta lausunnosta. Paltamon kunnan lupa- ja valvontalautakunnan antamasta lausunnosta hakijaa toteaa, että rakennettava pilaantuneiden maiden loppusijoituskapseli ei ole kaatopaikka, vaan pilaantuneet maat sijoitetaan erikseen kertaluontoisesti. Rakenne ja rakennusaika on mitoitettu siten, että rakenteeseen ei käytännössä muodostu missään vaiheessa suotovesiä. Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) mukaiset rakennusvaatimukset on mitoitettu kaatopaikalle, jossa syntyvien suotovesien määrä ja siitä johtuva pohjarakenteeseen tuleva laskennallinen vesipaine voi olla suurikin. Tämä johtuu kaatopaikkatoiminnan aikaisista sade- ja sulamisvesistä, jätteen mukana täyttöön tulevasta vedestä ja jätteen laadusta. Loppusijoitettavat maamassat poikkeavat normaalista yhdyskuntajätteestä ja ovat näiltä osin lähempänä pysyvää kuin tavanomaista kaatopaikkajätettä. Tämä lisäksi pilaantuneiden maiden loppusijoituskapselin pinta-rakenteen pinta-ala on pieni, luiskat jyrkät ja pinnan tiiveysrakenne tiiviimpi kuin Vnp:ssä (861/1997) suositellaan tavanomaisten jätteiden pintarakenteelle. Lupahakemuksessa esitetty pohjarakenne katsotaan riittäväksi turvaamaan eristysrakenteen riittävä tekninen ja ympäristönsuojelullinen suojaustaso. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kainuun ympäristökeskus on tarkastanut hakemuksen ja tutkinut luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon, mitä yksityisen ja yleisen edun turvaamiseksi säädetään. Kainuun ympäristökeskus myöntää Vapo Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan pilaantuneiden maiden kapseloinnille Paltamon kunnan suljetulle kaatopaikka-alueelle. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Lupamääräykset 1. Kapselin rakentamisessa on noudatettava valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista (861/1997) asettetuja tavallisen jätteen kaatopaikan pohja- ja pintarakenteille asetettuja vaatimuksia. Kapselin rakentaminen voidaan toteuttaa Suomen IP-Tekniikka Oy:n 31.12.2004 laatiman ympäristölupahakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti, mikäli kapselin rakennusvaiheessa päädytään mui-
6/11 hin ratkaisuihin, ne on ennen toteuttamista hyväksytettävä Kainuun ympäristökeskuksella. Pohjalle rakennettavan tiivistyskerroksen vedenläpäisevyys on oltava 1 x 10 8 m/s. Jos kapselointityön aikana ilmenee muutosta suunnitelmaan, tästä on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle. Kainuun ympäristökeskus hyväksyy mahdolliset muutokset. 2. Kapseliin sijoitettavien pilaantuneiden maiden haitta-aineista ja niiden pitoisuuksista on oltava selvillä ennen massojen kapseliin sijoittamista. Em. maamassojen haitta-ainepitoisuuksien on alitettava ns. ongelmajätteen raja-arvot. Kapseliin vastaanotettavien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä jo kaivupaikalla. Kapseliin ei saa läjittää materiaalia esim. puuta, joka saattaa aiheuttaa painumista ja vaurioita kapselin rakenteessa. 3. Kapselin sijainti on merkittävä maastoon selvästi. Maat on sijoitettava kapseliin ilman välivarastointia kaatopaikka-alueelle ja maiden pölyäminen on estettävä työn aikana. 4. Pilaantuneiden maamassojen kapselointia varten on hakijan nimettävä henkilö, joka valvoo ja vastaa työn toteutuksesta ja laadusta hyväksyttyjen suunnitelmien ja tämän päätöksen mukaisesti. Henkilön on huolehdittava myös työmaapäiväkirjan pitämisestä ja dokumentoinnista, ympäristövaikutusten tarkkailusta sekä oltava yhteydessä viranomaisiin, mikäli jotakin poikkeavaa ilmenee töiden kuluessa. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Paltamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Pilaantuneen maan kapseloinnista ei saa aiheutua pitkälläkään aikavälillä maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle ja terveydelle. Loppusijoituskapselin rakenteita sekä alueella muodostuvien suotovesien laatua ja niiden vaikutusta pinta- ja pohjavesiin on seurattava aluksi kerran vuodessa otettavin näyttein. Pohjavesipisteet on sijoitettava siten, että vesinäytteillä voidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa havaita pohjaveteen joutuneet haitalliset aineet. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään raskasmetallien (arseeni, kromi ja kupari), PAH-yhdisteiden sekä kloorifenolien pitoisuudet. Mikäli tarkkailussa todetaan rakenteiden vaurioituneen tai huomattavasti kohonneita pitoisuusarvoja pinta- tai pohjavesissä, on luvan saajan viivytyksettä tehtävä lisäselvityksiä ympäristöhaittojen rajaamiseksi ja puhdistuksen tehostamiseksi sekä toteuttva tarvittavat toimenpiteet ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 6. Vuosiyhteenveto loppusijoituskapselin tarkkailusta ja ympäristökuormituksesta on toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Paltamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kyseistä tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 7. Kapseloinnista on tehtävä loppuraportti kolmen kuukauden kuluessa töiden päättymisestä. Se on toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi sekä tiedoksi Paltamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Loppusijoituskapselin alueella mahdollisesti sattuvista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista tai onnettomuuksista, joissa pääsee haitallisia aineita maaperään, pohjaveteen tai ilmaan on viipymättä ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Paltamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tapahtumasta on raportoitava kirjallisesti kuukauden kuluessa Kainuun ympäristökeskukseen. Merkittävistä tapahtumista on ilmoitettava välittömästi palo- ja pelastusviranomaiselle. Kapselointityön aikana on estettävä alueella työskentelevien ja oleskelevien henkilöiden altistuminen haitta-aineille ja käytettävä työsuojeluviranomaisten hyväksymiä terveyshaitan torjuntamenetelmiä.
RATKAISUN PERUSTELUT 7/11 Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän lupapäätöksen ja hakemuksen mukaisesti ei pilaantuneiden maiden kapseloinnista aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa toiminnan sijaintipaikka huomioiden terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, luonne ja toimintaan varten annettavat määräykset huomioon ottaen käytettävissä riittävä asiantuntemus. Laitoksen toiminta tukee valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteutumista mm. pilaantuneiden maamassojen asianmukaisen käsittelyn osalta. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset on annettu, jotta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetut luvan myöntämisen edellytykset ja asetuksessa olevat vaatimukset täyttyvät. Lupamääräyksiä antaessaan ympäristökeskus on pyrkinyt estämään toiminnan mahdollisesti aiheuttaman ympäristön pilaantumisen. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, ympäristövaikutukset sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet ehkäistä haittojen syntyminen. Kun loppusijoituskapselin rakenne toteutetaan esitetyn suunnitelman mukaisesti, voidaan varmistaa ettei pitkänkään ajan kuluessa kapselin rakenne vaurioidu ja pilaantuneet maa-ainekset pääse aiheuttamaan vaaraa tai haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Pohjalle rakennettavan tiivistyskerroksen vedenläpäisevyys on riittävä, kun se on 1 x 10 8 m/s ja hakijan esittämien mittaustulosten mukaan vedenläpäisevyys on alle esitetyn raja-arvon. (määräys 1) Kapseliin sijoitettavien pilaantuneiden maiden pitoisuuksia on rajoitettu, koska kyse on tavanomaiseksi luokiteltavasta jätteestä ja kapselin rakenteet ovat sen mukaiset. Jos raja-arvot ylittyvät, kyse on ongelmajätteestä. Vastaanotettavien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä jo kaivupaikalla, ettei kapselointipaikalle tuoda ongelmajätteeksi luokiteltavia massoja. Alueelle varastoitavat Autioniemen saha-alueen välivarastoidut kapseliin loppusijoitettavat pilaantuneet maa-massat voivat sisältää ongelmajätteeksi luokiteltavia maamassoja, joita esiintyi alkuperäisellä kaivualueella pistemäisesti. Niiden erottelu työn tässä vaiheessa käytännössä mahdotonta. Kapseliin sijoitettavat maamassat ovat suurimmilta osin ongelmajätteen raja-arvon alittavia, joten Autioniemen sahan välivarastoidut pilaantuneet maa-ainekset voidaan sijoittaa kapseliin ilman lisätutkimuksia. Mikäli alueelle sijoitetaan myöhemmin muualta peräisin olevia pilaantuneita maita, kapseliin saa sijoittaa vain ongelma-jätteen raja-arvon alittavia pitoisuuksia pilaantuneita maita. (määräys 2) Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Välivarastoidut maa-ainekset on sijoitettava suoraan kapseliin, jotta mahdolliset ympäristöhaitat esim. pölyäminen saadaan mahdollisimman vähäiseksi. Kapselin sijainti on merkittävä maastoon selkeästi, mikä helpottaa sen havainnointia muusta ympäristöstä. (määräys 3) Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on hyödyntämis- tai käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja. Toiminnanharjoittajan on myös oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja huolehdittava pilaantuneiden maiden kapselin rakenteiden laadunvarmistuksesta. Tästä syystä on käytettävissä oltava riittävä asiantuntemus. (määräys 4)
8/11 Haitat ehkäistään parhaiten kenttärakenteiden asianmukaisella rakentamisella ja tarkkailulla. Haittaainepitoisuuksien selvittämisellä varmistetaan, että kapseliin sijoitetuista pilaantuneista maa-aineksista ei aiheudu pitkälläkään aikavälillä haittaa terveydelle ja ympäristölle. (lupamääräys 5) Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lisäksi jätelain 51 :n mukaan jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. (määräykset 6 ja 7) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle mm. onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (määräys 8) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen riittävän suuri vakuus tai muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Vakuutta ei tässä tapauksessa ole vaadittu, koska kyse on kertaluonteisesta tapahtumasta ja vastuu rakenteen toimivuudesta tulevaisuudessakin on joka tapauksessa luvanhakijalla. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITTETTYIHIN VAATIKUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on olennaisilta osin otettu huomioon luparatkaisuissa ja lupamääräyksissä sekä niiden perusteluissa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminta on pääsääntöisesti kertaluonteista. Lupamääräyksiä on kuitenkin tarkistettava, mikäli toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia esim. kapseliin sijoitettavan pilaantuneen maa-aineksen määrä kasvaa. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000): 2-8, 28, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 62, 81, 90, 96-98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000): 1, 6, 16-19, 23 ja 30 Jätelaki (1072/1993): 2, 3, 4, 6, 9, 12, 15, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993): 3, 3a, 4, 5, 7 10 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920): 17 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu on 3920 euroa.
Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista määrätään julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista. Asetuksen mukaan maksu jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitokselle, jossa käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa, on 3920 euroa. Sovelletut oikeusohjeet Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) 9/11 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 :ssä on säädetty. Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kainuun maakunta-kuntayhtymän (ympäristöterveydenhuolto) Paltamon kunnanhallitus ja Paltamon kunnan lupa- ja valvontalautakunta Suomen ympäristökeskus/sähköisesti Ilmoitus päätöksestä Hakemuksesta tiedonannon saaneet Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Paltamon kunnan tekniset palvelut toimiston ja Kainuun ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla ja www.ymparisto.fi/kai palvelussa sekä sanomalehti Väylässä. Lisätietoja päätöksestä Kainuun ympäristökeskus, ylitarkastaja Sari Myllyoja, puh. (08) 616 3365 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle. Valitusaika päättyy 27.6.2005. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö, ympäristölakimies Saara Ylisiniö Ylitarkastaja Sari Myllyoja LIITE tarkkailusuunnitelman hyväksyminen valitusosoitus
10/11 Liite ympäristölupahakemukseen, Dnro KAI-2004-Y-152, tarkkailusuunnitelman hyväksyminen Kainuun ympäristökeskus hyväksyy (saapunut Kainuun ympäristökeskukseen 29.3.2005) esitetyn tarkkailusuunnitelman, seuraavin tarkennuksin: PIMA-kapselin sijoituspaikan maaperän lähtötilanne on määritettävä, jotta tiedetään, ettei maaperässä ole ennestään pilaantumista. Koska myös Paltamon kunnan suljettua kaatopaikka-aluetta tarkkaillaan, on tuloksia esitettäessä syytä käyttää samoja lyhenteitä pohjavesikaivojen merkitsemisessä ja raportointitulosten ilmoittamisessa. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen ja luvanhaltijan hyväksymällä tavalla.
11/11 VALITUSOSOITUS Ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa ympäristökeskuksen päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valitusaika päättyy 27.6.2005. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Kainuun ympäristökeskuksen kirjaamoon. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Kainuun ympäristökeskuksen osoite Postiosoite Käyntiosoite PL 115 Kalliokatu 4 87101 KAJAANI 87100 KAJAANI Fax Sähköposti (08) 616 3629 kirjaamo.kai@ymparisto.fi Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 VAASA) päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valitus-kirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa, ellei valittaja tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 7 :n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta.