KESÄRENGASTUTKIMUS

KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 Henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kunto syksyn rengasratsioissa Jouko Lahti Mika Savolainen 2.9.13 AUTONRENGASLIITTO LIIKENNETURVA POLIISI

AUTONRENGASLIITTO TUTKIMUSTIIVISTELMÄ Kesärengastutkimus 1997 14 7.9.15 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 14: KESÄRENKAIDEN SYYSKUNTO PELÄTTYÄ PAREMPI Autoilijat ovat pitäneet huolta renkaistaan kohtuullisen hyvin taantumassakin. Syksyn 14 rengasratsioissa huonokuntoisia renkaita tavattiin hieman harvemmalla kuin kaksi vuotta aiemmin. Autokannan vanheneminen näkyi myös rengasratsioissa, sillä tarkastetut autot olivat ensi kertaa keskimäärin yli vuoden ikäisiä. Henkilö- ja pakettiautojen kesärenkaiden kuntoa on tutkittu Suomessa syksystä 1997 lähtien Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin järjestämien rengasratsioiden yhteydessä. Renkaita on tarkastettu vuosien varrella lähes 178 autosta. Urasyvyyksiä on mitattu kuntoseurannan aikana lähes 712 yksittäisestä renkaasta. Syksyllä 14 rengasratsioita järjestettiin jälleen laajamittaisesti yhden välivuoden jälkeen. Kampanjaviikolla 8. 12.9. tarkastettiin yhteensä 8 844 henkilö- ja pakettiauton renkaat 56 eri paikkakunnalla. Etukäteen arveltiin, että kesärenkaiden syyskunto olisi romahtamassa taloudellisen epävarmuuden pitkittymisen ja renkaille raastavan kesäkauden myötä. Puoli miljoonaa huonorenkaista autoa Kesärenkaiden syyskunto osoittautui kuitenkin pelättyä paremmaksi. Huonokuntoisia, urasyvyydeltään 2 millin renkaita oli viime syksynä 15,3 prosentilla autoilijoista eli,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Alhaisimmillaan lukema oli syksyllä 9, jolloin huonorenkaisten autojen osuus oli vain 13 prosenttia. Autokantaan suhteutettuna Manner-Suomessa oli viime syksynä lähes 547 huonoilla kesärenkailla varustettua henkilö- ja pakettiautoa. Huonorenkaisten autojen määrä on jotakuinkin vuoden 1997 tasolla, vaikka samanaikaisesti autokanta on kasvanut lähes 7 prosenttia nykyiseen 3,6 miljoonaan henkilö- ja pakettiautoon. Etelä-Karjalassa eniten urasyvyyttä Huonorenkaisten autojen osuudet vaihtelivat viime syksynä maakunnittain 7,6:sta 25 prosenttiin. Renkaiden kuntokehityksen suunta näyttäisi eroavan alueittain. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla renkaiden kunto koheni merkittävästi, kun taas Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa mentiin selkeästi huonompaan suuntaan. Maakuntavertailussa parhaat renkaat mitattiin Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Keski- Suomessa. Kehnoimmilla renkailla ajettiin tällä kertaa Ahvenanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa. Tutkimusaineistoa ei ole painotettu vastaamaan autokannan alueellista jakaumaa, joten esimerkiksi Lappi on aineistossa vahvasti yliedustettuna. Renkaiden huonoa kuntoa ei tiedosteta Monet ajavat renkaansa kesäkaudella huomaamattaan kehnoon kuntoon. Huonorenkaisista autoilijoista vain joka neljäs (24,7 %) tiedosti viime syksynä renkaidensa heikon kunnon. Useimmat huonoilla renkailla ajavista eivät näin ollen osaa sopeuttaa ajotapaansakaan renkaiden mukaan muodostaen liikenteessä todellisen riskiryhmän. Kahdeksalla paikkakunnalla tarkastettiin urasyvyyksien ohella myös rengastyyppi ja rengaspaineet. Tässä 2 561 auton otoksessa talvirenkaita oli 5,5 prosentilla, suuria paineeroja 8,9 prosentilla ja huonokuntoisia renkaita 12,2 prosentilla autoilijoista. Vähintään yksi renkaisiin liittyvistä puutteista todettiin noin joka neljännellä autoilijalla. Syksyn 15 Rengasratsia-kampanja järjestetään tiedotuspainotteisesti ilman laajamittaisia rengasratsioita. Kesärenkaiden kuntokehityksestä saadaan kuitenkin tuoreeltaan osviittaa muutamalla paikkakunnalla tehtävistä tarkastuksista.

AUTONRENGASLIITTO SISÄLLYSLUETTELO Kesärengastutkimus 1997 14 7.9.15 KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 Henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kunto syksyn rengasratsioissa TUTKIMUSTIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1. TUTKIMUSRAAMIT 1 1.1. Tutkimuksen tausta ja tarkoitus 1 1.2. Menetelmä ja toteutus 1 1.3. Tutkimusaineiston kuvaus 2 2. TUTKIMUSTULOKSET 4 2.1. Kesärenkaiden kuntokehitys 1997 14 4 2.1.1. Huonorenkaiset autot 4 2.1.2. Turvasuosituksen mukaiset autot 4 2.1.3. Renkaiden urasyvyydet 5 2.1.4. Renkaiden kuntoerot 5 2.2. Rengastyyppi ja rengaspaineet 6 2.2.1. Talvirenkaat kesäkaudella 6 2.2.2. Paine-erot samalla akselilla 6 2.2.3. Rengaspaineiden tarkistus 6 2.3. Kuljettajien rengastuntemus 6 2.3.1. Arviot renkaiden kunnosta 6 2.3.2. Kuntoarviot kuntoluokittain 7 2.4. Taustatekijöiden vaikutukset 7 2.4.1. Henkilö- ja pakettiautot 7 2.4.2. Autojen ikäluokat 8 2.4.3. Miehet ja naiset 8 2.4.4. Nuoret kuljettajat 8 2.4.5. Alueelliset erot 9 3. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 11 3.1. Keskeiset huomiot 11 3.2. Kuntokehityksen pohdintaa 12 3.3. Jatkotoimenpiteet 13 LIITTEET: 14 L1. Rengasratsia-kampanjakuvaus 15 L2. Rengasriskit 13 16 L3. Sadekelitestien tulokset 5 6 17 L4. Huomio rengaspaineisiin 18 L5a. Tutkimuslomake (perusversio) 19 L5b. Tutkimuslomake (laaja versio) L6. Tutkimusaineiston rakenne 21 L7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 4 22 L7b. Tulokset paikkakunnittain 5 14 29 L8a. Tulokset maakunnittain 1997 4 35 L8b. Tulokset maakunnittain 5 14 36 L9. Maakuntakohtaiset kehitysgraafit 37 L. Kuntokehityksen osatekijät 41

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 1. TUTKIMUSRAAMIT 1.1. Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Henkilö- ja pakettiautojen kesärenkaiden kuntoa on tutkittu Suomessa säännöllisesti syksystä 1997 lähtien. Lähtökohtana hankkeelle oli Oulun yliopistossa julkaistu rengasriskitutkimus, jossa suositeltiin lisäämään rengasvalvontaa ja rengasturvallisuuteen liittyvää tiedotusta. Autonrengasliitto tarttui heitettyyn turvallisuushaasteeseen yhdessä Liikenneturvan ja poliisin kanssa. Yhteistyökumppanit toteuttivat alkuun kolmivuotiseksi kaavaillun viestintäohjelman, jonka toiminnallisena osuutena järjestettiin neuvontahenkisiä rengasratsioita eri puolilla Suomea. Tulokset olivat niin rohkaisevia, että Rengasratsia-kampanjasta on muodostunut jokasyksyinen traditio. Kampanja kuuluu European Road Safety Charterin piiriin osana Euroopan komission liikenneturvallisuusohjelmaa. Ks. kampanjakuvaus liitteessä 1. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan renkaat ovat suurin auton ajoominaisuuksiin liittyvä riskitekijä liikenteessä. Jokin rengasriski on ollut mukana joka seitsemännessä kuolonkolarissa -luvulla. Rengasturvallisuus näyttäisi kuitenkin parantuneen viime vuosina hieman yleistä liikenneturvallisuuskehitystä ripeämmin. Ks. rengasriskianalyysi liitteessä 2. Monilla on tapana ajaa kesärenkaansa loppuun syksyisin, vaikka juuri silloin pitoa tarvittaisiin eniten. Kuluneilla renkailla vesiliirtoherkkyys kasvaa ja jarrutusmatkat märällä pitenevät merkittävästi jo huomattavasti ennen lain vaatimaa 1,6 millin urasyvyyttä. Turvasuositus kesärenkaiden urasyvyydeksi on vähintään 4 mm. Ks. sadekelitestien tulokset liitteessä 3. Alkusyksyn rengasratsioissa on tullut vastaan myös talvirenkailla varustettuja autoja. Nastattomat talvirenkaat ovat täysin laillisia kesäkaudellakin, mutta niitä ei suositella ympärivuotiseen käyttöön. Sadekelitesteissä puoliksi kulunut talvirengas on osoittautunut märkäominaisuuksiltaan yhtä huonoksi kuin loppuun ajettu kesärengas. Rengasratsia-kampanjoinnissa on viime vuosina kiinnitetty huomiota myös rengaspaineisiin ja niiden säännölliseen tarkistukseen. Alhaiset rengaspaineet lisäävät tutkitusti onnettomuusriskiä, polttoaine- ja rengaskuluja sekä ympäristökuormitusta. Ks. lisätietoa rengaspaineista liitteessä 4. 1.2. Menetelmä ja toteutus Rengasratsioita järjestetään poliisin ja Autonrengasliiton edustajien toimesta aina elosyyskuun vaihteessa yhden kampanjaviikon aikana. Ratsiaan pyritään saamaan edustava otos henkilö- ja pakettiautoja liikennevirrasta poliisin ohjauksella. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista, mutta käytännössä kaikki autoilijat siihen suostuvat. Kenttätyöhön osallistuu vuosittain noin rengasasiantuntijaa Autonrengasliiton jäsenliikkeistä. Tulosten vertailtavuus varmistetaan kirjallisilla tarkistusohjeilla ja suullisella opastuksella. Tiedot merkitään tutkimuslomakkeeseen sekä toimitetaan keskitetysti tallennettavaksi ja analysoitavaksi. Ks. tutkimuslomakkeet liitteissä 5a ja 5b. 1

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 Renkaiden tarkastuksen yhteydessä kuljettajaa pyydetään arvioimaan autonsa kuluneimman renkaan kuntoa seuraavalla kuntoluokituksella: HUONO TYYDYTTÄVÄ HYVÄ mm 1 mm 2 mm 3 mm 4 mm 5 mm 6 mm 7 mm 8 mm+ Kesärenkaiden kuntokehitystä on tarkasteltu alusta alkaen huonorenkaisten autojen osuudella. Kyse on henkilö- tai pakettiautoista, joiden kulunein rengas on urasyvyydeltään 2 mm. Yhden millin mittaustarkkuudesta johtuen huonokuntoiseksi kesärenkaaksi luokitellaan urasyvyydeltään alle 2,5 millin rengas. Viime vuosina huonorenkaisten autojen rinnalla on tarkasteltu myös 4 millin turvasuosituksen mukaisten autojen osuutta seuraavasti: HUONO TURVASUOSITUKSEN MUKAINEN mm 1 mm 2 mm 3 mm 4 mm 5 mm 6 mm 7 mm 8 mm+ 1.3. Tutkimusaineiston kuvaus Rengasratsioita on järjestetty vuosittain 1997 14 lukuun ottamatta syksyjä 1, 6, 11 ja 13, jolloin kampanjat toteutettiin tiedotuspainotteisesti ilman laajamittaisia rengasratsioita. Renkaita on tarkastettu eri puolilla maata yhteensä 177 949 henkilö- ja pakettiautosta. Urasyvyyksiä on mitattu lähes 712 yksittäisestä renkaasta. Ks. tutkimusaineiston rakenne liitteessä 6. Tarkastetut autot 1997 14 (kpl): 1997 1998 1999 1 2 3 4 5 11 348 12 14 12 282 13 663-13 14 286 13 521 14 921 6 7 8 9 11 12 13 14-13 191 14 52 13 56 11 865-11 76-8 844 Tutkimusaineiston rakenne on hieman muuttunut kuntoseurannan aikana. Pakettiautojen osuus on kasvanut 3,4 prosenttiyksikköä. Naiskuljettajien osuus on noussut peräti prosenttiyksikköä nykyiseen 3,6 prosenttiin. Tarkastettujen autojen keski-ikä oli viime syksynä hieman yli vuoden korkeampi kuin kuntoseurannan alkuaikoina. Vanhimpaan ikäluokkaan kuuluvien autojen osuus on kasvanut noin prosenttiyksikköä. Tarkastettujen autojen ikäjakauma 14: YLI 12 V 31,3 % -2 V 13,3 % 8-12 V 28,1 % 3-7 V 27,4 % 2

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 Syksyllä 14 tutkimukseen osallistui 8 844 autoa, joista 85,2 prosenttia oli henkilöautoja. Ajoneuvokantaan nähden pakettiautojen osuus näyttäisi olevan tutkimuksessa hieman yliedustettuna, sillä liikennekäytössä niiden osuus on vain,5 prosenttia. Tarkastettujen autojen keski-ikä oli viime syksynä,1 vuotta eli selvästi vähemmän kuin autokannassa. Tämä selittyy sillä, että uudemmilla autoilla ajosuoritteet ovat keskimäärin suurempia kuin vanhemmilla autoilla. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on 11,4 vuotta ja pakettiautojen keski-ikä 12,2 vuotta (Trafi 31.12.14). Viime syksynä rengasratsioita järjestettiin 56 paikkakunnalla 18 eri maakunnassa. Koko kuntoseurannan aikana rengasratsioita on ollut 183 eri paikkakunnalla. Tutkimusaineistoa ei ole painotettu vastaamaan autokannan alueellista jakaumaa, joten esimerkiksi Varsinais-Suomi on aineistossa aliedustettuna ja Lappi vahvasti yliedustettuna. Tuloksia tarkastellaan taustatekijöiden mukaan kohdassa 2.4. Kattava tutkimusaineisto mahdollistaa myös alueellisen vertailun sekä renkaiden kuntokehityksen seurannan paikkakunnittain ja maakunnittain. Paikkakunta- ja maakuntakohtaiset tulokset ilmenevät liitteissä 7 ja 8. Maakuntakohtaiset kehitysgraafit esitetään liitteessä 9. Tarkastetut autot maakunnittain 14 (kpl): 5 15 LAPPI UUSIMAA 1434 147 SATAKUNTA 779 POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA POHJOIS-POHJANMAA KESKI-SUOMI PIRKANMAA ETELÄ-SAVO KESKI-POHJANMAA ETELÄ-KARJALA KANTA-HÄME ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA PÄIJÄT-HÄME KYMENLAAKSO VARSINAIS-SUOMI AHVENANMAA 6 615 566 443 431 378 358 344 287 261 236 23 139 116 3

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 2. TUTKIMUSTULOKSET 2.1. Kesärenkaiden kuntokehitys 1997 14 2.1.1. Huonorenkaiset autot Syksyllä 14 huonokuntoisia (urasyvyys 2 mm) kesärenkaita oli 15,3 prosentilla autoilijoista eli,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Laittomilla (urasyvyys alle 1,6 mm) kesärenkailla ajavien osuus laski samanaikaisesti 4,1:stä 3,5 prosenttiin. Kesärenkaiden syyskunto oli parhaimmillaan syksyllä 9, jolloin huonorenkaisten autojen osuus oli vain 13 prosenttia. Huonorenkaisten autojen osuus 1997 14 (%) 24,4 25 15 15,6 15,3 1997 5 12 14 Autokantaan suhteutettuna Manner-Suomessa oli viime syksynä lähes 547 huonoilla kesärenkailla varustettua henkilö- ja pakettiautoa. Huonorenkaisten autojen määrä on jotakuinkin vuoden 1997 tasolla, vaikka samanaikaisesti autokanta on kasvanut lähes 7 prosenttia nykyiseen 3,6 miljoonaan henkilö- ja pakettiautoon. Huonorenkaiset autot autokannasta 1997 14 (kpl): 3 2 Muut Huonot 1 523 547 1997 5 12 14 2.1.2. Turvasuosituksen mukaiset autot Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä, mutta sadekelillä suositellaan yleisesti vähintään 4 milliä. Syksyllä 14 turvasuosituksen mukaisilla renkailla ajoi 64,9 prosenttia autoilijasta eli hieman vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Kuntoseurannan alussa vastaava osuus oli vain 54,5 prosenttia. 4

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 Turvasuosituksen mukaisten autojen osuus 1997 14 (%): 7 65,8 64,9 6 54,5 5 1997 5 12 14 2.1.3. Renkaiden urasyvyydet Syksyllä 14 keskimääräinen urasyvyys kaikista renkaista oli 4,81 mm ja autojen kuluneimman renkaan osalta 4,27 mm. Keskimääräiset urasyvyydet ovat hieman pienentyneet kahden vuoden takaisiin mittauksiin verrattuna, mutta vielä ollaan selkeästi edellä kuntoseurannan alkuun nähden. Kesärenkaiden keskimääräinen urasyvyys 1997 14 (mm): 5 4,84 4,81 4,5 4,56 4,31 4,27 Kulunein Kaikki 4 3,9 3,5 1997 5 12 14 2.1.4. Renkaiden kuntoerot Renkaiden kuntoerot samassa rengassarjassa ovat vähentyneet. Syksyllä 14 vähintään 3 millin kuntoeroja oli joka kymmenennessä autossa (,3 %), kun kuntoseurannan alkuvaiheessa vastaava osuus oli 14,4 prosenttia. Takarenkaissa (4,81 4,96 mm) oli keskimäärin urasyvyyttä hieman eturenkaita (4,76 4,78 mm) enemmän. Rengassarjojen kuntoerojakauma 14 (%): 3 mm+,3 % 2 mm 15,6 % -1 mm 74,1 % 5

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 2.2. Rengastyyppi ja rengaspaineet 2.2.1. Talvirenkaat kesäkaudella Syksyn 14 rengasratsioissa kerättiin laajat tiedot kahdeksalla paikkakunnalla (Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Leppävirta, Pori, Rovaniemi, Siilinjärvi ja Suonenjoki). Urasyvyyksien ohella niissä tarkastettiin rengastyyppi ja rengaspaineet. Talvirenkaita tavattiin 2 561 auton otoksessa 5,5 prosentilla autoilijoista eli,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Ks. tutkimuslomakkeen laaja versio liitteessä 5b. 2.2.2. Paine-erot samalla akselilla Rengaspaineiden seurannassa keskitytään samalla akselilla sijaitsevien renkaiden paineeroihin. Vähintään,5 barin paine-eroja oli viime syksynä 8,9 prosentissa tarkastetuista autoista eli,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin syksyllä 12. Keskimäärin henkilöautojen renkaissa oli ilmanpainetta 2,4 baria ja pakettiautojen renkaissa 3,3 baria. Vähintään yksi renkaisiin liittyvistä puutteista todettiin tässä otoksessa 23,3 prosentilla autoilijoista, kun kaksi vuotta aiemmin osuus oli 24,1 prosenttia. Puutteet liittyivät joko renkaiden urasyvyyksiin, rengastyyppiin tai rengaspaineisiin. 2.2.3. Rengaspaineiden tarkistus Syyskuun alussa 14 kuljettajilta kysyttiin myös renkaiden ilmanpaineiden viimeistä tarkistusajankohtaa. Lähes joka toinen (48,5 %) ilmoitti tarkistaneensa auton rengaspaineet viimeisen kuukauden aikana, kun vastaava osuus kaksi vuotta aiemmin oli vain 34,8 prosenttia. Noin joka viides autoilija ei ollut tarkistanut rengaspaineita kertaakaan edellisen kevään jälkeen. 2.3. Kuljettajien rengastuntemus 2.3.1. Arviot renkaiden kunnosta Renkaiden kuntotarkastuksen yhteydessä kuljettajaa pyydetään arvioimaan renkaidensa kuntoa asteikolla huono ( 2 mm), tyydyttävä (3 4 mm) ja hyvä (vähintään 5 mm). Viime syksynä 58,4 prosenttia autoilijoista arvioi renkaiden kuntoluokan oikein. Renkaiden kuntotuntemuksessa ei ole tapahtunut kuntoseurannan aikana merkittävää muutosta, sillä vuonna 1997 oikeiden kuntoarvioiden osuus oli 56,4 prosenttia. Kuljettajien arviot renkaidensa kunnosta 14 (%): EOS 2,9 % VÄÄRIN 38,7 % OIKEIN 58,4 % 6

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 2.3.2. Kuntoarviot kuntoluokittain Kuljettajat tuntevat renkaidensa kunnon paremmin luonnollisesti silloin, kun renkaat ovat suhteellisen uusia ja hyvässä kunnossa. Hyvillä kesärenkailla ajavista 77,5 prosenttia tunsi renkaidensa kunnon, kun huonorenkaisten arviot menivät useimmiten pieleen. Huonorenkaisista autoilijoista vain joka neljäs (24,7 %) tiedostaa renkaidensa kunnon. Useimmat huonoilla renkailla ajavista eivät näin ollen osaa sopeuttaa ajotapaansakaan renkaiden mukaan muodostaen liikenteessä todellisen riskiryhmän. Oikeat kuntoarviot kuntoluokittain 14 (%): % % 4 % 6 % 8 % % HYVÄ 77,5 TYYDYTTÄVÄ 5,7 HUONO 24,7 Huonorenkaisten autoilijoiden rengastuntemus on ollut yllättäen korkeimmillaan kuntoseurannan ensimmäisenä syksynä, jolloin 36,5 prosenttia vastaajista arvioi renkaidensa kunnon oikein. Sen jälkeen osuus on liikkunut 25 3 prosentin tuntumassa. Huonorenkaisten autoilijoiden rengastuntemus 1997 14 (%): 4 35 36,5 3 25 23,8 24,7 1997 5 12 14 2.4. Taustatekijöiden vaikutukset 2.4.1. Henkilö- ja pakettiautot Pakettiautoissa renkaat ovat olleet läpi seurannan paremmassa kunnossa kuin henkilöautoissa. Syksyllä 14 huonokuntoisia kesärenkaita tavattiin 15,8 prosentilla henkilöautoista ja 12 prosentilla pakettiautoista. Kaksi vuotta aiemmin vastaavat osuudet olivat 16,2 henkilöautoista ja 12,1 prosenttia pakettiautoista. 7

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 Oheisessa kuviossa myös turvasuosituksen mukaisten autojen osuus (vihreällä palkilla) viime syksyn rengasratsioissa: % % 4 % 6 % 8 % % HENKILÖAUTOT 15,8 63,8 PAKETTIAUTOT 12, 71,6 2.4.2. Autojen ikäluokat Auton ikä selittää osaltaan kesärenkaiden kuntoa: mitä vanhempi auto, sitä huonommat renkaat keskimäärin. Huonorenkaisten autojen osuus oli viime syksynä tuoreimmassa ikäryhmässä 6 prosenttia ja vanhimmassa 21,1 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä huonorenkaisten autojen osuudet ovat lähes puolittuneet kuntoseurannan alkuajoista. Huonorenkaisten autojen osuus ikäluokittain 1997 14 (%): 4 3 1997 5 12 14 21,1 14,7 13,6 6, yli 12 v 8-12 v 3-7 v -2 v 2.4.3. Miehet ja naiset Mies- ja naiskuljettajien renkaiden kuntoerot ovat hieman tasoittuneet kuntoseurannan alkuajoista, mutta miehet ajavat hieman paremmilla renkailla kuin naiset. Miehet myös tiedostavat renkaidensa kunnon naisia useammin (6,5 % vs. 53,6 %). Naisten ja miesten autot olivat tutkimusaineistossa keskimäärin yhtä vanhoja. % % 4 % 6 % 8 % % MIEHET 14,9 65,6 NAISET 15,9 63,4 2.4.4. Nuoret kuljettajat Viime syksynä muutamalla paikkakunnalla kiinnitettiin erityishuomiota nuorten (18 24 v) kuljettajien renkaisiin. Joka kuudes nuori (16,7 %) ajoi huonokuntoisilla renkailla, kun osuus kaksi vuotta aiemmin oli 19,5 prosenttia. Nuorten autot olivat keskimäärin yli kolme vuotta muita vanhempia, mikä osaltaan selittää renkaiden kuntoa. 8

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 2.4.5. Alueelliset erot Huonorenkaisten autojen osuudet vaihtelivat viime syksynä maakunnittain 7,6:sta 25 prosenttiin. Renkaiden kuntokehityksen suunta näyttäisi eroavan alueittain. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla renkaiden kunto koheni merkittävästi, kun taas Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa mentiin selkeästi huonompaan suuntaan. Maakuntavertailussa parhaat renkaat mitattiin Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa. Kehnoimmilla renkailla ajettiin tällä kertaa Ahvenanmaalla, Pohjois- Karjalassa ja Varsinais-Suomessa. Ks. paikkakunta- ja maakuntakohtaiset tulokset liitteissä 7a ja 8a (vuosilta 1997 4) sekä 7b ja 8b (vuosilta 5 14). Paikkakunnista menestyivät parhaiten Kemi, Helsinki ja Hämeenlinna, joissa huonorenkaisten autojen osuus oli vain viitisen prosenttia. Paikkakuntavertailussa on vuosien varrella nähty paljon pienestä otoskoosta johtuvaa satunnaisvaihtelua. Huonorenkaiset ja turvasuosituksen mukaiset autot maakunnittain 14: % % 4 % 6 % 8 % % ETELÄ-KARJALA KYMENLAAKSO KESKI-SUOMI LAPPI SATAKUNTA KESKI-POHJANMAA POHJANMAA PÄIJÄT-HÄME ETELÄ-SAVO POHJOIS-POHJANMAA KANTA-HÄME UUSIMAA ETELÄ-POHJANMAA PIRKANMAA POHJOIS-SAVO VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-KARJALA AHVENANMAA 7,6,,4 11,3 13,1 13,1 13,6 14,3 15,1 16,3 16,4 16,6 17,2 18,3,3,9 23,4 25, 73,3 78, 69,8 68,9 71,4 65,6 68,2 69,6 64,8 64,1 62, 63,6 51, 61,5 58,7 55,4 56,1 51,7 Huonorenkaiset autot (urasyvyys 2 mm) Turvasuosituksen mukaiset autot (vähintään 4 mm) 9

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 Huonorenkaiset autot maakunnittain 14 (%): Valtakunnallinen keskiarvo: 15,3 % = keskiarvoa paremmat renkaat = keskiarvoa huonommat renkaat 1 UUSIMAA 16,6 % 2 VARSINAIS-SUOMI,9 % 3 ITÄ-UUSIMAA (31.12. asti) 4 SATAKUNTA 13,1 % 5 KANTA-HÄME 16,4 % 19 6 PIRKANMAA 18,3 % 7 PÄIJÄT-HÄME 14,3 % 8 KYMENLAAKSO, % 9 ETELÄ-KARJALA 7,6 % ETELÄ-SAVO 15,1 % 11 POHJOIS-SAVO,3 % 17 18 12 POHJOIS-KARJALA 23,4 % 13 KESKI-SUOMI,4 % 14 ETELÄ-POHJANMAA 17,2 % 15 POHJANMAA 13,6 % 15 14 16 13 11 12 16 KESKI-POHJANMAA 13,1 % 17 POHJOIS-POHJANMAA 16,3 % 4 6 18 KAINUU 19 LAPPI 11,3 % AHVENANMAA 25, % 2 5 1 7 8 SM/AHO/MH/6 9

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 3. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1. Keskeiset huomiot Autonrengasliitto, Liikenneturva ja poliisi ovat toteuttaneet henkilö- ja pakettiautojen renkaisiin liittyvän valvonta- ja tiedotuskampanjan vuosittain syksystä 1997 lähtien. Taustalla on huoli liikenneturvallisuudesta, sillä renkaat ovat suurin auton ajoominaisuuksiin liittyvä riskitekijä kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa. Jokasyksyisissä rengasratsioissa on ilmennyt, että useimmat ajavat renkaansa huomaamattaan kehnoon kuntoon. Kampanjoinnin myötä osa autoilijoista on alkanut uusimaan renkaansa jo aiemmin. Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä, mutta turvasuositus sadekelillä on vähintään neljä milliä. Syksyllä 14 rengasratsioita järjestettiin jälleen laajamittaisesti yhden välivuoden jälkeen. Kampanjaviikolla 8. 12.9. tarkastettiin yhteensä 8 844 henkilö- ja pakettiauton renkaat 56 eri paikkakunnalla. Etukäteen arveltiin, että kesärenkaiden syyskunto olisi romahtamassa taloudellisen epävarmuuden pitkittymisen ja renkaille raastavan kesäkauden myötä. Kesärenkaiden syyskunto osoittautui kuitenkin pelättyä paremmaksi. Huonokuntoisia, urasyvyydeltään 2 millin renkaita oli 15,3 prosentilla autoilijoista eli,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Alhaisimmillaan lukema oli syksyllä 9, jolloin huonorenkaisten autojen osuus oli vain 13 prosenttia. Autokantaan suhteutettuna Manner-Suomessa oli viime syksynä lähes 547 huonoilla kesärenkailla varustettua henkilö- ja pakettiautoa. Huonorenkaisten autojen määrä on jotakuinkin vuoden 1997 tasolla, vaikka samanaikaisesti autokanta on kasvanut lähes 7 prosenttia nykyiseen 3,6 miljoonaan henkilö- ja pakettiautoon. Huonorenkaisten autojen osuudet vaihtelivat viime syksynä maakunnittain 7,6:sta 25 prosenttiin. Maakuntavertailussa parhaat renkaat mitattiin Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa. Kehnoimmilla renkailla ajettiin tällä kertaa Ahvenanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa. Muutamalla paikkakunnalla tarkastettiin urasyvyyksien ohella myös rengastyyppi ja rengaspaineet. Tässä 2 561 auton otoksessa talvirenkaita oli 5,5 prosentilla, suuria paineeroja 8,9 prosentilla ja huonokuntoisia renkaita 12,2 prosentilla autoilijoista. Vähintään yksi renkaisiin liittyvistä puutteista todettiin noin joka neljännellä autoilijalla. Kuljettajilta kysyttiin myös renkaiden ilmanpaineiden viimeistä tarkistusajankohtaa. Lähes joka toinen (48,5 %) ilmoitti tarkistaneensa rengaspaineet viimeisen kuukauden aikana, kun vastaava osuus kaksi vuotta aiemmin oli vain 34,8 prosenttia. Noin joka viides autoilija ei ollut tarkistanut rengaspaineita kertaakaan edellisen kevään jälkeen. Renkaiden urasyvyyksiä seurataan huomattavasti harvemmin. Huonorenkaisista autoilijoista vain joka neljäs (24,7 %) tiedostaa renkaidensa kunnon. Useimmat huonoilla renkailla ajavista eivät näin ollen osaa sopeuttaa ajotapaansakaan renkaiden mukaan muodostaen liikenteessä todellisen riskiryhmän. 11

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 3.2. Kuntokehityksen pohdintaa Pitkäjänteisellä kampanjoinnilla on ollut myönteisiä vaikutuksia autoilijoiden asenteisiin ja käyttäytymiseen rengasasioissa. Taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta kesärenkaiden syyskunto on selvästi parempi kuin syksyllä 1997 kuntoseurantaa aloitettaessa. Ks. kuntokehityksen osatekijät liitteessä. Renkaiden hintakehitys on ollut viime vuosina varsin kuluttajaystävällistä. Tilastokeskuksen hintaindeksin mukaan renkaat ovat kallistuneet vuodesta vain pari prosenttia, kun kuluttajahinnat kokonaisuutena ovat kohonneet noin 9 prosenttia. Kuluttajilla on ollut siten mahdollisuus huolehtia rengasturvallisuudesta kohtuullisella panostuksella. Renkaiden kulumiseen vaikuttavat muun muassa yleinen taloustilanne, tienpintojen karkeus, ilman ja asfaltin lämpötilat, ajosuoritteet ja -nopeudet sekä renkaiden ominaisuudet ja ilmanpaineet. Tässä yhteydessä keskitytään pohtimaan renkaiden kuntokehitystä nimenomaan kuluttajakäyttäytymisen näkökulmasta. Autonrengasliiton kuluttajakyselyn (YouGov Finland, 14) mukaan autoilijat tiedostavat varsin hyvin kuluneisiin kesärenkaisiin liittyvän vesiliirtovaaran. Silti lähes puolet autoilijoista kuluttaa renkaat aivan loppuun lain minimitasolle asti. Usein se tapahtuu huomaamatta, sillä 6 prosenttia vastaajista ilmoitti tarkistavansa urasyvyydet vain renkaiden kausivaihdon yhteydessä. Rengasratsia-kampanjointia aloitettaessa autoilijoilla oli yleisesti tapana ajaa renkaansa huonoon kuntoon joko tietoisesti tai huomaamattaan. Monet autoilijat ovat alkaneet tarkkailla renkaidensa kuntoa myös ajokauden aikana. Perinteisten sesonkipiikkien ohella renkaita uusitaankin entistä tasaisemmin ajokauden aikana. Oheinen kuvio havainnollistaa kesärenkaiden kuntokehitystä. Samoilla renkailla ajetaan tyypillisesti useita vuosia, joten huonoilla renkailla ajavat vaihtuvat syksystä toiseen. Aiemmin käytännössä kaikki lukeutuivat jossain vaiheessa huonorenkaisiin autoilijoihin. Nykyisin arviolta 4 prosenttia autoilijoista pyrkii noudattamaan vähintään neljän millin turvasuositusta. Missä vaiheessa kesärenkaat uusitaan? 8 7 6 5 4 3 2 1 Turvasuositus vähintään 4 mm Huonokuntoinen alle 2,5 mm Lain minimivaatimus 1,6 mm 12

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 3.3. Jatkotoimenpiteet Rengasturvallisuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa valistuksella ja valvonnalla sekä rengasmääräyksillä ja tuotekehityksellä. Rengasasiat nousevat julkisuuteen takuuvarmasti kahdesti vuodessa aina renkaanvaihdon aikaan. Renkaiden kunnosta ja turvallisuudesta on syytä muistuttaa autoilijoita jatkossakin myös ajokauden aikana. Marraskuusta 14 alkaen kaikissa uusissa henkilöautoissa on rengaspaineiden valvontajärjestelmä (TPMS), jonka avulla kuljettaja voi tarkkailla rengaspaineita auton kojelaudasta. Renkaiden urasyvyyksiä ei voida vielä seurata yhtä vaivattomasti, mutta siihen liittyvää tekniikkaa jo kehitellään ainakin yhden valmistajan toimesta. Liikenne- ja viestintäministeriössä arvioidaan parhaillaan nykyisiä rengasmääräyksiä osana tieliikennelain kokonaisuudistusta. Selvitysten perusteella tehdään päätökset mahdollisista muutoksista sekä kevyen että raskaan kaluston rengasmääräyksiin. Henkilöja pakettiautoissa talvirenkaat pitäisi vaatia aina talvikelillä ajettaessa ja nastarenkaat pitäisi sallia meilläkin selväsanaisesti jo lokakuun alussa. Henkilö- ja pakettiautojen aiheuttamiin kuolonkolareihin liittyviä rengasriskejä on arvioitu toistaiseksi vain tilastollisesti. Tilastollisen analysoinnin tueksi kaivattaisiin tarkempaa tapauskohtaista tarkastelua eri rengastyyppeihin liittyvistä riskeistä. Tutkijalautakunnat esittävät vuosittain kymmeniä rengasriskeihin liittyviä parannusehdotuksia, jotka nekin ansaitsisivat lisähuomiota. Turvallisuusnäkökulman lisäksi aika on otollinen myös ympäristöasioiden painottamiseen. Jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa renkaan käytön aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Rengasala on huolehtinut esimerkillisesti käytöstä poistettujen renkaiden keräyksestä ja hyötykäytöstä Suomen Rengaskierrätys Oy:n johdolla vuodesta 1996 lähtien. Rengasratsia-kampanja toteutetaan syksyllä 15 jälleen tiedotuspainotteisesti ilman laajamittaisia rengasratsioita ja kesärengastutkimusta. Tiedottamisen tueksi järjestetään neuvontahenkisiä rengasratsioita mahdollisuuksien mukaan. Kampanjateema Ratsaa renkaasi ajoissa korostaa autoilijan omaa vastuuta renkaiden kuntoseurannassa. 13

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 LIITTEET LIITTEET KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 Henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kunto syksyn rengasratsioissa Liite 1. Rengasratsia-kampanjakuvaus 15 Liite 2. Rengasriskit 13 16 Liite 3. Sadekelitestien tulokset 5 6 17 Liite 4. Huomio rengaspaineisiin 18 Liite 5a. Tutkimuslomake (perusversio) 19 Liite 5b. Tutkimuslomake (laaja versio) Liite 6. Tutkimusaineiston rakenne 21 Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 4 22 Liite 7b. Tulokset paikkakunnittain 5 14 29 Liite 8a. Tulokset maakunnittain 1997 4 36 Liite 8b. Tulokset maakunnittain 5 14 37 Liite 9. Maakuntakohtaiset kehitysgraafit 38 Liite. Kuntokehityksen osatekijät 42 14

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 LIITTEET Liite 1. Rengasratsia-kampanjakuvaus TAUSTA JA TAVOITTEET RENGASRATSIA Turvallisuuskampanjat 1997 14 Yhteistyössä: AUTONRENGASLIITTO LIIKENNETURVA POLIISI Turvallisuushaaste: Syksyn sadekelit ja kuluneet kesärenkaat ovat hengenvaarallinen yhdistelmä Kampanjatavoitteet: Muistuttaa renkaiden turvallisuusmerkityksestä syksyn sadekeleillä Aktivoida autoilijoita tarkkailemaan renkaidensa kuntoa ja ilmanpaineita Saada autoilijat ajamaan keliin sopivilla ja turvallisilla renkailla PÄÄVIESTIT TEEMA JA PERUSRATKAISU Turvasuositus kesärenkaiden urasyvyydeksi vähintään 4 mm Varusta autosi ajokeliin sopivilla renkailla Tarkista autosi rengaspaineet vähintään kerran kuukaudessa Hyvätkään renkaat eivät auta, jos kuljettaja ottaa riskejä Palauta vanhat renkaasi veloituksetta kierrätykseen Kampanjateema Ratsaa renkaasi ajoissa korostaa autoilijan omakohtaista vastuuta liikenneturvallisuudessa Jokasyksyinen tiedotus- ja valvontakampanja, jonka kärkenä järjestetään neuvontahenkisiä rengasratsioita ympäri Suomea Aktiivisen mediatyön tukena tuoreita tutkimustuloksia rengasriskeistä, sadekelitesteistä ja renkaiden kuntokehityksestä KAMPANJAORGANISAATIO SEURANTA JA TULOKSET PAIKALLINEN VALTAKUNNALLIINEN Tiedotustoimet LIIKENNETURVA Keskustoimisto LIIKENNETURVA Aluetoimistot (12) AUTONRENGASLIITTO Kampanjapäällikkö ja toimisto Aluevastaavat (12) Ratsiapäälliköt ja ratsiahenkilöstö (54 + ) Rengasratsiat POLIISI Poliisihallitus Poliisilaitokset Toiminnan laajuus: 18 vuoden aikana renkaiden syyskunto on tarkastettu lähes 178 autosta 183 eri paikkakunnalla Mediajulkisuus: Aihe on ollut esillä televisiossa yli 4 kertaa (yhteensä lähes 7 h) ja printtimediassa yli 4 artikkelissa (yhteislevikki yli 148 milj. kpl) Renkaiden kunto: Huonorenkaisten henkilö- ja pakettiautojen osuus on vähentynyt 24,4 %:sta nykyiseen 15,3 %:iin 15

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 LIITTEET Liite 2. Rengasriskit 13 Henkilö- ja pakettiautojen RENGASRISKIT -LUVULLA RENGASRISKIANALYYSIN KESKEISET HUOMIOT Tutkimusaineisto: tarkastelussa henkilö- ja pakettiautojen aiheuttamat tieliikenneonnettomuudet Suomessa 13 (N: 3 4 kpl) aiheuttajaosapuolen renkaisiin liittyviä onnettomuuksia yhteensä 429 kpl, joissa kuoli 511 hlöä ja vammautui vaikeasti 168 hlöä onnettomuustutkinnassa renkaisiin liittyvä puute kirjataan riskitekijäksi vain, jos sen arvioidaan vaikuttaneen onnettomuuden kulkuun Renkaat ovat merkittävin ajo-ominaisuuksiin liittyvä riskitekijä tieliikenteessä Jokin rengasriski on mukana joka seitsemännessä kuolonkolarissa (14,3 %) -luvulla on sattunut keskimäärin 31 renkaisiin liittyvää onnettomuutta vuosittain 2/3 rengasonnettomuuksista sattuu lumisella, jäisellä, sohjoisella tai vetisellä kelillä Huonokuntoiset renkaat yleisin rengasriski (46 % kaikista rengasriskeistä) RENGASONNETTOMUUKSIEN MÄÄRÄN KEHITYS RENGASONNETTOMUUKSIEN JAKAUMA KELITYYPEITTÄIN 5 4 3 43 44 32 26 29 32 35 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 37 29 26 33 29 21 13 Paljas tai kuiva 33,3 % Vetinen tai märkä 15,3 % Luminen, jäinen tai sohjoinen 51,4 % Kevyen liikenteen onnettomuus Moottoriajoneuvo-onnettomuus RENGASRISKIEN JAKAUMA Muut rengasriskit 9,7 % KEHITTÄMISHAASTEITA Väärät rengaspaineet 13,3 % liian alhaiset rengaspaineet erilaiset rengaspaineet Sopimaton rengastus 3,7 % keliin sopimattomat renkaat ominaisuuksiltaan erilaiset renkaat ajoneuvoon sopimattomat renkaat Huonokuntoiset renkaat 46,4 % kuluneita renkaita heikkokuntoiset nastarenkaat Onnettomuustutkinta: rengasriskitutkinnan terävöittäminen koulutuksen ja lausuntomenettelyn avulla Turvallisuusehdotukset: renkaisiin liittyvien turvallisuusehdotusten seulonta ja jalostus uudella koriajattelulla Jatkoselvitystarpeet: talvirenkaiden käyttösäännösten selkeyttäminen Ruotsin mallia mukaillen Tutkijalautakuntien tutkimat tieliikenneonnettomuudet 13. Aiheuttajina olleiden henkilö- ja pakettiautojen renkaisiin liittyvät riskitekijät (yhteensä 545 kpl). 16

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 LIITTEET Liite 3. Sadekelitestien tulokset 5 6 VESILIIRTO YLLÄTTÄÄ HUONOILLA RENKAILLA Vesiliirron välttämiseksi loppuunajetuilla renkailla pitäisi ajaa jopa 3 km/h * hitaammin kuin uusilla renkailla. VESILIIRTONOPEUDET A. Suoralla B. Kaarteessa 4 6 8 km/h Uusi kesärengas (8 mm) 83 Turvasuositus (4 mm) 67 Loppuunajettu (1,6 mm) 56 4 6 8 km/h Uusi kesärengas (8 mm) 95 Turvasuositus (4 mm) 82 Loppuunajettu (1,6 mm) 67 * TM:n sadekelitesti 5 (Tekniikan Maailma 15/5, Test World Oy) TM:n sadekelitesti 5 (Tekniikan Maailma 15/5, Test World Oy) vakiokesärengas kolmella eri kuluneisuudella veden syvyys suoralla 9 mm (A) ja kaarteessa 7 mm (B) JARRUTUSMATKAT MÄRÄLLÄ PITENEVÄT JARRUTUSMATKAT MÄRÄLLÄ A. Vakiorengas 3 4 m Märällä asvaltilla jarrutettaessa huonorenkaisen Uusi kesärengas (8 mm) Turvasuositus (4 mm) 29,3 3,6 auton nopeus on vielä 4 km/h * silloin, kun auto olisi pysähtynyt uusilla renkailla. Loppuunajettu (1,6 mm) 36,8 B. Leveä rengas 3 4 m Uusi kesärengas (8 mm) 28,3 Turvasuositus (4 mm) 3, Loppuunajettu (1,6 mm) 38,8 * TM:n sadekelitesti 5 (Tekniikan Maailma 15/5, Test World Oy) TM:n sadekelitesti 5 (Tekniikan Maailma 15/5, Test World Oy) jarrutusmatkat märällä asvaltilla nopeudesta 8 km/h nollaan vertailussa Nokian NRH2 185/65R15 (A) ja Nokian Z 225/45R17 (B) TALVIRENGAS SOVELTUU HUONOSTI KESÄAJOON KULUNUT TALVIRENGAS VS. UUSI KESÄRENGAS A. Vesiliirto 4 6 8 km/h Puoliksi (5 mm) kulunut talvirengas on märkäominaisuuksiltaan yhtä huono kuin loppuunajettu (1,6 mm) kesärengas. Uusi kesärengas (8 mm) 84 Kulunut nastarengas (5 mm) 64 Kulunut kitkarengas (5 mm) 57 B. Märkäjarrutus 3 4 m Uusi kesärengas (8 mm) 23, Kulunut nastarengas (5 mm) Kulunut kitkarengas (5 mm) 31, 31,9 Tekniikan Maailman sadekelitestit 5 6 TM:n sadekelitesti (Test World, 5) Jatkoselvitys kuluneilla talvirenkailla (Test World, 6) Näillä kansa ajaa (Tekniikan Maailma/Test World Oy, 6) kuluneet talvirenkaat vs. testiosion paras uusi kesärengas tulokset kokonaisuudessaan julkaistaan TM 16/6:ssa 17

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 LIITTEET Liite 4. Huomio rengaspaineisiin JOKA VIIDES AJAA VAJAA- PAINEISILLA RENKAILLA SUURET PAINE-EROT TURVALLISUUSRISKINÄ Joka viides (19,4 %) suomalainen ajaa vaarallisen vajaapaineisilla renkailla, joista ainakin yhdessä on painevajausta suositukseen vähintään,5 baria. 8,9 prosentilla suuria paine-eroja (vähintään,5 baria) samalla akselilla sijaitsevissa renkaissa. Lähde: Michelinin rengaspainekampanja Pohjoismaissa 6. Suomessa tutkittiin yhteensä 1 182 henkilöauton renkaat neljällä eri paikkakunnalla. Lähde: Autonrengasliiton kesärengastutkimus 14, jolloin rengaspaineet mitattiin 2 48 henkilö- ja pakettiautosta 8 eri paikkakunnalla. JOKA TOINEN TARKISTAA PAINEET KUUKAUSITTAIN ALHAISTEN RENGAS- PAINEIDEN VAIKUTUKSET Joskus aiemmin 5,8 % Huhti-toukokuussa 15,8 % Kesä-heinäkuussa 29,9 % Elo-syyskuussa 48,5 % * Turvallisuus Alhaiset tai erilaiset rengaspaineet ovat riskitekijänä keskimäärin 6 7 kuolonkolarissa vuosittain Taloudellisuus Autoilijalle lisää polttoaine- ja rengaskuluja vähintään /kk ja kansantaloudelle lähes M vuodessa * Ympäristö Polttoaineen lisäkulutus lisää hiilidioksidipäästöjä Euroopassa vuosittain lähes miljoonaa tonnia Autonrengasliiton kesärengastutkimus syyskuun alussa 14: Milloin viimeksi tarkistit rengaspaineesi? * Vrt. 34,8 % syksyllä 12. * Bridgestonen ja Michelinin tutkimusten mukaan alhaiset rengaspaineet kuluttavat polttoainetta 3 6 % enemmän ja lyhentävät renkaiden käyttöikää 25 5 %. VUOSISÄÄSTÖÄ JOPA MILJOONAA EUROA RENGASPAINEVAHTI PAKOLLISEKSI Kustannukset vuositasolla: Oikeat rengaspaineet Painevajaus,5 1 bar Polttoaineet 2 /v + 6 1 /v Kesä- ja talvirenkaat /v + 7 /v Keskivertoautoilijan säästö 1 Kansantalouden säästö 2 vähintään 13 /v (n. /kk) lähes M /v 1 Esimerkkilaskelmassa ajokilometrimääräksi on arvioitu 18 km/vuosi ja renkaiden käyttöiäksi 4 ajokautta oikeilla rengaspaineilla 2 Vajaapaineisia renkaita arviolta 6 henkilö-/pakettiautossa, joissa ainakin yhdessä renkaassa painevajausta vähintään,5 baria 1.11.14 alkaen kaikissa uusissa henkilöautoissa on rengaspaineiden valvontajärjestelmä (TPMS), jonka pitää toimia nimenomaan ensiasennusrenkaissa. Aktiivisessa järjestelmässä talvirenkaisiin voidaan hankkia erilliset anturit, jotka vaativat aina järjestelmän päivittämistä. Myös renkaiden kausivaihdon yhteydessä järjestelmä saattaa vaatia päivitystä. Huom. rengaspaineet pitää jatkossakin säätää itse kohdalleen! 18

Liite 5a. Tutkimuslomake 14 (perusversio) KESÄRENGASTUTKIMUS 14 Tutkimuslomake (perusversio) Tarkastaja: Pvm: Paikkakunta: 1. Auton käyttöönottovuosi 2. Tyyppi (H / P) 3. Sukupuoli (M / N) 4. Oma arvio renkaiden kunnosta Huono Tyydyt- Hyvä tävä 5. Renkaiden urasyvyydet (mm) VE VT OT OE Mallirivi: 7 H M X 4 5 5 4 Tarkastus- ja täyttöohjeet: 1. Ajoneuvon käyttöönottovuosi rekisteriotteen tai kuljettajan ilmoituksen mukaan 2. Ajoneuvotyyppi: H (= henkilöauto), P (= pakettiauto) 3. Kuljettajan sukupuoli: M (= mies), N (= nainen) 4. Kuljettajaa pyydetään arvioimaan auton kuluneimman renkaan kunto asteikolla: huono... 2 mm tai alle tyydyttävä... 3 4 mm hyvä... 5 mm tai yli 5. Urasyvyydet mitataan kunkin renkaan kuluneimmasta pääurasta 1 mm:n tarkkuudella. Pyöristä normaalin pyöristyssäännön mukaan lukuunottamatta 1,5 mm renkaita, jotka pyöristetään alaspäin 1 milliin laittomien renkaiden esiinsaamiseksi. 19

Liite 5b. Tutkimuslomake 14 (laaja versio) KESÄRENGASTUTKIMUS 14 Tutkimuslomake (laaja versio) Tarkastaja: Pvm: Paikkakunta: AJONEUVO 1. KOvuosi 2. Tyyppi (H / P) KULJETTAJA 3. Sukup. (M / N) 4. Nuori (X) 5. Kunto ARVIOT Hu Ty Hy 6. Paine (kk) 7. RENKAIDEN KUNTO VE VT OT OE mm bar mm bar mm bar mm bar 8. Talvirengas (X),,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Mallirivi: -7 H M X X 6 4 1,9 5 2, 5 2, 4 1,8 X Tarkastus- ja täyttöohjeet: 1) Ajoneuvon käyttöönottovuosi rekisteriotteen tai kuljettajan ilmoituksen mukaan 2) Ajoneuvotyyppi: H (= henkilöauto), P (= pakettiauto) 3) Kuljettajan sukupuoli: M (= mies), N (= nainen) 4) Kuljettajan ikä: merkitse rasti, jos kyseessä nuori kuljettaja (18 24 v) 5) Kuljettajan arvio kuluneimman renkaan kunnosta asteikolla: Hu = huono (2 mm tai alle) Ty = tyydyttävä (3-4 mm) Hy = hyvä (vähintään 5 mm) 6) Kuljettajan arvio rengaspaineiden viimeisestä tarkistusajankohdasta: kuukauden numero (kuluvana vuonna). Huom. merkitse numero, jos rengaspaineita ei ole tarkistettu vuonna 14. 7) Urasyvyydet mitataan kunkin renkaan kuluneimmasta pääurasta 1 mm:n tarkkuudella. Pyöristä normaalin pyöristyssäännön mukaan lukuunottamatta 1,5 mm renkaita, jotka pyöristetään alaspäin 1 milliin laittomien renkaiden esiinsaamiseksi. Rengaspaineet mitataan,1 barin tarkkuudella. 8) Rengastyyppi: merkitse rasti, jos autossa talvirenkaat (osaksikin)

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 12 LIITTEET Liite 6. Tutkimusaineiston rakenne LÄHES 178 TUTKITTUA RENGASSARJAA TARKASTETUT AUTOT MAAKUNNITTAIN 14 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 14: VUOSI Paikkakunnat Autot VUOSI Paikkakunnat Autot VUOSI Paikkakunnat Autot 1997 1998 1999 2 85 78 94 83 93 11 348 12 14 12 282 13 663 13 3 4 5 7 8 89 98 8 85 84 14 286 13 521 14 921 13 191 14 52 9 12 14 YHT. 74 73 62 56 183 13 56 11 865 11 76 8 844 177 949 Huom. Rengasratsioita ei järjestetty lainkaan syksyllä 1. Syksyllä 6, 11 ja 13 niitä järjestettiin vain rajoitetusti, jonka vuoksi ne eivät ole mukana kuntoseurannassa. LAPPI UUSIMAA SATAKUNTA POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA POHJOIS-POHJANMAA KESKI-SUOMI PIRKANMAA ETELÄ-SAVO KESKI-POHJANMAA ETELÄ-KARJALA KANTA-HÄME ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA PÄIJÄT-HÄME KYMENLAAKSO VARSINAIS-SUOMI AHVENANMAA 5 15 779 6 615 566 443 431 378 358 344 287 261 236 23 139 116 1434 147 HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN OSUUDET TARKASTETTUJEN AUTOJEN KESKI-IKÄ (v) Rengasratsia 14: 14,8 % 85,2 % HA PA Rengasratsia 1997: 11,4 % 88,6 % vuotta,5 9,5 9 9, 9,5,1 Autokanta 14: (liikennekäytössä),5 % 89,5 % 8,5 8 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 Syksyllä 14 tarkastettujen autojen keskimääräinen käyttöönottovuosi oli 4,1. Autojen keski-ikä on laskettu siten, että kunkin vuoden ensirekisteröinnit tapahtuvat keskimäärin kesäkuussa. HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN IKÄJAKAUMA Rengasratsia 14: 31,3 % 28,1 % 13,3 % Autokanta 14: (liikennekäytössä) 27,4 % 36, % -2 v 3-7 v 8-12 v yli 12 v 12,2 % 27,7 % 24, % Rengasratsia 1997: 21,4 % 15,6 % 38,6 % 24,4 % Kulunein rengas: RENKAIDEN URASYVYYSJAKAUMAT 14 312 37 1753 1875 183 1138 < 1,6 2 3 4 5 6 7 8 mm+ Kaikki renkaat: 7254 86 6189 5165 5 4154 2353 1678 542 < 1,6 2 3 4 5 6 7 8mm+ 654 268 21

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 TULOSTAULUKKO 1 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 4 7.9.15 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 1997 1998 1999 2 3 4 1997 1998 1999 2 3 4 Alavus (14) 114 5 3 45 6 8 13,2,7 17,2 11,1 33,3 11,3 Espoo (1) 669 573 581 69 49 768 528 27,4,8 21,9 14,8 13,9 11,5,1 Eura (4) 16 21,9 Finström () 3 16,7 Forssa (5) 164 18 76 76 52 67 99 19,5 16,7 18,4 15,8 36,5 19,4 6,1 Hamina (8) 136 8 9 63 136 14,,2 11, 19, 9,6 Hammarland () 9 13, 15,6 7,7 Hanko (1) 44 79 56 4,5,1 8,9 Harjavalta (4) 4 15, Hartola (7) 6, Haukipudas (17) 89 49 4 31,5,4, Heinola (7) 81 6 7 1 9 6 118 35,8 15, 25,7, 12,8 15, 2,5 Helsinki (1) 231 23 26 114 51 361 393 21,2 21,3 33,1 11,4 17,8 13, 9,4 Huittinen (4) 126 6 112 77 64 7 64 21,4 22,6 17,9,8 15,6 21,4 12,5 Hyvinkää (1) 158 2 171 196 87 1 33,5 9,4 5,8, 16,8 18,4 8,9 Hämeenlinna (5) 196 285 347 13 347 278 544 14,3 11,9 16,1 13,1,7,8 7, Ii (17) 5 3 6 26,, 15, Iisalmi (11) 88 2 1 85 179 81 17, 22,5 29,7 31,8,1 27,2 Iitti (8) 6 19,8 Ilmajoki (14) 7 8 13 5 5, 21,3 3,8 24, 12, Jalasjärvi (14) 68 13 89 59 26,5 7,7 14,6,2 Joensuu (12) 324 781 5 221 266 6 25,6 27, 15,9 14, 25,8,9 9,2 Jokioinen (5) 5 43 48 82 75 113 22, 18,6,4 15,9 12, 16,8 Jomala () 16 56,3 22

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 TULOSTAULUKKO 2 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 4 7.9.15 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 1997 1998 1999 2 3 4 1997 1998 1999 2 3 4 Joutseno (9) 3 273 351 357 263 38 261 24,3 25,6 16, 8,1 12,5 8,9 7,3 Juva () 169 17 16,6 11,8 Jyväskylä (13) 162 277 319 346 297 44 353 29,,2 18,5 12,1 22,2 16,1 11,3 Jämsä (13) 84 99 94 3 99 14,3 12,1 17, 11, 12, 14,6,1 Järvenpää (1) 182 8 143 99 9 11,5 8,8, 9,8 8,1 12,,1 Kaavi (11) 7 15,7 Kajaani (18) 117 13 96 133 125 117 147 17,9 16,9 11,5 15,8 13,6 11,1 13,6 Kalajoki (17) 72 99 1 9 239 18 16 3,6 18,2 11,9 15,6 25,9 19,4 18,1 Kannus (16) 54 51 25,9 7,8 Karjaa (1) 14 8 13 18,6 25, 17,5, Karttula (11) 9 81 3 13,3 12,3 3,3 Kauhava (14) 34 46 1 35,3 17,4, 15, Kaustinen (16) 59 22, Kemi (19) 72 97 14 148 188 45,8 26,8 22,9 3,4 13,8 Kemijärvi (19) 68 9 1 87 1 92 23,5 17,8 17, 16,7 8, 16,8 16,3 Kempele (17) 4 7, 17,1 Kerava (1) 49 7,2 15,7 Kesälahti (12), Keuruu (13) 8 8 79 1 8 77 18,8 8,8 13,9 12, 26,4 11,3 6,5 Kiiminki (17) 7 3, 21,4 Kitee (12) 8 19 72 98 3, 36,8 19,4 23,5 Kittilä (19) 3 5 25,2 22, Kiuruvesi (11) 73 27,4 Kokemäki (4) 89 134 9 21 28,3 32,6 19,4 16,7 28,6 23

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 TULOSTAULUKKO 3 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 4 7.9.15 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 1997 1998 1999 2 3 4 1997 1998 1999 2 3 4 Kokkola (16) 83 33 226 36 36 37 215 27,7 29,7 23,5 19,9 17, 13,5 25,1 Kontiolahti (12) 82 334 11, 9,9 Koskenkorva (14) 53 32 26,4 18,8 Kotka (8) 1 6 7 113 13 3,7, 16, 15,9 17,7, 16,2 Kouvola (8) 124 392 2 8 186 228 29, 18,6 14,3 16,3 16,1 12,7 Kruunupyy (15) 16 96 23,8 18,8 Kuhmo (18) 9, Kullaa (4) 39 15,4 Kuopio (11) 234 38 317 5 18 43 258 21,8 16,6 13,6,4 23,3 12,2,9 Kuortane (14) 53 7,5 Kurikka (14) 5 3 61 7 5, 23,3 21,3 15,7 Kuusamo (17) 64 136 38 112 66 3 17,2 16,2 18,9 17, 18,2 3,3 Kuusankoski (8) 9 14,7 Kuusjoki (2) 24 41,7 Kylmäkoski (6) 149 69 9 87 97 16,1 7, 8,7,2 3,4 12,4 Kälviä (16) 2 4 8 32,4 24, 23,8 Lahti (7) 168 219 9 297 212 232 312 28,6 21, 15,8 13,8 14,2 13,4,9 Laihia (15) 145 61 146 14,5 9,8 9,6 Laitila (2) 119 255 164 33 7 25,2 14,5 12,2 14,9 17,1 Lammi (5) 5 157 167 246 148 2 3,5 17,8 18,6 13, 8,8 22, 3,5 Lapinlahti (11) 4 4, 15, Lapua (14) 61 28 56 66 4 9 39,3 22,1 26,8 9,1 12,5 21,1 Larsmo (15) 3 4, 22,5 Lemland () 64 6 18,8 18,3 35, 24

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 TULOSTAULUKKO 4 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 4 7.9.15 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 1997 1998 1999 2 3 4 1997 1998 1999 2 3 4 Leppävirta (11) 7 41 18,6 17, 26,8 Liminka (17) 29 65,7 12,3 Liperi (12) 7 164 136 236 4 21,4 15,2 13,2 14, 22,5 Lohja (1) 225 292 189 1 391 1 314 26,2 19,9 12,2 6,4, 12,7 8,3 Lohtaja (16) 9 17,8 Loimaa (2) 26 65 31 59 9 7 69,2 7,7 35,5 5,1 22, 24,3 Loviisa (1) 149 18 163 131 99 79 76 21,5 15, 6,1 9,2 5,1 11,4 6,6 Lumparland () 12 16,7 Maaninka (11) 35, Mariehamn () 21 1 93 16 314 36 22 19, 3,7 31,2 3, 29,3 33,3 13,6 Mikkeli () 39 338 171 185 224 158 16,9 19,8 9,9 14,6 13,4 13,9 Muhos (17) 6 62 21,7 16,1 Mustasaari (15) 98 163 369 23,5 11,7 17,3 Muurame (13) 26 3,8 Mäntsälä (1) 13 18 37 62 45 22 23,1 22,2,8 19,4 15,6 9,1 Mäntyharju () 151 35,1 Nilsiä (11) 51 7,8 Nokia (6) 99 2 284 17,2 21,9 14,8 Nummi-Pusula (1) 49 2, Nurmijärvi (1) 29 9 17,2 13,3 Nurmo (14) 9 7 26 33,3 14,3 34,6 Orimattila (7) 3 111 14,6 11,7 Orivesi (6) 3 71 7 56 4 61 21,4 15,5 5,7 8,9 12,5 4,9 Oulu (17) 293 454 392 224 495 18,4 15,2 17,6 11,6 18,4 25

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 TULOSTAULUKKO 5 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 4 7.9.15 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 1997 1998 1999 2 3 4 1997 1998 1999 2 3 4 Outokumpu (12) 3, Parkano (6) 113 66 41 78 59 62 41,6 31,8 36,6 25,6 23,7 33,9 Pattijoki (17) 29,7 Pedersöre (15) 6 334 43, 13,3 24,3 11,6 Pello (19) 66 52 4,9 23,1 Perho (16) 74 28,4 Pertteli (2) 28 35,7 Pieksämäki () 69 8 162 3 43 23,2 17,5 12,3, 11, 9,3 Pieksänmaa () Pietarsaari (15) 17 58 2 48 91 55 18,8 19,,5 29,2 19,8 12,7 Pirkkala (6) 83 21,7 Pohja (1) 38 43 15,8 7, Polvijärvi (12) 3 45 17,5 8,9 Pori (4) 2 516 282 366 418 474 247 24,5 24,2 18,1 19,7 12, 14,3 12,1 Porvoo (1) 257 195 212 89 116 244 9 18,3 16,4 8,5 5,6 16,4 13,9,1 Pudasjärvi (17) 92 44 16 4 54 5 12, 15,9 12,5 12,5 16,7 14, Pyhäselkä (12) 63 17,5 Raahe (17) 135 25,9 Raisio (2) 66 15,2 Ranua (19) 88 53 15 97 94 1 31,8 18,9 22, 3,9 14,9 22,7 Rauma (4) 37 156 5 18 231 579 371 21,1 22,4 13,2 14,4 19, 17,4 15,6 Riihimäki (5) 36 3 114 86 8 4 78 25, 21,4 13,2 25,6 12,5 22,1 11,5 Rovaniemi (19) 419 85 116 628 388 669 426 45,6 25,9 24,1 26,1 25,8 15,4 21,8 Rovaniemi mlk (19) 1 125 287 145 361 44 26,7 27,2 31,7 26,9 14,7 16,8 26

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 TULOSTAULUKKO 6 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 4 7.9.15 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 1997 1998 1999 2 3 4 1997 1998 1999 2 3 4 Ruovesi (6) 5 32, Salo (2) 38 6 44 62 6 47,4 21,7 18,2 3,6 13,3 Saltvik () 25, Savonlinna () 123 79 68 24,4 25, 22,8 19, 19,1 Seinäjoki (14) 77 164 5 2 9 69 45,5 21,3 26, 11,4 23,3,1 Siilinjärvi (11) 91 176 256 223 17 139 149 16,5,5 19,1 18,4 4,6 11,5 17,4 Simo (19) 4 66 3, 12,1 Sipoo (3) 9 12,2 Sodankylä (19) 175 67 1 19 97 6 69,6,4,9 14,7 23,7, 14,5 Somero (2) 118 3,5 Sulkava () 98 9,2 Suonenjoki (11) 9 71 3 26,7 14,1 23,3 Sysmä (7) 59 4 29 3,5 2,5 13,8 Tammela (5) 17 5 54 79 9 11,8 24, 14,8 13,9 13,3 Tammisaari (1) 16 35 68 69 8,8 11,4 12, 11,8 7,2 Tampere (6) 434 296 24 25 97 551,3,9 14,6 11,6 18,1 18,1 Temmes (17) 68 17 13,2 8,8 Tervola (19) 47 5 25,5 28, Tohmajärvi (12) 8 19 3 12,5 31,6 25, 33,3 Tornio (19) 79 9 111 113 134 82 4,5 43,3 27,,4 24,6 22, Turku (2) 88 196 119 111 117 171 289 33, 21,9 7,6 9,9 15,4 15,2 16,6 Tuusniemi (11) 3 3, Tuusula (1) 45 4 391 99 7 79 8,9 11,5 15,3 13,1 14,3 17,7 Ulvila (4) 15, 27

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 14 TULOSTAULUKKO 7 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 4 7.9.15 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 1997 1998 1999 2 3 4 1997 1998 1999 2 3 4 Uusikaarlepyy (15) 134 4 17,9 15, 22,5 Uusikaupunki (2) 112 83 111,5 24,1,8 Vaasa (15) 431 51 366 26 112 473 621 19, 15,8 19,4 14,6 18,8 14,4 9,7 Valkeakoski (6) 126 59 49 151 11,9 6,8 6,1 3,3 Vammala (6) 126 112 156 143 13 144 8 26,2 25, 19,2 11,2 17,7 9,7 13,8 Vantaa (1) 295 336 296 229 284 182 3 22,7 16,1 15,5 17,5 19,4 12,1 6,3 Varkaus (11) 288 9 24 61 18,8, 11,7 8,2 Vesanto (11), Vihti (1) 3 7,8 Virolahti (8) 41 57 9,8 15,8 Virrat (6) 74 73 9 8,1 6,8 12,2 Ylihärmä (14) 71 21 47,9 23,8 Ylistaro (14) 79 45 47 8 27,8 13,3 19,1 3,6 Ylitornio (19) 43 32,6 Ylivieska (17) 8 1 3 136 189 17,6 12,5 7,8 16,2 13,8 Ylöjärvi (6) 2 114 3 17,3 25,4 17,2 Ähtäri (14) 8 73 18,8 15,1 Äänekoski (13) 23 128 149 2 4 1 92 17,8 17,2,1,4 32,5,,7 Ei tietoa 215 168 79 246 327 185 22,3 19,6 15,2,7 14,1 14,6 YHTEENSÄ 11 348 12 14 12 282 13 663 13 14 286 13 521 24,4,1 17,6 15,6 18,2 14,9 14, 1 H-% = huonorenkaisten autojen osuus (kuluneimman renkaan urasyvyys 2 mm) 28