1 4. HALLINNON HENKILÖREKISTERIT Tavoitteena opettaa henkilötietojen käsittelyn perusteet julkishallinnon perusrekisterejä koskevan normiston pääpiirteet Keskeinen lähdemateriaali Wallin, Anna-Riitta ja Konstari, Timo: Julkisuus- ja salassapitolainsäädäntö (2000) Korhonen, Rauno: Perusrekisterit ja henkilötietojen suoja (2003) Oikeustapaukset KHO 2004:114 KHO 2004:115 KHO 2005:60 KHO 2005:60 KHO 2003:75 KHO 2005:50 KHO 2005:2119 Euroopan Neuvosto: Yleissopimus yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28.1.1981 Henkilörekisterilaki 1989 Directive 95/46/EC of the European Parliament and of the Council of 24 October 1995 on the protection of individuals with regard to the processing of personal data and on the free movement of such data henkilötietolaki 1999 HeTiL 1 : Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista. HeTiL 2 : Soveltamisala Henkilötietojakäsiteltäessä on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. Tätä lakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn. Myös muuhun henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tätä lakia silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa. Tämä laki ei koske henkilötietojen käsittelyä, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa. Tätä lakia ei sovelleta henkilörekistereihin, jotka sisältävät vain tiedotusvälineessä julkaistua aineistoa sellaisenaan. Huom!
2 henkilötietolakia sovelletaan myös viranomaisten henkilörekistereihin Directive 45/96/EC (72) Whereas this Directive allows the principle of public access to official documents to be taken into account when implementing the principles set out in this Directive HetiL vs. JulkL viranomaisen asiakirjan luovuttaminen ratkaistaan julkisuuslain, ei henkilötietolain perusteella JulkL 16 3 mom: Viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Henkilötietoja saa kuitenkin luovuttaa suoramarkkinointia ja mielipide- tai markkinatutkimusta varten vain, jos niin erikseen säädetään tai jos rekisteröity on antanut siihen suostumuksensa. HetiL:n peruskäsitteitä (3 ) henkilötieto henkilötietojen käsittely henkilörekisteri rekisterinpitäjä rekisteröity Henkilötieto tarkoittaa kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi; Henkilötietojen käsittely tarkoittaa henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä Henkilörekisteri tarkoittaa käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta Rekisterinpitäjä tarkoittaa yhtä tai useampaa henkilöä, yhteisöä, laitosta tai säätiötä, jonka käyttöä varten henkilörekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä henkilörekisterin käytöstä tai jonka tehtäväksi rekisterinpito on lailla säädetty
3 Rekisteröity tarkoittaa henkilöä, jota henkilötieto koskee Henkilötietolain keskeiset periaatteet - ehdottomia säännöksiä, jotka koskevat kaikkia henkilörekisterejä tarpeellisuusvaatimus suunnitelmallisuusvaatimus informointivelvollisuus käyttötarkoitussidonnaisuus hyvä rekisteritapa Tarpeellisuusvaatimus (HenkilötietoL 9 ) rekisteröityjen tietojen on oltava (objektiivisesti ottaen) tarpeen henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta edes henkilön suostumus ei oikeuta rekisteröimään tarpeettomia tietoja Suunnitelmallisuus (HenkilötietoL 6 ) henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset, sekä se, mistä tietoja kerätään ja mihin niitä luovutetaan, on määriteltävä ennen henkilörekisterin perustamista rekisteriseloste säännönmukaisen tietojen luovutuksen kuvausvelvollisuus Informointivelvollisuus (HenkilötietoL 24 ) rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, että rekisteröity saa tiedot rekisterinpitäjästä, rekisterin tarkoituksesta, tietojen säännönmukaisesta luovutuksesta ja tarpeelliset tiedot rekisteröidyn oikeuksien käyttämismahdollisuuksista tiedot on annettava henkilötietoja kerättäessä ja tallennettaessa tai viimeistään, jos muualta kun rekisteröidyltä itseltään kerättyjä tietoja, luovutetaan edelleen tietoja ei tarvitse antaa, jos tietoja on kerätty muulta kuin rekisteröidyltä itseltään ja tietojen antaminen vaatii kohtuutonta vaivaa, aiheuttaa tietojenkäsittelyn tarkoitukselle vahinkoa taikka tietojen keräämisestä on nimenomaisesti säädetty Käyttötarkoitussidonnaisuus (HenkilötietoL 7 ) rekisteröityjä tietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, joka on yhteensopiva rekisterin alkuperäisen käyttötarkoituksen kannalta myöhempi tieteellinen tutkimus on kuitenkin pääsääntöisesti sallittua Hyvä rekisteritapa rekisteriä pidettäessä noudatettava huolellisuutta (5 ) rekisteröitävien tietojen tulee olla virheettömiä (9 ) Rekisteriseloste keskeinen elementti rekisterien valvonnassa ja rekisteröidyn oikeusturvan toteuttamisessa on laadittava kaikista henkilörekistereistä
4 sitoo rekisterinpitäjää rekisterin tietosisällön osalta mahdollistaa rekisteröidyn tarkastusoikeuden toteuttamisen Julkishallinnon perusrekisterit = yhteiskunnan perusyksiköt yksilöiviä tietojärjestelmiä perusyksiköt: luonnolliset henkilöt yhteisöt rakennukset ja kiinteistöt Perusrekisterit kuvaavat sekä perusyksikön tilan että tapahtuman, jossa tila on muuttunut Perusrekisterille asetettavat vaatimukset kattavuus (so. kaikki määritelmänmukaiset perusyksiköt kirjataan) luotettavuus (viranomaisvastuu) monikäyttöisyys (kerran kerätty tieto on useiden tarvitsijoiden käytössä) tietojen suojaus (tietojen saannin ja luovutuksen sääntely) Perusrekisterit henkilötietojärjestelmä (väestötiedot) yritys-, yhteisö- ja säätiöjärjestelmä (kaupparekisteri) kiinteistötietojärjestelmä rakennustietojärjestelmä Väestötietojärjestelmä pitää sisällään sekä henkilötietojärjestelmän (kuka) että rakennus- ja huoneistotietoja (missä) Väestötietolaki 11.6.1993/507 1 (22.4.1999/527): Soveltamisala Väestötietoja kerätään, talletetaan ja luovutetaan siten kuin tässä laissa säädetään. Tietojen ilmoittamisesta väestötietojärjestelmään, tietojen luovuttamisesta, henkilötietojen suojasta ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Mitä tässä laissa säädetään rekisterihallinnon paikallisviranomaisesta, koskee Ahvenanmaan maakunnassa lääninhallitusta. 2 : Väestötietojärjestelmä Väestötietojärjestelmä on automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävä yhtenäinen tietojärjestelmä, joka muodostuu alueellisista rekistereistä. Maistraatti vastaa virka-alueensa rekisteritiedoista ja niiden ylläpidosta. Maistraatti voi sopia virka-alueeseensa kuuluvan kunnan kanssa, että kunta vastaa alueensa rakennusja huoneistotiedoista sekä niiden ylläpidosta. Kunnalla on tällöin tietojen ylläpitoon liittyvät samat velvollisuudet kuin maistraatilla. Sopimuksen muodosta, tiedoksi antamisesta ja sopimuksen sisältöä koskevista seikoista säädetään tarkemmin
5 valtioneuvoston asetuksella. Sopimuksella ei saa muuttaa rakennuksen osoite- ja äänestysaluetietojen ylläpitoa. (11.4.2003/299) Väestörekisterikeskus vastaa väestötietojärjestelmän yleisestä toimivuudesta ja rekisteritoimintojen yhtenäisyydestä. 3 : Väestötietojen käyttötarkoitus Väestötietojärjestelmän henkilötietoja pidetään henkilön yksilöintiä sekä henkilö- ja perheoikeudellisen aseman ja toimivaltaisuuden selvittämistä varten. Kiinteistö-, rakennus- ja huoneistotietoja pidetään kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan sekä tilapäisen asuinpaikan yksilöintiä samoin kuin rakennusten ja huoneistojen teknisten ominaisuuksien selvittämistä varten. (11.3.1994/202) Tiedot on tarkoitettu käytettäviksi tuomioistuinmenettelyssä, hallinnollisessa päätöksenteossa, tieteellisessä tutkimuksessa, tilastojen laatimisessa, asiakasrekisterien ajantasallapidossa, mielipide- ja markkinatutkimuksessa, suoramarkkinoinnissa sekä muussa osoitepalvelussa. Rakennus- ja huoneistotietoja saa käyttää henkilöä koskevassa päätöksenteossa kuitenkin vain jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin. 4 : Väestötietojärjestelmään talletettavat henkilötiedot Suomen kansalaisesta talletetaan: (11.4.2003/299) 1) henkilön tunnistetietoina henkilötunnus, kansalaisvarmenteeseen sisältyvä sähköinen asiointitunnus, nimi, osoite ja kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka sekä sellaiset tiedot kiinteistöstä, rakennuksesta ja huoneistosta, jotka yksilöivät hänen kotikuntansa ja siellä olevan asuinpaikkansa; (11.4.2003/299) 2) perheoikeudellista asemaa kuvaavat vanhempia, avioliittoa, puolisoa ja lapsia koskevat tiedot; 3) kansalaisuutta, toimivaltaisuutta ja kuolinaikaa koskevat tiedot; sekä 4) henkilön ilmoittamat tiedot äidinkielestä ja asiointikielestä, suomesta tai ruotsista, jos kumpikaan näistä ei ole henkilön äidinkieli, sekä henkilön ilmoittamat tiedot ammatista, tietojen luovuttamista koskevista rajoituksista ja postiosoitteesta sekä vastaavasta muusta osoitteesta. (22.4.1999/527) 4 : Asianomaisten viranomaisten käyttöä varten talletetaan lisäksi: 1) tiedot lasten huostaanottoa koskevista sosiaalihuollon asioita käsittelevän monijäsenisen toimielimen ratkaisuista; sekä 2) vaalien ja kansanäänestysten toimittamista varten tarvittavat tiedot ääni- ja äänestysoikeutetuista. (21.8.1998/615) Asianomaisten uskontokuntien ja 25 :n 6 momentissa tarkoitettujen viranomaisten käyttöön talletetaan lisäksi tiedot uskontokuntaan kuulumisesta. (21.8.1998/615) Henkilötietoja pidetään luotettavana selvityksenä henkilöstä ja hänen perheoikeudellisesta asemastaan, jollei toisin näytetä. Väestötietojärjestelmän henkilötiedot säilytetään pysyvästi, jollei lailla erikseen toisin säädetä.
6 9 : Suomen kansalaisen ilmoitusvelvollisuus Suomen kansalaisen on pyynnöstä annettava 4 :ssä tarkoitettujen tietojen tarkistamista varten tarpeelliset selvitykset. Kotikunnan, siellä olevan asuinpaikan ja tilapäisen asuinpaikan muuttumisen johdosta annettavasta ilmoituksesta säädetään kotikuntalaissa 10 : Ulkomaalaisen ilmoitusvelvollisuus Ulkomaalaisen ilmoitusvelvollisuudesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 9 :ssä säädetään Suomen kansalaisen ilmoitusvelvollisuudesta. Ulkomaalaisen, jonka oleskelu Suomessa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden, on lisäksi ilmoitettava 4 :ssä säädetyt tiedot. Henkilön on esitettävä luotettava selvitys väestötietojärjestelmään ilmoittamistaan tiedoista. 11 (5.9.1997/857): Syntymä- ja kuolintietoja koskeva ilmoitusvelvollisuus Terveydenhuollon toimintayksikön ja terveydenhuollon ammattihenkilön on ilmoitettava lapsen syntymästä väestötietojärjestelmään siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Lapsen äidin tai sen, jonka hoidossa lapsi on, on asetuksella tarkemmin säädettävissä tapauksissa ilmoitettava tieto lapsen syntymästä terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle väestötietojärjestelmään edelleen toimitettavaksi. Terveydenhuollon toimintayksikön, lääkärin ja lääninhallituksen velvollisuudesta ilmoittaa tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään säädetään erikseen. 13 : Rakennuksen ja huoneiston omistajan tai haltijan ilmoitusvelvollisuus Rakennuksen omistajan tai tämän edustajan on annettava rakennuksesta väestötietojärjestelmään talletettavat tiedot sekä niiden tarkistamista ja virallisen tilaston laatimista varten tarpeelliset tiedot. Huoneiston omistajan tai haltijan on annettava huoneistosta 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Myös rakennuksen omistaja tai tämän edustaja on velvollinen tarvittaessa antamaan tiedot. Kunnan viranomaiset ovat velvollisia avustamaan 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen tietojen hankkimisessa, jollei niitä ole saatu rakennuksen tai huoneiston omistajalta tai haltijalta taikka näiden edustajalta. Väestötietojen luovuttaminen 24 (22.4.1999/527): Selvitys tietojen käyttötarkoituksesta Tietoja väestötietojärjestelmästä pyydettäessä on ilmoitettava niiden käyttötarkoitus ja muut luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat. Tämä ei koske tilastotietoja tai vastaavia lukumäärätietoja eikä sellaista yksittäin luovutettavaa osoitetietoa, jonka luovuttamista ei koske henkilötietolaissa (523/1999) tai tässä laissa tarkoitettu rajoitus. 25 : Luovuttamisen yleiset edellytykset Väestötietojärjestelmästä luovutettavan tiedon tulee olla tarpeellinen ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Tietoa ei saa luovuttaa, jos luovuttamisen voidaan perustellusta
7 syystä epäillä loukkaavan henkilön yksityisyyden suojaa, hänen etujaan tai oikeuksiaan taikka vaarantavan valtion turvallisuutta. Huom! Henkilötunnus voidaan luovuttaa ainoastaan silloin, jos pyytäjällä on tai voi olla se henkilötietolain tai muun lain perusteella hallussaan. Väestötietojärjestelmästä annettavaan todistukseen, joka on tarpeen henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi, voidaan henkilön yksilöimiseksi merkitä henkilötunnus. (22.4.1999/527) Asuinpaikan salaaminen Jos henkilöllä on perusteltua syytä epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, maistraatti voi pyynnöstä määrätä, ettei tietoa hänen kotikunnastaan eikä siellä olevasta asuinpaikastaan tai hänen tilapäisestä asuinpaikastaan taikka postiosoitteestaan tai vastaavasta muusta osoitteestaan saa luovuttaa muille kuin viranomaisille. Tämä määräys voi ensimmäisen kerran olla voimassa enintään viisi vuotta. Rajoituksen voimassaoloa voidaan jatkaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Viranomaiselle, jolle luovutetaan tässä momentissa tarkoitettu kotikuntaa, asuinpaikkaa tai postiosoitetta taikka vastaavaa muuta osoitetta koskeva tieto, on samalla ilmoitettava luovutusrajoituksesta, jollei kyseessä ole tiedon luovuttaminen postilähetystä tai muuta vastaavaa käyttöä varten. (22.4.1999/527) 26 : Tietojen luovuttaminen viranomaisille Valtion ja kunnan viranomaisille luovutetaan niille säädettyjen tehtävien hoitamisessa tarpeelliset tiedot. Tuomioistuimessa ja yksittäisen hallintoasian käsittelyssä tarvittavat tiedot tulee hankkia viran puolesta, jollei rekisteröity ole asian vireille tultua viivytyksettä ilmoittanut toimittavansa itse tarpeelliset selvitykset, tai jollei muunlaiseen menettelyyn ole erityistä syytä. Rakennus- ja huoneistotietoja ei saa kotikunnan tai siellä olevan asuinpaikan taikka tilapäisen asuinpaikan yksilöintimerkintöjä lukuun ottamatta käyttää henkilöä koskevassa päätöksenteossa, ellei hänelle anneta päätöksen yhteydessä selvitystä tietojen käytöstä. (11.3.1994/202) 27 (22.4.1999/527): Tietojen muu luovuttaminen Henkilölle ja yhteisölle luovutetaan väestötietojärjestelmästä tietoja, joita nämä tarvitsevat oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa toteuttamiseksi. Tietoja voidaan luovuttaa myös suoramarkkinointiin, mielipide- ja markkinatutkimukseen, osoitepalveluna, asiakasrekisterin päivittämiseen, historialliseen tai tieteelliseen tutkimukseen taikka muuhun näihin verrattavaan tarkoitukseen, jos tässä laissa säädetyt muut edellytykset tietojen luovuttamiselle ovat olemassa ja jos henkilön oikeudesta kieltää osoitetietonsa luovuttaminen ei muuta johdu. Luovutettaessa tietoja suoramainontaa, etämyyntiä tai muuta suoramarkkinointia, mielipide- ja markkinatutkimusta taikka muuta näihin verrattavaa tarkoitusta varten henkilötietojen otantaperusteena saa käyttää yhden henkilöön liitettävän tunnistetiedon lisäksi ainoastaan nimeä, vähintään kuuden viikon ikää, sukupuolta, äidinkieltä tai asiointikieltä, ammattia, kotikuntaa ja siellä olevaa asuinpaikkaa, tilapäistä
8 asuinpaikkaa ja muuta osoitetta sekä asetuksella tarkemmin säädettäviä kiinteistö- ja rakennustietoja. Huom! väestötietojärjestelmään kirjataan tiedot Suomen kansalaisista Kansalaisuuslaki 359/2003 Lapsi saa syntyessään Suomen kansalaisuuden, jos: 1) äiti on Suomen kansalainen; 2) isä on Suomen kansalainen; ja a) avioliitossa lapsen äidin kanssa; tai b) lapsi syntyy Suomessa ja miehen isyys lapseen vahvistetaan; 3) isä on kuollut, mutta oli kuollessaan Suomen kansalainen; ja a) avioliitossa lapsen äidin kanssa; tai b) lapsi syntyy Suomessa ja miehen isyys lapseen vahvistetaan; tai 4) lapsi syntyy Suomessa eikä saa syntyessään minkään vieraan valtion kansalaisuutta, eikä hänellä syntymänsä perusteella ole edes toissijaisesti oikeutta saada minkään vieraan valtion kansalaisuutta. Kansalaistamisen yleiset edellytykset Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa: 1) hän on täyttänyt 18 vuotta tai sitä ennen avioitunut; 2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa (asumisaika); a) viimeksi kuluneet kuusi vuotta keskeytyksettä (yhtäjaksoinen asumisaika); tai b) kahdeksan vuotta 15 ikävuoden täyttämisen jälkeen, joista viimeksi kuluneet kaksi vuotta keskeytyksettä (kerätty asumisaika); 3) hän ei ole syyllistynyt rangaistavaan tekoon eikä häntä ole määrätty lähestymiskieltoon (nuhteettomuusedellytys); 4) hän ei ole olennaisesti laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan tai julkisoikeudellisia maksuvelvoitteitaan; 5) hän pystyy luotettavasti selvittämään, miten saa toimeentulonsa; ja 6) hänellä on suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito tai suullisen kielitaidon sijasta vastaavan tasoinen suomalaisen viittomakielen taito (kielitaitoedellytys). 6 : Selvitetty henkilöllisyys Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää, että henkilöllisyys on luotettavasti selvitetty. Selvitystä henkilöllisyydestä voidaan esittää asiakirjanäytöllä tai antamalla muutoin luotettavina pidettäviä tietoja asianomaisen henkilön nimestä, syntymäajasta, perhesuhteista ja muista asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisista henkilötiedoista. Henkilöllisyyttä selvitettäessä voidaan ottaa huomioon ne tiedot, jotka henkilö on aikaisemmin antanut viranomaiselle omasta ja lapsensa henkilöllisyydestä. jos ulkomaalainen on vähintään viimeksi kuluneet 10 vuotta esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä, hänen henkilöllisyyttään
9 pidetään 1 momentin mukaisesti selvitettynä, vaikka hän on aiemmin esiintynyt useammalla kuin yhdellä henkilöllisyydellä Nuhteettomuusedellytys kansalaisuuslain 19 sisältää poikkeukset nuhteettomuusedellytyksestä ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 :n 1 momentin 3 kohdan estämättä, jos hakijan tilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiselle on perusteltu syy ottaen huomioon etenkin rikoksesta tai rikoksista kulunut aika, rangaistuksen ankaruus sekä teon laatu. kansalaisuuslain 19 :n 2 momentin mukaan arvioinnin perusteella voidaan määrätä odotusaika, jona hakijaa ei kansalaisteta, ellei tähän ole perusteltua syytä odotusaika voi olla yhden tai enintään seitsemän vuoden mittainen luettuna ehdottomana tuomitun vankeusrangaistuksen suorittamisesta. Ehdollisen vankeusrangaistuksen, yhdyskuntapalvelun, nuorisorangaistuksen ja sakkorangaistuksen osalta odotusaika voi olla yhden tai enintään kolmen vuoden mittainen luettuna rikoksen tekopäivästä. Sama koskee rikosta, josta tuomioistuin on jättänyt rangaistuksen tuomitsematta. Ulkomaalaislaki 378/1991 Oleskelulupa Oleskelulupia ovat määräaikainen oleskelulupa ja pysyvä oleskelulupa. Määräaikainen oleskelulupa myönnetään vähintään yhdeksi vuodeksi, jollei ulkomaalaisen maassa oleskelun tarkoituksesta muuta johdu tai jollei ulkomaalainen hae oleskelulupaa lyhyemmäksi ajaksi. Ulkomaalaiselle, joka on ollut Suomen kansalainen tai jonka vanhemmista ainakin toinen on tai on ollut Suomen kansalainen, määräaikainen oleskelulupa myönnetään kahdeksi vuodeksi, jollei hän hae oleskelulupaa lyhyemmäksi ajaksi. Ulkomaalaiselle, joka on Euroopan talousalueen valtion tai Sveitsin kansalainen, määräaikainen oleskelulupa myönnetään viideksi vuodeksi. Sama koskee hänen puolisoaan, hänen huollettavia omiaan ja puolisonsa vanhempia sekä hänen omiaan ja puolisonsa lapsia, jotka ovat alle 21-vuotiaita tai huollettavia. Jos edellä mainitun ulkomaalaisen oleskelun arvioidaan kuitenkin kestävän yhtä vuotta lyhyemmän ajan, oleskelulupa voidaan myöntää oleskelun arvioiduksi kestoajaksi. (31.8.2001/763) Pysyvä oleskelulupa Pysyvä oleskelulupa myönnetään ulkomaalaiselle, joka on oleskellut luvallisesti maassa yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan, jollei hänen maassa oleskelunsa tarkoituksesta muuta johdu tai jollei luvan myöntämistä vastaan ole erityisiä syitä. Kahden vuoden määräaika lasketaan oleskeluluvan alkamispäivästä. Pakolaisen osalta luvallisen oleskelun määräaika lasketaan kuitenkin maahantulopäivästä 53 a (28.6.1993/639): Henkilötuntomerkkien ottaminen
10 Poliisimies tai passintarkastaja saa tunnistamista ja rekisteröintiä varten ottaa sormenjäljet, valokuvan sekä muut henkilötuntomerkit ulkomaalaisesta: 1) joka on hakenut turvapaikkaa tai oleskelulupaa suojelun tarpeen tai tilapäisen suojelun perusteella; 2) joka on hakenut oleskelulupaa perhesiteen perusteella; 3) joka on määrätty käännytettäväksi tai maasta karkotettavaksi; taikka 4) jonka henkilöllisyys on epäselvä. (15.2.2002/130) Henkilötuntomerkit tallennetaan poliisin ylläpitämään rekisteriin. Tiedot on pidettävä erillään rikoksesta epäiltyjen henkilötuntomerkeistä. Tiedot poistetaan rekisteristä, kun ulkomaalainen, jota tiedot koskevat, on saanut Suomen kansalaisuuden.