Lausuntopyyntö

Lausuntopyyntö OKM/26/010/2014 07.05.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvistä asetuksista/ Begäran om remissvar angående förordningar i anslutning till yrkeshögskolereformen Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoanne oheisista asetusluonnoksista perustelumuistioineen, jotka liittyvät parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen uudeksi ammattikorkeakoululaiksi (HE 26/2014 vp): - valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista - opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää näkemyksiänne mahdollisista muutostarpeista voimassa olevaan ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista annettuun valtioneuvoston asetukseen (1230/2009, ns. maksuasetus). Voimassa oleva ammattikorkeakoululaki (351/2003) on tarkoitus kumota 1.1.2015 voimaan tulevalla uudella ammattikorkeakoululailla. Kun nykyinen laki kumoutuu, myös laissa olevan asetuksenantovaltuuden nojalla annetut asetukset kumoutuvat. Uusi maksuasetus on tarkoitus valmistella ja antaa ensi syksyn aikana. Lausunnot pyydetään toimittamaan 6.6.2014 mennessä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamon sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@minedu.fi. Lisätietoja asiasta antavat hallitusneuvos Maiju Tuominen (p. 0295 3 30320) ja opetusneuvos Maarit Palonen (p. 0295 3 30243). *** Undervisnings- och kulturministeriet begär ert yttrande om bifogade utkast till förordningar jämte promemorior med motiveringar i anknytning till regeringens proposition med förslag till ny yrkeshögskolelag (RP 26/2014 rd), vilken som bäst behandlas i riksdagen: - Statsrådets förordning om yrkeshögskolor - Undervisnings- och kulturministeriets förordning om beräkningskriterierna för yrkeshögskolornas basfinansiering.

OKM/26/010/2014 2 (3) Därutöver ber undervisnings- och kulturministeriet om era synpunkter på eventuella ändringsbehov i den gällande av statsrådet utfärdade förordningen om avgifter som tas ut i yrkeshögskolornas verksamhet (1230/2009, avgiftsförordningen). Avsikten är att upphäva den gällande yrkeshögskolelagen (351/2003) genom den nya yrkeshögskolelagen som träder i kraft 1.1.2015. När den gällande lagen upphävs, upphävs därmed även de förordningar som avlåtits med stöd av bemyndigandet att utfärda förordningar i lagen. Avsikten är att den nya avgiftsförordningen ska beredas och utfärdas i höst. Remissvaren ska tillställas undervisnings- och kulturministeriets registratorskontor senast den 6 juni på e-postadressen kirjaamo@minedu.fi. Närmare upplysningar ger regeringsrådet Maiju Tuominen (tfn 0295 3 30320) och undervisningsrådet Maarit Palonen (tfn 0295 3 30243). Hallitusneuvos Maiju Tuominen Liitteet Jakelu VNA ammattikorkeakouluista lausuntoversio VNA ammattikorkeakouluista muistio lausuntoversio OKMasetus lausuntoversio OKMasetus muistio lausuntoversio maksuasetus maksuasetus ruotsiksi Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät Oikeusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry Suomen yliopistot UNIFI ry Akava ry Elinkeinoelämän Keskusliitto ry KT Kuntatyönantajat Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Opetushallitus Sivistystyönantajat ry Avaintyönantajat Avainta ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. Suomen Kuntaliitto ry Suomen Yrittäjät ry

OKM/26/010/2014 2 (3) Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ry Tiedoksi Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Erityisavustaja Jouni Parkkonen

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS AMMATTIKORKEAKOULUISTA 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen sisältö Uusi ammattikorkeakoululaki (/2014) on vahvistettu x.x.2014 ja se tulee voimaan 1.1.2015. Uusi laki kumoaa voimassa olevan ammattikorkeakoululain (351/2003) ja sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakouluista (352/2003). Tämän vuoksi on tarpeen antaa uusi valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista. Asetuksessa ehdotetaan säädettäväksi ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista, ammattikorkeakoulun antamista todistuksista, opiskeluoikeuden peruuttamisen soveltamisesta ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista. Lisäksi asetuksessa säädettäisiin ammattikorkeakouluille myönnettävän rahoituksen rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta sekä korkeakouluindeksin laskemisesta ja kustannustason nousun huomioon ottamisesta. Asetuksessa säädettäisiin myös ammattikorkeakoulun toimiluvan hakemisesta sekä toimilupahakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot 2 Opintojen rakenne Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista voimassa olevan asetuksen 3 :ää vastaavasti. Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen sekä ammatillisen opettajankoulutusopintojen rakenteesta voimassa olevan asetuksen 4 :ää vastaavasti. 3 Opintojen mitoitus ja laajuus Pykälässä säädettäisiin opintojen mitoituksesta, tutkintojen ja ammatillisten opettajankoulutusopintojen laajuudesta sekä ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan harjoittelun osuudesta voimassa olevan asetuksen 5 :ää vastaavasti. 4 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteista voimassa olevan asetuksen 7 :ää vastaavasti. Tutkinnon tavoitteet kuvataan säännöksessä tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Korkeakoulututkintoihin johtavien opintojen opetussuunnitelmiin on viime vuosina lisätty osaamistavoitteet, jotka kuvaavat, mitä opiske-

lijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään opintojakson tai kokonaisuuden suoritettuaan. Tästä syystä on johdonmukaista säätää myös ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteista siten, että niissä kuvataan tutkinnon suorittaneen saavuttamaa osaamista. 5 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Pykälässä säädettäisiin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteista voimassa olevan asetuksen 7 a :ää vastaavasti. Tutkinnon tavoitteet kuvataan säännöksessä tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Korkeakoulututkintoihin johtavien opintojen opetussuunnitelmiin on viime vuosina lisätty osaamistavoitteet, jotka kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään opintojakson tai kokonaisuuden suoritettuaan. Tästä syystä on johdonmukaista säätää myös ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteista siten, että niissä kuvataan tutkinnon suorittaneen saavuttamaa osaamista. 6 Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteet 7 Kielitaito 8 Kypsyysnäyte Pykälässä säädettäisiin ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteista voimassa olevan asetuksen 7 b :ää vastaavasti. Opiskelijalta edellytettävästä kielitaidosta säädetään voimassa olevan asetuksen 8 :ssä. Voimassa olevan asetuksen 8 :n 2 momentin mukaan 1 momentissa säädetty opiskelijalta edellytettävä kielitaito ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Säännöksestä ehdotetaan poistettavaksi maininta ulkomailla koulusivistyksensä saanutta koskevasta poikkeuksesta tarpeettomana, koska tällöin on käytännössä kyse tilanteista, jossa henkilö on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Voimassa olevan asetuksen 8 :n 4 momentin mukaan opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Säännökseen ehdotetaan selvyyden vuoksi lisättäväksi yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 26 :n 1 momentin 5 kohdan mukainen säännös, jonka mukaan kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19, joka koskee korkeakoulututkintotodistukseen merkittävää kielitaitoa. Viimeksi mainitun säännöksen mukaan korkeakoulun perustutkinnosta annettavaan todistukseen on merkittävä koulusivistyksen ja kypsyysnäytteen kieli sekä kieli, jolla opiskelija on suorittanut maan toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa osoittavan kielikokeen tai kieliopinnot. Muilta osin pykälä vastaisi voimassa olevan asetuksen 8 :ää. Pykälässä säädettäisiin kypsyysnäytteestä voimassa olevan asetuksen 10 :ää vastaavasti. 9 Euroopan unionin lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset Voimassa olevan asetuksen 11 :ssä säädetään Euroopan yhteisön lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten vaikutuksista tiettyihin ammattikorkeakouluissa annettaviin koulutuksiin. Säännökseen ehdotetaan lisättäväksi velvoite siitä, että rakennusarkkitehti (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavan koulutuksen tulee täyttää EU:n lainsäädännön asettamat

10 Todistukset vaatimukset. Säännöksen perusteella ammattikorkeakoulujen tulisi näin ollen huolehtia siitä, että mainittu koulutus täyttää ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY arkkitehdin koulutusta koskevat 46 artiklan vaatimukset. Lisäksi säännökseen tehtäisiin joitakin terminologisia muutoksia. Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoulun antamista todistuksista voimassa olevan asetuksen 15 :ää vastaavasti. 11 Opiskeluoikeuden peruuttaminen Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoululain opiskeluoikeuden peruuttamista koskevien säännösten soveltamisesta voimassa olevan asetuksen 18 a :ää vastaavasti. 12 Rahoitusperusteiden keskinäinen jakautuminen Uuden ammattikorkeakoululain 43 :n 3 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille perusrahoitusta laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus (ns. tuloksiin perustuva rahoitus) sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella (ns. strategiarahoitus). Ehdotettavan pykälän 1 momentin mukaan tuloksiin perustuvan rahoituksen osuus olisi 97,4 % ja strategiarahoituksen osuus 2,6 % perusrahoituksesta. Pykälän 2 momentin mukaan tuloksiin perustuvasta rahoituksesta 85 % määräytyisi koulutuksen laskentakriteereiden perusteella ja 15 % tutkimus- ja kehittämistoiminnan laskentakriteereiden perusteella. 13 Koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusperusteet Pykälässä säädettäisiin tuloksiin perustuvan rahoituksen tarkemmista rahoitusperusteista. Nykyisen ammattikorkeakoulukohtaisen yksikköhinnan määräytymisen perusteena olevat rahoitusmallin tekijät tulisivat ehdotuksen mukaan vuoden 2015 alusta valtion rahoituksen myöntämisen perusteiksi. Vuoden 2015 alusta lukien rahoituksen laskennassa luovutaan valtionosuuslaskentaan liittyvästä yksikköhinnan laskemisesta sekä siihen liittyvästä laskennallisten opiskelijoiden käytöstä. 14 Muihin koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteisiin pohjautuva rahoitus Tuloksiin perustuvan rahoituksen lisäksi rahoituksen myöntämisperusteeksi tulisi tällä hetkellä perusrahoituksesta erillisenä valtionavustuksena myönnettävä hankerahoitus, joka yhdistettäisiin osaksi perusrahoitusta strategisen rahoituksen kokonaisuudeksi. Strategiarahoituksen osuus perustuisi aiemman, erillisenä valtionavustuksena myönnetyn hankerahoituksen määrään, joka on vuoden 2014 tasossa noin 21 miljoonaa euroa.

15 Korkeakouluindeksi Ammattikorkeakoululain 43 :n 2 momentin mukaan edellisenä vuonna ammattikorkeakouluille osoitettua talousarvion määrärahaa korotettaisiin kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta vähintään korkeakouluindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Korkeakouluindeksi muodostuu yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä sekä tukkuhintaindeksistä. Korkeakouluindeksiä koskeva pykälä vastaisi sisällöllisesti yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 8 :ää, jossa säädetään yliopistoindeksistä. Tilastokeskus tuottaa ja julkaisee korkeakouluindeksin. Indeksi lasketaan Tilastokeskuksen julkaisemien yleisen ansiotaso-, kuluttajahinta- ja tukkuhintaindeksin muutosten perusteella. Kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 64 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 21 prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 prosenttia. Korkeakouluindeksin pisteluku on 100 vuonna 2000. Kustannusten painotus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka kahdeksas vuosi. Kustannusten painotusten tarkistaminen on välttämätöntä, jotta korkeakouluindeksi ottaa riittävästi huomioon kustannusrakenteen muutoksia. 16 Kustannustason muutos Pykälässä säädettäisiin kustannustason muutoksen huomioon ottamisesta mitoitettaessa valtion rahoitusta ammattikorkeakouluille. Tarkoituksena on, että kustannustason muutos otettaisiin huomioon täysimääräisesti ja käytettävä kustannuskehityksen arvio olisi mahdollisimman lähellä toteutuvaa kustannuskehitystä. Mitoitettaessa ammattikorkeakoulujen varainhoitovuodelle osoitettavaa valtion rahoitusta otettaisiin huomioon valtiovarainministeriön varainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu sekä vahvistamisvuotta edeltäneen korkeakouluindeksin toteutuneen kustannustason muutoksen ja valtiovarainministeriön mainitulle vuodelle arvioiman kustannustason muutoksen erotus. Säännöksessä tarkoitettu varainhoitovuodelle arvioitu kustannustason muutos perustuu valtiovarainministeriön ennusteeseen korkeakouluindeksin muutoksesta. Ennuste perustuu uusimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Valtiovarainministeriö ei tee varainhoitovuodelle ennustetta tukkuhintaindeksin kehityksestä. Tältä osin arviona voidaan käyttää kotimarkkinoiden perushintaindeksin kehitystä. Tarkoituksena on, että valtiovarainministeriö julkistaa vuosittaiset korkeakouluindeksin arvioidut muutokset ja toteutuneen korkeakouluindeksin vuosittaisten kehyspäätösten yhteydessä valtionosuusindeksin tapaan. Rahoituksen korotus kohdennetaan 13 :ssä säädettyjen rahoitusperusteiden keskinäisen jakautumisen suhteessa. Sen sijaan 14 :ssä säädetyn strategisen rahoituksen osalta korotus kohdennetaan opetus- ja kulttuuriministeriön määräämällä tavalla. 17 Opettajien kelpoisuusvaatimukset Pykälässä säädettäisiin opettajien kelpoisuusvaatimuksista nykyistä suppeammin. Ammattikorkeakoulun yliopettajalta ja lehtorilta vaadittaisiin jatkossakin vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Samoin säädettäisiin nykyistä vastaavasti siitä, että yliopettajaksi ja lehtoriksi voidaan nimittää myös henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta

18 Toimiluvan hakeminen suorittaa vaaditut opettajan pedagogiset opinnot. Muilta osin opettajien kelpoisuusvaatimuksista päättäisi ammattikorkeakoulu. Pykälässä säädettäisiin niistä tiedoista ja liitteistä, jotka ammattikorkeakoulun olisi toimitettava hakiessaan toimilupaa ammattikorkeakoulutoimintaan. Säännökseen tehtäisiin uuden ammattikorkeakoululain edellyttämät terminologiset muutokset, mutta se vastaisi sisällöllisesti voimassa olevan asetuksen 25 :ää. Uuden ammattikorkeakoululain 7 :n 1 momentin mukaan toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja että hakijalla on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset lain 4 :n mukaisten tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen. Ammattikorkeakoulun toiminnalta edellytetään erityisesti laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Toimilupakriteerien täyttymistä arvioidaan sekä tilastotietojen että hakemuksessa esitettävien tietojen perusteella. Toimilupien myöntäminen perustuu laajan tietopohjan perusteella tehtävään kokonaisharkintaan. Ehdotetun säännöksen 1 momentin 1 kohdan mukaan hakemuksessa on selvitettävä ammattikorkeakouluosakeyhtiön nimi ja kotipaikka ja 2 kohdan mukaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakkaat. Säännöksen 1 momentin 3 kohdan mukaan hakemukseen tulisi kirjata ammattikorkeakoulun nimi ja 4 kohta edellyttää selvittämään ammattikorkeakoulun tarpeellisuuden ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä eli korkeakouluopetusta, soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa varten. Mainittu 4 kohta liittyy ammattikorkeakoululain 7 :n 1 momenttiin, jonka mukaan toimiluvan myöntämisen yhtenä perusedellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima. Uuden ammattikorkeakoululain 7 :n 1 momentin mukaan toimiluvan edellytyksenä on myös, että hakijalla on toiminnalliset edellytykset tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen. Toiminnalliset edellytykset sisältävät koulutustarpeen edellyttämän koulutuksen lisäksi työelämää ja aluetta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön. Hakemuksessa tulee kuvata tutkimusja kehitystyön laajuus toiminnan käynnistämishetkellä, toiminnan olennaiset muutokset sekä suunnitelma toiminnan kehittämisestä. Lisäksi tulee kuvata tutkimus- ja kehitystyön suhde koulutustoimintaan ja alueen painopisteisiin sekä opettajien ja opiskelijoiden osallistuminen tutkimus- ja kehitystyöhön. Hakijan tulee kuvata myös muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta kuten opiskelijoiden työharjoittelu. Hakemuksessa tulee esittää toimintaympäristöanalyysi ammattikorkeakoulun toimintaan vaikuttavista tekijöistä, keskeisten yhteistyökumppaneiden ja yhteistyömuotojen määrittelyä sekä ammattikorkeakoulun ja alueen välisen osaamisen siirron menettelytapojen kuvausta. Näiden tietojen perusteella voidaan muun muassa arvioida ammattikorkeakouluosakeyhtiön edellytyksiä laadukkaan koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön järjestämiseen. Toiminnalliset edellytykset liittyvät myös keskeisesti henkilöstöresursseihin, joiden osalta on esitettävä tiedot henkilöstörakenteesta sisältäen päätoimiset opettajat, tk-henkilökunta ja muu henkilökunta sekä suunnitelma henkilöstörakenteen sekä henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Lisäksi toiminnallisten edellytysten tarkastelu edellyttää toimilupahakemukseen liitettävää

kuvausta ammattikorkeakouluosakeyhtiön taloudellisista riippuvuuksista. Tällaisia riippuvuuksia voivat olla esimerkiksi tiloja koskevat sopimukset sekä vuokrien määräytymisperusteet. Taloudellisten edellytysten täyttymisen arvioimiseksi hakijan tulee 1 momentin 5 kohdan mukaan esittää selvitys ammattikorkeakouluosakeyhtiön kannattavuudesta, vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta sekä niiden hallinnasta hakemusta edeltävänä vuonna, hakemusvuonna ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla. Vuonna 2014 toimilupaa haettaessa selvitysten tulee näin ollen ulottua vuoteen 2019 asti. Selvityksiin sisällytetään arvio merkittävistä taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä ja niiden hallinnasta. Säännöksen 3 momentissa säädettäisiin siitä, että 5 kohdassa edellytettyjen tietojen tulee olla tilintarkastajan varmentamat siltä osin kuin tilinpäätöstietoihin perustuvat tiedot on muodostettu laskennallisesti. Ehdotetun 1 momentin 6 kohdan mukaan toimilupahakemuksesta tulee ilmetä haettava koulutusvastuu tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin ja toiminnan suunniteltu laajuus. Näin ollen hakemuksesta tulee ilmetä ne ammattikorkeakoulututkinnot ja niihin liitettävät tutkintonimikkeet, joihin johtavaa opetusta ammattikorkeakoulussa on tarkoitus antaa. Lisäksi hakemuksesta tulee ilmetä ne ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja niihin liitettävät tutkintonimikkeet, joihin johtavaa opetusta ammattikorkeakoulussa on tarkoitus antaa. Samoin hakemuksessa tulee tarvittavin osin esittää tulevan ammattikorkeakoululain 8 :n 1 momentissa tarkoitetut koulutusvastuun täsmennykset. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta täsmennetään toimiluvissa seuraavasti: liiketalous, tietojenkäsittely, kirjasto- ja tietopalveluala, logistiikka, turvallisuusala ja johdon assistenttikoulutus. Tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta täsmennetään toimiluvissa seuraavasti: energia- ja ympäristötekniikka, tieto- ja viestintätekniikka, konetekniikka, prosessi- ja materiaalitekniikka, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, maanmittaus, sähkö- ja automaatiotekniikka, tuotantotalous, logistiikka sekä palo- ja pelastusala. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta täsmennetään toimiluvissa diakonisen hoitotyön ja diakonisen sosiaalityön osalta, jotka liittyvät tutkintonimikkeisiin sairaanhoitaja (AMK) ja sosionomi (AMK). Hakemuksessa tulee kuvata osaamisen laajuutta haettavien tutkintojen osalta. Toiminnan suunniteltua laajuutta tulee kuvata uusien koulutusvastuiden mukaisilla suunnitelluilla sisäänotto/-aloituspaikkamäärillä ja suunniteltujen koulutusten opetuksen ryhmäkokojen kuvauksilla sekä opiskelijamäärillä. Koulutustarvetta tulee arvioida suhteessa alueen osaamisprofiiliin ja työnjakoon muiden oppilaitosten kanssa. Tutkintoon johtavan koulutustarjonnan osalta tulee esittää tilanne hakemushetkellä sekä tulevina vuosina. Suunnitellun koulutustarjonnan kuvaukseen tulee sisältyä myös mahdollisesti tarjottava ammatillinen opettajankoulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus ja erilliset opinnot, ammatilliset erikoistumisopinnot, maahanmuuttajien valmentava koulutus sekä täydennyskoulutus. Lisäksi ammattikorkeakoulun suunniteltu opetus- ja tutkintokieli liittyy koulutustarpeen arviointiin. Toimiluvassa ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieleksi määrätään tulevan ammattikorkeakoululain 8 :n 3 momentin mukaisesti suomi tai ruotsi. Kokonaiskuvan saamiseksi toimilupahakemuksessa tulee ehdotettavan pykälän 1 momentin 7 kohdan mukaisesti selvittää, mitä muita kieliä ammattikorkeakoulun on tarkoitus käyttää opetus- ja tutkintokielenä. Toiminnallisten edellytysten kartoittamiseksi hakemuksessa tulee 1 momentin 8 kohdan

mukaan selvittää ne paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus järjestää. Paikkakuntia koskeva selvitys on tarpeen koulutuksen, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun työelämäyhteistyön ja alueellisen toiminnan osalta. Vaikka ammattikorkeakoulun sijaintipaikkoja ei määrätä toimiluvassa, tieto suunnitelluista sijaintipaikkakunnista on tärkeää toiminnallisiin edellytyksiin liittyvän kokonaiskuvan saamiseksi. Ehdotetun 1 momentin 9 kohdan mukaan toimilupahakemuksessa tulee selvittää ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat ja toimitilastrategia sekä tukipalvelut. Ammattikorkeakoulun tulisi olla riittävän suuri koulutustarpeeseen suhteutettuna, ja koulutus tulisi järjestää opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisissa ryhmissä, jotta saadaan varmistettua riittävä resurssipohja sekä opetukseen että tutkimusja kehitystoimintaan. Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toiminnallisiin edellytyksiin liittyy myös ehdotettavan 1 momentin 10 kohta, jonka mukaan hakemuksessa on selvitettävä opiskelijapalveluiden järjestäminen. Hakemuksen tiedoista tulee tältä osin ilmetä, miten ammattikorkeakoulun on tarkoitus varmistaa toimintansa riittävän korkea laatu ja opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu opiskelijapalvelujen osalta. Opiskelijapalveluiden järjestämistä koskevan selvityksen tulee kattaa myös opiskelijoiden liikunta- ja hyvinvointipalvelut. Ehdotetun 1 momentin 11 kohdan perusteella hakemuksessa tulee kuvata ammattikorkeakoulun hallinnon järjestäminen. Hakemuksen tiedoista tulee tältä osin ilmetä ammattikorkeakoulun hallituksen ja muiden keskeisten hallintoelimien kokoonpano sekä työelämän ja alueen edustajien osuus keskeisissä hallintoelimissä. Ehdotetun säännöksen 2 momentin 1 kohdan mukaan toimilupahakemukseen on liitettävä selvitys ammattikorkeakouluosakeyhtiön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys, perustamissopimus ja tehdyt osakassopimukset. Edellytetyillä tiedoilla voi olla merkitystä hakijan toiminnallisia edellytyksiä arvioitaessa. Uuden ammattikorkeakoululain 7 :n 1 momentin mukaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksessa ei saa olla sellaisia määräenemmistöpäätöksiä edellyttäviä ehtoja, jotka estävät ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Yhtiöjärjestykset ja osakassopimukset eivät saa näin ollen toimilupaa haettaessa sisältää sellaisia sitoumuksia tai velvoitteita, jotka edellyttävät määräenemmistöpäätöksiä ammattikorkeakoulun rakenteiden uudistamiseen liittyen esimerkiksi ammattikorkeakoulun koulutusprofiilin, koulutustarjonnan volyymin tai sijaintipaikkakuntien muuttamiseksi. Säännöksen 2 momentin 2 kohdan mukaan toimilupahakemukseen tulee liittää viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut tilinpäätösasiakirjat. Ammattikorkeakoululain 7 :n 1 momentin mukaan toimiluvan edellytyksenä on, että hakijalla on taloudelliset edellytykset tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen, ja tilinpäätösasiakirjojen perusteella voidaan osaltaan arvioida hakijan taloudellista tilannetta. Kun nykyinen kuntaylläpitäjä siirtyy osakeyhtiön muotoon, on tarkoituksenmukaista, että hakemukseen liitetään ammattikorkeakoulun viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut tilinpäätösasiakirjat tai vastaavat tiedot eikä kunnan tilinpäätösasiakirjat. Ehdotetun 2 momentin 3 kohdan mukaan toimilupahakemukseen on sisällytettävä suunnitelma ammattikorkeakouluosakeyhtiön talouden, hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja muusta riskien hallinnasta. Käytännössä nämä selvitykset ovat tarpeen erityisesti tilanteissa, joissa osakeyhtiöllä on myös muuta toimintaa kuin ammattikorkeakoulutoimintaan liittyvä tehtävä. Riskien hallintaan liittyvät suunnitelmat tuleekin laatia siten, että niissä otetaan huomioon osakeyhtiön koko toiminta.

Säännöksen 4 momentissa säädettäisiin niistä selvityksistä, joita edellytettäisiin hakijalta, joka ei ole toiminut aiemmin ammattikorkeakouluosakeyhtiönä tai ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä taikka jonka mikään omistaja- tai taustataho ei ole toiminut aiemmin ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä. Säännöksessä tarkoitettuja tietoja ei näin ollen edellytettäisi esimerkiksi nykyisiltä ylläpitäjiltä eikä myöskään sellaisilta hakijatahoilta, jotka on perustettu nykyisten ylläpitäjien fuusioilla. Sen sijaan täysin uusien hakijoiden edellytettäisiin liitettäväksi toimilupahakemukseen arvio ammattikorkeakoulun perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma ja ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika. Säännöksen 5 momentin mukaan hakemus on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle. Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi hakemukset saatuaan edellyttää myös muita päätöksenteon kannalta tarpeellisia selvityksiä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi riskien hallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvät asiakirja-aineistot sekä koulutustarpeeseen ja koulutuksen järjestämiseen liittyvät taustamuistiot. Lopullisen toimilupapäätöksen tekee ammattikorkeakoululain mukaisesti valtioneuvosto. Liite Asetuksen liitteessä lueteltaisiin ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja niihin liitettävät tutkintonimikkeet sekä tutkintoon johtavien opintojen laajuudet nykyistä vastaavasti. 3 Esityksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset Ammattikorkeakoulujen rahoitus uudistettiin vuoden 2014 alusta, jolloin otettiin käyttöön uusi yksikköhintojen laskentatapa. Uusitut rahoitusperusteet korostavat ammattikorkeakoulujen tuloksellisuutta ja kannustavuutta toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Uusi yksikköhintojen laskentatapa muutti ammattikorkeakoulujen rahoituksen myös aiempaa vakaammaksi ja ennustettavammaksi. Nykyisestä yksikköhintoihin ja laskennallisiin opiskelijamääriin perustuvasta rahoituksen laskentamekanismista luovutaan uuden ammattikorkeakoululain tullessa voimaan vuoden 2015 alusta. Valtion rahoituksen myöntämisperusteet huomioivat laajasti ammattikorkeakoulujen lakisääteisen toiminnan. Ehdotetut rahoitusmallin tekijät eivät poikkea vuoden 2014 alusta voimaan tulleen rahoitusmallin yksikköhintarahoituksen muodostumisen perusteena olevista tekijöistä. Ne olisivat mahdollisimman selkeitä ja läpinäkyviä siten, että rahoitus olisi kohtuullisesti ennakoitavissa. Laskentaperusteet kannustavat tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan, sillä korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opinto-prosessien laadun ja tehokkuuden perusteella. Suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen perusteella määräytyy 46 prosenttia ja lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärän perusteella 24 prosenttia tuloksiin perustuvan rahoituksen laskentaperusteista. Rahoitusmalli myös kannustaa ammattikorkeakouluja profiloitumaan aluetta palvelevaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Aluevaikuttavuuteen ja työelämäyhteistyöhön vaikuttavat tekijät

tulevat huomioiduiksi rahoitusmallissa usean laskentaperusteen (mm. suoritetut tutkinnot, valmistuneet työlliset, ulkopuolinen tk-toiminnan rahoitus) kautta. Aluevaikuttavuuden näkökulma tullaan huomioimaan myös rahoitusmallin jatkokehittämisessä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmallit muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, jossa huomioidaan korkeakoulusektorien erityispiirteet. Ammattikorkeakoulujen työelämäpainotuksesta johtuen ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa painotetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden osuutta sekä työelämää ja aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Esityksellä ei ole vaikutusta ammattikorkeakouluille jaettavan kokonaisrahoituksen määrään. Mallilla ei siten ole muutosvaikutusta valtion talouteen. Esitetyllä mallilla on vaikutuksia rahoituksen jakautumiseen ammattikorkeakoulujen välillä. Malli pohjautuu tuloksellisuuteen, jolloin kunkin rahoituskriteerin mukaisella suoriutumisella on osaltaan vaikutus ammattikorkeakoulun saaman kokonaisrahoituksen määrään. Mallin vaikutuksesta keskimääräistä laadukkaammat, vaikuttavammat ja tuloksellisemmat ammattikorkeakoulut hyötyisivät. Mallilla kannustetaan ammattikorkeakouluja profiloitumaan, parantamaan laatua ja toimimaan taloudellisesti ja tuottavasti. Kaikkien ammattikorkeakoulujen toimintaedellytykset kuitenkin turvataan. Vuonna 2015 yksittäisen ammattikorkeakoulun rahoituksen lähtötasona on vuoden 2014 rahoitus ottaen huomioon jo tehdyt säästöpäätökset ja rahoitusmallin tuottaman ammattikorkeakoulukohtaisen rahoituksen muutoksen määräaikainen rajaaminen vuoteen 2016 saakka. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta vuonna 2014 uudistettaessa otettiin käyttöön ammattikorkeakoulukohtaista yksikköhintaa koskeva rajaus vuosille 2014 2016 (+- 3 %-yksikköä vuodessa). Näin vältetään liian nopeat muutokset ammattikorkeakoulujen välisissä rahoitussuhteissa. Ammattikorkeakoulun saama rahoitus vuosille 2015 ja 2016 lasketaan rahoitusmallin mukaisilla tekijöillä ja saatuun lopputulokseen lisätään tai siitä vähennetään erikseen laskettava rahoituserä, jossa huomioidaan jo tehdyt säästöpäätökset ja koulutusalakohtaiset kustannuserot sekä rajataan muutoksen suuruutta. Rahoitusmallin kautta tulevan rahoituksen muutoksen rajaaminen on tärkeää myös sen vuoksi, että ammattikorkeakouluihin kohdistuu hallitusohjelman ja kehyspäätösten mukaisia mittavia menosäästöjä, jotka tarkoittavat käytännössä noin 20 %:n leikkausta ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen. Ammattikorkeakoulut päättäisivät rahoituksen kohdentamisesta ammattikorkeakoulun sisällä omilla strategisilla valinnoillaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ammattikorkeakoulujen toiminnan ja talouden kehittymistä osana ohjaustaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää erillisen valmistelun seuraavaa sopimuskautta 2017 2020 ja rahoitusmallin jatkokehittämistä koskien. Siinä yhteydessä on tarkoitus arvioida eri koulutusalojen välisten kustannuserojen huomioimista, lisätä strategiarahoituksen osuutta ja varata tarvittaessa pieni määrä rahoitusta ammattikorkeakoulujen mahdollisia valtakunnallisia tehtäviä varten sekä arvioida ja tunnistaa ruotsinkielisten ammattikorkeakoulujen erityistarpeet. Samassa yhteydessä on myös tarpeen tarkastella rahoitusmallin nykyisiä ja mahdollisia uusia osatekijöitä ammattikorkeakoulujen toiminnan sekä käytettävissä olevien tietopohjan kehittyessä. 3.2 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Asetuksella säädettäisiin jatkossakin ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista. Näiltä osin asetus ei toisi muutosta ammattikorkeakoulujen toimintaan tai opiskelijoiden asemaan. Asetuksessa ei ehdoteta enää säädettäväksi opettajien tehtävistä. Opettajien kelpoisuusvaatimuksista ehdotetaan säädettäväksi ainoastaan pedagogisten opintojen osalta. Ammattikorkeakoulut voisivat jatkossa nykyistä vapaammin määrittää johtosäännöissä tai muissa sisäisissä määräyksissä mm. opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista, valintamenettelystä ja tehtävistä. Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän kehittäminen ehdotetulla tavalla parantaa rahoituksen ennakoitavuutta ammattikorkeakouluissa ja helpottaa korkeakoulujärjestelmän toiminnallista ohjausta. 4 Asian valmistelu 5 Voimaantulo Asetusehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä ja siitä on pyydetty keskeisten sidosryhmätahojen lausunnot. Lausunnoissa Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Toimiluvan hakemista koskeva 18 tulisi kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 2014. Siirtymäsäännöksellä vahvistettaisiin voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavasti ennen 1 päivänä tammikuuta 2014 musiikkipedagogi (AMK) ja muusikko (AMK) tutkintonimikkeisiin johtavat opinnot aloittaneiden opiskelijoiden opintojen laajuudeksi 270 opintopistettä. Lisäksi asetukseen ehdotetaan sisällytettäväksi ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (546/2013) sisältyvä siirtymäsäännös, jonka mukaan ennen 1 päivänä tammikuuta 2014 toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen nimitettyyn opettajaan sovelletaan 31 päivänä joulukuuta 2013 voimassa ollutta 24 :n 2 momenttia opettajankoulutuksen suorittamisesta.

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ammattikorkeakoululain (/2014) nojalla: 1 Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot 2 Opintojen rakenne Ammattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulun perustutkintoja. Tämän asetuksen liitteessä on luettelo ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista ja niihin liitettävistä tutkintonimikkeistä. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) perus- ja ammattiopintoja; 2) vapaasti valittavia opintoja; 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä 4) opinnäytetyö. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) syventäviä ammattiopintoja; 2) vapaasti valittavia opintoja; sekä 3) opinnäytetyö. Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu: 1) kasvatustieteellisiä perusopintoja; 2) ammattipedagogisia opintoja; 3) opetusharjoittelua; sekä 4) muita opintoja. 3 Opintojen mitoitus ja laajuus Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180,, tai 270 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai opintopistettä. Tämän asetuksen liitteessä on tutkintokohtainen luettelo tutkintoon johtavien opintojen laajuudesta. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on vähintään 30 opintopistettä.

Ammatillisten opettajankoulutusopintojen laajuus on 60 opintopistettä. 4 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä; 2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä; 3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen; 4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. 5 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä; 2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä; 3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; 4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. 6 Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteet 7 Kielitaito Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteena on, että opettajankoulutuksen suorittaneella on valmiudet: 1) ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista; ja 2) kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen. Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä 2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

8 Kypsyysnäyte Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19. Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 7 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa. 9 Euroopan unionin lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset 10 Todistukset Sairaanhoitaja (AMK), kätilö (AMK) ja rakennusarkkitehti (AMK) tutkintonimikkeisiin johtavan koulutuksen sekä merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavankoulutuksen tulee täyttää Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset. Merenkulun koulutuksessa on lisäksi otettava huomioon, mitä merenkulkijoiden koulutuksesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta kansainvälisesti sovitaan. Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä. Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. 11 Opiskeluoikeuden peruuttaminen Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammattikorkeakoululain (x/2014) (33 :ää) sovelletaan humanistisen alan ammattikorkeakoulututkintoon, sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, liikunnan ammattikorkeakoulututkintoon ja merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Mainittua säännöstä sovelletaan myös ammattikorkeakoululain (8 :n 2 momentissa) tarkoitettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin. 12 Rahoitusperusteiden keskinäinen jakautuminen Ammattikorkeakoululain 43 :n 3 momentissa tarkoitetusta perusrahoituksesta 97,4 prosenttia määräytyy toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden perusteella (jäljempänä tuloksiin perustuva rahoitus) ja 2,6 prosenttia muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella.

Tuloksiin perustuvasta rahoituksesta 85 prosenttia määräytyy koulutuksen laskentakriteereiden perusteella ja 15 prosenttia tutkimus- ja kehittämistoiminnan laskentakriteereiden perusteella. 13 Koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusperusteet Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin ja suoritettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin, suoritettuihin opintopisteisiin, avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin, opiskelijapalautteeseen, kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään. Työllisten määrässä huomioidaan myös yrittäjiksi työllistyneet. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin, suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen sekä tutkimus- ja kehitystyön ulkopuoliseen rahoitukseen. 14 Muihin koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteisiin pohjautuva rahoitus 15 Korkeakouluindeksi Muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvä osuus rahoituksesta suunnataan ammattikorkeakoulujen strategiseen kehittämiseen. Ammattikorkeakoululain 43 :n 2 momentissa tarkoitettua kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 64 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 21 prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 prosenttia. Korkeakouluindeksin pisteluku on 100 vuonna 2000. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten painotus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka kahdeksas vuosi. 16 Kustannustason muutos Mitoitettaessa ammattikorkeakoulujen varainhoitovuodelle osoitettavaa valtion rahoitusta otetaan huomioon valtiovarainministeriön varainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu sekä rahoituksen vahvistamisvuotta edeltäneen korkeakouluindeksin mukaisen toteutuneen kustannustason muutoksen ja valtiovarainministeriön mainitulle vuodelle arvioiman kustannustason muutoksen erotus. Kustannustason muutosta koskevan arvion tulee perustua uusimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. 17 Opettajien kelpoisuusvaatimukset Ammattikorkeakoulun yliopettajalta ja lehtorilta vaaditaan vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Tämän estämättä yliopettajaksi ja lehtoriksi voidaan nimittää myös henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaa vaaditut opettajan pedagogiset opinnot. Muista opettajien kelpoisuusvaatimuksista päättää ammattikorkeakoulu.

18 Toimiluvan hakeminen 19 Voimaantulo Ammattikorkeakoulun toimilupaa haettaessa on selvitettävä: 1) ammattikorkeakouluosakeyhtiön nimi ja kotipaikka; 2) ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakkaat; 3) ammattikorkeakoulun nimi; 4) ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten; 5) ammattikorkeakouluosakeyhtiön kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius sekä niiden hallinta hakemusta edeltävänä vuonna, hakemusvuonna ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla; 6) haettava koulutusvastuu tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin ja toiminnan suunniteltu laajuus; 7) ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet; 8) paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus järjestää; 9) ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut ja niihin liittyvät strategiset suunnitelmat; 10) opiskelijapalveluiden järjestäminen; 11) hallinnon järjestäminen. Toimilupahakemukseen on lisäksi liitettävä: 1) selvitys osakeyhtiön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys, perustamissopimus ja tehdyt osakassopimukset; 2) viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut tilinpäätösasiakirjat; 3) suunnitelma ammattikorkeakouluosakeyhtiön talouden, hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja muusta riskien hallinnasta. Jos 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun selvitykseen sisältyvät tilinpäätöstietoihin perustuvat tiedot on muodostettu laskennallisesti, tulee tietojen olla tilintarkastajan varmentamat. Jos hakijana on taho, joka ei ole toiminut taikka jonka mikään omistaja- tai taustataho ei ole toiminut aiemmin ammattikorkeakouluosakeyhtiönä tai ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä, toimilupaa haettaessa on 1 3 momentissa edellytetyn lisäksi selvitettävä: 1) arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; ja 2) ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika. Hakemus on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle. Ministeriö voi edellyttää myös muita päätöksenteon kannalta tarpeellisia hakemusta täydentäviä selvityksiä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Asetuksen 18 tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 2014. Ennen 1 päivänä tammikuuta 2014 musiikkipedagogi (AMK) ja muusikko (AMK) tutkintonimikkeisiin johtavat opinnot aloittaneiden opiskelijoiden opintojen laajuus on 270 opintopistettä. Ennen 1 päivänä tammikuuta 2014 toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen nimitettyyn opettajaan sovelletaan 31 päivänä joulukuuta 2013 voimassa ollutta 24 :n 2 momenttia opettajankoulutuksen suorittamisesta.

Liite Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus Tutkinto ja tutkintonimike Laajuus opintopisteinä Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto tulkki (AMK) Bachelor of Humanities yhteisöpedagogi (AMK) Bachelor of Humanities (1) Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto artenomi (AMK) Bachelor of Culture and Arts konservaattori (AMK) Bachelor of Culture and Arts kulttuurituottaja (AMK) Bachelor of Culture and Arts kuvataiteilija (AMK) Bachelor of Culture and Arts medianomi (AMK) Bachelor of Culture and Arts muotoilija (AMK) Bachelor of Culture and Arts musiikkipedagogi (AMK) Bachelor of Culture and Arts muusikko (AMK) Bachelor of Culture and Arts tanssinopettaja (AMK) Bachelor of Culture and Arts teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) Bachelor of Culture and Arts vestonomi (AMK) Bachelor of Culture and Arts

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK) Bachelor of Business Administration Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK) Bachelor of Engineering laboratorioanalyytikko (AMK) Bachelor of Laboratory Services rakennusarkkitehti (AMK) Bachelor of Construction Architecture rakennusmestari (AMK) Bachelor of Construction Management Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK) Bachelor of Engineering merikapteeni (AMK) Bachelor of Marine Technology 270 270 Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto agrologi (AMK) Bachelor of Natural Resources hortonomi (AMK) Bachelor of Natural Resources iktyonomi (AMK) Bachelor of Natural Resources metsätalousinsinööri (AMK) Bachelor of Natural Resources ympäristösuunnittelija (AMK) Bachelor of Natural Resources Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto apuvälineteknikko (AMK) Bachelor of Health Care

bioanalyytikko (AMK) Bachelor of Health Care ensihoitaja (AMK) Bachelor of Health Care fysioterapeutti (AMK) Bachelor of Health Care geronomi (AMK) Bachelor of Social Services and Health Care hammasteknikko (AMK) Bachelor of Health Care jalkaterapeutti (AMK) Bachelor of Health Care kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Bachelor of Social Services and Health Care kätilö (AMK) Bachelor of Health Care naprapaatti (AMK) Bachelor of Health Care optometristi (AMK) Bachelor of Health Care osteopaatti (AMK) Bachelor of Health Care röntgenhoitaja (AMK) Bachelor of Health Care sairaanhoitaja (AMK) Bachelor of Health Care sosionomi (AMK) Bachelor of Social Services suuhygienisti (AMK) Bachelor of Health Care terveydenhoitaja (AMK) Bachelor of Health Care toimintaterapeutti (AMK) Bachelor of Health Care 270 (2)

Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto estenomi (AMK) Bachelor of Beauty and Cosmetics Liikunnan ammattikorkeakoulututkinto liikunnanohjaaja (AMK) Bachelor of Sports Studies Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto restonomi (AMK) Bachelor of Hospitality Management 1) Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa op 2) Diakonisen hoitotyön koulutuksessa op

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus Tutkinto ja tutkintonimike Laajuus opintopisteinä Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto tulkki (ylempi AMK) Master of Humanities yhteisöpedagogi (ylempi AMK) Master of Humanities Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto artenomi (ylempi AMK) Master of Culture and Arts konservaattori (ylempi AMK) Master of Culture and Arts kulttuurituottaja (ylempi AMK) Master of Culture and Arts kuvataiteilija (ylempi AMK) Master of Culture and Arts medianomi (ylempi AMK) Master of Culture and Arts muotoilija (ylempi AMK) Master of Culture and Arts musiikkipedagogi (ylempi AMK) Master of Culture and Arts muusikko (ylempi AMK) Master of Culture and Arts tanssinopettaja (ylempi AMK) Master of Culture and Arts teatteri-ilmaisun ohjaaja (ylempi AMK) Master of Culture and Arts vestonomi (ylempi AMK) Master of Culture and Arts 60 60 60 60 60 60 60 60 60 60 60

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (ylempi AMK) Master of Business Administration Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto insinööri (ylempi AMK) Master of Engineering laboratorioanalyytikko (ylempi AMK) Master of Laboratory Services 60 Merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto insinööri (ylempi AMK) Master of Engineering merikapteeni (ylempi AMK) Master of Marine Technology 60 60 Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto agrologi (ylempi AMK) Master of Natural Resources hortonomi (ylempi AMK) Master of Natural Resources iktyonomi (ylempi AMK) Master of Natural Resources metsätalousinsinööri (ylempi AMK) Master of Natural Resources ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) Master of Natural Resources 60 60 60 60 Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto apuvälineteknikko (ylempi AMK) Master of Health Care bioanalyytikko (ylempi AMK) Master of Health Care ensihoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care

fysioterapeutti (ylempi AMK) Master of Health Care geronomi (ylempi AMK) Master of Social Services and Health Care hammasteknikko (ylempi AMK) Master of Health Care jalkaterapeutti (ylempi AMK) Master of Health Care kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK) Master of Social Services and Health Care kätilö (ylempi AMK) Master of Health Care naprapaatti (ylempi AMK) Master of Health Care optometristi (ylempi AMK) Master of Health Care osteopaatti (ylempi AMK) Master of Health Care röntgenhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care sairaanhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care sosionomi (ylempi AMK) Master of Social Services suuhygienisti (ylempi AMK) Master of Health Care terveydenhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care toimintaterapeutti (ylempi AMK) Master of Health Care Kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto estenomi (ylempi AMK) Master of Beauty and Cosmetics Liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

liikunnanohjaaja (ylempi AMK) Master of Sports Studies Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto restonomi (ylempi AMK) Master of Hospitality Management

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään ammattikorkeakouluista annetun lain (/2014) 43 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit Ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (/2014) 13 :n mukainen koulutuksen rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin ja niiden keskinäiseen painotukseen: 1) ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä, painokerroin 46; 2) lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärä, painokerroin 24; 3) ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen, painokerroin 3. 4) kalenterivuonna avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina sekä maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä, painokerroin 4; 5) ammatillisessa opettajankoulutuksessa kalenterivuonna ammatillisen opettajankoulutuksen opintokokonaisuuden suorittaneiden lukumäärä, painokerroin 2; 6) valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna, painokerroin 3; 7) kalenterivuonna yli kolmeksi kuukaudeksi Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihtoopiskelijoiden lukumäärä, painokerroin 2,25; 8) kalenterivuonna ammattikorkeakoulussa ulkomaalaisten suorittamien ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä, painokerroin 0,75; Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainittujen suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä kerrotaan: a) vuodelle 2014 ammattikorkeakoulukohtaista rahoitusta laskettaessa käytetyillä kustannuskertoimilla; ja b) kulttuurialan, luonnonvara-alan, merenkulun ja tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa luvulla 4, ja humanistisen alan, kauneudenhoitoalan, liikunnan, liiketalouden, matkailu- ja ravitsemisalan, sekä sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa luvulla 3,5. Edellä 1 momentin 3 kohdan mukaisessa työllisten määrän laskennassa yrittäjiksi työllistyneiden määrä kerrotaan kahdella. Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetussa opiskelijapalautekyselyssä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vastaavat liitteen 1 kohdan mukaisiin väittämiin. Väittämiin annetut vastaukset pisteytetään liitteen 2 kohdan mukaisesti. 2 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusosuuden laskentakriteerit Ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen 14 :n mukainen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin ja niiden keskinäiseen painotukseen:

1) tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolinen rahoitus, Tilastokeskuksen keräämän tiedon ja sen tekemän ulkopuolisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmän mukaan, painokerroin 8; 2) kalenterivuonna suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä, painokerroin 4; 3) julkaisujen, julkisen taiteellisen ja taideteollisen tuotannon, audiovisuaalisten aineistojen sekä tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien lukumäärä, painokerroin 2; 4) kalenterivuonna vähintään viiden päivän pituiseen kansainväliseen opettaja- tai asiantuntijavaihtoon osallistuneiden lukumäärä, painokerroin 1. Edellä 1 momentin 3 kohdassa julkaisulla tarkoitetaan tutkimustyöhön perustuvaa julkaisua, jonka tekijä on palvelussuhteessa ammattikorkeakouluun tai kuuluu muutoin ammattikorkeakouluyhteisöön taikka jonka tekemisen ammattikorkeakoulu on toiminnallaan mahdollistanut ja joka kuuluu seuraaviin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja koskevan tiedonkeruun luokkien mukaisiin julkaisutyyppeihin: 1) vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit (A) 2) vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset (B) 3) Tieteelliset kirjat (monografiat) (C) 4) Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut (D) 5) Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut (E) 6) Julkinen taiteellinen ja taideteollinen toiminta (F) 7) Audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat (I) 3 Laskentakriteerien mukaisten tietojen päivittäminen Edellä 1 ja 2 :n mukaisen rahoitusosuuden laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan vuoden laskentaperusteiden keskiarvoa ja kohdennus ammattikorkeakoulujen välillä tehdään suoraan laskentakriteerin mukaisessa suhteessa. 4 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Liite 1. Koulutuksen rahoitusosuuden laskennassa huomioon otettavat valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn väittämät 1 Opetus ammattikorkeakoulussa on ollut asiantuntevaa ja korkeatasoista. 2 Ammattikorkeakoulun opintoihin liittyvät neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tukeneet hyvin opintojeni edistymistä. 3 Työharjoittelun aikana saamani ohjaus on ollut riittävää. 4 Työtehtävät harjoittelun aikana ovat tukeneet oppimista. 5 Ammattikorkeakoulu on eri tavoin tukenut työelämäyhteyksieni kehittymistä. 6 Valmistumisen jälkeisessä työssä voin hyödyntää ammattikorkeakoulussa oppimaani. 2. Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn väittämiin annettujen vastausten pisteytysasteikko 4 pistettä täysin samaa mieltä 3 pistettä osittain samaa mieltä 2 pistettä osittain eri mieltä 1 piste täysin eri mieltä

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN PERUSRAHOITUKSEN LASKENTAKRITEEREISTÄ 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen sisältö Ammattikorkeakoululain (/2014) 43 :n 3 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille perusrahoitusta laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Ammattikorkeakouluista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (/2014) on säädetty rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta. Nyt ehdotettavassa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa säädettäisiin koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusosuuden laskentakriteereistä ja niiden mukaisten tietojen päivittämisestä. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit Säännöksen 1 momentissa säädettäisiin koulutuksen rahoitusosuuden laskentaperusteista ja niiden keskinäisistä painotuksista. Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuisi suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärään, vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärään, valmistuneiden työllisten määrään, avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin, suoritettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin, opiskelijapalautteeseen sekä kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen ja ulkomaalaisten suorittamiin tutkintoihin. Säännöksen 2 momentissa säädettäisiin ammattikorkeakoulututkintojen perusteella määräytyvän rahoitukseen liittyvistä kertoimista. Kertoimilla huomioidaan eroja eri ammattikorkeakoulututkintoihin johtavien koulutusten kustannuksissa ja koulutusten pituuksissa. Säännöksen 3 ja 4 momenteissa säädettäisiin opiskelijapalautteen ja työllisten määrän tarkemmista laskentaperusteista. 2 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusosuuden laskentakriteerit Säännöksen 1 momentissa säädettäisiin soveltavan tutkimus- ja kehitystyön laskentaperusteista ja niiden keskinäisistä painotuksista. Soveltavan tutkimus- ja kehitystyön perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuisi ulkopuoliseen tutkimus- ja kehitystyön

rahoitukseen, suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, julkaisuihin, taiteelliseen toimintaan, audiovisuaalisiin aineistoihin ja tieto- ja viestintäteknisiin ohjelmiin sekä henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen. Säännöksen 2 momentissa säädettäisiin rahoitusperusteisiin kuuluvista julkaisutyypeistä. 3 Laskentakriteerien mukaisten tietojen päivittäminen Laskentakriteerien mukainen ammattikorkeakoulun rahoitus lasketaan kerran vuodessa seuraavan vuoden ammattikorkeakoulukohtaista rahoitusta määrättäessä. Säännöksen mukaan rahoituksen laskennassa käytettäisiin kolmen vuoden keskiarvoja rahoituksen vakauden säilyttämiseksi sekä satunnaisvaihtelun aiheuttamien äkillisten rahoitusmuutosten välttämiseksi. Asetuksen liite 3 Esityksen vaikutukset 4 Asian valmistelu 5 Voimaantulo Asetuksen liitteen 1 kohdassa lueteltaisiin koulutuksen rahoitusosuuden laskennassa huomioon otettavat valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn väittämät. Lisäksi liitteen 2 kohtaan sisältyisi valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn väittämiin annettujen vastausten pisteytysasteikko. Rahoitusmallin esitetyt rahoitustekijät ovat samat kuin vuoden 2014 alusta alkaen voimaan astuneessa rahoitusmallissa. Esityksen taloudelliset vaikutukset on selostettu ammattikorkeakouluja koskevan valtioneuvoston asetuksen esittelymuistiossa. Asetusehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä ja siitä on pyydetty keskeisten sidosryhmätahojen lausunnot. Lausunnoissa Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia koskevat säännökset on tarkoitus uudistaa vuoden 2016 aikana niin, että ne tulevat voimaan vuoden 2017 alusta lukien. Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli vuodesta 2015 alkaen

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 9 päivänä toukokuuta 2003 annetun ammattikorkeakoululain (351/2003) 26 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 564/2009: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitettujen opetusministeriön toimialaan kuuluvien ammattikorkeakoulujen toiminnan maksullisuudesta ja maksuista. 2 Opetuksesta perittävät maksut Ammattikorkeakoululain 17 :ssä tarkoitetuista erikoistumisopinnoista opiskelijalta voidaan periä enintään 250 euron maksu lukukaudessa. Ammattikorkeakoululain 17 :ssä tarkoitetussa avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa opiskelijalta voidaan periä enintään 10 euron maksu ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1045/2009) 12 :n 3 momentin mukaista opintooikeuteen kuuluvaa opintopistettä kohti. Maksu on sama, jos opiskelija ammattikorkeakoulun myöntämän opinto-oikeuden perusteella muutoin kuin avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa suorittaa tutkintoon johtavan koulutuksen mukaisia opintoja. 3 Oppimateriaaleista ja tarvikkeista perittävät maksut Jos ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä sellaisia oppimateriaaleja taikka työvälineitä, laitteita, materiaaleja tai muita tarvikkeita, jotka opintojen päätyttyä jäävät opiskelijalle, ammattikorkeakoulu voi periä niistä maksun omakustannusarvon mukaisesti. Edellä 1 momentissa tarkoitettuina oppimateriaaleina ja tarvikkeina ei pidetä ammattikorkeakoululain 26 :n tarkoitetussa tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä tämän asetuksen 2 :n 2 momentin mukaisessa koulutuksessa opetukseen kuuluvia opetuksen järjestämisen edellyttämiä työvälineitä, koneita, laitteita, suojavaatteita, työturvallisuussäännöksissä edellytettyjä varusteita, opetuksessa käytettäviä ammattikorkeakoululle kuuluvia materiaaleja ja tarvikkeita eikä muita vastaavia välineitä. 4 Kelpoisuuskoemaksut ja opiskeluoikeuden palauttamismaksu Ammattikorkeakoulu voi periä ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) 8 :n 2 momentin perusteella järjestämistään terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen edellytyksenä olevista näyttö-, teoria- ja käytännön kokeista kokeen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset kokeeseen osallistuvalta, kuitenkin yhteensä enintään 1 300 euroa. Ammattikorkeakoulu voi periä ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 8 :n 2 momentin perusteella muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen ammattihenkilöiden kelpoisuuskokeen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset kokeeseen osallistuvalta, kuitenkin yhteensä enintään 500 euroa. Kokeen tai sen jonkin osion uusimisesta voidaan periä sama maksu kuin hylätystä suorituksesta. Kelpoisuuskokeen hyväksytystä suoritukses-

2 ta annettavasta todistuksesta voidaan periä 20 euroa. Jos opiskelija on menettänyt opiskeluoikeutensa ammattikorkeakoululain 23 :ssä säädetyn ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönnin takia ja hakee mainitun lain 25 :n mukaisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi, hakemuksen käsittelystä peritään 35 euroa. Mitä 3 momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos opiskelija on menettänyt opiskeluoikeutensa, koska hän ei ole suorittanut opintojaan ammattikorkeakoululain 24 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa ja hakee mainitun lain 25 :n mukaisesti oikeutta saada lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi. 5 Kirjastopalvelumaksut Kirjastojen omista kokoelmista annetut paikallislainat ja aineistojen muu paikallinen käyttö, sekä kirjastojen kokoelmaluetteloiden ja avoimien julkaisuarkistojen hakukäyttö ovat maksuttomia. Kaukopalvelusta valtion ja kuntien ylläpitämille kirjastoille, valtion ja kuntien viranomaisille, sekä kirjastoille, jotka saavat toimintaansa valtionavustusta tai valtionosuutta, voidaan periä aineiston lähettämis- ja tuottamiskustannukset omakustannusarvon mukaan. Jäljennöksistä ja tulosteista voidaan periä maksu omakustannusarvon mukaan. 6 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Tällä asetuksella kumotaan 15 päivänä toukokuuta 2003 ammattikorkeakoulujen opetuksesta perittävien maksujen perusteista annettu valtioneuvoston asetus (354/2003) ja 21 päivänä joulukuuta 2007 kelpoisuuskokeeseen liittyvistä maksuista annettu opetusministeriön asetus (1473/2007). Ennen asetuksen voimaan tuloa voidaan ryhtyä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ammattikorkeakoulut voivat siirtyä 2 :ssä säädettyjen maksujen ja maksuperusteiden käyttöön asteittain, kuitenkin viimeistään 1.8.2010 lukien, johon asti ammattikorkeakoulut voivat käyttää avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa vuonna 2009 käytössä olleita maksuja ja erikoistumisopinnoissa nyt kumottavan asetuksen mukaista maksua. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen Hallitusneuvos Marjatta Lindqvist

Statsrådets förordning om avgifter som tas ut i yrkeshögskolornas verksamhet Given i Helsingfors den 22 december 2009 I enlighet med statsrådets beslut, fattat på föredragning från undervisningsministeriet, föreskrivs med stöd av 26 2 mom. yrkeshögskolelagen av den 9 maj 2003 (351/2003), sådant det lyder i lag 564/2009: 1 Tillämpningsområde I denna förordning föreskrivs om i vilka fall den verksamheten vid yrkeshögskolor som avses i yrkeshögskolelagen (351/2003) och hör till undervisningsministeriets ansvarsområde ska vara avgiftsbelagd och om avgifterna. 2 Avgifter för undervisning För specialiseringsundervisning som avses i 17 i yrkeshögskolelagen kan en avgift på högst 250 euro per termin tas ut av studeranden. För öppen yrkeshögskoleundervisning som avses 17 i yrkeshögskolelagen kan en avgift på högst 10 euro per i 12 3 mom. i statsrådets förordning om yrkeshögskolor (1045/2009) avsedd studiepoäng, som ingår i studierätten, tas ut av den studerande. Avgiften är densamma, om den studerande på annat sätt än inom den öppna högskoleundervisningen och med stöd av den studierätt som yrkeshögskolan har beviljat bedriver studier som leder till examen. 3 Avgifter för läromedel och förnödenheter Om yrkeshögskolan ger studeranden sådana läromedel eller arbetsredskap, anordningar, material eller andra förnödenheter avsedda för personligt bruk som studeranden efter slutförd utbildning får behålla, kan yrkeshögskolan ta ut en avgift för dem enligt självkostnadsvärde. Som sådana läromedel och förnödenheter som avses i 1 mom. betraktas inte arbetsredskap, maskiner, anordningar, skyddskläder, i bestämmelserna om skydd i arbetet föreskriven utrustning, i undervisningen behövligt material och förnödenheter som tillhör yrkeshögskolan samt annan motsvarande utrustning som används i undervisningen och som behövs för att undervisningen ska kunna ordnas i sådan i 26 i 1 mom. i yrkeshögskolelagen avsedd utbildning som leder till examen och i utbildning som avses i 2 2 mom. i denna förordning. 4 Avgifter för lämplighetsprov och avgift för förlust av studierätten För de yrkesprov, teoriprov och praktiska prov som en yrkeshögskola ordnar i enlighet med 8 2 mom. i lagen om erkännande av yrkeskvalifikationer (1093/2007), och som är en förutsättning för att yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården ska kunna beviljas rätt eller tillstånd att utöva sitt yrke, kan yrkeshögskolan ta ut de kostnader av provdeltagaren som ordnandet av provet förutsätter, totalt dock högst 1 300 euro. En yrkeshögskola, som ordnar lämplighetsprov för övriga yrkesutbildade personer än i 1 mom. avsedda personer, kan i enlighet med 8 2 mom. i lagen om erkännande av yrkeskvalifikationer ta ut de kostnader som provet föranleder av en provdeltagare, totalt dock högst 500 euro. För att göra om ett prov eller en del av ett prov kan det tas ut samma avgift som för underkänd prestation. För in-

2 tyg över godkänd prestation i ett lämplighetsprov kan det tas ut en avgift på 20 euro. Om en studerande har gått miste om sin studierätt på grund av att han eller hon har försummat sin i 23 i yrkeshögskolelagen avsedda anmälningsskyldighet och studeranden ansöker om förnyad studierätt enligt 25 i nämnda lag, tas det ut 35 euro för behandlingen av ansökan. Vad som föreskrivs i 3 mom. tillämpas också om den studerande har förlorat sin studierätt till följd av att han eller hon inte har avlagt sina studier inom den tid som föreskrivs i 24 2 mom. i yrkeshögskolelagen och ansöker om extra tid för att slutföra studierna enligt 25 i nämnda lag. 5 Avgifter för biblioteksservice Lokallån ur bibliotekens egna samlingar och annan lokal användning av medierna samt sökning i bibliotekens egna samlingskataloger och öppna publikationsarkiv är avgiftsfria. För fjärrlåneservice till statliga och kommunala bibliotek, till statliga och kommunala myndigheter samt till bibliotek som får statsunderstöd eller statsandel för sin verksamhet tas det ut en avgift som motsvarar sändnings- och produktionskostnadernas självkostnadsvärde. För kopior och utskrifter tas det ut en avgift enligt självkostnadsvärde. 6 Ikraftträdande- och övergångsbestämmelser Denna förordning träder i kraft den 1 januari 2010. Genom denna förordning upphävs statsrådets förordning av den 15 maj 2003 om grunderna för avgifter för undervisning vid yrkeshögskolor (354/2003) samt undervisningsministeriets förordning av den 21 december 2007 om avgifter för lämplighetsprov (1473/2007). Åtgärder som verkställigheten av förordningen förutsätter får vidtas innan förordningen träder i kraft. Yrkeshögskolorna får övergå gradvis till de avgifter och avgiftsgrunder som anges i 2, dock senast den 1 augusti 2010. Fram tills dess kan yrkeshögskolorna uppbära de avgifter som var i bruk inom den öppna yrkeshögskoleundervisningen år 2009 och för specialiseringsundervisning den avgift som har bestämts i den förordning, som nu ska upphävas. Helsingfors den 22 december 2009 Undervisningsminister Henna Virkkunen Regeringsråd Marjatta Lindqvist