POTKUA BIOTALOUTEEN -HANKE 1.8.2015 31.3.2016 Biotalousalan osaamisen kehittämisen mallinnus Tampereen teknillinen yliopisto täydennyskoulutus Edutech Raili Siekkinen ja Katri Rauvola 27.4.2016
SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Mitä biotalousalan osaamista Pirkanmaalla tulisi kehittää 1 3. Miten biotalouden osaamista tulisi kehittää Pirkanmaalla 4 4. Pirkanmaan biotalousalan osaamisen kehittämisen verkosto 7 5. Biotalousalan osaamisen kehittämistä koskevat johtopäätökset 8 Lähteet LIITE 1 Potkua biotalouteen -hankkeeseen osallistuneet yritykset
1. Johdanto Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutus Edutech toteutti 1.8.2015 31.3.2016 Potkua biotalouteen -hankkeen, jonka tavoitteena oli tunnistaa, millaista osaamista biotalouden liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen Pirkanmaalla edellyttää. Hankkeessa olivat mukana Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto. Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, Tredea Oy, Kehitysparkki Oy, MW-kehitys Oy ja Sastamalan seudun yrityspalvelu Oy. Hankkeessa haastateltiin 21 biotalouden alalla toimivaa pk-sektorin yritysedustajaa ja järjestettiin neljä yritysten toiveisiin pohjautuvaa workshopia. Lisäksi toteutettiin hankkeen päätösseminaari. Tilaisuuksissa syntyi paljon antoisaa keskustelua, verkostoitumista ja ideoita Pirkanmaan biotalouden siivittämiseksi kohti menestystä. Haastattelujen ja workshoppien pohjalta sekä asiantuntijoiden osaamista hyödyntäen mallinnettiin biotalouteen liittyvä osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittämisen mallinnuksen teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin HM Jari Kolehmaisen väitöskirjaa (2016) Paikallinen innovaatioympäristö: Kohti alueellisen innovaatiotoiminnan ymmärtämistä. Paikallisen innovaatioympäristön kolme tarkastelutasoa ovat Kolehmaisen mukaan yksilötaso, organisaatiotaso sekä rakenne- ja instituutiotaso. Tässä raportissa tarkastellaan biotalouteen liittyvää osaamisen kehittämistä näiden kolmen tason kautta. Tasot istuvat hyvin tämän mallinnuksen pohjaksi, koska samat tasot olivat hahmotettavissa haastatteluissa, kun yritykset kertoivat osaamisen kehittämisen tarpeistaan ja näkemyksistään Pirkanmaan biotalouden kehittämiseksi. Mallinnuksen pohjatietona on hyödynnetty myös seuraavia ajankohtaisia biotalouteen liittyviä materiaaleja: Rambollin selvitys (2015) Luken Parkanon toimipaikan vahvuudet ja Pirkanmaan biotalouden uudet mahdollisuudet ja Leena Hirvosen Pirkanmaan liitolle tekemä selvitys (2015) Biotalous Pirkanmaalla Biomassoista yhteiskunnan uudelleen järjestämiseen. Tämä raportti täydentää edellä mainittuja selvityksiä keskittymällä osaamisen kehittämisen näkökulmaan. 2. Mitä biotalousalan osaamista Pirkanmaalla tulisi kehittää Hankkeessa haastateltiin 21 yritysedustajaa erilaisilta biotalouden alueilta (LIITE 1). Haastatteluissa kävi ilmi, että biotalous on vielä melko tuntematon käsite eivätkä kaikki yritykset miellä toimivansa biotalouden laajan sateenvarjon alla. Yritykset toimivat seuraavilla toimialoilla: rakentaminen, ympäristö, vesi- ja jätehuolto, uusiutuva energia ja bioenergia, luontaisterveys- ja kauneustuotteet, muotoilu- ja designtuotteet, tekstiiliteollisuus, jätteen ja romun tukkukauppa, polttoaineet, teknologian kehitys, muovi- ja pakkausteollisuus sekä ohjelmistotuotanto. Haastatteluissa yrityksiltä kysyttiin, mihin suuntaan biotaloutta pitäisi Pirkanmaalla kehittää ja millaiset biotalouteen liittyvät uudet toimintatavat olisivat tarpeellisia. Yrityksiä pyydettiin myös kuvaamaan nykyistä osaamistaan ja hahmottelemaan, mitä biotalouden liiketoimintamahdollisuuksiin liittyvää osaamista heiltä puuttuu sekä miten he haluaisivat tätä osaamista kehittää. Monien osaamistarpeiden taustalla ovat digitalisaatio ja kansainvälistyminen, jotka muuttavat myös biotalousliiketoimintaa kiihtyvällä vauhdilla. Digitaalisuuden hyödyntäminen ja globaalissa kilpailussa pärjääminen edellyttää jatkuvaa yritysten osaamisen päivittämistä ja toimintamallien uudistamista. 1
Digitalisaatio ja teollinen internet muuttavat talouden rakenteita. Ne synnyttävät uusia tuotteita, toimintatapoja, palveluita ja uutta liiketoimintaa. Samalla myös häviää olemassa olevia toimintoja, tuotteita, palveluita jopa liiketoimintoja. Digitalisaatiota hyödynnetään biotalousalalla jossakin määrin jo älykkäissä ratkaisuissa kuten pakkauksissa ja verkkokaupassa. Potentiaalia digitalisaation ja älykkäiden ratkaisujen kehittämisessä löytyy runsaasti. Seuraavalla sivulla on kuvattu Pirkanmaan biotalouden kannalta merkittävät osaamisen kehittämisen tarpeet (Kuva 1). Kehittämistarpeet kohdentuvat perusosaamiseen, täydentävään osaamiseen ja verkoston osaamiseen. Perusosaaminen on välttämätöntä osaamista, jolla yrityksen biotalousliiketoiminta saadaan pyörimään. Täydentävä osaaminen merkitsee strategisia valintoja. Täydentävällä osaamisella pyritään luomaan erottumista, kilpailuetua ja kasvua. Verkosto-osaamisella tarkoitetaan sitä osaamista, jota menestyvä verkostomainen toiminta edellyttää. Monet teemoista ovat relevantteja kaikilla osaamisen kehittämisen tasoilla. Kuva 1. Osaamisen kehittämisen tarpeet biotalousalalla 2
Biotalousalan yritykset näkivät perusosaamisen kehittämisen tarpeita seuraavilla alueilla: - uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen - ympäristöä säästävien ja energiatehokkaiden prosessien kehittäminen ja käyttöönotto - resurssitehokkuuden kasvattaminen - kiertotalouden ja teollisen symbioosin mahdollistaminen - tuotteiden ja palvelujen kaupallistaminen - yrittäjyyden ja liiketoiminnan vahvistaminen Biotalouden perusosaamisen alueilta yritykset nostivat haastatteluissa ja workshopeissa merkittäviksi teemoiksi pakkausmateriaalit, biomateriaalit, korvaavan tuotteen löytämisen muoville, termodynamiikan, jätteen hyödyntämisen ja uudet raaka-aineet. Koska Pirkanmaalta löytyy paljon konepajateollisuutta ja osaamista, syntyy jätettä paljon ja sitä kautta potentiaalista raaka-ainetta uusille tuotteille. Täydentävää bioalan osaamista yritykset kokevat tarvitsevansa seuraavilla alueilla: - materiaalit ja teknologiaratkaisut - kansainvälistyminen ja vientiosaaminen - yrityksen palvelujen ja tuotteiden brändäysosaaminen - uusien liiketoimintamallien kehittäminen ja hyödyntäminen - oman idean kirkastaminen ja myyminen - palvelumuotoilu ja tuotteistaminen - digitaalinen markkinointi ja sosiaalisen median hyödyntäminen - Internet of Things Verkoston osaamista tulisi kehittää siten, että pystytään luomaan suotuisa innovaatioympäristö, jossa osaaminen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta kehittyvät tavoitteellisesti. Laajan verkoston hallitsemiseksi tarvitaan erityisesti verkosto- ja integrointiosaamista: Miksi verkostoituminen on hyödyllistä? Millä perusteella ja miten verkosto luodaan? Miten sitä johdetaan? Miten toimitaan uusilla markkinoilla ja verkostoissa? Keitä tarvitaan kumppaneiksi? Toimitusjohtaja Aki Saarinen Sellusta Finland Oy:stä nosti esiin Biotalouden Roadshow -tilaisuudessa 13.4.2016 TAMKissa mm. seuraavat ajatukset: Innovointia on mietitty vain oman toimialan sisällä. Tarvitaan osaamista teknologioiden ja ideoiden kaupallistamisen tehostamisesta. Lisäksi toiminnan tulee olla ketterää. Verkoston osaamista tulisi kehittää erityisesti seuraavilla alueilla: - verkosto-osaaminen - asiakkuudet ja arvoverkko - tutkimus, testaus ja tuotekehitys - tuote/palvelu-, teknologia- ja tuotantoinnovaatiot - kyvykkyyksien kehittäminen yhdessä - innovointi ja ideoiden kaupallistaminen - biotalousasioiden esille nostaminen lehdistössä, viestintä - Suomen brändääminen biotaloudessa 3
3. Miten biotalouden osaamista tulisi kehittää Pirkanmaalla Pirkanmaan biotalouden osaamista voidaan kehittää kolmella tasolla (Kuva 2). Yksilötasolla kehitetään yksilön henkilökohtaista osaamista kohti syvällisempää asiantuntijuutta. Organisaatiotasolla kehitetään yrityksen osaamista kohti jatkuvasti oppivaa ja uudistuvaa organisaatiota. Rakenne- ja instituutiotasolla kehitetään koko verkoston osaamista kohti ketterää bioalan ekosysteemiä. Kuva 2. Biotalouden osaamisen kehittäminen Pirkanmaalla Yksilötaso syvällistä asiantuntijuutta Haastatteluissa kävi ilmi, että yksilöiden oppiminen tapahtuu yrityksissä usein oman työn ohessa työssä oppimalla, kokeilemalla ja ketterästi kehittämällä. Perusopetuksessa luodaan edellytyksiä yksilön perusosaamiselle ja yritystoiminnalle. Täydentävällä koulutuksella yksilöt pystyvät pysymään ajassa kiinni ja hankkimaan osaamista, joka ei ole kuulunut heidän perustutkintoonsa. Yksilön osaamisen kehittämisessä merkittävää on suunnata huomiota myös henkilökohtaisiin verkostoihin ja kohtaamisiin osaamisen lisääjinä. Omilta verkostoilta saadaan tärkeää palautetta, kommentteja, vinkkejä ja neuvoja, jotka osaltaan vievät osaamista eteenpäin. 4
Osallistumalla tapahtumiin, hankkeisiin ja seminaareihin yksilöillä on mahdollisuus kasvattaa verkostojaan ja päivittää osaamistaan. Haastateltavat toivoivat, että alan täydennys- ja lisäkoulutukset vastaisivat suoraan osaamistarpeeseen ja tehokkaasti työaikaa säästävällä tavalla. Yritystaso tavoitteena oppiva organisaatio Organisaation täyttäessä oppivan organisaation kriteerit siellä on suotuisat olosuhteet yksilöiden kehittymiselle, tiedon jakamiselle, elinikäiselle oppimiselle ja koko organisaation kehittymiselle. Biotalousalan yritykset eivät välttämättä koe perinteisiä koulutustilaisuuksia mielekkääksi osaamisen kehittämisen muodoksi, koska yritysten resurssit ovat rajallisia ja toimintaympäristö nopeasti muuttuva. Osaamista kehitetään yrityksissä pikemminkin kokeilemalla ja ketterästi työn ohessa kehittämällä kuin koulutuksilla. Toisilta yrityksiltä oppiminen esimerkiksi benchmarkingin ja yritysvierailuiden muodossa koetaan antoisiksi. Yritysten osaamisen kehittämisessä verkostot ja yhteistyö ovat merkittävässä roolissa. Avoin keskustelukulttuuri sekä yrityksen sisällä että toimittajien ja asiakkaiden kanssa toimii kehittämisen moottorina. Myös rekrytoinnit ovat yksi väylä yrityksen osaamisen vahvistamiseksi yksilöiden osaamista hyödyntämällä. Biotalousalan yritykset näkevät myös opiskelijat voimavarana, jota hyödynnettäisiin mielellään nykyistä enemmänkin. Perusopetuksessa ja täydentävässä opetuksessa tulisikin luoda entistä vahvempi kytkentä työelämään erilaisten projektien, harjoitustöiden ja opinnäytteiden muodossa. Opiskelijoiden ja yritysten yhteistyötä voidaan edistää luomalla yhteisiä innovaatioympäristöjä ja yhteistyöfoorumeja, jotka toimivat yhteisen kehittämisen alustoina. Opiskelijat ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja yrittäjiä biotalous halutaan nostaa yhdeksi merkittäväksi alavaihtoehdoksi ja työllistäjäksi. Yritykset voivat tarjota opiskelijoille työelämäkokemusta ja aitoja liike-elämän haasteita ratkottavaksi. Opiskelijat taas tuovat yrityksiin alansa uusinta tietoa ja osaamista sekä tuoretta näkemystä. Pirkanmaalta löytyy jo useita toimivia malleja opiskelijoiden ja yritysten vahvaan yhteistyöhön. Uusi Tehdas on avoin innovaatioalusta, jossa yhdistyvät innovaatiotoimintaa edistävät tilat, toimintamallit ja yhteisö. Uuden tehtaan Demolassa opiskelijat kehittävät demotuotteita ja - palveluja yritysten kanssa ja niiden toimeksiannosta. Pirkanmaan korkeakouluissa on jo kehitetty yritysten tarpeisiin soveltuvia uusia toimintamalleja ja yhteistyömuotoja. TTY:n ja TaY:n pulmaperjantai on erityisesti pk-yrityksille suunnattu maksuton palvelu yritysten toiminnan kehittämiseksi ja ideoinnin tueksi. Se on nopea ja kevyt tapa kartoittaa etenemisvaihtoehtoja ja yhteistyömahdollisuuksia yrityksen ajankohtaisissa pulmissa. TTY:n Tiimi päiväksi tai viikoksi -palvelu soveltuu pieniin kehittämishankkeisiin, pilotointiin tai käytännön ongelmien ratkaisuun. Proffa päiväksi -palvelu tarjoaa professorin tai muun TTY:n kokeneen asiantuntijan näkemystä esimerkiksi kehittämistarpeiden tunnistamiseen, kokonaisuuksien hahmottamiseen tai suuntaviivojen pohtimiseen. BioHub on bio-osaamisen klusteri, jossa yhdistyy TAMKin tekniikan, metsäalan ja liiketalouden osaaminen. Siellä biotuote- ja prosessitekniikan opiskelijat voivat työstää ideoista toimivia innovaatioita, kehittää uutta osaamista ja liiketoimintaa yhdessä teollisuusyritysten kanssa erityisesti korkean jalostusasteen tuotteissa, kuten komposiitit, lääkeaineet ja nanosellu. Hiilinielu Design Studio on Tampereen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Design Forum Finlandin monialainen yhteishanke. Hankkeessa metsäbioalan osaaminen kohtaa muotoilun, viestinnän ja media-alan. Yritysten ja opiskelijoiden yhteistyöfoorumiksi kehitetään 5
monialainen, palvelumuotoilua hyödyntävä Hiilinielu Design Studio, jossa tehdään innovointia, materiaalikokeiluja ja prototyyppejä. Kehittäjäverkosto kohti tekemisen ekosysteemiä Kehittäjäverkoston osaamisen kehittämisen tavoitteena on muodostaa innovatiivinen yhdessä tekemisen ekosysteemi. Haastatteluissa ja workshopeissa syntyi vahva näkemys siitä, että Pirkanmaan biotalouden kehittämiseksi pitäisi perustaa verkosto, jossa olisivat mukana biotalousalan yritykset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, kehittämisyhtiöt ja muut alueelliset toimijat. Alueellisen verkoston kokoaminen ja koordinointi tulisi nimetä jollekin kehittäjätaholle, joka ottaisi siitä vetovastuun. Yritykset halutaan saada tekemisen keskiöön ja aktiivisiksi toimijoiksi, ei ainoastaan toimenpiteiden kohteiksi. Yritykset näkivät yhtenä biotalouden alueellisen osaamisen kehittämisen haasteena sen, että kehittämistoiminta hajautuu monille toimijoille. Usein hankkeissa saadaan alulle jotain, joka päättyy hankkeen päättyessä. Yritysten toiveena on saada kehittämiselle jatkumoa ja suunnittelun sijaan konkreettisia toimenpiteitä. Yritykset kaipaavat korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta apua tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Monitieteisellä osaamisella ja yhteistyöllä tutkimushankkeista poikii parhaimmillaan kaupallisia tuotteita. Pirkanmaalla on käytössä useita innovaatioalustoja ja käynnissä paljon erilaisia kehittämishankkeita, joista seuraavassa esitellään biotalouden kannalta merkittävimpiä: Tampereen korkeakoulujen yhteisiä yritys- ja innovaatiopalveluja kehitetään Pirkanmaa ELYkeskuksen ESR-rahoitteisessa IPE Innovaatioperustus -hankkeessa. Hankkeessa vahvistetaan mikro- ja pk-yritysten henkilöstön tutkimus-, kehitys- ja erityisesti innovaatio-osaamista aktivoimalla heitä yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. IPE-hanke järjesti tammikuussa 2016 cleantechteemaisen Yritysklinikan, johon osallistui kaikkiaan yhdeksän yritystä, ja näistä jokainen pääsi vuorollaan asiantuntijoiden puheille ajankohtaisten kysymystensä kanssa. Yliopisto-yritys-yhteistyön syventäjänä TTY:n Kampusareenassa toimii tutkimus- ja tuotekehitysalan edelläkävijäyritysten Kampusklubi. Kampusklubi tarjoaa alustan, jossa mahdollistuu konkreettisella tavalla pitkäaikaisten kumppanuuksien rakentaminen ja kilpailukyvyn kehittäminen. Tekemällä keskenään yhteistyötä voivat klubin jäsenyritykset jakaa kustannuksia ja riskejä. Kampusklubin jäsenyys on yritykselle maksullinen. LUKE Luonnonvarakeskuksen tieteellisen työn ja teknologisen kehittämisen tuloksena syntyy palveluja ja lisäarvoa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalle kestävälle elinkeino- ja yritystoiminnalle. LUKEn tutkimus- ja kehityspalvelut perustuvat korkeatasoiseen biologiseen ja teknologiseen osaamiseen, mikä tarjoaa merkittäviä yhteistyömahdollisuuksia biotalousalalla toimiville yrityksille. LUKElla on myös käytössään tasokkaat kokeelliset tutkimusympäristöt ja laajat tietovarannot. BioMediTech on monitieteinen Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen biotieteiden ja lääketieteen tekniikan instituutti. BioMediTechin tutkimus ja opetus keskittyy solu- ja molekyylibiologiaan, genetiikkaan, biosensoreihin, laskennallisiin järjestelmiin ja regeneratiiviseen lääketieteeseen. Biotalouden yrityksille instituutti tarjoaa monitieteisen tutkimusympäristön sekä uusien innovaatioiden ja liiketoiminnan tuen. 6
Yhteistyö VTT:n kanssa tarjoaa biotalousalan yrityksille biotalouden sovellusten tutkimus-, kehitysja pilotointipalveluja, jotka perustuvat biotekniikan, termokemiallisten prosessien sekä kemian tekniikan tutkimukseen. Bioruukki VTT:llä tarjoaa maailmanluokan puitteet pilotointiin. Tutkimusraportissaan (2016) Härkönen, Henningsen ja Kaukovirta-Norja kuvaavat suomalaiset bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan pilotointiympäristöt. VTT tarjoaa prosessien ja tuotantokonseptien arviointi- ja mallinnustyötä kehityspolun eri vaiheisiin alustavista tarkasteluista demonstraatioihin ja teollisten laitosten toiminnan parantamiseen asti. Tampereen kaupunkiseutu kehittää Kolmenkulman ja Tarastenjärven yritysalueista Suomen ensimmäistä cleantech-vyöhykettä, Eco Industrial Parkia. Kolmenkulmaan sijoittuu muun muassa energian, jätehuollon, rakennetun ympäristön, teollisten prosessien ja liikenneratkaisujen osaajia, jotka voivat kehittää toiminnallisia ja logistisia ketjuja yhdessä sekä hyödyntää yhteisiä palveluita ja energiaverkkoja. Tarastenjärvelle sijoittuville yrityksille hyötyvoimalaitoksen läheisyys ja tehokas materiaalienlajittelujärjestelmä avaavat uusia mahdollisuuksia vihreiden ratkaisujen toteuttamiseen. 4. Pirkanmaan biotalousalan osaamisen kehittämisen verkosto Pirkanmaan biotalouden osaamisen kehittämisen verkoston ytimen muodostavat erilaisilla liiketoiminta-alueilla toimivat biotalouden yritykset (Kuva 3). Pirkanmaan korkeakoulut ja muut oppilaitokset toimivat uuden tiedon ja osaamisen sekä osaajien tuottajina. Kuva 3. Pirkanmaan biotalouden osaamisen kehittämisen verkosto 7
Tutkimuslaitoksilla on korkeakoulujen tutkimusyksiköiden ohella merkittävä rooli tieteelliseen tietoon perustuvan biotalousliiketoiminnan kehittäjinä. Kehittämisyhtiöt toteuttavat muun muassa yritysneuvontapalveluita, kehittämishankkeita ja alueen markkinointia. Yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit parantavat yrittäjien asemaa, tekevät edunvalvontaa, tarjoavat koulutusta jäsenistölleen sekä verkostoitumismahdollisuuksia. Pirkanmaan liitto edistää verkostomaisesti alueen henkistä ja taloudellista hyvinvointia. Liitto on maakunnan, väestön ja elinkeinoelämän edunvalvoja ja yhteistyöorganisaatio. Pirkanmaan ELY-keskus on alueellinen kehittäjä- ja palveluorganisaatio, jonka tehtävinä hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäminen ja energiatehokas ja ekologinen Pirkanmaa. Rahoittajat tarjoavat tukea yritystoiminnan aloittamiseen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Korkeakoulujen palvelut on suunnattu yksilöille, yrityksille ja koko kehittämisverkostolle. Tutkimuslaitokset toimivat osana kehittämisverkostoa ja tarjoavat yrityksille erilaisia tutkimus- ja kehityspalveluja, tutkimusympäristöjä, tietovarantoja ja pilotointipalveluja. Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan yrittäjät ja kauppakamari suuntaavat palvelunsa yrityksille ja kehittämisverkostolle sekä alueellisella tasolla. Muita valtakunnallisia toimijoita, jotka hyödyttävät myös Pirkanmaan biotaloutta ovat Sitra ja Tekes. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tulevaisuusorganisaatio, joka tekee töitä Suomen kilpailukyvyn ja suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Sitra on mukana työstämässä kiertotalouden tiekarttaa muiden toimijoiden kanssa. Innovaatiorahoituskeskus Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija. Tekesin tutkimusohjelmia ovat Smart & Green Growth puhtaasti biotalouteen: Bionets Network and Profit (tukea yhteistyöalustojen ja liiketoimintojen rakentamisessa), Clean web, Arctic Seas ja Clean Soil. Team Finland kokoaa yhteen kaikki valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut. Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. 5. Biotalousalan osaamisen kehittämistä koskevat johtopäätökset Pirkanmaalla on kaikki edellytykset kehittyä biotalouden osaamisen maakunnaksi, joka mahdollistaa yksilöiden kehittymisen biotalouden asiantuntijoiksi, yritysten kilpailukyvyn kehittymisen ja kasvun jatkuvan uudistumisen avulla sekä kehittäjäverkoston toimimisen ketteränä ekosysteeminä. Täältä löytyy innovatiivisia yrityksiä, huippututkimusta ja -osaamista, opiskelijoita, erilaisia innovaatioalustoja ja yhteistyöfoorumeja, toimivia yhteistyömuotoja ja verkostoja. Suurin haaste on siinä, että kukaan ei tällä hetkellä koordinoi kokonaisuutta. Yritysten haastatteluiden ja workshoppien pohjalta voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: 1. Biotaloutta halutaan yhdessä edistää laajalla rintamalla ja tehdä siitä tunnettu ja arvostettu maakunnallinen brändi. Kaikki yritykset eivät vielä tiedosta toimivansa biotalouden parissa ja käsite ei ole kaikille selvä. 2. Yritykset eivät kaipaa selvityksiä tai luokkahuoneopetusta vaan konkreettista yhdessä tekemistä. 8
3. Verkostona toimiessa kaikki oppivat toisiltaan ja jokainen pääsee hyödyntämään omaa ja muiden ydinosaamista. Yritykset voivat tehdä yhteistyötä muun muassa tuotekehityksessä, materiaalien uusiokäytössä, innovoinnissa ja viennissä. 4. Pirkanmaan biotalouden kehittämiseksi tulee perustaa biotalouden verkosto, joka kokoaa alueellisen bioalan kehittämisen yhden sateenvarjon alle. Biotalousverkoston avulla saadaan vahvistettua yrittäjien ja muiden alueellisten toimijoiden verkostoa ja löydetään kaikelle tekemiselle yhteinen suunta. Verkoston toiminnan keskiössä tulee olla yritykset. Tärkeää on ottaa isojen yritysten lisäksi myös pienet yritykset vahvasti mukaan, koska niistä löytyy erityisosaamista, ketteryyttä ja innovatiivisuutta. 5. Verkoston kokoaminen ja koordinointi tulee nimetä jollekin kehittäjätaholle, joka nauttii biotalousyritysten luottamusta ja on kykenevä toimimaan aktiivisesti alan edunvalvojana ja näkyväksi tekijänä. 6. Biotalousverkoston tulee kehittää uudenlaisia ketterän yhteistyön ja kehittämisen toimintamalleja, jotka tukevat verkostomaista yhteistyötä. 7. Verkoston yhteiseksi virtuaalialustaksi tarvitaan biotalouden portaali, joka toimii vuorovaikutukset kanavana ja osaamispankkina. Portaalia voidaan hyödyntää tiedon, osaamisen ja yhteistyön välittäjänä. Portaalissa yritykset voivat esitellä omaa osaamistaan, etsiä yhteistyökumppaneita ja tarjota haasteitaan muiden ratkottavaksi. 8. Yritykset kaipaavat korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta apua tutkimukseen ja tuotekehitykseen; yliopisto tarvitsee yritysten liiketoiminta-, asiakas- ja markkinaosaamista tuotteiden kaupallistamiseen. Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutus Edutech kiittää kaikkia hankkeen yhteistyöosapuolia, yrityksiä, rahoittajia, kouluttajia ja mukana olleita korkeakouluja antoisasta ja kehittävästä yhteistyöstä. Hankkeessa aktiivisesti mukana oleminen ja toimiminen on ollut esimerkki osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta sekä verkostoitumisesta parhaimmillaan. 9
Lähteet Kolehmainen, Jari. 2016. Paikallinen innovaatioympäristö: Kohti alueellisen innovaatiotoiminnan ymmärtämistä. Tampere University Press. Tampere. Ramboll (2015) Selvitys Luken Parkanon toimipaikan vahvuudet ja Pirkanmaan biotalouden uudet mahdollisuudet. Loppuraportti Hirvonen, Leena, 2015. Pirkanmaan liitolle tekemä selvitys Biotalous Pirkanmaalla Biomassoista yhteiskunnan uudelleen järjestämiseen. Härkönen, Mika, Henningsen, Venja, Kaukovirta-Norja, Anu. 2016. Suomalaiset bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan pilotointiympäristöt. Tutkimusraportti Potkua biotalouteen -hankkeessa haastatellut yritykset Lisätietoja antavat: Asiakkuuspäällikkö Raili Siekkinen, p. 040 587 4508, raili.siekkinen@tut.fi Projektipäällikkö Mari Rajala, p. 040 771 0009, mari.rajala@tut.fi Markkinointipäällikkö Katri Rauvola, p. 040 849 0465, katri.rauvola@tut.fi 10
LIITE 1 Potkua biotalouteen -hankkeeseen osallistuneet yritykset Airia Oy Boxia Oy Doranova Oy Eatech Oy Enerkon Oy Epsira Oy Finrenes Oy Frantsilan luomuyrttitila Ky Insotera Oy Kraa Kraa Oy Kuitukuu Oy Kärävä Oy Pirkanmaan jätehuolto Oy Pyrollpack Oy Suomen raaka-ainekierrätys Oy T:mi Jukka Harjula Teollisuuden lämpö TL Oy Think Today Trestima Oy Vammalan hyötykeräys Oy Yeseco Oy 11