Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin?

Samankaltaiset tiedostot
Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet

Ekosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Metsien monikäytön arvottaminen

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis-

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Pirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella

Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Soiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden kestävän käytön haasteet

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Mihin yhteiskunnalliseen tietotarpeeseen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma vastaa? Liisa Tyrväinen, ohjelmajohtaja

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Tiedolla, kokeiluilla ja yhteistyöllä luodaan kestävää kehitystä

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Pirkanmaa ja biotalous

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Suomen metsien muuttuvat käyttömuodot. Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Kestävä kehitys puutarha-alalla

ILMASTO ELÄÄ METSÄSTÄ

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Riutan uusi asuinalue Mikkelissä Oulun Yliopiston Puustudion hankesuunnitelma

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Korttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Älyäkkönääenergiaa ; energiaa biomassoista

Vihreä infrastruktuuri

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

Paula Horne. Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen. Metsien ekosysteemipalvelut ja niiden kaupallinen merkitys

Tekes Muotoilun rahoittaja. Antti Salminen Maria 0-1,

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä

Onko puun hiili arvokkaampaa kuin puun kuitu? Ekosysteemipalveluiden arvottaminen. Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT

Suomen TEEB hankkeen tuloksia ja suosituksia

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna

Transkriptio:

Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin? Eeva Furman SYKE Pohjois-Karjalan ELY keskuksen neuvottelukunnan kokous 26.9.2013 Joensuu

Maapallo ei ole kestävä Rockström et al. 2009

Kestämätön elämäntapamme

Paikalliset innovaatiot vihreän talouden ajureina

Paikalliset innovaatiot vihreän talouden ajureina

Yhdessä paikassa luodut ratkaisut eivät ole välttämättä muualla kestäviä

Liikenne Teknologia ja infra Lait, markkinat, säännöt Järjestelmätaso Osaaminen, käytännöt Asenteet, uskomukset Muutos Innovaatiotaso

Eurooppalaisten tai kansainvälisten sopimusten aikaansaaminen ei ole ajan hengen mukaista

Ekosysteemipalvelut ovat luonnon hyötyjä ihmiselle Monipuolinen ja toimiva metsän ekosysteemi Säätelypalvelut Ilmastonmuutoksen torjunta Veden puhdistus Tulvien ja myrskyjen ehkäisy Melun torjunta Pölytyspalvelut Tuholaisten torjunta Tuotantopalvelut Puu Bioenergia Marjat, sienet, jäkälät Riistaeläimet Puhdas vesi Kulttuuripalvelut Maisema Ulkoilu, virkistys, luontomatkailu Koulutus ja kasvatus Metsien merkitys taiteessa Ihmisten hyvinvointi (Kniivilä ym. 2011)

Hyvinvointimme perustuu ekosysteemien kyvylle tuottaa meille elintärkeitä hyötyjä Ekosysteemit ja biodiversiteetti Biologinen ja fyysinen rakenne tai prosessi (esim. Kasvillisuuspeite tai biomassan nettotuotanto) Toiminto (esim. Hiilen veden ja ravinteiden kulku) Palvelu (esim. Ainespuu, energiapuu, ravinteiden pidätys, maisema) Inhimillinen hyvinvointi (yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti) Hyöty (esim. palveluista saatavat hyvinvointi-, terveys-, ja turvallisuusvaikutukset) Taloudellinen arvo (esim. markkinahinta, korjauskustannus, maksuhalukkuus) Primmer ym. 2012

Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen & mittaaminen Ruoka, puu Tulvan ja eroosion hillintä Maaperän toiminnot ja ravinnekierto Kulttuuri, paikallisidentiteetti ja virkistyminen Listoja, indikaattoreita, inventointeja Pohjaavat olemassaoleviin tiedonkeruumenetelmiin Tarve integroida

Ekosysteemipalveluiden arvo(t) Taloudelliset arvot Itseisarvot Arvostukset Ekosysteemien toiminnot Argumentit päällekkäisiä ja epätarkkoja Arvoargumentteja tarvitaan, mutta niitä on vaikea yleistää

Arvottamisessa tarvitaan eri näkökulmia Joensuulaisen metsäalueen hyödyntäminen HYÖDYT Kansainvälisesti Bioenergian lähteenä vähentää sen tuontia Maailman luontoperintöä Matkailukohde? Paikallisesti Virkistyskäyttö, retkeily Marjastus, sienestys Mikroilmasto Vaaran kokeminen Kansallisesti Bioenergia Massa- ja paperiteollisuuden raaka-aine Rakennusmateriaali Osa kansallismaisemaa Kansallisen suojelutavoitteen täyttyminen Luonnonsuojelu Tulot ja työpaikat

Gabon Bolivia Kanada Kongo Mongolia Australia Suomi Paraguay Uusi Seelanti Brasilia Ruotsi Viro Venäjä Norja Madagaskar USA Ekosysteemipalvelut ovat tulevaisuuden arvopapereita 30 25 20 15 Suhteellinen biokapasiteetti vaje tai varasto eri maissa 10 5 0-5

Kehitysmaissa ekosysteemipalvelut muodostavat merkittävän osan köyhien elannosta TEEB for National Policy 2010

Politiikka Suomessa Ennen 1970-> sektorilainsäädäntöä 1993 kestävän kehityksen toimikunta 2005 kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma Nyt Hallitusohjelma Sitoumusprosessi, jossa yli 40 erilaista sitoumusta Useita strategisia ohjelmia cleantechille, materiaalitehokkuudelle, biotaloudelle

Onnistunut esimerkki: Suomen sellu- ja paperiteollisuus Effluent 1000 t/a Production mill. t/a 600 Total suspended solids BOD7 16 500 Paper and board Chemical pulp 14 12 400 10 300 8 200 6 4 100 2 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 0 SOURCE: Finnish Forest Industries Federation

Toimijalähtöiset prosessit Hiilineutraalit kunnat luova lähestymistaa ilmastonmuutoksen torjuntaan paikallisella tasolla Kunnat toimivat edelläkävijöinä tekemällä työtä sen eteen että niiden kasvihuonepäästöt vähenevät odotettua nopeammin (-80% vuoteen 2030) http://www.hinku-foorumi.fi/

Vihreä business Suomessa www.sybimar.fi www.ajelo.fi http://ecologicalhandprints.org/casestudies.html

Vihreä talous perustuu kokonaisvaltaiseen muutokseen koko yhteiskunnassa Systeeminen ja yhteiskunnan muutos tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja haasteisiin reagoinnissa. Uudet verkostot yritysten ja yhteisöjen välillä, uudet business mallit, ekosysteemit. Kestävä elämäntapa ja kulttuurinen muutos tukemaan hyvinvointia.

Haasteet Hyötyjä ei nähdä heti Muutokset ikärakenteessa ja teollisuudessa Polkuriippuvuus päätöksenteossa Siiloajattelu

Pohjois-Karjalassa hyvä pohja vihreälle taloudelle Paljon biomassaa Tietämystä eri sektoreista Yhteistyöverkostoja Erinäisiä aloitteita Poliittinen tuki Toimintaa ja aloitteita: win-win Photo: Raili Malinen

Millaisella politiikalla vihreään kasvuun? A. Yhteinen tahtotila ja poliittista sitoutumista B. Vauhditetaan yritysten vihreän kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää kysyntää C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten D. Synnytetään kansainvälisiä ja kotimaisia strategisia avauksia ja kumppanuuksia E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa purkamalla tuhlaavia järjestelmiä F. Vaalitaan jatkuvaa ja järjestelmällistä oppimista vihreän kasvun vauhdittajana

Lopuksi Vihreä talous on mahdollisuus Tarvitaan: Uudenlaista yhteistyötä Luottamusta toimijoiden välillä Missä määrin tarvitaan säätelyä vihreän talouden tueksi?

Kiitokset kuulijoille! Kiitokset SYKE tiimille! Esityksessä hyödynnetty Riina Antikaisen ja Eeva Primmerin materiaalia