3. ASFALTIT JA NIIDEN JA LAATUVAATIMUKSET

1 3. ASFALTIT JA NIIDEN JA LAATUVAATIMUKSET Käsittelykohdat Asfalttinormeissa 2011 8. Asfalttimassa suunnittelu ja valmistus 8.1 Asfalttimassoihin liittyvät määritelmät 8.2Asfalttimassan suunnittelu 8.3 Tyyppitestaus 8.4 Tuotannon laadunvalvonta 8.5 Asfalttimassan valmistuslämpötilat 8.6 Asfaltimassan CE-merkki 9. Asfalttityypit ja pintaukset 9.1 Yleistä 9.2 Asfalttibetoni 9.3 Pehmeä asfalttibetoni 9.4 Kivimastiksiasfaltti 9.5 Valuasfaltti 9.6 Avoin asfaltti 9.7 Sirotepintaus 9.8 Soratien pintaus. Asfalttimassan laatuvaatimukset.1 Laatuvaatimusten asettaminen.2 Toiminnalliset laatuvaatimukset.3 Asfalttimassan koostumus. Tiivistettävyys 11. Valmiin päällysteen laatuvaatimukset 11.1 Laatuvaatimusten asettaminen.2 Massamäärä 11.3 Tasalaatuisuua 11.4 Päällysteen koostumus 11.5 Tyhjätila 11.6 Kitka 11.7 Tasaisuus 11.8 Kaltevuudet ja korkeusasema 11.9 Kulumiskestävyys 11. Deformaatiokestävyys 11.11 Vedenkestävyys 11.12 Pakkasenkestävyys 11.13 Meluisuus 11.14 Asfalttipäällysteen kelpoisuuden osoittaminen

2 Liitteet: Liite 2 Esimerkkejä katujen ja erityisliiken nealueiden kulutuskerrospäällysteistä ja pinta uksista Liite 3 Esimerkkejä yleisten teiden ja eri tyisliikennealueiden kulutuskerrospäällysteistä ja pintauksista Liite 4 Ohjeelliset valintataulukot, asfaltti massan vaatimusten asettaminen liikennemää rän mukaan Asfaltiksi kutsutaan kiviaineksen ja bitumisen sideaineen seosta. Asfalttityyppi on koostumukseltaan ja toimintatavaltaan tietynlainen asfalttimassa tai asfalttipäällyste, jonka merkitsemiseen käytetään kirjainlyhennettä. Asfalttimassat ja asemasekoitteiset asfalttipäällysteet esitetään seuraavassa käyttäen esimerkkipäällystemassana ja päällysteenä asfalttibetonia. Muut massat ja päällysteet esitellään ja kuvataan niiltä osin kuin ne poikkeavat edellä mainitusta esimerkkimassasta ja -päällysteestä. 3.1. ASEMASEKOITTEISET ASFALTTIMASSAT JA NIIDEN LAATUVAATIMUKSET 3.1.1. Asfalttibetonit Asfalttibetoni on asfalttityyppi, jonka rakeisuuskäyrä on jatkuva ja jonka sideaineen tunkeuma on alle 220 1/0 mm 25 C:ssa. Kulutuskerroksen asfalttibetonia merkitään kirjainlyhenteellä AB, sitovan kerroksen asfalttibetonia lyhenteellä ABS, kantavan kerroksen asfalttibetonia ABK ja tiivistä asfalttibetonia ABT. Kulutus-, sitovan- ja kantavan kerroksen AB-massoihin sideaine voidaan lisätä myös emulgoituna. Tällöin asfalttibetonityypin lyhenteeseen lisätään E(esim. EAB). Muita asfalttityyppejä ovat valuasfaltti (VA), pehmeä asfalttibetoni (PAB), avoin asfaltti (AA) ja kivimastiksiasfaltti (SMA). Asfalttibetonit ovat monikäyttöisiä. Niitä voidaan käyttää niin ajoradoilla, jalkakäytävillä, kevyen liikenteen väylillä kuin erilaisilla pihoilla, kentillä ja jopa lattianpäällysteinä. Niitä voidaan käyttää päällysrakenteen eri kerroksissa kulutuskerroksesta kantavaan kerrokseen ja myös vanhojen ja kuluneiden päällysteiden pintauksiin. Lajit Asfalttilaji on asfalttityyppi, jolla on määrätty maksimiraekoko. Asfalttityyppiä ilmaisevan kirjainlyhenteen perään merkitään maksimiraekokoa ilmaiseva luku millimetreissä. Tarvittaessa asfalttipäällysteen paksuus ilmaistaan asfalttilajin perään liitetyllä kg/m 2 ilmaisevalla luvulla. AB 16/0 tarkoittaa asfalttibetonia, jonka maksimi-

3 raekoko on 16 mm. Asfalttipäällysteen nimellispaksuus on tässä tapauksessa 0 kg/m 2. Asfalttibetonien raaka-aineet Asfalttinormien mukaiset AB-päällystemassojen ohjealueet 0 90 80 70 60 50 LÄPÄISY - % 27 20 24 11 5 0 0,063 5,6 11,2 0,125 0,25 0,5 1 2 4 8 16 22,4 31,5 63 SEULA (mm, ohjeseulakoot alleviivattu) Kuva 1 Tyypillinen AB16 rakeisuusalue 46 75 56 Kulutuskerroksen sideaineina käytetään yleensä suhteellisen kovia bitumeja B35/50 B160/220. Vaativissa kohteissa voidaan käyttää myös kumibitumeja KB65 ja KB75. Sidekerrokseen käytettävän asfalttibetonin tulee muodostaa päällysrakenteeseen jäykkä kerros. Sitovan kerroksen asfalttibetonien rakeisuuskäyrä on vastaava kuin kulutuskerrosasfalttibetonilla. Rakeisuuskäyrän tulisi sijaita ohjealueen alarajan tuntumassa. Sideaineeksi soveltuvat bitumit B35/50 B0/150 ja kumibitumit KB65 ja KB75. Kantavaan kerroksen rakeisuuskäyrän tulee sijaita ohjerakeisuusalueen alaosassa. Kantavassa kerroksessa käytetään samoja bitumeja kuin sidekerroksessa, mutta siinä voidaan käyttää päällysteelle asetettavien vaatimusten sitä edellyttäessä hyvin jäykkää bitumia B20/ tai pehmeää B160/220. Tiiviiden asfalttibetonien raaka-aineet ovat yleensä vastaavia kuin kulutuskerrokseen käytettävien asfalttibetonien, vaikka tiiviitä asfalttibetoneja ei käytetä kulutuskerrospäällysteinä. Niiden tiiviys saadaan aikaan suhteittamalla rakeisuuskäyrä erittäin tiiviiksi ja käyttämällä suurta sideainepitoisuutta. Pääasiallinen käyttöalue on pohjavesien suojaus. Asfalttibetonimassan käyttö ja laatuvaatimukset Hienorakeiset asfalttibetonit AB 6-11 soveltuvat hyvin jalkakäytäville, kevyen liikenteen väylille ja yleensä alueille, joiden liikenne ei ole raskasta ja kuluttavaa. Ajoratapäällysteenä ne soveltuvat lähinnä liikennemäärän ollessa alle 500-2500 ajoneuvoa/vrk (KVL). Karkearakeisemmat AB 16-20 päällysteet sopivat edellä mainittujen käyttökohteiden lisäksi hyvin katupäällysteeksi KVL:n ollessa alle 5000 ja kohtuullisen vilkasliikenteisille kaduille. KVL:n ollessa alle 2500 katsotaan kokemusperäisen suhteituksen yleensä riittävän. Liikennemäärän ja -nopeuden kasvaessa suhteitusta tulee täydentää täyttöasteen optimoinnilla ja kaupunkinopeuksillakin tulisi yli 5000 ajoneuvon liikennettä varten tehdä täydellinen toiminnallinen suhteitus.

4 3.1.2. Kivimastiksiasfaltit LÄPÄISY - % 0 90 80 70 60 50 24 19 20 25 12 7 11 14 0 0,063 0,125 0,25 0,5 1 2 4 5,6 8 11,2 16 22,4 31,5 63 SEULA (mm, ohjeseulakoot alleviivattu) Kuva 2 Tyypillinen SMA16 rakeisuusalue Kivimastiksiasfaltti on asfalttityyppi, jonka rakeisuuskäyrä on epäjatkuva ja jonka sideaineen tunkeuma on alle 150 1/0 mm 25 C:ssa. Kivimastiksiasfaltit ovat monikäyttöisiä, mutta suhteellisen kalliita asfalttimassoja. Niitä käytetään ensisijaisesti vaativien ajoratojen kulutuskerroksessa. Kivimastiksiasfalttia käytetään laatikkojyrsinnän yhteydessä vanhojen ja kuluneiden päällysteiden tasapaksuihin pintauksiin. Maksimiraekooltaan pienirakeisia lajeja voidaan käyttää hyvin ohuina ja hiljaisina päällysteinä sellaisten katujen ja teiden kulutuskerroksina, joilla on matalahko nopeusrajoitus. Vakiopaksuisen SMA5:n massamäärä on yleensä 50 75 kg/m 2, SMA8 vastaavasti 60 0 kg/m 2, SMA11 75 0 kg/m 2, SMA16 0 125 kg/m 2 ja SMA22 125 150 kg/m 2. Kivimastiksiasfalttien kiviaineksesta vähintään 85 % on oltava kalliomursketta. Sideaineina käytetään yleensä suhteellisen kovia bitumeja B35/50 B0/150 ja kumibitumeja KB65 ja KB75. Kivimastiksiasfaltissa käytetään stabiloivana lisäaineena selluloosakuitua 0,3 0,5 massa- % ja tarvittaessa osa sideaineesta voidaan korvata luonnonasfaltilla. Massan valmistus SMA-massojen valmistuksessa hienoimman seulan silmäkoon tulisi olla alle 4 mm. Yläseula, eli karkein seula tulisi valita siten, että sen silmäkoko on valmistettavan massan nimellisraekokoa seuraava standardiseulakoko. Seulo kuuma kiviaines vähintään neljäksi lajitteeksi tehtäessä karkearakeisia SMAmassoja. Varmista, että kylmäsyöttö tuottaa seulonnassa riittävästi kaikkia tarvittavia kuumalajikkeita. Tarvittaessa korjaa kylmäsyöttöä ja/tai pienennä valmistustehoa. Tarkista kuumalajitteiden rakeisuus kuumasiilonäytteillä. Lajitteen alarajaa hienomman kiviaineksen määrän kasvu kertoo vajaaseulonnasta. Tyhjennä siilot ennen SMA-massan valmistusta. Tehokas massanvalmistus edellyttää selluloosakuidun ja luonnonasfaltin syöttöjärjestelmää. Vain pienissä yksittäisissä massanvalmistuskohteissa selluloosakuitu ja luonnonasfaltti voidaan syöttää käsisyötöllä. SMA-päällysteen saksalainen tiivistysohje: 42 Esijyräys 2 kertaa valssijyrällä Tiivistysjyräys 2 kertaa lievästi täryttäen Jälkijyräys lukuisia kertoja (yli ) valssijyrällä ilman täryä KUMIPYÖRÄJYRÄÄ EI KÄYTETÄ, KOSKA KUMIPYÖRÄJYRÄ HIERTÄÄ MASTIK- SIA LIIKAA

5 Kivimastiksiasfalttipäällysteen pintarakenteen vuoksi siinä näkyvät helposti massalajittumat. Tästä syystä massan kuormaukseen, kuljetukseen ja kuorman purkamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäaineita ja/tai kumibitumia sisältävät SMA- ja EA-massat ovat vaikeasti tiivistettäviä ja jyräkaluston mitoitukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. SMA-päällysteellä kumipyöräjyrä voi aiheuttaa mastiksin pintaan nousua. Suhteituksessa SMA:n täyttöasteohjealue on 80 90 tilavuus-% ja tyhjätilaohjealue on 2-5 tilavuus-%. Ajoradalla tyhjätilavaatimuksena on A ja B suhteitusluokissa yksittäisellä näytteellä 5,0 ja keskiarvolla 2,0-5,0 tilavuus-%. Suhteitusluokassa C vastaavat arvot ovat 6,0 ja 5,0 tilavuus-%. 3.1.3. Pehmeät asfalttibetonit Lajit Pehmeät asfalttibetonit ovat asfalttibetonimaisia asfalttimassoja, joiden oleellisin ero asfalttibetoneihin nähden on niiden asfalttibetonia pehmeämpi sideaine. Pehmeästä sideaineesta johtuen niitä voidaan tehdä sekä kiviainesta kuumentaen, lämmittäen tai kiviaineksen ollessa kylmää. Pehmeillä asfalttibetoneilla on korvattu aikaisemmin yleinen päällyste öljysora ja bitumiliuossora, joita on kutsuttu myös kevytasfalttibetoneiksi. Pehmeiden asfalttibetonien luokittelu poikkeaa muista asfalteista. Käytetyn sideaineen perusteella ne jaetaan alatyyppeihin PAB-B, PAB-V ja PABK. Asfalttinormeissa on esitetty tyypin ja maksimiraekoon perusteella seuraavat pehmeiden asfalttibetonien lajit; PAB-B 11, PAB-B 16, PAB-B 20, PAB-V 16 ja PABK 32. Raaka-aineet PAB-B ja PABK tyypin pehmeiden asfalttibetonien sideaineena käytetään bitumeja B3/4, B500/650, B650/900 tai niistä tehtyä emulsiota. Sideainepitoisuus vaihtelee PAB-B:n maksimiraekoosta johtuen välillä 3,8-4,5 % ja PABK:lla 3,5 4,0 % käytettäessä sideaineena bitumia. Emulsiota käytettäessä massaan jäävän sideaineen määrän tulee olla vastaava. PAB-V tyypin asfalttibetonien sideaineena käytetään pehmeitä bitumeja V1500 tai V00 tai niistä tehtyä bitumiemulsiota tai bitumiliuosta BL2K. Sideainepitoisuus vaihtelee maksimiraekoosta riippuen välillä 3,1 3,7 % käytettäessä sideaineena bitumia. Emulsiota käytettäessä massaan jäävän sideaineen määrän tulee olla samaa luokkaa. Käytettäessä sideaineena bitumiliuosta sen määrän tulee olla välillä 3,2 3,8. Sideaineen tarttuvuuden lisäämiseksi käytetään tarvittaessa tartukkeena PAB- B- ja PABK-massoissa yleensä diamiinia noin 0,5 % sideaineen massasta ja PAB-V-tyypin massoilla 0,4 1,3 % sideaineen massasta. Kiviaineksena pehmeissä asfalttibetoneissa käytetään mursketta, jonka rakeisuuskäyrä on samankaltainen kuin vastaavan asfalttibetonin rakeisuuskäyrä. Hienoainepitoisuus on kuitenkin yleensä alempi vaihdellen alueella 3-8 %. Massan valmistus Pehmeiden asfalttibetonien valmistukseen käytetään joko tavanomaisia asfalttiasemia tai määrätyn tyyppisten pehmeiden asfalttibetonien valmistukseen soveltuvia asemia.

6 Valmistuslaitteiston tulee kuitenkin soveltua massan valmistukseen noudattaen asfalttibetonin valmistukseen käytettävän aseman periaatteita. Esimerkiksi jokaiselle syötettävälle kiviainekselle tulee olla syöttölaitteessa varattuna vähintään yksi syöttösiilo. Kuumennuslaitteiston tulee saavuttaa käytettävän massatyypin ja sideaineen asettamat lämpötilavaatimukset. PAB-B tyypin massojen valmistuksessa kuumennuskapasiteetin tulee riittää saavuttamaan 1 155 C:n sekoituslämpötila eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta ja PAB-V massojen valmistuksessa 120 C:n sekoituslämpötila. Juuri jyräämällä levitetty, tiivistämätön ja pehmeä asfalttibetonipäällyste on huomattavasti vastaavaa asfalttibetonipäällystettä pehmeämpää. Tämän vuoksi on pyrittävä huolehtimaan erityisesti siitä, ettei liikenne pyöristä päällystelaatan reunoja tai aiheuta epätasaisuuskohtia päällysteeseen. Pehmeän asfalttibetonin tiivistys tehdään yleensä staattisella valssijyrällä. Suhteituksessa tavoitteena on PAB-B:llä täyttöaste 45 50 tilavuus-% ja PAB- V:llä -45 tilavuus-%. Vastaavat tyhjätilat ovat 7-11 tilavuus-% ja -14 tilavuus-%. Arvot ovat ohjeellisia. Laatuvaatimukset Pehmeitä asfalttibetoneja käytetään yleensä vain alle KVL < 1500 ajoneuvoa liikenteellisillä teillä. Tällöin suhteitusluokaksi riittää suhteitusluokka D, eli kokemusperäinen suhteitus. Laatuvaatimuksia asetetaan suhteituksessa täyttöasteelle, tyhjätilalle ja kiviaineksen tyhjätilalle. Massanäytteiden otossa ja massanäytteen sideainepitoisuuteen ja kiviaineksen rakeisuuteen sovelletaan samoja vaatimuksia kuin asfalttibetoniin. 3.1.4 Valuasfaltti 0 90 80 70 60 50 20 LÄPÄISY - % 35 22 18 65 52 39 29 83 69 55 0 0,063 0,125 0,25 0,5 1 2 4 5,6 8 11,2 16 22,4 31,5 63 SEULA (mm, ohjeseulakoot alleviivattu) I 78 59 I Koneella levitettävä II Käsin levitettävä Kuva 3 Valuasfaltin tyypillinen rakeisuusalue II Valuasfaltti VA on asfaltti, jossa sideaine täyttää kiviaineksen tyhjätilan ja tekee massasta kuumana valettavan. Valuasfaltti voidaan levittää käsin tai levittimellä, eikä sitä tiivistetä Pinta-alaltaan pienissä ja sellaisissa kohteissa, missä levityskoneita ei voida käyttää, valuasfalttia voidaan levittää myös käsin. Valuasfaltti soveltuu sekä kevyesti liikennöityjen jalkakäytävien, suurta vesitiiviyttä vaativien erikoiskohteiden ja myös vaativien ajoratakohteiden, kuten siltojen ajoratapäällysteeksi. Ajoradoilla valuasfaltti karkeutetaan yleensä bituminoidulla pintasirotteella.

7 Lajit Asfalttinormien mukaan käsin levitettävän valuasfaltin maksimiraekoko on 5,6 16 mm. Yleensä käsinlevityksessä käytetään VA5 VA11 massoja. Koneellisesti levitettävän valuasfaltin maksimiraekoko on vastaavasti 8 22,4 mm. Tavallisimmin koneellisessa levityksessä käytetään VA16 massaa. Raaka-aineet Valuasfaltin kiviaineksina käytetään mursketta ja hiekkaa. Kiviaineksesta yli 5,6 mm:n rakeista vähintään 50 % on oltava kokonaan tai osittain murskattuja rakeita. Ajoratapäällysteen kiviaineksen yli 2 mm rakeiden tulee olla stabiilisuuden varmistamiseksi kalliomursketta. Erikseen lisättävän täytejauheen on oltava kalkkikivijauhetta. Karkeutukseen käytettävän pintasirotteen tulee olla 11/16 mm ja sen lujuuden lujuusluokka I. Sideaineena käytetään bitumeja B35/50 B70/0 tai kumibitumia KB85. Valuasfaltin deformaatiokestävyyden lisäämiseksi käytetään ajoratapäällysteissä usein luonnonasfaltteja, Trinidadasfalttia tai Gilsoniittiä. Laatuvaatimukset Valuasfaltit soveltuvat asfalttinormien suositustaulukon mukaan hyvin päällysteeksi silloille ja katolla sijaitseville pysäköintipaikoille. Kohtalaisen hyvin ne soveltuvat jalkakäytäville, kentille ja pihoille, joilla on henkilöauto- tai kevyttä liikennettä. Välttävinä kohteina mainitaan linja-autokaistat ja huoltoasemat. Nastarengaskulutuksen ehkä liioitellun vaikutuksen ja nastarengaskulutusta kuvaavan SRK-testin (testi ei sovellu karkeutetulle valuasfaltille) vuoksi, valuasfaltti on Suomessa vähän käytetty päällyste. Monissa maissa karkeutettu valuasfaltti on erityisesti vaativien kohteiden jopa moottoriteiden päällyste. Muista asfalttipäällysteistä poikkeavan hyvän vesitiiviytensä vuoksi, valuasfaltti soveltuu moniin erikoiskohteisiin mm. ympäristörakentamisessa. Asfalttinormien valuasfalttia syrjivän asenteen vuoksi valuasfaltin suhteitusmenetelmäksi normeissa esitetään vain kokemusperäistä suhteitusta ja testausmenetelmäksi valuasfaltin painumatestillä. Hyvän tuloksen aikaansaamiseksi valuasfaltti pitäisi aina suhteittaa toiminnallisella suhteituksella. Käytännössä, vaativien valuasfalttikohteiden päällyste on aina suhteitettava toiminnallisella suhteituksella, mutta käytettävät testit määräytyvät kohteelle asetettavien erikoisvaatimusten mukaan. Valuasfalttimassan laatua arvioidaan massan koostumuksen sideainepitoisuuden ja rakeisuuskäyrän määrityksin ja massasta tehtyjä koekappaleita testaamalla. Asfalttinormien mukaan koekappaleista määritettävä tyhjätila 0-2 tilavuus-%, täyttöaste 90-0 tilavuus-% ja kiviaineksen tyhjätila 18-20 tilavuus-% ovat suhteitustavasta riippumatta ohjeellisia. Mikäli kulumiskestävyydelle asetetaan vaatimuksia, on muistettava, ettei SRKtesti sovellu valuasfaltille. Valuasfaltin deformaatiokestävyys voidaan määrittää pyöräurituskokeella tai jaksollisella virumiskokeella, mutta valuasfaltin painumatesti soveltuu tähän paremmin. Tätä testiä voidaan soveltaa kohteen vaatimusten mukaan.

8 3.1.5. Avoimet asfaltit Avoin asfaltti on asfalttityyppi, LÄPÄISY - % 0 jonka rakeisuuskäyrä on epäjatkuva ja jonka sideaineen 90 80 tunkeuma on alle 0 1/0 70 53 60 mm 25 C:ssa. Avointa asfalttia 50 merkitään kirjainlyhenteellä AA. Avointa asfalttia käytetään ensisijaisesti pysäköintialueiden ja 19 33 20 9 suhteellisen kevyesti liikennöityjen kenttien ja pihojen pääl- 4 5 0 2 0,063 0,125 0,25 0,5 1 2 4 5,6 8 11,2 16 22,4 31,5 63 SEULA (mm, ohjeseulakoot alleviivattu) lysteenä. Huokoisen rakenteen vuoksi päällyste läpäisee hyvin Kuva 4 Tyypillinen AA 11 rakeisuusalue vettä ja soveltuu sellaisiin kohteisiin, joiden vedenohjaus on huonosti toteutettu, mutta joissa päällysteen alla on vettä johtavia rakenteita. Avoin asfaltti on varsinkin hienorakeisena hyvin ääntä vaimentava, mutta heikon kulutuskestävyyden vuoksi sen käyttö on rajoitettua. Lajit Asfalttinormien mukaisia avoimia asfaltteja ovat AA 5, AA 8, AA11 ja AA16. Vakiopaksuisen AA 5:n massamäärä on yleensä 50-75 kg/m2 ja AA 16 80 125 kg/m2. Raaka-aineet AA 11- ja AA 16-massojen yli 5,6 mm:n kiviainesrakeista vähintään 75 % on oltava kokonaan tai osittain murtopintaisia rakeita. Sideaineina käytetään yleensä suhteellisen kovia bitumeja B35/50 B70/0 ja kumibitumeja KB65 ja KB75. Sideainepitoisuus on yleensä välillä 4,7 6,0 %. Avoimissa asfalteissa käytetään tarvittaessa lisäaineina selluloosakuitua 0,3 0,5 massa- % ja osa sideaineesta voidaan korvata myös luonnonasfaltilla. Massan valmistus VALVO SEULONTAA JA KUUMASIILOJA NÄIN AA massojen valmistuksessa hienoimman seulan silmäkoon tulisi olla alle 4 mm. Yläseula, eli karkein seula tulisi valita siten, että sen silmäkoko on valmistettavan massan nimellisraekokoa seuraava standardiseulakoko. Varmista, että kylmäsyöttö tuottaa seulonnassa riittävästi kaikkia tarvittavia kuumalajikkeita. Tarvittaessa korjaa kylmäsyöttöä ja/tai pienennä valmistustehoa. Tarkista kuumalajitteiden rakeisuus kuumasiilonäytteillä. Lajitteen alarajaa hienomman kiviaineksen määrän kasvu kertoo vajaaseulonnasta. Tyhjennä siilot ennen AA massan valmistusta. Massa valmistetaan tavanomaisella asfalttiasemalla. Tehokas massanvalmistus edellyttää selluloosakuidun ja luonnonasfaltin syöttöjärjestelmää. Vain pienissä yksittäisissä massanvalmistuskohteissa selluloosakuitu ja luonnonasfaltti voidaan syöttää käsisyötöllä. Laatuvaatimukset Koska avoimien asfalttien ominaisuudet muuttuvat herkästi pientenkin massan koostumuserojen vuoksi, avoimet asfaltit suhteitetaan aina toiminnallisesti. Avoimen asfaltin täyttöasteen tulee olla 25 45 tilavuus-%, päällysteen tyhjätilan 17 25 tilavuus-% ja kiviaineksen tyhjätilan 25 35 tilavuus-%. Edellä maini-

9 tut arvot ovat ohjeellisia. Massanäytteiden otossa ja massanäytteen sideainepitoisuuteen ja kiviaineksen rakeisuuteen sovelletaan samoja vaatimuksia kuin asfalttibetoniin. Suhteituksessa AA:n ohjeellinen täyttöastealue on 25 45 til-% ja tyhjätilaohjealue on 17-25 tilavuus-%. Ajoradalla tyhjätilavaatimuksena on kaikissa suhteitusluokissa sekä yksittäisellä näytteellä että keskiarvolla 17 25 tilavuus-%. 3.1.6. Uusiomassat Asfalttinormeista on jätetty pois käsite "uusiomassat". Asfalttirouhetta ja - mursketta käsitellään asfalttimassan raaka-aineena. Asfalttimassaa, jossa käytetään asfalttirouhetta raaka-aineena, sovelletaan asfalttityypille määrättyjä vaatimuksia. Asfalttirouheen enimmäismäärä on rajattu. Kulutuskerroksessa enimmäismäärä on 50% ja muissa sidotuissa rakennekerroksissa 70%. Kivimastiksissa asfalttirouhetta ei saa käyttää. Erikoistapauksissa määrästä voidaan sopia tilaajan luvalla. Jos rouhetta käytetään >% on se lämmitettävä. Perinteisellä annosperiaatteella toimivalla asfalttiasemalla, jossa asfalttimurske tai rouhe syötetään valmistusprosessiin ilman erillistä RC-materiaalin annostelu- ja kuumennuslaitteistoa ei ole yleensä mahdollista päästä yli %:n tason.