LUMA-PROJEKTI TIEDOTTAA 2

LUMA-PROJEKTI TIEDOTTAA 2 Indikaattorit Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämishanke 1996 2002 OPETUSHALLITUS Moniste 16/98

Tekijät ja Opetushallitus Taitto Pirjo Nylund ISBN 952-13-0227-5 ISSN 1337-6590 Edita Oy Helsinki. Huhtikuu. 1998.

JOHDANTO Opetustoimen piirissä on viime vuosina otettu informaatio-ohjauksessa käyttöön kärkihankekäsite. Kärkihankkeessa pyritään asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen tavallisimmin pilottikuntien ja - oppilaitosten avulla. Tarkoitus on luoda pilottiorganisaation ympärille toimiva verkko, jonka avulla kehittämisinnovaatiot leviävät muuallekin. Kärkihankekäytäntö on osa tulosohjausta ja siksi on ensiarvoisen tärkeää, että tulosten saavuttamista voidaan koko ajan seurata. Jotta tavoitteiden seuraaminen on mahdollista, tulee tavoitteet määritellä tarkasti ja siten, että tavoitteeseen voidaan luoda indikaattori. Keskeinen osa LUMA-projektin tavoitteiden toteamisesta on ilmaistavissa indikaattoreilla. Tarkoitus on tuottaa säännöllisesti täydentyvää tietoa indikaattorijulkaisuun, joka ilmestyy kerran vuodessa. Tarkoituksena on antaa päättäjille ja prosessissa mukana oleville kuva matematiikan ja luonnontieteiden kehittämishankkeen keskeisistä, lähinnä määrällisistä indikaattoreista. Julkaisussa tarkastellaan tilastojen avulla matematiikan ja luonnontieteiden valintoja eri koulu- ja oppilaitosmuodoissa, ylioppilastutkinnon tuloksia, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja sekä opettajien täydennyskoulutusta. Kunkin luvun alussa tuodaan lyhyesti esille kehittämistavoite, jonka saavuttamista indikaattori kuvaa. Esitetyistä tilastoista tehdään keskeisimmät päätelmät. Indikaattorit kuvaavat tavoitteiden saavuttamista. Kunkin tavoitteen toteuttamiseen vaikuttaa huomattava määrä tekijöitä, joihin projektin käytettävissä olevin keinoin voi vaikuttaa. Kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen voi kaventaa valintoja tehokkaammin kuin projektin toimenpiteet. Tärkeintä on kuitenkin tietää, missä mennään. Tavoitteen saavuttaminen on tärkeämpää kuin tekeminen. Helsinki, huhtikuun 24. päivänä 1998 Aslak Lindström ylijohtaja

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit SISÄLTÖ 1 Pilottikoulujen oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden valinnat 5 2 Matematiikka ja luonnontieteet ylioppilastutkinnossa 12 2.1 Matematiikka kevään ylioppilastutkinnossa 1991 97 14 2.2 Fysiikka, kemia, biologia ja maantieto kevään ylioppilastutkinnon reaalikokeessa 1991 97 21 3 Kansainväliset tiedeolympialaiset 25 4 Ammatillinen koulutus 26 4.1 Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden valinnat 26 4.2 Hakeutuminen tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-alan koulutukseen, tutkintojen suorittaminen ja nais- ja miesopiskelijoiden määrät näiden alojen koulutuksessa 28 5 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkatiedot 1995 97 30 6 Opettajien täydennyskoulutus 32 6.1 Arvosanakoulutus ja muu opintoviikkokoulutus 32 6.2 LUMA-pilottikoulutus vuosina 1996 ja 1997 37 LIITE 1 Päivälukion ainevalinnat 1997 39 Projektiryhmä 40

1 PILOTTIKOULUJEN OPPILAIDEN MATE- MATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN VALINNAT Vuonna 1993 annetun peruskoulun tuntijaon mukaan yläasteella on tarjottava oppilaille yhteisten opintojen lisäksi valinnaisia opintoja enintään 20 vuosiviikkotuntia eli laskennallisesti 760 oppituntia yläasteen aikana. Se on noin 22 prosenttia yläasteen kokonaistuntimäärästä. Koulujen valinnaisainetarjonta vaihtelee niin, että osa kouluista tarjoaa täydet 20 vuosiviikkotuntia ja osa tarjoaa vähemmän. Koulut myös tarjoavat osittain eri oppiaineita ja eripituisia kursseja. Myös lukion uusin tuntijako annettiin vuonna 1993. Sen mukaan opiskelijoille on tarjottava pakollisten kurssien lisäksi tietty määrä syventäviä ja soveltavia kursseja. Tuntijaossa on määritelty, kuinka monta kutakin oppiainetta syventävää kurssia koulun on tarjottava, kun taas soveltavien kurssien tarjontaa ei ole sidottu oppiaineisiin. Sekä syventävät että soveltavat kurssit ovat opiskelijoille valinnaisia. Tilastokeskus on aikaisemmin kerännyt tietoja koulujen valinnaisainetarjonnasta, mutta toteutuneista valinnoista vain kielivalinnoista. Syksyn 1997 tietojenkeruussa kysyttiin toteutuneita valintoja myös matematiikassa ja luonnontieteissä. Tyttöjen ja poikien valinnat kysyttiin erikseen. Peruskoulun yläasteilta kerättiin tiedot niiden oppilaiden valinnaisista opinnoista yläasteen aikana, jotka olivat keväällä 1997 päättäneet peruskouluopintonsa. Keruulomakkeessa kysyttiin sekä välittömästi matematiikkaan, fysiikkaan, kemiaan, biologiaan, maantietoon, tekniseen työhön ja tekstiilityöhön liittyvät valinnaiset kurssit että monioppiaineiset valinnaiskurssit. Lukioilta kerättiin tiedot niiden opiskelijoiden valinnoista, jotka keväällä 1997 olivat suorittaneet lukion koko oppimäärän. Valintatietolomakkeessa kysyttiin matematiikan pitkän ja lyhyen oppimäärän suorittaneiden määrät. Valinnaisista opinnoista kysyttiin lukion aikana opiskeltujen matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon syventävien ja soveltavien kurssien määrät. Soveltavista kursseista kysyttiin erikseen suoraan oppiaineisiin liittyvät kurssit ja monioppiaineiset kurssit. LUMA-pilottikouluja pyydettiin lähettämään kopiot täyttämistään keruulomakkeista Opetushallitukseen. Yläasteen kouluilta (30) saatiin 24 lomaketta (80 prosenttia) ja lukioista (30) saatiin 27 lomaketta (90 prosenttia). Peruskoulujen lomakkeista kootut valintatiedot on esitetty taulukoissa 1 3 ja lukioiden tiedot taulukoissa 4 7. Tilastokeskus kerää koko maata koskevat tiedot, joista lukioiden valintatiedot ovat julkaisun liitteenä 1. Peruskoulujen tiedot tulevat myöhemmin. Kyselyn toistaminen syksyllä 1998 tuo esille matematiikan ja luonnontieteiden valinnoissa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia.

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit TAULUKKO 1 Keväällä 1997 peruskoulun päästötodistuksen saaneiden valinnaiset opinnot matematiikassa ja luonnontieteissä yläasteen aikana LUMA-pilottikouluissa (ei sisällä 10. luokan oppilaita) Oppiaine Kursseja Tytöt / pojat 1 / 4 1 / 2 1 2 3 Matematiikka yhteensä 0 124 422 80 61 Tytöt 0 59 163 30 33 Pojat 0 65 259 50 28 Fysiikka yhteensä 18 0 81 31 0 Tytöt 10 0 5 4 0 Pojat 8 0 76 27 0 Kemia yhteensä 4 31 99 13 0 Tytöt 1 4 40 4 0 Pojat 3 27 59 9 0 Biologia yhteensä 31 38 110 1 12 Tytöt 18 20 47 0 12 Pojat 13 18 63 1 0 Maantieto yhteensä 0 0 115 4 0 Tytöt 0 0 42 0 0 Pojat 0 0 73 4 0 Kouluja 24, oppilaita 3 151 Tilastokeskuksen keruulomakkeessa taulukoiden kurssit on ryhmitelty seuraavasti: 1/4 kurssi = alle 10 tuntia / vuosi 1/2 kurssi = 10 28 tuntia / vuosi 1 kurssi = 29 56 tuntia / vuosi 2 kurssia = 57 94 tuntia / vuosi 3 kurssia = vähintään 95 tuntia / vuosi Peruskoulun tuntijaon (1993) mukaan yläasteen matematiikan ja luonnontieteiden vähimmäisviikkotunnit ovat: Matematiikka 9 Biologia, maantieto 7 Fysiikka, kemia 6 Kaikkiaan yhteisiä oppiaineita on opiskeltava vähintään 70 ja valinnaisia oppiaineita enintään 20 viikkotuntia. Yksi viikkotunti on keskimäärin 38 oppituntia. 6

Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat TAULUKKO 2 Keväällä 1997 peruskoulun päästötodistuksen saaneiden valinnaiset opinnot yläasteen aikana LUMA-pilottikouluissa, matematiikkaan ja luonnontieteisiin liittyvät monioppiaineiset kurssit (ei sisällä 10. luokan oppilaita) Oppiaine, johon lähinnä liittyy Kursseja Tytöt / pojat 1 / 2 1 2 3 Matematiikka yhteensä 71 13 10 0 Tytöt 21 2 0 0 Pojat 50 11 10 0 Fysiikka yhteensä 122 42 10 0 Tytöt 71 10 0 0 Pojat 51 32 10 0 Kemia yhteensä 57 13 10 0 Tytöt 23 2 0 0 Pojat 34 11 10 0 Biologia yhteensä 18 30 4 17 Tytöt 14 22 3 17 Pojat 4 8 1 0 Maantieto yhteensä 0 22 0 0 Tytöt 0 7 0 0 Pojat 0 15 0 0 Yhdistelmä (Fy, Ke, Bi, Mt) 0 60 73 0 Tytöt 0 13 53 0 Pojat 0 47 20 0 Kouluja 24, oppilaita 3 151 Tilastokeskuksen keruulomakkeessa taulukoiden kurssit on ryhmitelty seuraavasti: 1/2 kurssi = 10 28 tuntia / vuosi 1 kurssi = 29 56 tuntia / vuosi 2 kurssia = 57 94 tuntia / vuosi 3 kurssia = vähintään 95 tuntia / vuosi. 7

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit TAULUKKO 3 Keväällä 1997 peruskoulun päästötodistuksen saaneiden valinnaiset opinnot teknisessä työssä ja tekstiilityössä yläasteen aikan LUMA-pilottikouluissa (ei sisällä 10. luokan oppilaita) Oppiaine Kurssi Tytöt / pojat 1 / 4 1 / 2 1 2 3 Tekninen työ yhteensä 5 38 124 393 534 Tytöt 0 6 1 12 8 Pojat 5 32 123 381 526 Tekstiilityö yhteensä 12 77 71 375 263 Tytöt 12 77 71 333 261 Pojat 0 0 0 42 2 Kouluja 24, oppilaita 3 151 Tilastokeskuksen keruulomakkeessa taulukoiden kurssit on ryhmitelty seuraavasti: 1/4 kurssi = alle 10 tuntia / vuosi 1/2 kurssi = 10 28 tuntia / vuosi 1 kurssi = 29 56 tuntia / vuosi 2 kurssia = 57 94 tuntia / vuosi 3 kurssia = vähintään 95 tuntia / vuosi Peruskoulun tuntijaon mukaan käsityön, teknisen työn ja tekstiilityön yläasteen vähimmäisviikkotuntimäärä on yhteensä kolme. TAULUKKO 4 Keväällä 1997 lukion koko oppimäärän suorittaneet matematiikan laajuuden mukaan LUMA-pilottilukioissa Pojat Tytöt Yhteensä Oppimäärä lkm % lkm % lkm % Pitkä 744 63,7 424 36,3 1 168 41,4 Lyhyt 437 26,4 1 218 73,6 1 655 58,6 Yhteensä 1 181 1 642 2 823 100 Kouluja 27, oppilaita 2 823 Taulukossa 4 esitetyt prosenttiluvut ilmaisevat, kuinka monta prosenttia matematiikan pitkän oppimäärän lukijoista oli poikia (63,7 %) ja tyttöjä (36,3) sekä vastaavat luvut lyhyen oppimäärän lukijoista (26,4 % ja 73,6 %). Yhteensä pitkän oppimäärän suoritti 41,4 prosenttia opiskelijoista. Pilottilukioiden pojista pitkän oppimäärän suoritti 63 prosenttia ja tytöistä 25,8 prosenttia. Koko maan tiedot sisältävästä taulukosta (liite 1 Tilastokeskuksen Oppilastilasto) voidaan laskea, että pitkän oppimäärän suorittaneita oli 39, 5 prosenttia lukioiden opiskelijoista, joten pilottilukioiden vastaava luku oli 1,9 prosenttiyksikköä korkeampi. Kuitenkin tyttöjen osuus pilottilukioiden pitkän matematiikan suorittaneista (36,3 %) oli pienempi kuin koko maassa (39,3 %). Koko maan lukioiden pojista pitkän oppimäärän suoritti 57,7 prosenttia ja tytöistä 26,5 prosenttia. Tyttöjen osuus lyhyen matemaatiikan suorittaneista oli koko maassa 70,9 prosenttia. 8

Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat TAULUKKO 5 Keväällä 1997 lukion oppimäärän suorittaneiden koko lukion aikana opiskelemat matematiikan ja luonnontieteiden syventävät kurssit LUMA-pilottilukioissa (pakollisiin kursseihin liittyvät valinnaiset jatkokurssit) Oppiaine Kursseja Tytöt / pojat 1 2 3 4-5 6-7 8 - Pitkä matematiikka yhteensä 333 228 230 59 0 47 Tytöt 143 71 66 21 0 20 Pojat 190 157 164 38 0 27 Lyhyt matematiikka yhteensä 670 389 132 26 0 38 Tytöt 498 257 86 19 0 32 Pojat 172 132 46 7 0 6 Fysiikka yhteensä 649 139 183 166 268 408 Tytöt 433 70 45 60 63 79 Pojat 216 69 138 106 205 329 Kemia yhteensä 761 305 319 198 0 0 Tytöt 459 145 106 73 0 0 Pojat 302 160 213 125 0 0 Biologia yhteensä 1 040 813 92 40 0 0 Tytöt 574 519 58 33 0 0 Pojat 466 294 34 7 0 0 Maantieto yhteensä 1 114 471 64 47 0 0 Tytöt 633 282 39 29 0 0 Pojat 481 189 25 18 0 0 Kouluja 27, oppilaita 2 823 Tilastokeskuksen ainevalintalomakkeessa taulukoiden kurssit on ryhmitelty seuraavasti: 1 kurssi = 29 56 tuntia / vuosi 2 kurssia = 57 94 tuntia / vuosi 3 kurssia = 95 132 tuntia / vuosi 4 kurssia = 133 tuntia / vuosi Lukion tuntijaon mukaan matematiikan ja luonnontieteiden pakollisten ja syventävien kurssien määrät ovat seuraavat: Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Matematiikka Lyhyt oppimäärä 6 2 Pitkä oppimäärä 10 3 Biologia 2 2 Maantieto 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 3 Yksi kurssi on laskennallisesti 38 oppituntia. Syventävien kurssien aihepiirit on annettu opetussuunnitelman peru s t e i s s a. 9

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit TAULUKKO 6 Keväällä 1997 lukion oppimäärän suorittaneiden koko lukion aikana opiskelemat matematiikan ja luonnontieteiden soveltavat kurssit LUMA-pilottilukioissa (lukion omat valinnaiset kurssit) Oppiaine Kursseja Tytöt / pojat 1 / 4 1 / 2 1 2 3 4 - Matematiikka yhteensä 158 32 230 49 35 1 Tytöt 82 12 113 11 4 0 Pojat 76 20 117 38 31 1 Fysiikka yhteensä 238 0 151 33 37 0 Tytöt 133 0 44 2 6 0 Pojat 105 0 107 31 31 0 Kemia yhteensä 223 0 183 61 24 0 Tytöt 125 0 67 19 6 0 Pojat 98 0 116 42 18 0 Biologia yhteensä 247 0 139 0 14 0 Tytöt 135 0 83 0 6 0 Pojat 112 0 56 0 8 0 Maantieto yhteensä 247 0 50 0 0 0 Tytöt 135 0 24 0 0 0 Pojat 112 0 26 0 0 0 Kouluja 27, oppilaita 2 823 Tilastokeskuksen ainevalintalomakkeessa taulukoiden kurssit on ryhmitelty seuraavasti: 1/4 kurssi = alle 10 tuntia / vuosi 1/2 kurssi = 10 28 tuntia / vuosi 1 kurssi = 29 56 tuntia / vuosi 2 kurssia = 57 94 tuntia / vuosi 3 kurssia = 95 132 tuntia / vuosi 4 kurssia = 133 tuntia / vuosi Soveltavat kurssit ovat lukion tuntijaon mukaan eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista tai ovat menetelmäkursseja, muita koulukohtaisia kursseja tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Soveltavien kurssien sisällyttämisestä opetussuunnitelmaan päättää lukion ylläpitäjä. Soveltavat kurssit ovat oppilaalle valinnaisia. 10

Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat TAULUKKO 7 Keväällä 1997 lukion oppimäärän suorittaneiden koko lukion aikana opiskelemat soveltavat monioppiaineiset kurssit, jotka liittyvät matematiikkaan tai luonnontieteisiin LUMA-pilottilukioissa (lukion omat valinnaiset kurssit) Oppiaine, johon lähinnä liittyy Kursseja Tytöt / pojat 1 / 4 1 2 3 4 - Matematiikka yhteensä 158 0 0 0 0 Tytöt 82 0 0 0 0 Pojat 76 0 0 0 0 Fysiikka yhteensä 200 0 0 0 0 Tytöt 108 0 0 0 0 Pojat 92 0 0 0 0 Kemia yhteensä 169 12 0 0 0 Tytöt 87 3 0 0 0 Pojat 82 9 0 0 0 Biologia yhteensä 169 11 0 0 0 Tytöt 87 5 0 0 0 Pojat 82 6 0 0 0 Maantieto yhteensä 158 9 0 0 0 Tytöt 82 7 0 0 0 Pojat 76 2 0 0 0 Yhdistelmä (Fy, Ke, Bi, Mt) 158 10 5 11 2 Tytöt 82 6 3 5 1 Pojat 76 4 2 6 1 Kouluja 27, oppilaita 2 823 Tilastokeskuksen ainevalintalomakkeessa taulukoiden kurssit on ryhmitelty seuraavasti: 1/4 kurssi = alle 10 tuntia / vuosi 1 kurssi = 29 56 tuntia / vuosi 2 kurssia = 57 94 tuntia / vuosi 3 kurssia = 95 132 tuntia / vuosi 4 kurssia = 133 tuntia / vuosi. 11

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit 2 MATEMATIIKKA JA LUONNONTIETEET YLIOPPILASTUTKINNOSSA Nykymuotoinen ylioppilastutkinto on ollut voimassa vuodesta 1996 lähtien. Tutkinnon voi nyt hajauttaa kolmeen peräkkäiseen kertaan ja matematiikan sekä kielten kokeissa tason voi valita opinnoista riippumatta. Äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen lisäksi tutkinnon neljännen pakollisen kokeen voi valita matematiikan ja reaalin välillä. Matematiikassa muutos on merkinnyt sitä, että pitkän matematiikan opiskelija voi tutkinnossa suorittaa pitkän tai lyhyen matematiikan kokeen joko pakollisena tai ylimääräisenä tai suorittaa matematiikan asemesta vain reaalikokeen. Opetusministeriön Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen vuonna 2002 -ohjelman tavoitteen mukaan vuonna 2002 ylioppilastutkinnon matematiikan vaativamman kokeen suorittajia pitäisi olla 16 000. Reaalikokeen fysiikan tehtävien suorittajia tulisi olla yli 9 000 ja kemian tehtävien suorittajia yli 8 000. Biologian ja maantiedon tehtävien suorittamisen halutaan säilyvän vähintään vuoden 1996 tasolla eli noin 14 800 biologiassa ja 18 800 maantiedossa. Keväällä 1996 pitkän matematiikan kokeen suoritti ylimääräisenä 4 200 ja keväällä 1997 noin 5 900 opiskelijaa, prosentteina 34 prosenttia ja 47 prosenttia pitkän matematiikan opiskelijoista. Kevään 1998 tutkintoon on ilmoittautunut 12 464 pitkän matematiikan kirjoittajaa, joista 6 393 eli 51 prosenttia suorittaa sen ylimääräisenä. Keväällä 1997 pitkän matematiikan pakollisena suorittaneiden keskiarvo oli 4,6, ylimääräisenä suorittaneiden 3,2. Pakollisen kirjoittaneista reputti noin kaksi prosenttia, ylimääräisen kirjoittaneista kymmenen prosenttia. Laudaturien kohdalla luvut ovat likimain päinvastoin. Pakollisena ja ylimääräisenä kirjoittaneiden laadullinen taso on siis varsin erilainen. Kevään tutkinnossa pitkän matematiikan kirjoittajien määrän kasvu pysähtyi vuonna 1996 asettuen noin 12 000 tasolle. Tutkinnon hajauttaminen on lisännyt syksyn kirjoittajien määrää. Syksyllä 1997 pitkän matematiikan kokeeseen osallistui noin 2 000 opiskelijaa. Tämänkin huomioon ottaen opetusministeriön kehittämisohjelman tavoitteesta ollaan vielä liki 2 000 oppilaan päässä. Reaalikokeen fysiikan tehtäviin vastaajien määrä on voimakkaassa nousussa. Viime kevään 8 600 vastaajaa on lähellä vuoden 2002 tavoitetta 9 000. Noin 3 400 vastaajan laadullinen taso keväällä 1997 oli kuitenkin alhaalla. He olivat vastanneet korkeintaan kahteen tehtävään pistekeskiarvon ollessa 2,9. Vähintään viiteen fysiikan tehtävään eli laadukkaasti vastanneita oli keväällä 1997 noin 3 100 pistekeskiarvon ollessa vähintään 3,6. LÄHDE: Ylioppilastutkintorekisteri 12

Matematiikka ja luonnontieteet ylioppilastutkinnossa Reaalikokeessa kemian kysymyksiin vastaajien laatutaso on korkea, mutta kuudentuhannen luokkaa oleva vastaajien määrä on vielä 2 000 vastaajan päässä tavoitteesta. Biologiassa ja maantiedossa tavoite on vuoden 1996 vastaajamäärän säilyttäminen. Keväällä 1997 biologiaan vastanneiden määrä oli noin 1 700 ja maantietoon vastanneiden määrä noin 2 500 pienempi kuin keväällä 1996. Fysiikan ja kemian tehtäviin sekä pitkään matematiikkaan vastaajien enemmistö on miehiä. Keväällä 1997 fysiikan tehtäviin vastaajista vain 19 prosenttia oli naisia, kemian tehtäviin vastaajista 31 prosenttia ja pitkään matematiikkaan vastaajista 38 prosenttia. Biologian ja maantiedon tehtäviin sekä lyhyeen matematiikkaan vastaajien enemmistö on puolestaan naisia. Keväällä 1997 biologian vastaajissa naisten osuus oli 63 prosenttia, maantiedossa 56 prosenttia ja lyhyessä matematiikassa 63 prosenttia. 13

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit 2.1 Matematiikka kevään ylioppilastutkinnossa vuosina 1991 97 TAULUKKO 8 Ylioppilastutkinnon matematiikan kokeisiin osallistuneiden määrät ja prosenttiosuudet (lukion varsinaiset oppilaat) Vuosi Lyhyt matematiikka Pitkä matematiikka Yhteensä lkm % lkm % lkm 1991 9 856 48.1 10 655 51,9 20 511 1992 9 693 48.2 10 412 51,8 20 105 1993 11 208 49,2 11 571 50,8 22 779 1994 12 699 50,9 12 271 49,1 24 970 1995 13 731 52,8 12 254 47,2 25 985 1996 14 838 55,3 12 000 44,7 26 838 1997 13 861 54,1 11 754 45,9 25 615 Vastaajien kokonaismäärässä on tapahtunut vuodesta 1992 vuoteen 1996 vahva nousu. Väheneminen vuoden 1997 kevään tutkinnossa on ilmeisesti yhteydessä syksyn kirjoittajien määrän lisääntymiseen. Prosenttiosuuksissa lyhyt matematiikka on noussut pitkän yläpuolelle vuodesta 1994 lähtien. Pitkän matematiikan kirjoittajien määrä on vuodesta 1994 lähtien asettunut 12 000 tuntumaan. (Keväällä 1998 pitkän matematiikan kokeeseen on ilmoittautunut noin 12 460 oppilasta.) 16 000 14 000 12 000 Osallistujat 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 Vuosi Lyhyt matematiikka Pitkä matematiikka KUVIO 1 Matematiikan kokeisiin osallistuneiden määrät 14

Matematiikka ylioppilastutkinnossa TAULUKKO 9 Miesten ja naisten määrät ja prosenttiosuudet lyhyen ja pitkän matematiikan kokeissa kevään tutkinnoissa vuosina 1991 97 (lukion varsinaiset oppilaat) Lyhyt matematiikka Pitkä matematiikka Vuosi Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet Yhteensä lkm % lkm % lkm lkm % lkm % lkm 1991 6 859 69,6 2 997 30,4 9 856 4 008 37,6 6 647 62,4 10 655 1992 6 653 68,6 3 040 31,4 9 693 3 967 38,1 6 445 61,9 10 412 1993 7 733 69,0 3 475 31,0 11 208 4 505 38,9 7 066 61,1 11 571 1994 8 640 68,0 4 059 32,0 12 699 4 542 37,0 7 729 63,0 12 271 1995 8 971 65,3 4 760 34,7 13 731 4 615 37,7 7 639 62,3 12 254 1996 9 527 64,2 5 311 35,8 14 838 4 439 37,0 7 561 63,0 12 000 1997 8 709 62,8 5 152 37,2 13 861 4 439 37,8 7 315 62,2 11 754 Lyhyen matematiikan kirjoittajien määrän kasvu on pysähtynyt vuoteen 1996 sekä naisilla että miehillä. Syksyn tutkinnon vaikutus näkyy ilmeisesti juuri tässä. Naisia on ollut koko tarkastellun ajan lyhyen matematiikan kirjoittajista selvä enemmistö, mutta miesten prosenttiosuus on kasvanut. Pitkän matematiikan kirjoittajien määrän muutokset ovat olleet pieniä sekä naisilla että miehillä. Miehiä on ollut selvä enemmistö pitkän matematiikan kirjoittajista koko tarkastellun ajan. Naisten ja miesten prosenttiosuudet ovat pysyneet suunnilleen samoina. Lkm 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 91 92 93 94 95 96 97 Lkm 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 91 92 93 94 95 96 97 Vuosi Vuosi Naiset Miehet Naiset Miehet KUVIO 2 Naisten ja miesten määrät lyhyen matematiikan kokeissa KUVIO 3 Naisten ja miesten määrät pitkän matematiikan kokeissa 15

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit TAULUKKO 10 Lyhyen matematiikan kokeen kirjoittajien määrät ja osuudet pakollisessa ja ylimääräisessä kokeessa Vuosi Pakollinen Ylimääräinen Yhteensä lkm % lkm % lkm 1991 3 932 39,9 5 924 60,1 9 856 1992 3 403 35,1 6 290 64,9 9 693 1993 3 980 35,5 7 228 64,5 11 208 1994 4 566 36,0 8 133 64,0 12 699 1995 5 008 36,5 8 723 63,5 13 731 1996 5 527 37,2 9 311 62,8 14 838 1997 4 421 31,9 9 440 68,1 13 861 Lkm 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 91 92 93 94 95 96 97 Vuosi Pakollinen Ylimääräinen KUVIO 4 Lyhyen matematiikan kokeen kirjoittajien määrät pakollisessa ja ylimääräisessä kokeessa TAULUKKO 11 Pitkän matematiikan kokeen kirjoittajien määrät ja osuudet pakollisessa ja ylimääräisessä kokeessa Vuosi Pakollinen Ylimääräinen Yhteensä lkm % lkm % lkm 1996 7 861 65,5 4 139 34,5 12 000 1997 6 115 52,0 5 638 48,0 11 754 Keväästä 1996 alkaen kokelaat ovat saaneet valita matematiikan lyhyen tai pitkän ja pakollisen tai ylimääräisen kokeen riippumatta siitä, millaisen matematiikan oppimäärän he ovat koulussa opiskelleet. Ylimääräistä pitkää matematiikkaa on voitu siis kirjoittaa vasta keväästä 1996 alkaen. Heti keväällä 1996 pitkän matematiikan kirjoitti ylimääräisenä noin 35 prosenttia. Tämä kirjoittajajoukko on voimakkaassa kasvussa niin, että kevään 1998 pitkän matematiikan kirjoittajista se on jo 51 prosenttia. Ylimääräisen kokeen kirjoittajien määrä on lisääntynyt myös lyhyen matematiikan kokeessa. Ylioppilastutkinnon matematiikassa on siis tapahtumassa radikaali muutos pakollisen kokeen kirjoittajien määrän vähentyessä. 16

Matematiikka arvosanojen jakaumat TAULUKKO 12 Matematiikka eri arvosanoja kirjoittaneiden lukumäärät ja prosenttiosuudet sekä kirjoittajien keskiarvot 1996 97 L E M C B A I Yht. Matematiikka lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm Ka Vuosi 1996 Pitkä Pakollinen 602 7,66 1 781 22,66 1 833 23,32 1 725 21,94 1 010 12,85 696 8,85 214 2,72 7 861 4,50 Ylimääräinen 38 0,92 259 6,26 612 14,79 954 23,05 994 24,02 897 21,67 385 9,30 4 139 3,20 Lyhyt Pakollinen 503 9,10 1 037 18,76 1 378 24,93 1 269 22,96 838 15,16 355 6,42 147 2,66 5 527 4,51 Ylimääräinen 275 2,95 856 9,19 1 498 16,09 2 013 21,62 1 983 21,30 1 654 17,76 1 032 11,08 9 311 3,42 Vuosi 1997 Pitkä Pakollinen 606 9,90 1 458 23,81 1 471 24,02 1 171 19,12 808 13,20 498 8,13 111 1,81 6 123 4,65 Ylimääräinen 59 1,05 399 7,08 831 14,74 1 261 22,36 1 247 22,11 1 272 22,56 570 10,11 5 639 3,24 Lyhyt Pakollinen 402 9,10 962 21,77 1 024 23,18 1 060 23,99 537 12,15 350 7,92 83 1,88 4 418 4,59 Ylimääräinen 394 4,17 1 108 11,74 1 515 16,05 2 248 23,81 1 868 19,79 1 617 17,13 690 7,31 9 440 3,69 Pakollisen pitkän matematiikan kirjoittajat menestyvät kirjoituksissa aikaisempaa paremmin, kun monet ehkä osaamisestaan epävarmat kokelaat ovat siirtyneet kirjoittamaan ylimääräisen kokeen. Ylimääräisessä kokeessa hylättyjen määrä on viisinkertainen pakolliseen kokeeseen verrattuna. Pakollisen pitkän kokeen kirjoittajat saavat laudatureita noin kymmenen kertaa useammin kuin ylimääräisen kokeen kirjoittajat. % 25,00 20,00 15,00 10,00 Pitkä pak. Pitkä ylim. Lyhyt pak. Lyhyt ylim. 5,00 0,00 L E M C B A I Arvosana KUVIO 5 Matematiikka keväällä 1997 kirjoittaneiden eri arvosanojen prosenttiosuudet oppimäärän mukaan 17

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit TAULUKKO 13 Matematiikan ja reaalin pakollisena ja ylimääräisenä kirjoittaneiden määrät sekä matematiikan kokeisiin osallistuneiden määrän suhde reaalikokeeseen osallistuneiden määrään Vuosi Pak. mat. Ylim. mat. Mat. yht. Pak. rea. Ylim. rea. Rea. yht. Mat/rea % 1991 14 587 5 924 20 511 11 580 12 829 24 409 84,0 1992 13 815 6 290 20 105 11 678 12 112 23 790 84,5 1993 15 551 7 228 22 779 12 994 13 827 26 821 84,9 1994 16 837 8 133 24 970 14 549 15 440 29 989 83,3 1995 17 262 8 846 26 108 16 310 15 493 31 803 82,1 1996 13 388 13 450 26 838 22 429 10 859 33 288 80,6 1997 10 536 13 925 24 461 23 006 8 286 31 292 78,2 Matematiikassa on tapahtunut kevään tutkinnosta 1996 lähtien voimakas kirjoittajien siirtyminen pakollisesta ylimääräiseen kokeeseen. Va s t a a v a muutos on tapahtunut reaalikokeessa ylimääräisestä pakolliseen kokeeseen. Sekä matematiikassa että reaalissa on kirjoittajia ollut keväällä 1997 vähemmän kuin edellisenä keväänä. Matematiikan kirjoittajien määrän suhde reaalin kirjoittajien määrään on kasvanut vuodesta 1991 vuoteen 1993 mutta sen jälkeen pienentynyt melko nopeasti. 35 000 30 000 25 000 Lkm 20 000 15 000 10 000 5 000 0 91 92 93 94 95 96 97 Vuosi Matem. yht Reaali yht. KUVIO 6 Matematiikan ja reaalin kirjoittajien määrät vuosina 1991 97 (varsinaiset oppilaat) 18

Matematiikka ja reaali vaihtoehtoisten kokeiden vertailua TAULUKKO 14 Matematiikan kirjoittaneiden, äidinkielen kokeeseen osallistuneiden ja 19- vuotiaiden* määrät sekä niiden suhteet Vuosi Äid. Mat. Äid. - Mat. 19-v. Äid / 19-v. Mat / 19-v. Äid. / Mat. lkm lkm lkm lkm % % % 1991 26 370 20 511 5 859 58 640 45,0 35,0 77,8 1992 25 759 20 105 5 654 56 673 45,5 35,5 78,1 1993 28 888 22 779 6 109 62 293 46,4 36,6 78,9 1994 31 395 24 970 6 425 65 449 48,0 38,2 79,5 1995 33 183 26 108 7 075 66 919 49,6 39,0 78,7 1996 35 164 26 838 8 326 66 149 50,9 40,6 76,3 1997 34 008 25 615 9 424 65 027 52,3 39,4 75,3 * 18-vuotiaat edellisen vuoden viimeisenä päivänä Matematiikan kirjoittaneiden määrät ja äidinkielen kokeeseen osallistuneiden määrät pienenevät ja kasvavat 19-vuotiaiden määrän pienentyessä ja kasvaessa. Matematiikan kirjoittaneiden määrän suhde 19-vuotiaiden määrään on kasvanut vuoteen 1996 asti mutta pienentynyt vähän siitä vuoteen 1997. Äidinkielen kirjoittaneiden suhde 19-vuotiaiden määrään on kasvanut vuodesta toiseen. Matematiikan kirjoittaneiden määrän suhde äidinkielen kokeeseen osallistuneiden määrään on pienentynyt viime vuosina. Sarake Äid. Mat. kuvaa suurin piirtein matematiikan kokeeseen osallistumattomien määrää, joka on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja ylitti keväällä 1997 jo 9 000 rajan. 70 000 60 000 50 000 Lkm 40 000 30 000 20 000 10 000 0 91 92 93 94 95 96 97 Vuosi Äid. Mat. Äid. - Mat. 19-v. KUVIO 7 Äidinkielen kokeeseen osallistuneiden, matematiikan kirjoittaneiden ja kirjoittamatta jättäneiden sekä 19-vuotiaiden määrät 19

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit TAULUKKO 15 Matematiikka syksy 1997 Matema- Koe Suorittajat tiikan Pak. Ylim. Yhteensä Kerta Hajauttajat taso lkm % lkm % Pitkä 1 212 61 780 39 1 992 52 1 940 Lyhyt 1 708 47 1 907 53 3 615 169 3 446 Tutkinnon hajauttamista käytettiin verraten yleisesti hyväksi ja erityisesti lyhyessä matematiikassa. Pitkän matematiikan ylimääräisenä suorittajien osuus oli yhdeksän pro s e n t- tiyksiköä pienempi kuin keväällä 1997. Lyhyen matematiikan ylimääräisenä suorittajien osuus oli 15 prosenttiyksikköä pienempi kuin keväällä 1997. Uuden tutkinnon suomien mahdollisuuksien käyttö oli vielä syksyllä 1996 vähäistä. TAULUKKO 16 Kevään 1998 kokeeseen ilmoittautuneet (kaikki kokelaat) Matema- Koe tiikan Pak. Ylim. Yhteensä Naiset taso lkm % lkm % lkm % Pitkä 6 071 49 6 393 51 12 464 4 816 39 Lyhyt 5 445 36 9 729 64 15 174 9 483 62 Lyhyen matematiikan suorittajien lukumäärä on edelleen luokkaa 15 000. Pakollisena suorittajien osuus lyhyessä matematiikassä on kevääseen 1997 verrattuna kasvanut neljä prosenttiyksikköä. Lyhyen matematiikan kokeeseen ilmoittautuneista 998 kokelasta on opiskellut pitkän matematiikan. Pitkän matematiikan suorittajien määrä on edelleen luokkaa 12 000. Ylimääräisenä suorittajien määrä pitkässä matematiikassa nousee ensimmäisen kerran yli 50 prosentin. Naisten osuus pitkässä matematiikassa on kasvanut jonkin verran, mutta lyhyessä matematiikassa sukupuolijakaumat ovat likimain ennallaan. 20

Matematiikka ja reaali vaihtoehtoisten kokeiden vertailua 2.2 Fysiikka, kemia, biologia ja maantieto kevään ylioppilastutkinnon reaalikokeessa 1991 97 TAULUKKO 17 Fysiikkaan, kemiaan, biologiaan, ja maantietoon vastanneiden, reaalikokeeseen osallistuneiden (varsinaiset oppilaat) sekä kokelaiden kokelaiden lukumäärä Vuosi Fys Kem Bio Maa Reaali Kokelaiden lkm 1991 6 194 4 682 11 754 13 474 24 409 27 021 1992 7 419 4 522 14 267 14 822 23 790 26 455 1993 6 299 5 908 12 717 14 270 26 821 29 553 1994 7 674 5 914 12 529 17 071 29 989 32 192 1995 8 582 5 608 18 100 16 441 31 803 33 982 1996 7 448 5 804 14 764 18 845 33 288 34 520 1997 8 592 6 227 13 072 16 337 31 292 34 417 1998 40 497 Lkm 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 91 92 93 94 95 96 97 98 Vuosi Fys Kem Bio Maa Reaali Kok. lkm KUVIO 8 Fysiikkaan, kemiaan, biologiaan ja maantietoon vastanneiden, reaalikokeeseen osallistuneiden (varsinaiset oppilaat) sekä kokelaiden lukumäärä Huom: Keväästä 1993 alkaen on reaalissa vastattu vain kahdeksaan tehtävään ja vuodesta 1996 alkaen kokeessa valittavana olevien tehtävien määrä on kasvanut. Reaalikokeeseen osallistuneiden lukion varsinaisten oppilaiden kokonaismäärässä on yli 3 000 kasvu vuodesta 1992 vuoteen 1993, jolloin vastattavien tehtävien määrä rajoitettiin kymmenestä kahdeksaan ja 19-vuotiaiden määrä kasvoi. Ainekohtaiset vastanneiden määrät vaihtelevat kuvatulla jaksolla melko paljon: fysiikka 6 194 8 604, kemia 4 143 5 914, biologia 11 754 18 100 ja maantieto 13 474 18 845. Ainekohtaiset vastanneiden määrien vaihtelut johtuvat ilmeisesti tehtävien laadusta ja suhteesta toisiinsa enemmän kuin reaalikokeeseen osallistuneiden kokonaismäärästä. 21

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 91 92 93 94 95 96 97 Vuosi Pak. fys Ylim. fys Pak. kem Ylim. kem KUVIO 9 Fysiikan ja kemian vastaajien jakautuminen pakolliseen ja ylimääräiseen reaalikokeeseen prosenttiosuuksina Reaalikokeen fysiikan ja kemian kysymyksiin vastaaminen on muuttanut luonnettaan kahden viime vuoden tutkinnoissa. Vuoteen l995 asti fysiikan ja kemian vastaajien suuri enemmistö on kirjoittanut reaalin ylimääräisenä kokeena ja vain harvat pakollisen reaalin kirjoittajat ovat valinneet näiden aineiden tehtäviä. Vuodesta 1996 alkaen on kuitenkin tapahtunut radikaali muutos: pakollisen kirjoittajat ovat lisääntyneet ja ylimääräisen kirjoittajat vähentyneet. Keväällä 1997 kummankin aineen vastaajista jo yli 40 prosenttia on kirjoittanut pakollisen reaalikokeen. % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 91 92 93 94 95 96 97 Vuosi Pak. biol. Ylim. biol. Pak. maant. Ylim. maant. KUVIO 10 Biologian ja maantiedon vastaajien jakautuminen pakolliseen ja ylimääräiseen reaalikokeeseen prosenttiosuuksina Biologiassa ja maantiedossa vastaajat ovat jakaantuneet vuoteen 1995 saakka melko tasan pakolliseen ja ylimääräiseen reaalikokeeseen, mutta vuodesta 1996 alkaen näissäkin aineissa on tapahtunut selvä muutos: pakollisen kirjoittajat ovat lisääntyneet ja ylimääräisen kirjoittajat vähentyneet. Vuoden 1997 keväällä kummankin aineen vastaajista oli jo yli kolmeneljäsosaa pakollisen reaalikokeen kirjoittajia 22

Matematiikka ja reaali vaihtoehtoisten kokeiden vertailua % 80 60 40 20 0 91 92 93 94 95 96 97 Vuosi Fys/rea Kem/rea Biol/rea Maant/rea KUVIO 11 Naisten määrän suhde reaaliin vastanneiden naisten kokonaismäärään Fysiikan tehtäviin vastanneiden naisten määrä on keväällä 1997 melkein 400 suurempi kuin keväällä 1996. Kemian tehtäviin naiset ovat vastanneet lähes joka vuosi enemmän kuin fysiikan tehtäviin. Naisten osuuden muutokset ovat olleet suhteellisen pieniä, paljon pienempiä kuin fysiikassa, biologiassa ja maantiedossa. Biologiaan naiset ovat vastanneet vuodesta toiseen runsaasti. Osuus reaalikokeeseen osallistuneista on vaihdellut paljon. Keväällä 1997 se on ollut pienempi kuin tarkastellun aikavälin muina vuosina. Maantietoonkin naiset ovat vastanneet runsaasti. Osuus reaalikokeeseen osallistuneista on yli 50 prosenttia joka vuosi eikä vaihtele yhtä paljon kuin biologiassa. % 80 60 40 20 0 91 92 93 94 95 96 97 Vuosi Fys/rea Kem/rea Bio/rea Maant/rea KUVIO 12 Miesten määrän suhde reaaliin vastanneiden miesten kokonaismäärään Fysiikan tehtäviin vastanneiden miesten määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna melko selvästi. Kemian tehtäviin vastanneiden miesten määrä on kohonnut keväällä 1997 tarkastellun aikavälin korkeimmaksi. Osuuden vaihtelut ovat kemiassa selvästi pienempiä kuin fysiikassa, biologiassa ja maantiedossa. Biologian tehtäviin keväällä 1997 vastanneiden miesten määrä ei ole erityisen korkea. Maantiedon tehtäviin miehet ovat vastanneet joka kevät enemmän kuin muihin nyt tarkasteltuihin aineisiin. Osuus on ollut yli 50 prosenttia joka vuosi, mutta vaihdellut melko paljon. 23

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit TAULUKKO 18 Eri määriä fysiikan tehtäviä valinneiden prosenttiosuudet fysiikan tehtäviin vastanneista kokeen pakollisuuden ja vastaajan sukupuolen mukaan (kevään 1997 tutkinto) Valintojen Kaikki (8592) Pak. (3669) Ylim. (4923) Naiset (1617) Miehet (6975) määrä % % % % % 1 28,9 41,5 19,9 41,1 26,6 2 12,8 15,4 10,9 13,8 12,6 3 11,9 12,9 11,1 13,8 11,5 4 10,1 8,5 11,3 12,8 9,6 5 10,2 7,5 12,2 7,2 10,8 6 9,4 5,4 12,3 5,3 10,2 7 9,0 4,6 12,3 3,5 10,1 8 7,6 4,2 10,1 2,5 8,6 Yhteensä 100 100 100 100 100 7 8 tehtävän vastaajat keskittyvät fysiikkaan ja suorittavat reaalin fysiikan kokeena. Enintään yksi muun aineen vastaus täydentää suoritusta. Otoksesta laskettujen prosenttilukujen mukaan heitä on ollut 16,6 prosenttia fysiikkaan vastanneista eli noin 1 430 lukion oppilasta. 5 6 tehtävän vastaajat painottavat fysiikkaa reaalikokeessa. Vain enintään kolme muiden aineiden vastausta täydentää suoritusta. Fysiikan tehtävät vaikuttavat ratkaisevasti suoritukseen. Fysiikkaa painottavia oppilaita on ollut 19,6 prosenttia fysiikkaan vastanneista eli noin 1 680 lukion oppilasta. 3 4 tehtävän vastaajat ottavat fysiikan vakavasti, mutta he vastaavat myös 5 4 muiden aineiden tehtävään. Fysiikan vastausten vaikutus koesuoritukseen on kuitenkin tuntuva. Tällaisia vastaajia on ollut 22,0 prosenttia vastaajista eli noin 1 890 oppilasta. 1 2 tehtävän vastaajat ottavat fysiikan vain tehtäväsarjan täydennyksenä. Fysiikan vaikutus koesuoritukseen jää melko vähäiseksi. Vain yhden tai kaksi tehtävää fysiikasta valinneita on ollut peräti 41,7 prosenttia fysiikan vastaajista eli noin 3 580 lukion oppilasta. TAULUKKO 19 Eri määriä fysiikan tehtäviä valinneiden tehtäväkohtaiset keskiarvot kokeen pakollisuuden ja vastaajan sukupuolen mukaan (kevään 1997 tutkinto) Valintojen Kaikki (8592) Pak. (3669) Ylim. (4923) Naiset (1617) Miehet (6975) määrä ka ka ka ka ka 1 2 2,87 2,80 2,97 2,92 2,86 3 4 3,13 3,03 3,20 3,10 3,14 5 6 3,63 3,42 3,71 3,48 3,65 7 8 4,03 3,82 4,09 3,31 4,08 Yhteensä 3,27 3,02 3,45 3,06 3,31 Keskiarvot kohoavat erittäin merkitsevästi sen mukaan, kuinka monta tehtävää oppilaat ovat valinneet. Ainoa poikkeus on 7 tai 8 tehtävään vastanneet naiset. Heidän keskiarvonsa on alempi kuin 5 tai 6 tehtävään vastanneiden naisten. 24

3 KANSAINVÄLISET TIEDEOLYMPIA- LAISET Tiedeolympialaiset ovat vakiinnuttaneet asemansa tapahtumina, joissa eri maiden opiskelijoiden kansalliset huiput mittaavat tietojensa ja taitojensa tason muiden maiden huippujen kanssa. Olympiatoiminta tarjoaa lahjakkaille lukiolaisille myös mahdollisuuden luoda kansainvälisiä yhteyksiä. Voittajat ovat saaneet kunniaa, mutta samalla tuloksia on monissa osallistujamaissa käytetty indikaattorina oman tieteen alan opetuksen onnistumisesta. Suomi on vuodesta 1965 lähtien osallistunut matematiikan olympialaisiin. Muissa oppiaineissa Suomen joukkue on kilpaillut seuraavasti: fysiikka vuodesta 1977, kemia vuodesta 1978, tietotekniikka vuodesta 1992 ja biologia vuodesta1997 lähtien. Tiedeolympialaisissa menestyksen edellytyksenä on osallistujarekrytoinnin onnistuminen ja laadukkaan valmennusohjelman toteuttaminen. Valmennukseen osallistujat on valittu MAOL ry:n ja BMOL ry:n järjestämien valtakunnallisten kilpailujen perusteella. Valmentajina toimivat yliopistojen tai korkeakoulujen opettajat, jotka ovat riittävästi perehtyneet tiedeolympialaisten tehtävien aihepiireihin ja rakenteeseen. TAULUKKO 20 Saavutetut mitalisijat Oppiaine Kulta Hopea Pronssi Kunniamaininta Aik. 1997 Aik. 1997 Aik. 1997 Aik. 1997 Matematiikka, 1965 alk. 1 3 23 4 6 1 Fysiikka, 1977 alk. 1 2 11 1 25 1 Kemia, 1978 alk. 4 18 7 Tietotekniikka, 1992 alk. 1 1 2 1 2 ei myönnetä Biologia, 1997 alk. 2 ei myönnetä Eri oppiaineissa mitalitilastot eivät säännöistä johtuen ole täysin vertailukelpoisia, ja kunniamainintojen osalta tilastointi on puutteellista. Yleisesti ottaen on menestyminen tiedeolympialaisissa tietotekniikkaa lukuunottamatta ennen vuotta 1997 ollut vaatimaton. Tiedeolympialaiset ovat Suomen tiedeopetuksen ja -harrastuksen huipputulosten esittelypaikka. Olympialaisissa menestyminen motivoi opiskelijoita pyrkimään joukkueeseen, ja menestyvä joukkue voi edistää paljon laajemmankin opiskelijajoukon kuin vain olympiavalmennettavien opiskelumotivaatiota. Menestys lujittaa luottamusta myös koulutusjärjestelmän toimivuuteen ja kohottaa valmennettavien kykyjä ja halua kohdata vaativia haasteita. 25

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit 4 AMMATILLINEN KOULUTUS 4.1 Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden valinnat Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden opintosaavutuksista on opetusministeriön matematiikan ja luonnontieteiden kehittämistalkoiden asiakirjassa esitetty tavoitteeksi, että opiskelijat saavuttavat ammatillisen osaamisen ja kehityksen sekä jatko-opintojen kannalta riittävän, vähintään lukion yleistä oppimäärää vastaavan tason matematiikassa ja luonnontieteissä. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla on matematiikkaa pakollisena kolme opintoviikkoa ja luonnontieteet ovat vapaavalintaisia, joten tavoitteen saavuttaminen on ongelmallista. Valinnaisena tarjottavien matematiikan ja luonnontieteiden opintojen valintojen määrät ja laajuudet kuvaavat kuitenkin opiskelijoiden motivoituneisuutta ja innostuneisuutta näihin opintoihin ja osoittavat pyrkimystä hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Taulukoissa 21a c esitetään syksyllä 1995 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden valinnat lukuvuonna 1995 96. Taulukot kuvaavat kuinka suuri osa opiskelijoista on valinnut eri valinnaisopintoja, kuinka suuri osa näistä opiskelijoista oli naisia ja kuinka paljon eri laajuisia opintoja oli valittu kaikilla aloilla, tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-alalla. TAULUKKO 21a Ammatillisen toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden valinnat lukuvuonna 1995 96 kaikkien alojen keskiarvona Aine Suorittaneet Suoritusten laajuus jakauma (%) Kaikista Naisista 1 ov 2 ov 3 ov tai % % enemmän Valinn. matematiikka 34 32 86 12 2 Valinn. fysiikka 69 59 85 15 0 Valinn. kemia 70 73 89 11 0 Valinn. ympäristötieto 53 56 89 11 0 Valinn. biologia 41 54 80 20 0 26

Valinnat ammatillisessa koulutuksessa TAULUKKO 21b Ammatillisen toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden valinnat lukuvuonna 1995 96 tekniikan ja liikenteen alalla Aine Suorittaneet Suoritusten laajuus jakauma (%) Kaikista Naisista 1 ov 2 ov 3 ov tai % % enemmän Valinn. matematiikka 39 27 88 8 4 Valinn. fysiikka 71 58 81 19 0 Valinn. kemia 69 84 75 25 0 Valinn. ympäristötieto 59 59 100 0 0 Valinn. biologia 47 50 100 0 0 TAULUKKO 21c Ammatillisen toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden valinnat lukuvuonna 1995 96 luonnonvara-alalla Aine Suorittaneet Suoritusten laajuus jakauma (%) Kaikista Naisista 1 ov 2 ov 3 ov tai % % enemmän Valinn. matematiikka 19 39 100 0 0 Valinn. fysiikka 68 82 100 0 0 Valinn. kemia 82 76 100 0 0 Valinn. ympäristötieto 51 92 74 26 0 Valinn. biologia 10 0 0 100 0 Taulukot 22a c kuvaavat syksyllä 1995 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden toisen lukuvuoden valintoja syksyllä 1996. Taulukoista nähdään, kuinka monta prosenttia opiskelijoista on valinnut eri valinnaisopintoja, kuinka suuri osa näistä opiskelijoista oli naisia ja kuinka paljon eri laajuisia opintoja valittiin kaikilla aloilla, tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-alalla. TAULUKKO 22a Ammatillisen toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden valinnat toisena opiskeluvuotena, syksyllä 1996 kaikkien alojen keskiarvona Aine Suorittaneet Suoritusten laajuus jakauma (%) Kaikista Naisista 1 ov 2 ov 3 ov tai % % enemmän Valinn. matematiikka 53 51 90 7 3 Valinn. fysiikka 56 50 89 11 0 Valinn. kemia 52 51 90 5 5 Valinn. ympäristötieto 39 42 88 10 2 Valinn. biologia 27 26 77 23 0 27

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit TAULUKKO 22b Ammatillisen toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden valinnat opiskeluvuotena, syksyllä 1996 tekniikan ja liikenteen alalla Aine Suorittaneet Suoritusten laajuus jakauma (%) Kaikista Naisista 1 ov 2 ov 3 ov tai % % enemmän Valinn. matematiikka 58 59 95 0 5 Valinn. fysiikka 64 57 90 10 0 Valinn. kemia 59 61 75 13 13 Valinn. ympäristötieto 45 44 91 9 0 Valinn. biologia 52 50 50 50 0 TAULUKKO 22c Ammatillisen toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden valinnat opiskeluvuotena, syksyllä 1996 luonnonvara-alalla Aine Suorittaneet Suoritusten laajuus jakauma (%) Kaikista Naisista 1 ov 2 ov 3 ov tai % % enemmän Valinn. matematiikka 21 9 83 17 0 Valinn. fysiikka 43 36 86 14 0 Valinn. kemia 51 38 100 0 0 Valinn. ympäristötieto 26 49 73 15 13 Valinn. biologia 27 57 100 0 0 4.2 Hakeutuminen tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-alan koulutukseen, tutkintojen suorittaminen ja nais- ja miesopiskelijoiden määrät näiden alojen koulutuksessa Tavoitteeksi on esitetty myös, että kansalaisilla on mahdollisuudet hankkia tietoyhteiskunnan ja kestävän kehityksen edellyttämät matematiikan ja luonnontieteiden taidot sekä halu itsensä kehittämiseen näillä aloilla. Lisäksi pyritään siihen, että sukupuolten välinen tasa-arvo paranee niin, että tekniikan alojen uusista opiskelijoista yli 30 prosenttia on naisia. Kansalaisten halua ja valmiuksia hankkia kyseistä koulutusta kuvaa osaltaan opiskelijoiden matematiikan ja luonnontieteellisten opintojen valinnat ammatillisissa toisen asteen oppilaitoksissa, jotka on esitetty taulukoissa 21 ja 22. Sitä kuvaa myös tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-alan koulutuksen aloittaneiden määrät taulukossa 23 ja kyseisillä aloilla tutkinnon suorittaneiden määrät taulukossa 24. 28

Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa TAULUKKO 23 Ammatilliseen tutkintoon johtavan koulutuksen aloittaneet vuonna 1996 Kaikki tutkintoon Nuorisoasteen Aikuisten koulutus johtavat koulutukset koulutus Luonnonvara-ala 4336 3642 694 Tekniikka ja liikenne 29048 26756 2292 TAULUKKO 24 Tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-alalla suoritetut tutkinnot vuonna 1996 Ammatilliset Vakinaiset ammatti- Yliopistot oppilaitokset korkeakoulut Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia opiskelijoita % opiskelijoita % opiskelijoita % Luonnonvara-ala 3155 37,2 45 57,8 1949 49,1 Tekniikka ja liikenne 20596 17,1 110 19,1 2379 19,8 Taulukoista 24 ja 25 nähdään, että luonnonvara-alalla opiskelevien naisia on lähes yhtä paljon kuin miehiä.vuonna 1996 tutkinnon suorittaneista naisten osuus vaihtelee 37 prosentista ammatillisissa oppilaitoksissa 49 prosenttiin yliopistoissa. Sen sijaan tekniikan ja liikenteen opinnoissa ollaan toistaiseksi kaukana naisten osuuden tavoitteesta, joka on siis yli 30 prosenttia. Näiden lukujen vertailu myöhempien vuosien tilastoihin tuo esille mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. TAULUKKO 25 Tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-alan opiskelijamäärät eri opintoasteilla vuonna 1996 Ammatilliset Vakinaiset ammatti- Yliopistot oppilaitokset korkeakoulut Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia opiskelijoita % opiskelijoita % opiskelijoita % Luonnonvara-ala 8230 41 1369 49,7 22907 43,3 Tekniikka ja liikenne 66942 15,2 6290 16,1 28877 18,6 Taulukossa 25 esitetään nais- ja miesopiskelijoiden määrät tekniikan ja liikenteen opinnoissa ja luonnonvara-alalla sekä ammatillisissa oppilaitoksissa ja vakinaisissa ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. 29

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit 5 YLIOPISTOJEN JA AMMATTIKORKEA- KOULUJEN ALOITUSPAIKKATIEDOT 1995 97 Opetusministeriön matematiikan ja luonnontieteiden kehittämistalkoiden asiakirjassa esitetään tavoitteeksi, että vuonna 2002 yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on 14 000 aloituspaikkaa luonnonvara-alojen sekä tekniikan ja liikenteen koulutuksessa. Taulukossa 26 on esitetty koko maan yliopistojen uudet opiskelijat luonnontieteissä, maatalous- ja metsätieteissä ja teknis-tieteellisillä aloilla vuosina 1994 97. Tiedot ovat opetusministeriön KOTA-tietokannasta. Siinä uusiksi opiskelijoiksi on kirjattu ne, jotka ensimmäistä kertaa ilmoittautuivat yliopistojen asianomaisille koulutusaloille, joko läsnä tai poissaolevina, suorittamaan alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa. TAULUKKO 26 Yliopistojen uudet opiskelijat luonnontieteissä, maa- ja metsätaloustieteissä sekä teknillistieteellisillä aloilla vuosina 1994 97 Uudet opiskelijat Opintoala 1994 1995 1996 1997 Yht. Naiset Yht. Naiset Yht. Naiset Yht. Naiset Luonnontieteet 2 928 1 313 3 345 1 346 3 161 1 311 3 178 1 424 Maatalous- ja metsätieteet 336 185 407 234 382 194 367 197 Teknillistieteelliset alat 3 026 565 3 232 581 3 471 680 3 750 739 Yhteensä 6 290 2 063 6 984 2 161 7 014 2 185 7 295 2 360 Taulukon 26 mukaan opintonsa aloittaneiden kokonaismäärät ovat nousseet tasaisesti (16 %). Lisäys on ollut teknis-tieteellisillä aloilla 24 prosenttia, kun se luonnontieteissä ja maatalous- ja metsätieteissä on ollut 8 9 prosenttia. Naisten osuus opiskelijoista on luonnontieteissä vaihdellut 40 prosentista lähes 45 prosenttiin (vuonna 1997). Maatalous- ja metsätieteissä naisten osuus on ollut vielä suurempi, 51 57 prosenttia, vuonna 1997 se oli 54 prosenttia. Jatkuvasti se on pienin teknis-tieteellisillä aloilla, jossa nousu on ollut 18 prosentista vajaaseen 20 prosenttiin vuoteen 1997 mennessä. Kaikista näiden alojen opiskelijoista naisten osuus on pysynyt lähes samana, vuonna 1997 se oli 32 prosenttia. 30

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikat TAULUKKO 27 Ammattikorkeakoulujen nuorisoasteen aloituspaikat luonnonvara-aloilla sekä tekniikan ja liikenteen koulutuksessa vuosina 1995 97 Aloitusvuosi Luonnonvara-alat Tekniikka ja liikenne Aloituspaikat yhteensä yhteensä yhteensä 1995 276 3 188 3 464 1996 565 5 087 5 652 1997 575 7 248 7 823 Taulukosta 27 nähdään, että ammattikorkeakouluissa aloituspaikkojen määrä luonnonvara-aloilla on kasvanut yli kaksinkertaiseksi vuodesta 1995 vuoteen 1997. Tekniikan ja liikenteen aloilla lisäys on ollut 127 prosenttia. A l o i- tuspaikkojen kokonaislisäys näillä aloilla on ollut noin 128 prosenttia. Tämä aloituspaikkojen määrän suuri lisääntyminen johtuu siitä, että tilastossa esitettyinä vuosina useita uusia ammattikorkeakouluja aloitti toimintansa eli opistoasteen koulutusta muutettiin ammattikorkeakoulutukseksi, ja myös aikaisemmin toimintansa aloittaneita ammattikorkeakouluja laajennettiin. Kehittämistalkoiden tavoite, 14 000 aloituspaikkaa, esitettiin vuonna 1996. Silloin oli yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa luonnonvara-alojen sekä tekniikan ja liikenteen koulutuksessa yhteensä 12 666 aloituspaikkaa. Aloituspaikkojen määrän lisääntyminen oli odotettua nopeampaa, joten tämä tavoite saavutettiin jo vuonna 1997, jolloin oli 15 118 aloituspaikkaa. 31

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit 6 OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS 6.1 Arvosanakoulutus ja muu opintoviikkokoulutus Vuodesta 1996 lähtien Opetushallitus on rahoittanut lähinnä yliopistojen järjestämää koulutuspoliittisesti merkittävää lisäkoulutusta. LUMAhankkeessa koulutuksen tavoitteena on parantaa opettajien didaktista osaamista ja aineenhallintaa matematiikassa, ympäristö- ja luonnontiedossa sekä eri luonnontieteissä. Tarjonnassa kiinnitetään huomiota eri aineiden ja aihealueiden monipuolisuuteen sekä alueelliseen kattavuuteen. Koulutustarjouksia arvioitaessa tarkastellaan erityisesti sitä, miten hyvin koulutus vastaa sekä sille asetettuja tavoitteita että opetustyössä olevien opettajien tarpeita. Koulutus on opettajille maksutonta. TAULUKKO 28 Arvosanakoulutus Vuosi 1996 Vuosi 1997 Vuosi 1998" Oppiaine Aloittaneiden Aloittaneiden Aloittaneiden Yhteensä lkm lkm lkm Matematiikka 15 ov 418 60 478 20 ov* 20 30 30 80 40 ov** 12 12 Fysiikka 20 ov* 247 100 347 Kemia 20 ov* 135 78 213 Luonnontieteet*** 15 ov 592 127 20 739 Geografi 15 ov 20 20 Ympäristötiede 15 ov 20 71 91 Yhteensä 1 444 366 170 1 980 * Edellytyksenä 20 ov:n koulutukselle on aiemmin suoritetut 15 ov. ** Osana lisensiaattitutkintoa. *** Opinnot koostuvat eri luonnontieteistä. Vuoden 1998 luvut tarkoittavat alkuvuodesta hyväksyttyjen koulutustarjousten aloituspaikkojen määrää. 32

Täydennyskoulutukseen osallistuminen Osanottajia yhteensä 142: miehiä 35 ja naisia 107 70 60 50 Lkm 40 30 20 10 0 Uu T&P Hä Ky Mi Vaa K-S Kuo P-K Ou La Lääni KUVIO 13 Matematiikka 15 ja 20 ov: osallistujat lääneittäin Osanottajia yhteensä 128: miehiä 14 ja naisia 114 45 40 35 30 Lkm 25 20 15 10 5 0 Uu T&P Hä Ky Mi Vaa K-S Kuo P-K Ou La Lääni KUVIO 14 Ympäristö- ja luonnontieto, lo, 15 ov: osallistujat lääneittäin 33

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit Osanottajia yhteensä 69: miehiä 10 ja naisia 53 25 20 Lkm 15 10 5 0 Uu T&P Hä Ky Mi Vaa K-S Kuo P-K Ou La Lääni KUVIO 15 Ympäristötiede 15 ov: osallistujat lääneittäin Osanottajia yhteensä 79: miehiä 34 ja naisia 45 Lkm KUVIO 16 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Uu T&P Hä Ky Mi Vaa K-S Kuo P-K Ou La Lääni Kemia 20 ov: osallistujat lääneittäin 34

Täydennyskoulutukseen osallistuminen Osanottajia yhteensä 508: miehiä 160 ja naisia 348 160 140 120 100 Lkm 80 60 40 20 0 Uu T&P Hä Ky Mi Vaa K-S Kuo P-K Ou La Lääni KUVIO 17 Lyhytkestoinen 3 5 ov:n koulutus: osallistujat lääneittäin Osanottajia yhteensä 411: miehiä 154 ja naisia 257 90 80 70 60 Lkm 50 40 30 20 10 KUVIO 18 0 Uu T&P Hä Ky Mi Vaa K-S Kuo P-K Ou La Lääni Pilottien koulutus 1 ov: osallistujat lääneittäin 35

LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit Osanottajia yhteensä 1 337: miehiä 407 ja naisia 930 350 300 250 Lkm 200 150 100 50 0 Uu T&P Hä Ky Mi Vaa K-S Kuo P-K Ou La Lääni KUVIO 19 Kaikki yhteensä: osallistujat lääneittäin Muu opintoviikkokoulutus (3 5 ov) Vuonna 1996 tällaista koulutusta ei vielä järjestetty. Vuonna 1997 osallistujia oli 20 koulutusohjelmassa noin 500. Koulutusta järjestettiin muun muassa seuraavilta aloilta: genetiikka, geometria, mikrobiologia, tähtitiede ja ympäristötieto sekä esimerkiksi seuraavista aiheista: opetusmenetelmät, kokeellisuus luonnontieteissä, maasto-opetus ja karttaopetus. Vuodelle 1998 on jo hyväksytty 27 koulutusohjelmaa, joissa aloituspaikkoja on yhteensä 770. Uusia aiheita ovat muun muassa biotekniikka ja biokemia, lukiomatematiikan uudet alueet, maapallo ja avaruus ja fysiikan alku sekä LUMA-täydennyskoulutus lähihoitajille. Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämiseen liittyvä koulutus on osoittautunut tarpeelliseksi. Opettajien osallistumishalukkuus on ollut suuri. Pitkäjänteistä työtä edellyttävä arvosanakoulutus on kiinnostanut monia opettajia. Vuosina 1996 ja 1997 tarjolla olleeseen arvosanakoulutukseen on jo osallistunut 1 810 opettajaa. Vuodelle 1998 on jo tarjolla 170 aloituspaikkaa. Myös lyhytkestoisempi opintoviikkopohjainen koulutus on ollut haluttua. Vuodelle 1997 asetettiin muun opintoviikkokoulutuksen oletusarvoksi noin 300 opettajaa. Osallistujien kokonaismäärä 500 oli myönteinen yllätys. Vuodelle 1998 on jo tarjottu laajaa kirjoa erilaisia täydentäviä opintoja yhteensä 770 aloittajalle. Merkille pantavaa on ollut, että koulujen ylläpitäjät ovat suhtautuneet koulutukseen hakeutumiseen enimmäkseen myötämielisesti. Koulutukseen osallistuneet opettajat ovat usein olleet halukkaita kouluttamaan myös mui- 36