Tiedolla, kokeiluilla ja yhteistyöllä luodaan kestävää kehitystä



Samankaltaiset tiedostot
Ympäristöoikeudenmukaisuus ja kaupunkiluonto - lähiluonnon terveys ja hyvinvointivaikutukset

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta

YKn kestävän kehityksen raportti ja sen merkitys Suomelle SDPn tulevaisuusfoorumi Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Yhteiskuntasitoumuksen eteneminen: välitavoitteet. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Globaalin kestävän kehityksen Agenda2030:n toimeenpano Suomessa. Annika Lindblom, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta, YM

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Tampere /SiSu. Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin

Professori Eeva Furman. Suomen ympäristökeskus, Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli

Maapallon selviämisen mahdollisuudet. Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus

Kestävän kehityksen ja Agenda 2030:n toimeenpanon kansallinen seuranta. Sami Pirkkala

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Agenda2030. tiedolla toimeenpanoon. YM RYMO Eeva Furman/SYKE

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme Sauli Rouhinen, pääsihteeri

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Agenda2030. Marja Innanen, apulaispääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kestävä kehitys megatrendien maailmassa

Globaali kestävän kehityksen agenda ja vesitavoitteet Annika Lindblom pääsihteeri, kv. asiain neuvos, ympäristöministeriö

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

Tästä sitoumuksessa on kysymys

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Sini-viherympäristöön liittyvä urbanismi, ympäristöoikeudenmukaisuus. luontopohjaiset ratkaisut. Riikka Paloniemi Suomen ympäristökeskus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Muuttuvat mallit yhdyskunnan ja asumisen näkökulmasta. ARA - Yhdyskuntien uudistaminen Jukka Noponen

Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kaupunkirakenteen kehittyminen biodiversiteettihypoteesin näkökulmasta

Kestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: Suomi, jonka haluamme Pääsihteeri, ympäristöneuvos YTT Sauli Rouhinen Tampere 2.6.

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla

Marja Innanen Apulaispääsihteeri, Kestävän kehityksen toimikunta

Metsähallitus Luontopalvelut

Marja Innanen, apulaispääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävän kehityksen mentoriverkoston kokoaminen, toiminta sekä mentorointimallit Tytti Pantsar ja Jaana Nuottanen

1. oltava vision Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi mukaisia:

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Pääsihteeri, ympäristöneuvos Sauli Rouhinen Kohti kestävämpää Espoota

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Muutospolkuja tulevaisuuteen

Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha?

Kohti hiilineutraalia Pohjois-Karjalaa. Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto


Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Elinvoimaa resurssiviisaudesta

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

KULTU-kokeiluhankkeet

Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Luonto edistämään terveyttä myös kaupungeissa

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Kokeiluilla ihmislähtöistä ohjausta!

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

VAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )

Kohti resurssiviisautta Jyväskylän kaupungin ja Sitran yhteishanke

Perustehtävä ja arvot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet

Nature-based solutions mitä ratkaisuja ja mihin?

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Ekosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Visio kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.

Selonteko Agenda2030- toimeenpanosuunnitelmasta


Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Lataa Maailman tila Worldwatch-instituutti. Lataa

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Transkriptio:

Tiedolla, kokeiluilla ja yhteistyöllä luodaan kestävää kehitystä Eeva Furman Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli Suomen ympäristökeskus SYKE 15.12.2014

Alustukseni rakenne Miksi uusi tutkimustieto on tärkeää ja miten kytkeytyneitä asiat ovat? Mikä merkitys on käytännön kokeiluilla? Miten yhteiskuntasitoumuksista voi tulla merkityksellisiä?

Uusi tutkimustieto voi paljastaa, että oletuksemme ja oppimamme tieto ei aina pidä paikkaansa

Politiikka-arvioinnit osoittavat, että asiat eivät ole vain sitä miltä ne näyttävät; niillä voi olla epäsuoria ja odottamattomia vaikutuksia ja usein löytyy yllättäviä keskinäisiä yhteyksiä

Ihminen ja luontoympäristö

Maatalousmaan osuus Maankäyttö ja allerginen herkistyminen (A) (B) d lt 0.6 Agricultural land 0.0 0.1 0.2 0.3 0.4 Metsämaan Forest osuus terve Healthy Atopic 0.1 0.15 0.2 0.25 0.3 allergiaherkkä 0.2 0.4 0.6 0.8 1.0 Allergiaherkkyys lisääntyy kun metsä- ja maatalousmaan osuus kodin ympäristössä (3 km) vähenee Ruokolainen ym. 2014 Allergy

Biodiversiteettihypoteesi Monipuolinen ympäristön mikrobilajisto Terve ihmisen mikrobilajisto Supistunut ympäristön mikrobilajisto Vinoutunut ihmisen mikrobilajisto Immunologinen suoja Immunologinen suoja murtunut von Hertzen, Hanski & Haahtela 2011 EMBO Reports

Luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden katoaminen ja tulehdussairauksien lisääntyminen - kaksi globaalia megatrendiä voivat olla yhteydessä toisiinsa Luonnon monimuotoisuus Tulehdussairaudet astma heinänuha vuosi vuosi WWF 2010 Latvala J, et al. Finnish Conscripts. Brit Med J 2005 von Hertzen L, Hanski I, Haahtela T. EMBO Report 2011

Krooniset immuuni/tulehdussairaudet tyypillisiä moderneille kaupunkiyhteiskunnille - entä kansantaloudelliset kustannukset? Allergia ja astma Krooniset suolistotulehdukset, keliakia Neurologiset sairaudet Pelkästään allergioiden ja astman kustannukset Suomessa ovat yli 1,3 Mrd. EUR/v Diabetes, lihavuus, syöpä, depressio. Haahtela T 2013

Viherrakenne mukaan aluesuunnitteluun SYKE Leena Kopperoinen, SYKE

Luonnonmukaiset ratkaisut vienti- ja kotimaan markkinoille

Suomi on strategioiden maa. Nykyisessä hallitusohjelmassa niitä on 200, näistä KeKeen liittyviä 46. Suomella erinomainen kansainvälinen maine kestävänä ja hyvänä maana Strategioista ei kuitenkaan ole hyötyä, ellei niitä toimeenpanna. Tarvitaan kaikkien suomalaisten ja Suomessa toimivien aktivoitumista: niin kansalaisten, yritysten, hallinnon, poliitikkojen kuin tutkijoidenkin

Suomen materiaali- ja energiajärjestelmät

Suomi osana globaaleja tuotannon ja kulutuksen prosesseja Luonnonvarojen kasvava käyttö Kasvihuonekaasujen päästöjen kasvu Ekosysteemipalveluiden köyhtyminen Jätteiden ja muiden päästöjen kasvu

Järjestelmämuutos: kohti kiertotaloutta VÄHÄN VÄHÄN VÄHÄN TURVATAAN LUODAAN

Välttämättömyys on myös mahdollisuus Vihreys, resurssiviisaus ja vähähiilisyys ovat tulevaisuudessa maiden, kaupunkien ja yritysten keskeisiä kilpailuvaltteja Millaiset maat ja alueet tulevat hyvin toimeen tulevaisuudessa? Millaiset yritykset pärjäävät tulevaisuudessa? Missä ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua?

Yksittäisistä innovaatioista järjestelmien muuttumiseen 1. Muutospaineita toimintaympäristöstä 2. Hallitsevan järjestelmän destabilisointi 3. Paikallisia kokeiluja

Paikallisia kokeiluja Mahdollistetaan pilotteja ja kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten

Suomen metatason kokeilu: Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukset Tavara Trading Kierrätyskeskus Kiinteistö Oy Akavatalo 19

Sitoutujatyypit yritykset 23 kpl oppilaitokset + koulut 25 kpl muu hallinto 11 kpl elinkeinoelämän etujärjestö 5 työmarkkinajärjestö 1 kansalaisjärjestö 8 kpl maakunta 1 kaupunki 2 ministeriöt 2 muu yhteisö 8 päiväkoti 1 puolue 1 yksityishenkilö 5 Sitoutumistyypit luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat 27 resurssiviisas talous 15 kpl yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin 15 hiilineutraali yhteiskunta 12 vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta 8 työtä kestävästi 8 luonnon kantokykyä kunnioittava päätöksenteko 7 kestävät yhdyskunnat 4

Sitoutujatyypit yritykset 23 kpl oppilaitokset + koulut 25 kpl muu hallinto 11 kpl elinkeinoelämän etujärjestö 5 työmarkkinajärjestö 1 kansalaisjärjestö 8 kpl maakunta 1 kaupunki 2 ministeriöt 2 muu yhteisö 8 päiväkoti 1 puolue 1 yksityishenkilö 5 Sitoutumistyypit luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat 27 resurssiviisas talous 15 kpl yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin 15 hiilineutraali yhteiskunta 12 vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta 8 työtä kestävästi 8 luonnon kantokykyä kunnioittava päätöksenteko 7 kestävät yhdyskunnat 4

Kestävän kehityksen tavoitteiden ja toimenpiteiden koordinointi Valtioneuvoston kanslia Kuka Suomessa sparraa, seuraa, kokoaa, analysoi? Kuka kommunikoi saavutuksistamme muiden maiden kanssa? SITRA Kansalaisjärjestö Esim. DEMOS

Why are we, whose very livelyhood depends on the knowledge accumulated over the ages, so reluctant to act on new environmental knowledge? David Tilman, Balzan palkinnonsaaja 2014