VUOSIKERTOMUS 2012
VUOSIKERTOMUS 2012
Tuikkujahti sai suuren suosion; mukaan ilmoittautui 92 luokkaa ja yhteensä 1 689 oppilasta. Tuikkujahti jatkui vuoden 2013 tammikuun loppuun asti. 4 PUHAS OY 2012
SISÄLTÖ TÄSSÄ VUOSIKERTOMUKSESSA Vuosi 2012 lyhyesti 06 Perustietoa yhtiöstä 06 Toimitusjohtajan katsaus 08 Johtaminen ja hallinto 09 Kehityshankkeet ja rakentaminen 10 Keräys ja palvelupisteet 12 Asiakaspalvelu 14 Keräys ja kuljetus 16 Kontiosuon jätekeskus 18 Jätemäärät ja hyödyntäminen 20 Sosiaalinen vastuu 22 Ympäristövastuu 24 Taloudellinen vastuu 26 Hallituksen toimintakertomus 28 Tilinpäätöstiedot 33 Tilintarkastuskertomus 42 Karjalan messuilla kesäkuussa 2012 annettiin jäteneuvontaa. Sivulla 23 Neuvontaan ja lajitteluun satsattiin Toimitusjohtajan katsaus sivulla 8 Itä-Suomen kunnallisten jäteyhtiöiden ja Varkauden Aluelämpö Oy:n yhteinen ekovoimalaitoshanke eteni. Aiheesta lisää sivulla 11 Yhtiö täytti 15 vuotta Lue lisää sivulta 23 JULKAISIJA Vuonna 2012 toteutettiin Roskasakki ja suuri kierrätysseikkailu -tehtäväkirja Puhas Oy TOIMISTO Jokikatu 7, 80220 Joensuu LASKUTUSOSOITE PL 148, 80101 Joensuu etunimi.sukunimi@puhas.fi www.puhas.fi TAITTO Mainostoimisto Idealmainos Oy PAINOPAIKKA Offsetpaino L. Tuovinen Ky PAPERI KANSI Constellation Snow Arpa / Raita 280g SISÄSIVUT 4CC 100g Lue lisää viestinnästä sivulta 23 PUHAS OY 2012 5
1 Uudet nettisivut julkaistaan 1 Uudet seka- ja biojätekuljetusurakat alkavat 1 Yhtiön 15-vuotisjuhla energiaseminaarin merkeissä 1 Itä-Suomen jäteyhtiöiden jäteneuvontayhteistyö käynnistyy 3 Osallistutaan Kiinteistöliiton paneelikeskusteluun 5 Vaarallisten jätteiden keräystempaukset 1 2 3 4 5 6 VUOSI 2012 LYHYESTI 2 Yhtenäiset termit ja lajitteluohjeet käyttöön jäteneuvontayhteistyön puitteissa 4 Yhtiökokous 4 Ekovoimalaitoksen aiesopimus hyväksytään 6 Vanhan loppusijoitusalueen pintarakenneurakka alkaa 6 Karjalan messut 6 Sähkölaitteiden ja vaarallisten jätteiden keräyspäivä 6 Kodin lajitteluopas ja kompostointioppaat ilmestyvät Puhas Oy kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, toiminta rahoitetaan jätemaksuilla perustettu vuonna 1997 ei tavoittele voittoa, ei jaa osinkoa kilpailuttaa jätekuljetukset, ei omista omaa kalustoa Puhas Oy (31.12.2012) 5 osakaskuntaa liikevaihto 8,45 milj. euroa asukasmäärä 111 267 asiakasmäärä 28 134 jäteastiatyhjennyksiä n. 590 000/vuosi sekajätteiden aluekeräyspisteitä 56 (ei sis. Ilomantsia) ekopisteitä 57 vaarallisen jätteen ja sähkölaitteiden keräyspisteitä 10 loppusijoitusalueita 1 Visio Olemme Itä-Suomen halutuin ympäristöystävällisiä jätehuoltopalveluita tuottava yhteistyökumppani. 56 SEKAJÄTTEIDEN EKOPISTETTÄ ALUEKERÄYSPISTETTÄ 57 6 PUHAS OY 2012
7 Vanhan loppusijoitusalueen pintarakenneurakan teko 9 Koululaisten tuetut jätekeskusvierailut jatkuvat 9 Rakennusjätteen lajitteluopas ilmestyy VUOSI 2012 LYHYESTI 11 Tuikkujahti alkaa 11 Roskasakki-puuhakirja valmistuu 11 Viiden ekopisteen saneeraukset valmistuvat 11 UFF-yhdistyksen vaatekeräys ekopisteillä alkaa 11 Ekovoimalaitoksen YVA-yleisötilaisuus pidetään 7 8 9 10 11 12 8 Yhtiökokous, periaatepäätös ekovoimalaitoshankkeeseen lähtemisestä 10 Vanhan loppusijoitusalueen pintarakenneurakka valmistuu 10 Ely-keskuksen viranomaistarkastus 10 Ekovoimalaitoksen esisuunnittelu aloitetaan 12 Ekovoimalaitosyhtiö Riikinvoima Oy perustetaan 12 Liikennebiokaasuhanke päättyy Strategiatyö 10 VAARALLISEN JÄTTEEN JA SÄHKÖLAITTEIDEN KERÄYSPISTETTÄ Toiminta-ajatus ja liikeidea Olemme kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tehtävänä on järjestää omistajakuntiensa lakisääteinen jätehuolto. Tarjoamme jätelainsäädännön mukaisia jätehuoltopalveluja, jäteneuvontaa, jätteiden kierrätystä ja loppusijoitusta osakaskunnillemme, muille kunnille ja yrityksille Pohjois-Karjalan alueella. Arvot ja toimintaperiaatteet Kaikessa toiminnassamme pyrimme kestävän kehityksen mukaiseen elinkaariajatteluun ja ympäristönäkökohtien huomioimiseen. Toimintamme on asiakaslähtöistä ja kokonaisvaltaista. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti. Huolehdimme henkilöstömme hyvinvoinnista ja osaamisesta. 1 LOPPUSIJOITUSALUE Puhas Oy:n osakaskunnat OSAKAS OSAKKEET KPL Ilomantsi 69 Joensuu 685 Kontiolahti 94 Liperi 101 Polvijärvi 51 OSAKASKUNTIEN ASUKASMÄÄRÄ ON YHTEENSÄ 110 267 POLVIJÄRVI Omistusosuus 5,1 % Asukasluku 4 730 LIPERI Omistusosuus 10,1 % Asukasluku 12 404 KONTIOLAHTI Omistusosuus 9,4 % Asukasluku 14 245 JOENSUU Omistusosuus 68,5 % Asukasluku 74 195 ILOMANTSI Omistusosuus 6,9 % Asukasluku 5 693 PUHAS OY 2012 7
Neuvontaan ja lajitteluun satsattiin Vuoden 2012 toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin kiitokset kuuluvat koko henkilöstölle. Vuosi 2012 oli yhtiön kuudestoista toimintavuosi. Toiminimensä yhtiö vaihtoi vuoden 2011 lopussa Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:stä Puhas Oy:ksi. Yhtiö huolehti viiden osakaskunnan asukkaiden, teollisuuden ja elinkeinoelämän tuottamista jätteistä. Taloudellinen tulos oli hyvä. Henkilökuntaa yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 18 henkilöä. U usi jätelaki tuli voimaan 1.5.2012. Jätelaki lähtee siitä, että kaikessa toiminnassa täytyy vähentää syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jäte on siis ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten. Toissijaisesti jäte voidaan kierrättää. Kolmantena mahdollisuutena on hyödyntää jäte materiaalina tai energiana, jos kierrätys ei ole mahdollista. Vasta viimeisenä vaihtoehtona tulee loppusijoitus kaatopaikalle. Tavoitteena on kuitenkin, että kaatopaikalle ei juuri tarvitsisi loppusijoittaa jätteitä. Jätelaki ei muuta yhdyskuntajätehuollon vastuusuhteita, mutta selkeyttää toimijoiden rooleja. Kuntien vastuulle kuuluu asumisen, terveys- ja sosiaalitoimen, koulutuksen, julkisen hallinnon ja palvelujen jätehuollon järjestäminen. Kunnat järjestävät näiden kiinteistöjen yhdyskuntajätteiden kuljetuksen, kierrätyksen, hyödyntämisen ja loppukäsittelyn. Uusi jätelaki tuo tuottajille jätehuoltovastuun pakkausten jätehuollon järjestämisessä. Parhaillaan valmistellaan asetusta, jossa säädetään tarkemmin tuottajien velvoitteet. Tuottajien on järjestettävä pakkausten keräys maksutta kuluttajille vuoden 2014 keväästä alkaen. Orgaanisen jätteen ja muovijätteen kaatopaikkasijoittaminen tullaan kieltämään vuoden 2016 alusta. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön täytyy parantaa nopealla aikataululla jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttöä. Energiahyötykäyttöön liittyen yhtiö käynnisti ekovoimalaitoksen esiselvitysprojektin yhteistyössä muiden jäteyhtiöiden kanssa syksyllä 2010 Leppävirran kuntaan Riikinnevalle. Vuonna 2010 tehtyä esiselvitystä ja kattilamitoitusta tarkennettiin kevään ja kesän aikana. Projektissa on mukana seitsemän jäteyhtiötä Itä- ja Keski-Suomesta sekä Varkauden Aluelämpö Oy Varkaudesta. Hanke etenee suotuisasti, sillä jäteyhtiöt ja Varkauden Aluelämpö Oy allekirjoittivat joulukuussa osakassopimuksen ja perustivat ekovoimalaitoshanketta varten voimayhtiön, Riikinvoima Oy:n. Marraskuussa valmistui myös ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ympäristölupaa laitokselle haetaan alkuvuodesta ja lupapäätös odotetaan saatavaksi syksyllä 2013. Syksyllä 2012 aloitettiin laitoksen varsinainen esisuunnittelu laitoksen kilpailutusta varten. Leppävirran Riikinnevalle suunnitellun ekovoimalaitoksen rakentaminen ja sen rahoitusjärjestelyt kilpailutetaan kevään 2013 aikana. Varsinainen investointipäätös laitoksen rakentamisesta tehdään syksyllä heti, kun ympäristölupa on saatu. Yhtiön biojätteet menivät BioKymppi Oy:n käsiteltäväksi, jonka osakkaana myös Puhas Oy on. Laitoksessa biojätteet saatetaan mädätysreaktoriin. Mädätysreaktorissa muodostuu metaanikaasua, josta saadaan lämpöä ja sähköä. Prosessista jäävä mädätysjäännös käytetään peltojen lannoitteena. Materiaali- ja energiahyötykäyttöä parannetaan vuonna 2013 lajittelemalla kaikki pien- ja pakettiautotuojien jätteet. Lisäksi yrityksiltä tulevan rakennusjätteen materiaali- ja energiahyötykäyttöä lisätään lajittelemalla jätteet koneellisesti jätekeskuksessa. Rakennusjätteistä lajitellaan erikseen hyötykäyttöön puu, metalli ja poltettava jäte. Metalli menee materiaalikierrätykseen, puu menee poltettavaksi perinteiseen voimalaitokseen ja poltettava jäte menee jätteenpolttolaitokseen. Valtakunnallisen jätesuunnitelman kierrätystä ja energiahyödyntämistä koskevat tavoitteet ja uusi jätelaki tuovat lähivuosiksi kovia haasteita. Jotta haasteisiin pystytään vastaamaan, on syvennettävä yhteistyötä naapurijäteyhtiöiden kanssa, lisättävä neuvontaa ja tiedottamista, panostettava syntypaikkalajitteluun ja sen kehittämiseen, kehitettävä lajittelumenetelmiä ja tehtävä investointeja tarvittaviin laitteisiin. Jätteiden kuljetusten hallinta siirtyi vuoden alusta Joensuun, Liperin, Kontiolahden ja Polvijärven alueella Puhas Oy:lle. Kuljetukset kilpailutettiin syksyllä 2011 ja uudet kuljetusurakat alkoivat vuoden 2012 alusta. Kilpailun voitti Joensuussa, Kontiolahdessa ja Liperissä HFT Network Oy ja Polvijärvellä Kuljetusliike Kettunen Oy. Kuljetusten ohja- 8 PUHAS OY 2012
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Yhtiö oli mukana toteuttamassa lapsille kierrätysaiheisia puuhakirjoja. usta ja jäteneuvontaa varten käynnistettiin asiakaspalvelu, joka valvoo kuljetuksia, neuvoo asiakkaita jäteasioissa ja hoitaa laskutuksen. Neuvontaan ja tiedottamiseen satsattiin paljon vuonna 2012. Itä-Suomen jäteyhtiöt aloittivat vuoden 2012 alusta yhteisen jäteneuvontahankkeen. Hankkeessa on Puhas Oy:n lisäksi Jätekukko Oy, Metsäsairila Oy ja Ylä-Savon Jätehuolto Oy. Yhteisessä hankkeessa tehdään keskitetysti mm. neuvontaoppaita, lapsille kierrätysaiheisia puuhakirjoja, asiakaslehtiä, asiakaskalenteria, nettisivujen kehitystä sekä yhteistyötä kouluihin ja viranomaisiin. Neuvonnan ja tiedottamisen tarkoituksena on vähentää jätteen syntymistä ja lisätä asukkaiden omatoimista jätteiden lajittelua. Kaikki vuodelle 2012 asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Kiitokset kuuluvat koko henkilöstölle. Jarmo Junttanen toimitusjohtaja JOHTAMINEN JA HALLINTO Ylin päätäntävalta on yhtiökokouksella, joka kokoontui vuonna 2012 yhden kerran varsinaiseen yhtiökokoukseen ja yhden kerran ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Ylimääräinen yhtiökokous järjestettiin ekovoimalaitoksen osakassopimuksen päättämisestä. Yhtiöllä on hallitus, jossa on edustus yhtiön jokaisesta osakaskunnasta. Hallitukseen kuuluu 7 varsinaista jäsentä ja 7 henkilökohtaista varajäsentä. Hallitus vastaa yhtiön toiminnasta, taloudesta ja strategisesta suunnittelusta. Hallitus kokoontui vuoden 2012 aikana 14 kertaa. Yhtiön tilintarkastajina toimivat Ernst & Young Oy:n tilintarkastajat KHT Katja Pesonen ja KHT Eero Huusko. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Jarmo Junttanen. PUHAS OY 2012 9
KEHITYSHANKKEET JA RAKENTAMINEN KONTIOSUON JÄTEKESKUS Kontiosuon jätekeskuksen alueella tehtiin vanhan jätetäyttöalueen pintarakennetöitä noin 2,8 hehtaarin alueella. Pintarakentaminen saatiin ympäristöluvan mukaisesti valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Alueen kehittämissuunnitelmiin panostettiin vuoden aikana. Alueella aloitettiin laajennusalue 2.:n pohjarakenteen ja laajennusalue 1.:n kaasunkeräysjärjestelmän suunnittelutyöt sekä laajennusalue 1.:n korotussuunnitelman laatiminen. Lisäksi käynnistettiin jätekeskusalueen vesien johtamisen ja käsittelyn tehostamissuunnitelman laatiminen. Pientuojien jätteiden lajittelukenttää laajennettiin ja tehostettiin lisäämällä lajittelulavoja. Lajittelukentän turvallisuutta parannettiin turva-aidoilla. LIIKENNEBIOKAASUHANKE Yhtiön hallinnoimana jatkettiin 1.2.2010 aloitettua EAKR-rahoitteista 3-vuotista Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehittämishanketta, jonka tavoitteena oli luoda edellytyksiä liikennebiokaasun tuotannolle ja jakelulle sekä verkoston laajenemiselle maakunnassa ja maakunnan ulkopuolella. Hankkeessa selvitettiin, voitaisiinko Kontiosuon kaatopaikkakaasua jalostaa liikennepolttoaineeksi. Hanketta hallinnoi Puhas Oy. Päärahoittaja oli Pohjois- Karjalan maakuntaliitto (EAKR) ja osarahoittajia olivat JOSEK Oy, Joensuun kaupunki, Kiteen kaupunki, Kontiolahden kunta, BioKymppi Oy, Doranova Oy ja Jätekukko Oy. Hanke päättyi vuoden lopussa. Selvitykset ja tutkimukset osoittivat, ettei kannattavaan liiketoimintaan vaadittavia teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä kaatopaikkakaasun jalostamiseksi liikennekäyttöön ole. 10 PUHAS OY 2012
KEHITYSHANKKEET JA RAKENTAMINEN EKOVOIMALAITOSHANKE Itä-Suomen kunnallisten jäteyhtiöiden ja Varkauden Aluelämpö Oy:n yhteinen ekovoimalaitoshanke eteni. Osakkaat allekirjoittivat joulukuussa osakassopimuksen ja perustivat voimayhtiön, Riikinvoima Oy:n. Laitoksen varsinainen esisuunnittelu aloitettiin syksyllä, ja ympäristövaikutusten arviointiselostus jätettiin viranomaiselle joulukuussa. Hanke etenee ympäristöluvan hakemisella. Tavoitteena on, että investointipäätös laitoksen rakentamisesta tehdään syksyllä 2013. Laitoksen on suunniteltu valmistuvan vuoden 2015 loppuun mennessä. Ekovoimalaitoksen polttoaineena tulee olemaan kotitalouden sekajäte. Kotitaloudessa jätteet tultaisiin lajittelemaan entistä paremmin, eli kaikki hyötyjätteet biojäte mukaan lukien eroteltaisiin pois ja loppujäte menisi poltettavaksi. Syksy 2010 ekovoimalaitoshanke käynnistyy Kevät 2011 ensimmäinen teknis-taloudellinen esiselvitys valmistuu (Ramboll Finland Oyj) Maaliskuu 2012 toinen teknis-taloudellinen esiselvitys valmistuu (Åf-Consult Oy) rahoitusselvitys valmistuu (Inspira Oy) 11.12.2012 Riikinvoima Oy perustetaan Syksy 2012 selvityksiä tarkennetaan (Nonagon Oy, Oxford Oy) Kevät/kesä 2012 hankeosapuolet hyväksyvät aiesopimuksen Marraskuu/2012 hankeosapuolet hyväksyvät osakassopimuksen Vuodenvaihde 2012/2013 YVA valmistuu ja ympäristöluvan hakeminen alkaa Kevät 2013 osayleiskaava ja asemakaava valmistuvat Syksy 2013 ympäristölupa investointipäätös rakentaminen alkaa Vuoden 2015 loppu ekovoimalaitos valmis 2010 2011 2012 2013 2014 2015 PUHAS OY 2012 11
KERÄYS- JA PALVELUPISTEET Ekopisteet Yhtiön ylläpitämiä hyötyjätteiden keräyspisteitä. Käyttöoikeus kaikilla kotitalouksilla. 58 kpl: - lasi 57 pisteessä - metalli 57 pisteessä - kartonki 36 pisteessä - paperi 48 pisteessä - vaatteet 23 pisteessä - kartongin ja paperin keräyksestä huolehtii Paperinkeräys Oy tuottajavastuulain mukaisesti ja vaatteiden keräyksestä UFF-yhdistys. Veloitukseton käytettäessä, palvelu katetaan perusmaksulla. Vuoden aikana uudistettiin 5 ekopistettä Paperinkeräys Oy:n kanssa, joista kolme yhteistyössä S-ryhmän kanssa. Vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden keräyspisteet Yhtiön kustantamia kotitalouksien vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden keräyspisteitä, joissa vastaanotetaan mm. öljyt, akut, maalit, lääkkeet ja käytöstä poistetut sähkölaitteet. 10 keräyspistettä, lisäksi 18 sopimusapteekkia. Veloitukseton kotitalouksille käytettäessä - vaarallisten jätteiden keräys katetaan perusmaksulla - sähkölaitteiden keräyksen maksavat tuottajayhteisöt tuottajavastuulain mukaisesti. Vaarallisten jätteiden keräystempaukset järjestettiin keväällä Tuupovaarassa, Kiihtelysvaarassa ja Ilomantsissa. Sähkölaitteiden ja vaarallisten jätteiden keräyspäivä järjestettiin kesällä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kemian opiskelijoiden kanssa. 12 PUHAS OY 2012
KERÄYS- JA PALVELUPISTEET 58 EKOPISTETTÄ 10 VAARALLISTEN JÄTTEIDEN JA SÄHKÖLAITTEIDEN KERÄYSPISTETTÄ Kontiosuon jätekeskus Yhtiön ylläpitämä jätteiden käsittely- ja loppusijoitusalue. Alueella on pientuojien jätteille oma lajittelualue. Maksut jätekeskushinnaston mukaan. Kiinteistökohtainen keräys Kiinteistön omia tai useamman kiinteistön yhteisiä seka- ja biojäteastioita. Yhtiö vastaa astioiden tyhjennyksistä. 22486 keräyskohdetta: - sekajäte - biojäte. Jäteastian tyhjennystapahtumiin perustuva kuntien jätetaksan mukainen jätemaksu. Aluekeräyspisteet Yhtiön ylläpitämiä asumisessa syntyvän sekajätteen keräyspaikkoja. Käyttöoikeus ainoastaan aluekeräyspisteen vuosimaksun maksavilla asiakkailla. 56 kpl, joista 53 kpl ympäri vuoden käytettäviä ja 3 kpl vain kesäkäytössä olevia. Kiinteä kuntien jätetaksan mukainen vuosimaksu. PUHAS OY 2012 13
ASIAKASPALVELU Asiakaspalvelumme vuosi käynnistyi vilkkaasti. Tammikuun aikana asiakaspalveluun tuli kiivaimmillaan jopa 500 puhelua päivässä. Tilanne tasoittui kuitenkin helmikuun aikana, kun uudet kuljetusurakat oli saatu kunnolla käyntiin. Asiakaspalvelua annettiin pääsääntöisesti puhelimitse. Asiakaspalvelu vastasi vuoden aikana 19655 puheluun. Eniten asiakkaat soittivat jäteastian tyhjennyksiin ja jäteneuvontaan liittyvissä asioissa sekä päivittivät asiakastietojaan. Asiakkaita palveltiin myös sähköpostilla, toimistolla ja palautelomakkeen kautta. Asiakkaita tiedotettiin jätehuollon järjestämiseen liittyvistä asioista laskujen mukana lähetetyillä asiakaskirjeillä. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin aktiivisesti myös yhtiön nettisivuilla. Asiakaspalveluun tulleet puhelut SOITON AIHE % KPL Astian tyhjennys 41 10 845 Asiakastiedot 17 4 462 Laskutus 14 3 649 Neuvonta 23 5 997 Palaute 3 812 Katkennut puhelu 1 268 Yhdistetty puhelu 1 317 14 PUHAS OY 2012
ASIAKASPALVELU Jätehuollon järjestäminen KERÄYSPAIKKA % Aluekeräyspiste, ympärivuotinen käyttö (1389 kpl) 5 % Aluekeräyspiste, vapaa-ajan käyttö (3431 kpl) 12 % Kiinteistökohtainen jäteastia, omakotitalot (17663 kpl) 62 % Kiinteistökohtainen jäteastia, vapaa-ajan käyttö (1089 kpl) 4 % Kiinteistökohtainen jäteastia, taloyhtiöt (1928 kpl) 7 % Kimppa-astia, ympärivuotinen käyttö (2067 kpl) 7 % Kimppa-astia, vapaa-ajan käyttö (744 kpl) 3 % JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET YHTENÄISTETTIIN Yhtiö teki yhteistyötä jätehuoltoasioissa kuntien valvontaviranomaisten ja Joensuun alueellisen jätelautakunnan kanssa. Joensuun alueellinen jätelautakunta aloitti toimintansa keväällä 2012, ja jätehuollon viranomaistehtävät siirrettiin kunnilta jätelautakunnalle. Jätelautakunta päätti uusista jätehuoltomääräyksistä ja ne astuivat voimaan 1.9.2012 alkaen. Määräykset yhtenäistettiin kaikkien osakaskuntien alueella. Kunnan jätehuollon työnjako Viranomaistehtävät Joensuun alueellinen jätelautakunta jätehuoltomääräysten hyväksyminen ja poikkeamisesta päättäminen jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen jätetaksan hyväksyminen jätemaksujen maksuunpano ja kohtuullistamispäätökset Palvelutehtävät Puhas Oy jätteen kuljetus, vastaanotto ja käsittely jäteneuvonta jätemaksujen laskutus jätehuollon asiakaspalvelu ja asiakasrekisterin ylläpito Valvontatehtävät Ely-keskus ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat jätehuollon lainsäädännön noudattamista PUHAS OY 2012 15
KERÄYS JA KULJETUS UUDET SEKA- JA BIOJÄTTEIDEN KULJETUSURAKAT Yhtiö hoiti seka- ja biojätteiden kuljetusten järjestämisen Joensuussa, Kontiolahdella, Liperissä ja Polvijärvellä. Kunnan kilpailuttaman jätteenkuljetusjärjestelmän uudet seka- ja biojätteiden kuljetusurakat alkoivat vuoden alussa. Kuljetukset kilpailutettiin syksyllä 2011 ja urakat kestävät 31.5.2016 saakka. Seka- ja biojätteiden kuljetuksia hoiti Joensuussa, Liperissä ja Kontiolahdessa HFT Network Oy sekä Polvijärvellä Kuljetusliike Kettunen Oy. Yhtiöllä ja kuljetusyrityksillä on käytössä sähköinen ajonohjausjärjestelmä, TCS, josta kuljettaja näkee autossa päivän ajoreitin astiatyhjennyksineen, kuittaa tyhjennyksen järjestelmään ja tiedot siirtyvät reaaliaikaisesti ja automaattisesti asiakastietoihin. Biojätteiden erilliskeräys laajennettiin Kiihtelysvaaraan, Tuupovaaraan, Enoon ja Uimaharjuun. Tämän yhteydessä sekajätereittejä uudistettiin ja yhdenmukaistettiin. 16 PUHAS OY 2012
KERÄYS JA KULJETUS UUTENA PALVELUMUOTONA KÄYNNISTETTIIN NOUTOPALVELU HYÖTYJÄTTEIDEN JA VAARALLISTEN JÄTTEIDEN KULJETUKSET Ekopisteissä kerättyjen hyötyjätteiden kuljetukset hoitivat Kuljetusliike Kettunen Oy ja Joensuun Kierrätys-Kuljetus Oy. Vaarallisten jätteiden kuljetukset hoiti Lassila & Tikanoja Oyj. UUTTA PALVELUTARJONTAA ASTIAMYYNTI JA NOUTOPALVELU Kontiosuon jätekeskuksella aloitettiin seka- ja biojäteastioiden sekä kompostoreiden myynti. Vuoden aikana käynnistettiin myös noutopalvelu, joka noutaa kotitalouksilta erillistä maksua vastaan pakettiautolla jätteitä, joita ei voi laittaa jäteastiaan, esim. kodinkoneita ja huonekaluja. PUHAS OY 2012 17
8 JÄTTEIDEN LAJITTELUKENTTÄ Ulos Haravointijätteet ja risut 13 Huom! Vuoden 2013 alusta alkaen Pakettiautot lajitteluun. Punnitus ja maksu vastaanottoportilla. Henkilöautojen kassa palvelee lajittelukentällä. Sähkölaitteet Lasi Kartonki Paperi UFF:n vaatekeräys Kassa henkilöautot Henkilöautot Pakettiautot LAJITTELE OPASTEIDEN MUKAAN metalli, puu, maa- ja kiviainekset, kestopuu ja sekajäte Henkilöautot Pakettiautot 7 8 5 2 6 8 3 4 1 1 VASTAANOTTORAKENNUS Vastaanottorakennuksessa on asiakaspalvelupiste, vaaka, sosiaalitilat, työhuoneet ja tila vierailujen järjestämiseen. Kaikki jätekeskukseen tulevat ja sieltä lähtevät ajoneuvot, lukuun ottamatta henkilöautoja, punnittiin autovaa alla. Vuoden aikana tehtiin yhteensä 21 546 punnitusta eli keskimäärin 84 tapahtumaa joka arkipäivä. 2 VARASTOHALLI Varastohallissa säilytetään jätehuoltotarvikkeita ja -kalustoa. 3 HUOLTORAKENNUS Huoltorakennuksessa on autotalli, vaarallisten jätteiden käsittely- ja varastointitila ja kaluston pesutila. 4 VAARALLISTEN JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPISTE Pisteessä on omat vastaanottopaikat erilaisille vaarallisille jätteille, jotka lähtevät jatkokäsittelyyn muualle. 6 ÖLJYISET MAAT Öljyiset maat vastaanotettiin kahteen valutusluiskaaltaaseen esikäsittelyyn ja siirrettiin sen jälkeen öljyisten maiden käsittelykentälle kompostoitumaan. 7 TEOLLISUUSLIETTEET Kaatopaikkakelpoiset teollisuuden lietteet otettiin vastaan öljynerotuskaivolla varustettuun erityisaltaaseen. Erityisaltaaseen jäänyt kuiva hiekkasakka siirrettiin loppusijoitusalueelle. 8 PIENTUOJIEN JÄTTEIDEN VASTAANOTTOKENTTÄ Pientuojien on lajiteltava erikseen lasi, metalli, kartonki, paperi, puu, maa- ja kiviainekset, haravointijäte, risut, sekajäte ja kestopuu. Kentälle tuli marraskuussa UFF:n vaatekeräys, johon voi tuoda käyttökuntoiset puhtaat vaatteet, kengät, laukut, kodintekstiilit, lelut ja urheiluvälineet. Kentällä on aina yhtiön henkilökuntaa opastamassa. 5 KAASUPUMPPAAMO Kaatopaikkakaasu kerättiin suljetulta jätteen loppusijoitusalueelta ja hyödynnettiin Fortum Oyj:n voimalaitoksella. 18 PUHAS OY 2012
KONTIOSUON JÄTEKESKUS 9 9 KÄYTÖSTÄ POISTETTU LOPPUSIJOITUSALUE Alueella tehtiin vanhan jätetäyttöalueen pintarakennetöitä noin 2,8 hehtaarin alueella. 10 BIOJÄTTEEN SIIRTOKUORMAUSASEMA Kaikki biojätteet siirtokuormattiin ja toimitettiin mädätykseen BioKymppi Oy:lle. 11 LOPPUSIJOITETTAVAN JÄTTEEN TÄYTTÖALUE Täyttöalueen koko oli noin 5 hehtaaria. 12 ERITYISJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUSALUE Alueelle loppusijoitettiin mm. asbesti. 13 VESIENKÄSITTELY Valuma- ja suotovesien johtamista tarkkailtiin ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti ja seurantaan käytettiin noin 22 000 euroa. Valuma- ja suotovesien mittapato siirrettiin uuteen paikkaan tarkkailun parantamiseksi. 12 11 10 VUODEN AIKANA TEHTIIN YHTEENSÄ 21 546 PUNNITUSTA, ELI KESKIMÄÄRIN 84 TAPAHTUMAA JOKA ARKIPÄIVÄ KONTIOSUON JÄTEKESKUS PUHAS OY 2012 19
JÄTEMÄÄRÄT JA HYÖDYNTÄMINEN 100 Loppusijoitetut- / hyödynnetyt jätteet paperi, kartonki, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet eivät sisälly 80 HYÖTYKÄYTTÖ HYÖTYKÄYTTÖ HYÖTYKÄYTTÖ 60 10 tuikkukuoresta saadaan yksi 0,33 litran tölkki 40 20 LOPPUSIJOITUS LOPPUSIJOITUS LOPPUSIJOITUS 2010 2011 2012 Kontiosuon jätekeskuksessa vastaanotettiin osakaskuntien alueelta tulevat sekaja biojätteet sekä Keski-Karjalan kuntien jätteitä. Näiden lisäksi jätekeskuksessa vastaanotettiin, käsiteltiin tai esikäsiteltiin hyöty- ja erityisjätteitä, käytöstä poistettuja sähkölaitteita sekä vaarallisia jätteitä. Yhtiö toimitti jätteet hyötykäyttöön tai käsitteli ne Kontiosuon jätekeskuksella. Jätteiden hyötykäyttö lisääntyi ja jatkossa tullaan edelleen vähentämään loppusijoitusta kaatopaikalle. Kierrätyksen lisäämiseksi pientuojien jätteiden lajittelukenttää laajennettiin ja lajittelua tehostettiin lisäämällä lajittelulavoja. Vuoden 2013 alusta myös pakettiautoilla tuotavat jätteet tullaan vastaanottamaan lajittelukentälle ja lajittelemaan. Jätteitä vastaanotettiin 71 384 tonnia (vuonna 2011: 72 280 tonnia). Jätteistä loppusijoitettiin jätekeskukselle 45 015 tonnia ja loput 26 369 hyötykäytettiin. Vuonna 2011 hyötykäyttöön ohjautui 29 %, mutta vuonna 2012 hyötykäyttö kasvoi 37 %:iin. Määriin ei ole sisällytetty paperia, kartonkia, vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita. Kierrätyksen lisäämiseksi pientuojien jätteiden lajittelukenttää laajennettiin ja lajittelua tehostettiin. 20 PUHAS OY 2012
JÄTEMÄÄRÄT JA HYÖDYNTÄMINEN Jätemäärät ja niiden hyödyntäminen JÄTELAJI MÄÄRÄ HYÖDYNTÄMISTAPA KÄSITTELIJÄ / (tonnia) HYÖDYNTÄJÄ Asfaltti, betoni, lasi, maa, tiili 20 737 Maanrakentamiseen Puhas Oy Biojäte (erilliskerätty) 2 465 Energiaksi, lannoitteeksi BioKymppi Oy Kartonki 247 Hylsykartongiksi Tuottajayhteisöt Kyllästetty puu 149 Hake-energiaksi Demolite Oy Metalli 426 Metalliteollisuuden raaka-aineeksi Kuusakoski Oy Paperi 1 026 Paperiteollisuuden raaka-aineeksi Paperinkeräys Oy Puu 2 590 Hake-energiaksi Kuusakoski Oy/ 1 788 hakkeena Ekokem Oy Ab Sähkölaitteet 507 Teollisuuden raaka-aineeksi Tuottajayhteisöt Vaaralliset jätteet 451 Uusiksi raaka-aineiksi ja energiaksi Ympäristöluvan omaavat vaarallisten jätteiden käsittelylaitokset Yhtiö tulee panostamaan edelleen jätteiden hyötykäyttöön ja vähentämään loppusijoitusta kaatopaikalle. Jätemäärät kunnittain tonneina Jätemäärät lajeittain tonneina 80 000 70 000 60 000 Ulkopaikkakunnat 80 000 70 000 60 000 Muu jäte Tiili ja betoni 50 000 Polvijärvi 50 000 Sekajäte 40 000 30 000 20 000 10 000 2010 2011 2012 Liperi Kontiolahti Joensuu Ilomantsi 40 000 30 000 20 000 10 000 2010 2011 2012 Rakennuspuu Rakennusjäte Biojäte Asfaltti ja maa KONTIOSUON JÄTEKESKUKSELLE VASTAANOTETUT JÄTEMÄÄRÄT KUNNITTAIN / LAJEITTAIN (ei sisällä paperia, kartonkia, vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita) PUHAS OY 2012 21
SOSIAALINEN Henkilöstötunnusluvut 2012 2011 2010 VASTUU Henkilöstön määrä keskimäärin (hlöä) 18 14 12 Keski-ikä (vuotta) 47 48,5 50,5 Naisten osuus (%) 40 21 8 60 79 92 0 1 0 11,2 16,1 0 Miesten osuus (%) Työtapaturmat (kpl) Työtapaturmapoissaolot (pv / htv) * työtapaturma sattunut v. 2011 Sairauspoissaolot (pv / htv) HENKILÖSTÖ Keskimäärin henkilökuntaa oli 18, joista vakituisia 11 henkilöä. Määräaikaista henkilökuntaa käytettiin projektitehtäviin sekä vuosi- ja sairauslomien tuurauksiin. Henkilöstön koulutuksen tavoitteena on kehittää, ylläpitää ja päivittää henkilöstön tietotaitoa ja osaamista. Henkilöstöä koulutettiin mm. erilaisilla jätehuoltoalan koulutuspäivillä, ensiapukoulutuksella ja esimieskoulutuksella. Lisäksi kaksi henkilöä suoritti ympäristöhuollon ammattitutkinnon. Kehityskeskustelut ja henkilöstöntyytyväisyyskyselyt ovat tärkeitä yrityksen kehitys- ja suunnittelutyökaluja. Koko henkilökunnalle pidettiin vuosittaiset kehityskeskustelut. Yhtiö toteutti myös henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn. Kyselyllä arvioitiin henkilöstön tyytyväisyyttä mm. omaan työhön, esimiehen toimintaan, jaksamiseen ja tiedonkulkuun. Henkilöstön hyvinvointiin panostettiin järjestämällä yhdistettyjä kehitys- ja Tyky-päiviä. Yhtiö osallistui Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n järjestämään liikkumaan aktivoivaan Kunnon kattaus henkilöstölle -ohjelmaan. Ohjelman puitteissa henkilökunnalle järjestettiin kuntotestit ja kuntokampanja. Henkilöstön hyvinvointia tuettiin myös kulttuurisetelein. Turvallisuusasioita kehitettiin ja käsiteltiin säännöllisesti henkilöstön kesken. Kehitystyötä tehtiin mm. panostamalla henkilökohtaisiin turvavälineisiin. 3,4 6,4 7,3 22 PUHAS OY 2012
SOSIAALINEN VASTUU VIESTINTÄ JA NEUVONTA Yhtiön graafinen ilme uudistettiin uuden nimen myötä. Nimen ja uuden ilmeen suunnitteli Idealmainos Oy. Myös yhtiön nettisivut uudistettiin, ja nyt sivuilta saa kattavasti tietoa jätehuollon järjestämisestä sekä jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä. Yhtiön 15-vuotisjuhlaa vietettiin energiaseminaarin merkeissä tammikuussa Kolilla. Tilaisuudessa kuultiin luentoja mm. jätehuollon kehityksestä ja biokaasulaitoksen haasteista sekä eri jätevoimalahankkeiden esittelyjä. Mukana oli yhteistyökumppaneita Pohjois-Karjalan alueelta sekä jätelaitosten johtajia. Jätekeskusvierailut ovat hyvä yhteistyötapa eri oppilaitosten kanssa. Koululaisille annettavaa valistustyötä jatkettiin peruskoulujen 4-luokkalaisten kanssa. Lukuvuoden 2012 2013 aikana tarjotaan Liperin kouluille mahdollisuus tulla jätekeskukselle oppimaan kestävän kehityksen periaatteita sekä tutustumaan lajitteluun ja jätekeskuksen toimintoihin. Yhtiö tukee näitä vierailuja kyytiavustuksin. Jätekeskuksella järjestettiin yhteensä 14 vierailu- ja koulutustilaisuutta koululaisille, opiskelijoille ja yrityksille. Vierailijoita kävi yhteensä 292 henkilöä. Uutena kouluyhteistyömuotona käynnistettiin Tuikkujahti. Leikkimielisen kilpailun tavoitteena on aktivoida koululaisia tarkkailemaan kulutus- ja lajittelutottumuksiaan. Tuikkujahti kannustaa samalla luovuuteen ja verkostoitumiseen käytettyjen tuikkukuorien etsinnässä. Tuikkujahti sai suuren suosion; mukaan ilmoittautui 92 luokkaa ja yhteensä 1689 oppilasta. Tuikkujahti jatkui vuoden 2013 tammikuun loppuun asti. Henkilökunta vieraili luennoimassa jätehuollon ajankohtaisista asioista ja muutoksista useilla eri ammattikursseilla, seminaareissa ja kokouksissa. Jäteneuvontaa annettiin monissa eri tilaisuuksissa mm. taloyhtiöiden ja kyläyhdistysten kutsumina. Kesällä osallistuttiin kolmepäiväisille Karjalan messuille. Kompostointineuvonta on tärkeä yhteistyömuoto Pohjois- Karjalan Martat ry:n kanssa. Vuoden aikana järjestettiin viisi kompostointineuvontailtaa eri osakaskunnissa. Yliopiston kemian opiskelijoiden kanssa toteutettiin vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden vastaanotto- ja neuvontatilaisuus Yliopistokadun ekopisteellä kesäkuussa. YHTIÖ TÄYTTI 15 VUOTTA. JUHLAT JÄRJESTETTIIN KOLILLA TAMMIKUUUSSA. Yhtiön vuosikalenteri 2012 jaettiin tammikuussa osakaskuntien jokaiseen talouteen. Kalenteri toimi samalla jätehuoltooppaana, josta löytyivät mm. lajitteluohjeet ja ekopisteet. Vuoden alusta aloitettiin jäteneuvontayhteistyö yhteistyössä kolmen Itä-Suomen jäteyhtiön, Jätekukko Oy:n, Metsäsairila Oy:n ja Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n, kanssa. Yhteistyössä toteutettiin mm.: yhtenäiset jätenimikkeet yhtenäiset jätteiden lajitteluohjeet yhteiset esitteet: lajitteluoppaat suomeksi, englanniksi ja venäjäksi, rakennusjätteiden lajitteluopas ja kompostointioppaat nettisivujen kehittäminen: mm. lajittelun ABC, karttasovellus vastaanottopisteistä ja mobiilisivusto Roskasakki ja suuri kierrätysseikkailu -tehtäväkirja, joka jaettiin 3-luokkalaisille vuoden 2013 alussa. PUHAS OY 2012 23