ESEN 110 VUOTTA ENERGIAA 1900 2010

Vuosikertomus

ESEN 110 VUOTTA ENERGIAA 1900 2010 Vuonna 2010 ESE vietti 110-vuotisjuhlavuottaan, jota juhlistettiin työn merkeissä. Vuosien saatossa ESE on kasvanut 28 asiakkaan paikallisesta sähkölaitoksesta valtakunnallisesti tunnustetuksi uusiutuvien polttoaineiden käyttäjäksi. 1950-luku Kaukolämpötoiminta Mikkelissä alkaa. Kuvassa sähkölaitos ilmasta kuvattuna n. vuonna 1955. Kuvan yläosassa näkyy Likolampi. 1900- ja 1910-luvut Sähkölaitos Mikkeliin ja kaduille sähkövalot. Sähkölaitos siirtyi kaupungille 1.2.1911. Ensimmäinen vuonna 1908 hankittu sähköntuotannon höyrykattila kuvassa vasemmalla ja toinen oikealla. 1920- ja 1930-luvut Energianpuute muodostaa esteen teollisuuden saamiselle Mikkelin seudulle. Tasavirta vaihtuu vaihtovirraksi. Kuvassa Palokunnantalo ja Naisvuori 20-luvun asussaan. 1940-luku Sähkönkulutusta säännöstellään ja sähkölaitos liitetään valtakunnan verkkoon. ESEn uudisrakennus valmiina vuonna 1949. 1960- ja 70-luvut Kaukolämpöverkosto laajenee ja öjyn hintakriisi pakottaa rajoittamaan energian kulutusta. Lämpövoimalan suunnittelu alkaa. Kuvassa näkymä Maaherrankadulta 1960-luvulla. 1980- ja 1990-luvut Kaukolämmön tuotannon ja myynnin lisääntyessä sähkölaitoksesta tulee nimenmuutoksella energialaitos. Pursialan lämpökeskus valmistuu vuonna 1981 ja Pursialan voimalaitos vuonna 1990. Sähkökilpailu vapautuu ja ympäristökysymykset nousevat pinnalle. Osakeyhtiö perustetaan vuonna 1994. 2000-luku ESE on merkittävä työllistäjä Mikkelin seudulla työllistäen välittömästi n. 250 henkilöä. Pursialan voimalaitoksen laajennusosa valmistuu vuonna 2005. ESE hankkii osakkuuksia sähkönhankintayhtiöistä. ESE keskittyy vihreän energian markkinoihin. ESEn uusiutuvilla polttoaineilla tuotettua sähköä markkinoidaan Ekoteko-markkinointinimellä, jolle on myös myönnetty Suomen Luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkki.

ESE VUONNA 2010 SISÄLTÖ Yhtiö täytti 110 vuotta. Konsernin toimitusjohtaja vaihtui edellisen toimitusjohtajan jäätyä eläkkeelle. Polttoaineenhankintaa Venäjältä vahvistettiin hankkimalla OOO Russkij Les hakkuuyhtiö. Osoituksena ESEn menestyksekkäästä toiminnasta uusiutuvien polttoaineiden käyttäjänä Mikkeli palkittiin Uusiutuvan energian kunta 2010 -palkinnolla. Yhtiö kasvatti niin lämmön myyntiään kuin sähkön siirtoaankin. Voimalaitosten käytettävyys oli erittäin hyvä ja oman sähköntuotannon tukkumyynnissä hyödyttiin sähkön korkeasta pörssihinnasta. Toimitusjohtajan katsaus...4 Toimintakertomus...8 Sähkönmyyntiliiketoiminta...12 Lämpöliiketoiminta...14 Voimaliiketoiminta...16 ESE-Verkko Oy...18 ESE-Tekniikka Oy...20 Tuloslaskelma...22 Tase... 23 Rahoituslaskelma...25 Liitetiedot...26 Ympäristöjärjestelmä...35 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista...35 Sähkönmyyntiliiketoiminnan tuloslaskelma...36 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä...38 English Summary...40 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010 3

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS ESE teki vuonna 2010 historiansa parhaan liikevoiton. Tätä auttoivat erityisesti kylmä vuosi sekä korkeat sähkön pörssihinnat, joita pääsimme hyödyntämään myydessämme oman Pursialan voimalaitoksen tuotantoa pörssiin. Kaukolämmön myynnissä teimme myös uuden ennätyksen, kun ESE rikkoi ensimmäisen kerran 400 GWh myyntirajan, myynnin ollessa 431,8 GWh. Strategiatyö Aloitettuani ESEn toimitusjohtajana joulukuun alussa aloitettiin välittömästi ESEn uuden strategian työstäminen. Aiempi strategia on vuodelta 2006 ja monin osin se on jo ehtinyt vanhentua. Myös epäselvyys ESEn tulevaisuudesta itsenäisenä yhtiönä on ymmärrettävästi viivästyttänyt strategian päivittämistä. Uusi strategia saadaan valmiiksi toukokuun loppuun mennessä. Energiaselvitys ESEn vuoden 2010 tärkeisiin tapahtumiin kuuluu energiaselvityksen päättyminen tältä erää. Vuonna 2008 alkanut selvitystyö Etelä-Savon Energia Oy:n ja Suur-Savon Sähkö Oy:n yhdistämisestä uudeksi maakunnalliseksi energiayhtiöksi sai päätöspisteen, kun ensin ESEn neuvottelijat totesivat, että he eivät löytäneet mallia, jonka pohjalta uusi yhtiö voitaisiin perustaa. Myöhemmin työtä jatkaneet Mikkelin kaupungin neuvottelijat eivät myöskään löytäneet ratkaisua, joka olisi vastannut Mikkelin kaupungin tavoitteita. Jatkossa tullaan kuitenkin etsimään yritysten välisiä yhteistyömahdollisuuksia. Palkintoja ESE tunnetaan ympäristöystävällisen energian tuottajana ja myyjänä. Ekologisen energian tuotantoa on määrätietoisesti kehitetty vuosien aikana. ESE osallistui yhdessä omistajansa Mikkelin kaupungin kanssa Uusiutuvan energian kunta -kilpailuun. Kilpailun tarkoituksena on edistää uusiutuvan energian käyttöä kunnissa ja tuoda esille myönteisiä esimerkkejä. Osoituksena ESEn menestyksekkäästä toiminnasta Mikkeli palkittiin Uusiutuvan energian kunta 2010 -palkinnolla. Palkintoraati painotti arvioinnissaan erityisesti toteutuneen uusiutuvan lämmöntuotannon määrää, uusiutuvan energian käytön kasvattamiseen liittyvien päätösten ja suunnitelmien merkittävyyttä lisäksi parhaita käytäntöjä nykyisessä ja suunnitteilla olevassa uusiutuvan energian käytössä. Palkinto osoittaa, kuinka yhtiöllä jo vuosikymmenien ajan Konsernin tunnusluvut 2010 2009 2008 Milj. % Liikevaihto 50,0 46,4 41,9 Liikevoitto 9,7 7,85 5,17 Tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 6,52 4,26 2,53 Korolliset pitkäaikaiset velat 57,7 59,2 54,0 Investoinnit 7,3 8,8 9,9 Liikevaihto/ työntekijä 0,521 0,540 0,537 Taseen loppusumma 121,5 117,5 113,1 Sijoitetun pääoman tuotto % 10,3 % 8,80 % 6,0 % Omavaraisuusaste % 26,2 % 25,5 % 26,9 % Oman pääoman tuotto % 15,4 % 10,40 % 6,0 % GWh Sähkön myynti GWh 323 GWh 372 GWh 402 GWh Kaukolämmön myynti GWh 432 GWh 382,2 GWh 349,2 GWh Sähkön siirto GWh 355 GWh 342,5 GWh 345 GWh Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,9 0,9 0,7 4 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010

Olemalla mukana erilaisissa sähköntuotantomuodoissa hajautetaan myös ESEn sähkönhankinnan riskejä. tavoitteena ollut toiminta hyödyntää ekologisesti kestävää ja puhtaasti kotimaista raaka-ainetta energian lähteenä on onnistunut. Uudet hankkeet ESEn toiminnan perustana ovat oma Pursialan voimalaitos sekä Mikkelin kaupungin alueella olevat kaukolämpö- ja sähköverkot sekä merkittävä asema oman toimitusvelvollisuusalueen sähkönmyynnissä. Kasvua haetaan yhteistyöprojekteista, joiden kautta lisätään sähköntuotanto-osuuksia. Tällä hetkellä Pursialan sähköntuotantoteho on 62 MW, jonka polttoaineista noin 65 % on puupolttoaineita. Lisäksi ESE:llä on 7 MW vesivoimaa osakkuusyhtiö Koskienergia Oy:n kautta ja 0,4 MW tuulivoimaa. Olkiluoto 3:sta ESE:llä on 3 MW osuus ja viime vuonna päätettiin lähteä mukaan Haminan Mäkelänkankaan tuulipuistoon, josta ESE saa noin 1 MW osuuden. ESE on myös mukana tuulipuistohankeselvityksessä, josta saatavissa olisi 8 MW osuus. Lisäksi ESE on päättänyt jatkaa mukana Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeessa 15 MW osuudella. Erityisesti osakkuusyhtiö Suomen Voima Oy:n kautta on jatkossa tulossa lisää niin vesi- kuin tuulivoimahankkeitakin. ESEn tavoite on panostaa uusiutuviin polttoaineisiin sekä ydinvoimaan, sillä katsomme, että siihen sijoittaminen kotimaassa on parempi ratkaisu kuin ydinvoimalla tuotetun sähkön tuominen Suomeen. Olemalla mukana erilaisissa sähköntuotantomuodoissa hajautetaan myös ESEn sähkönhankinnan riskejä. ESEn Venäjän toiminnot Maaliskuussa 2010 ESE osti Venäjältä Tihvinästä venäläisen hakkuuyhtiön OOO Russkij Les:n Stora Ensolta. Yhtiöllä on hakkuuoikeuksia 75.000 ha ja vuokraoikeus näihin seuraaviksi 49 vuodeksi. Haketta tullaan tuomaan Suomeen junalla. Venäjän toiminnoilla laajennetaan puupolttoaineen hankintaverkostoa. ESE varautuu ensi sijassa kiristyvään kilpailuun puupolttoaineista sekä mahdolliseen teollisuuden sivutuotteiden vähenemiseen, jota korvataan muilla puupolttoaineilla. ESE on kuitenkin edelleen keskeisesti mukana kehittämässä puupolttoaineenhankintaa Etelä-Savosta. Hinnat ESE korotti vuoden 2010 aikana sähkön ja lämmön hintojaan 9 % sekä sähkön siirron hintaa 15 %. Sähkön siirron hinnankorotuksella katetaan tehtyjä investointeja, joiden johdosta ESE-Verkon tuotto on ollut alle Energiamarkkinaviraston valvoman sallitun tuoton. Koska vuoden 2011 alussa ESE ei ole korottanut sähkön hintaa, on ESEn kilpailukyky kuluttaja-asiakkaiden sähkömarkkinoilla jälleen parantunut. Kaukolämmön hintaa korotettiin vuoden 2011 alussa tuotantokustannusten nousua vastaavasti noin 6 %. Talous Konsernin liikevaihto kasvoi vuodesta 2009 noin 3,6 milj. euroa ja liikevoitto parani lähes 2 milj. euroa. Tässä auttoivat sähkön pörssimyynnistä jääneet aiempaa paremmat katteet sekä sähkön siirron hinnankorotus, jolla katetaan tehtyjä investointeja. Lähivuosien tavoitteena on parantaa konsernin omavaraisuusastetta ja nostaa se yli 30 %. Kiitokset asiakkaillemme, henkilökunnallemme, yhtiön hallitukselle sekä muille sidosryhmillemme jälleen tuloksekkaasta vuodesta 2010. Erkki Karppanen toimitusjohtaja Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010 5

ESEN ORGANISAATIO ESE-Verkko Oy Talousosasto LIIKETOIMINTAYKSIKÖT Sähkönmyyntiliiketoiminta Sähkön vähittäismyynti vastuualueella Sähkön vähittäismyynti vastuualueen ulkopuolella Sähkön tilapäismyynti Lämpöliiketoiminta Lämmön myynti Muu liiketoiminta ESE-Tekniikka Oy Voimaliiketoiminta Sähkön sisäinen myynti Lämmön sisäinen myynti Teollisuuslämmön myynti Muu liiketoiminta 6 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010

ESEN HALLITUS Markku Kakriainen hallituksen jäsen Jouko Varis hallituksen jäsen Erkki Karppanen toimitusjohtaja Leena Varis hallituksen jäsen Paavo Barck hallituksen puheenjohtaja Jyrki Peltonen hallituksen jäsen Unto Roikonen henkilöstön edustaja Sari Siiskonen sihteeri Mauri Ruuth hallituksen jäsen Antti Suhonen hallituksen varapuheenjohtaja ESEN JOHTORYHMÄ Arto Salmela liiketoimintajohtaja Jarno Marttinen kehityspäällikkö Erkki Karppanen toimitusjohtaja Jari Nykänen myyntipäällikkö Timo Leppänen voimalaitosjohtaja Sari Siiskonen talousjohtaja Arto Nieminen toimitusjohtaja Risto Kosunen toimitusjohtaja Mervi Ahokainen johdon assistentti, johtoryhmän sihteeri Mauri Vitikainen sähkölaitosasentaja, henkilöstön edustaja Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010 7

TOIMINTAKERTOMUS 2010 Paavo Barck, hallituksen puheenjohtaja OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA ESE ylitti vuonna 2010 budjetoidun tuloksensa. Tähän suurimmat syyt olivat talvikuukausien kovat pakkaset sekä sähkön korkeat pörssihinnat, jolloin omaa tuotantoa voitiin myydä pörssiin budjetoitua paremmalla hinnalla. Vuoden budjetoitu lämmöntarveluku oli 4500, mutta lämmöntarveluku toteutui tasolla 5286 (4615 vuonna 2009). Kaukolämpöön liittyi uutta 45 asiakasta, asiakasmäärän ollessa vuoden lopussa 2094. Kaukolämmön myynnissä ESE teki uuden ennätyksensä 431,8 GWh, jossa on kasvua lähes 50 GWh (382,2 GWh vuonna 2009). Kaukolämmön myynti kasvoi jo kolmatta vuotta peräkkäin sitten vuoden 2003. Teollisuuslämpöä myytiin 60,5 GWh. ESEn sähkönmyynti myi vähittäismyyntinä omalle toimitusvelvollisuusalueelle 237 GWh (267 GWh) ja oman alueen ulkopuolelle 81 GWh (79 GWh) eli vähittäismyyntiä oli 318 GWh. Tämän lisäksi pörssiin myytiin 30 GWh. ESEn sähkönmyynti oli kokonaisuudessaan 348 GWh. Myydystä sähköstä Pursialan voimalaitos tuotti 255 GWh (224 GWh), osakkuusvoimalaitokset 26 GWh (25 GWh) ja pörssistä sekä muilta ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin 42 GWh (123 GWh). Pursialan voimalaitoksen sähköntuotannon kapasiteetti on noin 400 GWh vuodessa. ESE-Verkon sähkönsiirto vuonna 2010 oli 355 GWh (342,5 GWh vuonna 2009) eli taloudellinen taantuman jälkeen sähkön käyttö on verkkoalueellamme jälleen kasvussa. ESE-Verkko oli vuoden 2009 lopussa noin 0,8 milj. euroa alle sallitun tuoton, minkä johdosta siirtohintaa voitiin helmikuun alussa korottaa noin 15 %. Suurin syy sallitun tuoton alitukseen ovat siirtoverkkoon tehdyt huomattavat investoinnit. ESE-Tekniikan lämmön myynti oli 13,9 GWh, jossa kasvua oli 1,4 GWh (12,5 GWh). Liikevaihto kasvoi noin 24 %. Asennusliiketoiminnan sekä huoltoliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto laski 3 %. Yhtiön tulos parani noin 134 % edellisvuodesta. Toimitusjohtajanvaihdos ESEn pitkäaikainen toimitusjohtaja Osmo Hyvönen jäi eläkkeelle 1.2.2010 alkaen. Yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana toimi tämän jälkeen talousjohtaja Sari Siiskonen. ESEn uusi toimitusjohtaja Erkki Karppanen aloitti tehtävässään 1.12.2010. Selvitys maakunnallisen energiayhtiön perustamisesta Vuonna 2009 ESEn ja Suur-Savon Sähkö Oy:n luottamushenkilöistä koottu neuvotteluryhmä aloitti selvitystyönsä, jonka tavoitteena oli löytää yhteisesti hyväksytty malli siihen, miten ESEn ja SSS:n toiminnot yhdistämällä voitaisiin muodostaa uusi maakunnallinen energiayhtiö. ESEn hallituksen jäsenistä neuvotteluryhmässä olivat mukana varapuheenjohtajana Paavo Barck sekä jäseninä Markku Kakriainen ja Jyrki Peltonen. ESEn neuvotteluryhmä päätyi toukokuussa 2010 siihen tulokseen, ettei selvitystyössä uuden maakunnallisen energiayhtiön muodostamiseksi saatu aikaiseksi ratkaisua, jonka he olisivat voineet allekirjoittaa ja esittää ESEn omistajalle Mikkelin kaupungille hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen selvitystyötä jatkoi vielä ESEn edustajina Mikkelin kaupunginhallituksen jäsenistä koottu ryhmä, jossa oli mukana myös kaupunginjohtaja Mikander. Neuvotteluissa ei edelleenkään löytynyt ratkaisua, jonka pohjalle uusi yhtiö olisi voitu perustaa. Jatkossa tullaan kuitenkin etsimään yritysten välisiä yhteistyömahdollisuuksia. Polttoaineenhankinta Venäjältä ESEn energiantuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi voimalaitoksen biopolttoaineiden saatavuuden turvaaminen ja niiden hintataso ovat erittäin tärkeitä. Metsähakkeen saatavuuden varmistamiseksi ESE jatkoi vuonna 2010 panostuksia Venäjälle. ESE hankki maaliskuussa omistukseensa OOO Russkij Les -nimisen hakkuuyhtiön Venäjältä. Tavoite on, että metsähaketta ja teollisuuden sivutuotteita voidaan vakiinnuttaa hakkeen tuonti Venäjältä sekä kasvattaa sitä markkinatilanteen ja tarpeen mukaisesti. Tätä tehtävää varten on Venäjälle perustettu tytäryhtiö OOO ESE. Päästöoikeudet Pörssisähkön alhaisesta hinnasta johtuen ESEn Pursialan voimalaitoksen sähköntuotanto ei ollut maksimitasollaan, joten ESEn ei tarvinnut käyttää kaikkia sille myönnettyjä päästöoikeuksia. Tältä päästökauppajaksolta ESE:ltä tulee jäämään päästöoikeuksia käytettäväksi seuraavalla päästökauppajaksolla. 8 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010

Hinnankorotukset ESE joutui erityisesti polttoaineiden hinnankorotusten vuoksi nostamaan sekä sähkön että kaukolämmön hintoja vuoden 2010 alusta. Sähkön ja kaukolämmön hintoja korotettiin 9 %. Lisäksi sähkön siirtohintaa korotettiin helmikuun alusta 15,4 %. Verohyödyn palautusvaade ESE on myynyt ns. vihreää sähköä vuonna 2002 Hollantiin Reliant Energy Trading and Marketing B.V.:lle. Yhtiön nykyinen omistaja Vattenfall Energy Trading Netherlands N.V. on lähettänyt ESE:lle vaateen tämän vihreän sähkön verohyödyn palauttamisesta. Vaade on 535.077 euroa lisättynä pääomalle kertyneillä koroilla 57.234 euroa eli yhteensä 592.311 euroa. Vaateen eräpäivä oli 15.8.2010, mutta ESE on katsonut, että palautusvaade on aiheeton. Asiaa hoitaa hollantilainen asianajotoimisto ja mikäli asiassa ei päästä sopimukseen, tullaan asia ratkaisemaan välimiesoikeudessa. Investoinnit Konsernin investoinnit vuonna 2010 olivat 7,3 milj. euroa (8,8 milj. euroa vuonna 2009). Kuluneen vuoden aikana investointiin erityisesti kaukolämmön runko- ja korttelijohtojen rakentamiseen sekä sähkön jakeluverkkoon. Lisäksi investoitiin kaukolämmön talojohtoihin, voimalaitoksen perusparannuksiin, sähköasemien koneisiin ja laitteisiin sekä kaukoluettaviin energiamittareihin. ESE osti maaliskuussa 2010 venäläisen hakkuuyhtiön OOO Russkij Les:n, joka sijaitsee Tihvinässä, Leningradin alueella. Yhtiöllä on hakkuuoikeuksia 75.000 hehtaaria seuraaviksi 49 vuodeksi. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 96 henkilöä (86 vuonna 2009). Emoyhtiön palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 73 henkilöä (63 vuonna 2009). Konserni maksoi palkkoja ja palkkioita vuoden 2010 tilikaudella 5.373.572,55 euroa (4.915.642,65 euroa vuonna ). Emoyhtiön palkat ja palkkiot vuonna 2010 olivat 3.812.393,37 euroa (3.719.828,41 euroa vuonna 2009). Ympäristö Yhtiö julkistaa vuosittain erillisen ympäristöraportin. Tilikaudella 1.1.- 31.12.2010 ei ollut ympäristöinvestointeja (697.000 euroa v. 2009), mutta kuluksi kirjattuja ympäristömenoja oli 226.000 euroa (216.000 euroa v. 2009). Ympäristömenot olivat 0,5 % liikevaihdosta. Kulujen odotetaan tulevaisuudessa olevan samalla tasolla. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ESEn strategiatyö ESE:ssä on aloitettu uuden toimitusjohtajan johdolla konsernin strategian päivitys. Uusi strategia on tarkoitus saada valmiiksi toukokuuhun 2011 mennessä. Toiminnan kehitys Budjettiperustana on pidetty lämmöntarvelukua 4500, joka otettiin käyttöön vuoden 2009 budjettia laadittaessa. Lämpötila on suuri yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa ESEn lämmönmyyntiin ja sen tulee olla realistisella tasolla, jotta budjetti voi toteutua. Toinen tärkeä tekijä budjetoidun tuloksen saavuttamisessa on niin polttoaineiden saatavuuden varmistaminen kuin niiden hintataso. Tämän johdosta ESE tulee edelleen kehittämään yhteistyötä paikallisten polttoainetoimittajien kanssa sekä jatkaa venäläisen tytäryhtiönsä OOO ESEn kautta polttoaineenhankintaverkoston kehittämistä Venäjällä. Ekoteko suomalaista energiaa luonnosta ESEn myymästä energiasta yli 60 % on tuotettu uusiutuvilla polttoaineilla tai osakkuusyhtiöiden kautta vedellä tai tuulella. Tämän johdosta yhtiön sähköä ja kaukolämpöä markkinoidaan vihreinä vaihtoehtoina yhtiön oman Ekoteko -brändin alla. Brändin tunnettuuden lisäämiseksi jatketaan markkinointitoimenpiteitä mm. internetin kautta sekä kohdennetuilla kampanjoilla. Kaukolämmityksen laajentaminen Mikkelissä ESE jatkaa edelleen vuonna 2008 käynnistettyä kaukolämmön laajennusprojektia. Kaukolämpöverkon laajentamisen kannattavuutta tullaan edelleen selvittämään kaukolämmityksen ulkopuolisilla alueilla, ja olemme panostaneet markkinointiin, jotta kaukolämpöverkon alueella olevat öljylämmittäjät saataisiin kaukolämmön asiakkaiksi. Kaukolämpökuorman kasvattamisen kautta ESEn oman sähköntuotannon kannattavuus ja kilpailukyky kasvavat, kun lämmön kanssa yhteistuotantona tuotetun sähkön määrä kasvaa. Investoinnit vuonna 2011 Vuoden 2011 suurin yksittäinen investointi on 10 MW vara- ja huippulämpökeskuksen rakentaminen Tuukkalaan. Tällä varmistetaan lämmönjakelua Kyyhkylässä, Silvastissa, Moisiossa ja Tuukkalassa. Muita suurempia investointeja on Pursiala 1:n automaation uusinta ja Saattotien runkojohdon rakentaminen. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Hinnankorotukset Vuoden 2011 alusta ESE nosti kaukolämmön energiahintaa 8 % tuotantokustannusten nousua vastaavasti. Vaikutus kaukolämmön kokonaishintaan on 5 6 % käyttäjäryhmästä riippuen. Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010 9

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA ESE oli mukana vuonna 2010 seuraavissa kehityshankkeissa: Mictech Oy:n SeniorPRO -hanke sekä polttoaineiden hankinta- ja logistiikkayhtiön perustamiseen liittyvä mahdollisuuskartoitus, Oulunsalo-Hailuoto tuulipuiston hankekehitys ja Fortum Power Solutions Ekotuunaus projekti, jossa selvitetään Pursialan voimalaitoksen energiatehokkuuden ja käyttötalouden parantamista. Tutkimus- ja kehitystoiminnan kuluja vuonna 2010 oli noin 159.800 euroa (vuonna 2009 oli noin 37.500 euroa). RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Strategiset riskit ESEn strategiset riskit liittyvät sähkön ja kaukolämmön myynnin kannattavuuteen. ESE pystyy tuottamaan kaiken myymänsä sähkön Pursialan voimalaitoksessa, mutta sähkön tuotannon ja myynnin kannattavuus riippuu sähkön markkinahintatilanteesta. Vastapaineella tuotettu sähkö on aina kannattavaa tuottaa ja myydä, mutta lauhdetuotannon kannattavuus riippuu sähkön markkinahinnasta. Energian tuotantokustannusten nousua on pyritty estämään hajauttamalla polttoaineiden hankintaa ja tekemällä pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia, joilla polttoaineentoimittajalle myydään sähköä markkinahintaa alhaisemmalla tasolla. Lisäksi pyritään hankkimaan polttoaineita omien yhteyksien kautta vähemmän kilpailluilta markkinoilta Venäjältä. Lämpöliiketoiminnan riskinä on ilmaston mahdollisesta lämpenemisestä johtuva kaukolämmön myynnin pieneneminen. Operatiiviset riskit Operatiivisista riskeistä huomattavimmat ovat puupolttoaineen saannin turvaaminen, lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys ja toimivuus sekä sähkönjakelun varmistaminen. Polttoaineiden saantia on pyritty turvaamaan riittävillä polttoainesopimuksilla sekä omilla polttoaineiden varmuusvarastoilla. Lisäksi oman polttoaineiden hankinnan kehittäminen Venäjällä varmistaa puupolttoaineiden saatavuutta. Lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys häiriötilanteissa ja suurissa kuormissa on varmistettu vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetilla. Pursialan kapasiteetti on noin 125 MW ja vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetti on noin 100 MW. Kaukolämpöalueen laajentuessa ja myyntimäärien kasvaessa myös vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteettia kasvatetaan. Verkkotoiminnan riskeinä ovat sähkönjakelun häiriöt ja sallitun tuoton laskentaan vaikuttavat viranomaissäädökset tulkintoineen. Sähkönjakelun häiriöitä pyritään ehkäisemään ennalta sähköverkkoa parantamalla ja sen toimintakunnosta huolehtimalla mm. huoltotoimenpiteillä ja verkonraivauksella. Muita riskejä ovat päästöoikeuksien riittävyys ja muutokset sähkön markkinahinnassa. Päästöoikeuksien määrän arvioidaan riittävän Pursialan voimalaitoksen tarvitsemaan turpeen polttomäärään nykyisen päästökauppajakson eli vuoden 2012 loppuun. Mahdollisiin lisätarpeisiin on varauduttu Fine Carbon Fund -sijoituksella. ESEn käyttämän kattilatekniikan maksimiraja puunkäytölle on noin 70 %. Sähkön hintariskeihin on varauduttu riskipolitiikalla, jonka mukaan ESEn tuottama tai hankkima sähkö tulee ennen budjetin vahvistamista suojata joko myyntisopimuksilla tai suojaustuotteilla. Oman voimalaitoksen ja osakkuusvoimaloiden tuotantoennusteen ylittävälle sähkönmyynnille tehdään hankintasuojaukset sähköpörssistä sähkönmyynnin riskipolitiikan mukaisesti. Rahoitusriskit Konsernin rahoitusriskeihin on varauduttu joko kiinteäkorkoisilla lainoilla tai hankkimalla lainoille suojaustuotteita. Tällä tavoin suojattuja lainoja on noin 90 % koko lainakannasta. Vahinkoriskit Konsernissa on tunnistettu seuraavat vahinkoriskit: omaisuusvahinkoriskit, vastuuvahingot, tuotannon keskeytysriskit, ympäristövahingot ja tapaturmat. Omaisuusvahinkoriskeihin on varauduttu omaisuusvakuutuksilla, joita ovat mm. kiinteistön ja sen irtaimiston vakuutukset. Toiminnan vahinkojen varalta yhtiöllä on toimitusjohtajan, hallituksen, johtoryhmän ja toiminnan vastuuvakuutukset. Pursialan voimalaitoksen sekä Tikkalan tuotantojen mahdollisen keskeytyksen varalta on keskeytysvakuutus. Ympäristövahinkoihin on varauduttu ympäristövakuutuksin sekä valitsemalla vähäpäästöisiä polttoaineita, parantamalla tulipalotilanteiden toimintavalmiuksia ja vaihtamalla sähköverkkoon ympäristöystävällisiä muuntajia. Työtapaturmien varalta henkilöstöllä on lakisääteinen tapaturmavakuutus ja matkavakuutus työmatkoille. Henkilöstölle on otettu myös vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus, joka on voimassa sekä töissä että vapaa-ajalla. Vakuutusmäärät tarkastetaan vuosittain. TALOUDELLINEN ASEMA JA TULOS Konserni Konsernin liikevaihto kasvoi 3,6 milj. euroa vuonna 2010 ollen 50,0 milj. euroa (46,4 milj. euroa vuonna 2009). Liikevoitto oli 9,7 milj. euroa (7,9 milj. euroa), joten konsernin liikevoittoprosentti oli 19,5 % (16,9 %). Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 6,5 milj. euroa (4,3 milj. euroa) eli parannusta edellisvuoteen oli 51 %. Sijoitetun pääoman tuotto oli 10,3 % (8,8 %). Konsernin omavaraisuusasteen parantaminen on ollut tavoitteena ja se paranikin hieman ollen 26,2 % (25,5 %). Oman pääoman tuotto on 15,4 % (10,4 %). Maksuvalmius quick ratio oli vuodenvaihteessa 0,9 (0,9) pysyen edellisvuoden tasolla. Liikevaihtoa kertyi työntekijää kohden hieman edellisvuotta vähemmän eli 0,521 milj. euroa (0,540 milj. euroa). Konsernin korolliset pitkäaikaiset velat olivat 57,7 milj. euroa (59,2 milj. euroa). Lainoja on lyhennetty suunnitelmien mukaisesti. 10 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010

TUNNUSLUVUT 2010 2009 2008 2007 Liikevaihto 49 987 505 46 424 168 41 867 073 36 001 387 Liikevoitto 9 749 847 7 854 035 5 165 973 6 538 482 Liikevoitto % 19,5 % 16,9 % 12,3 % 18,2 % OPO % 15,4 % 10,4 % 6,0 % 8,3 % Omavaraisuusaste 26,2 % 25,5 % 26,9 % 29,4 % Emoyhtiö Emoyhtiön liikevaihto kasvoi 1,8 milj. euroa ollen 40,2 milj. euroa (38,4 milj. euroa vuonna 2009). Tästä sähkönmyyntiliiketoiminnan liikevaihto oli 15,0 milj. euroa (18,3 milj. euroa), lämpöliiketoiminnan liikevaihto 20,8 milj. euroa (17,3 milj. euroa) ja muun liiketoiminnan 4,2 milj. euroa (3,1 milj. euroa). Liikevoitto oli 6,7 milj. euroa (5,3 milj. euroa) eli 16,8 % (13,9 %). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 5,3 milj. euroa (3,9 milj. euroa). ESE-Verkko maksoi emoyhtiölle konserniavustusta 1,39 milj. euroa (tytäryhtiöt yhteensä 1,58 milj. euroa vuonna 2009). henkilöstön edustajaa ei enää valittu hallitukseen. Toimitusjohtaja toimii hallituksen esittelijänä ja henkilöstön edustajalla on läsnäolooikeus hallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajana jatkoi kaukolämpöinsinööri Unto Roikonen. Yhtiön tilintarkastajina ovat toimineet HTM-yhteisö Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab / Ulla-Maija Lakonen KHT, JHTT, varalla Matti Kalliolahti KHT, JHTT ja Sinikka Hiidenmaa KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Mikkeli, varalla Timo Mitikka KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Mikkeli. HALLINTO Etelä-Savon Energia Oy on kokonaan Mikkelin kaupungin omistama osakeyhtiö. Etelä-Savon Energia -konsernin muodostavat Etelä-Savon Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt ESE-Verkko Oy, ESE-Tekniikka Oy, Kiinteistö Oy Korjaamonkatu 3, OOO ESE, OOO Russkij Les ja Huippuenergia Oy. Etelä-Savon Energia Oy:n hallitukseen valittiin varsinaisessa yhtiökokouksessa 27.4.2010 sähköasentaja Paavo Barck (puheenjohtaja), asianajaja Antti Suhonen (varapuheenjohtaja), toimitusjohtaja, ymba Markku Kakriainen, maanviljelijä Mauri Ruuth, yrittäjä/tj. Jyrki Peltonen, aluepäällikkö Leena Varis, maanmittausteknikko Jouko Varis, henkilökunnan edustaja kaukolämpöinsinööri Unto Roikonen ja yhtiön va. toimitusjohtaja Sari Siiskonen. Heidän varajäseninään toimivat ylimääräiseen yhtiökokoukseen 8.12.2010 asti metsätalousinsinööri Anita Törn, työterveyslääkäri Pirkko Valtola, palveluohjaaja Päivi Ylönen, rehtori Jaana Strandman, apulaisrehtori Pirjo Hänninen, toiminnanohjaaja Anneli Moilanen, ekonomi Eero Erola, henkilökunnan varaedustajana myyntipäällikkö Jari Nykänen ja toimitusjohtajan varajäsenenä voimalaitosjohtaja Timo Leppänen. Etelä-Savon Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi Osmo Hyvönen 1.2.2010 asti ja Erkki Karppanen 1.12.2010 alkaen. HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄY TTÄMISESTÄ Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 2.997.717,35 euroa, josta tilikauden voitto on 2.860.443,20 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitosta jaetaan osinkona 2.860.000,00 euroa. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakkeiden määrä 300 kpl Yhtiön osakepääoma 5 045 637,79 Osakkeen nimellisarvo 16 818,79 Osakkeen verotusarvo v. 2009 45 868,32 Hallitus Etelä-Savon Energia Oy:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 8.12.2010, jossa yhtiöjärjestystä muutettiin niin, että kaikilta hallituksen jäseniltä poistettiin varajäsenet, minkä lisäksi toimitusjohtajaa ja Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010 11

Sähkönmyyntiliiketoiminta Sähkönmyyntiliiketoiminta vastaa ESEn toimitusvelvollisuusalueen sähkönmyynnistä sekä myy ympäristöystävällistä Ekoteko-sähköä valtakunnallisesti. 12 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Sähkönmyynti Sähkönmyynti ESEn alueelle oli noin 237 GWh, mukaan lukien ulkovalaistus ja häviöenergian myynti. ESEn sähkönmyynti omalle vastuualueelle pieneni edellisvuodesta 30 GWh. Merkittävimmät syyt sähkönmyynnin pienentymiseen tulivat kilpailun kiristymisestä sähkönmyynnissä. ESEn myynti Mikkelin seudun ulkopuolelle ja pörssiin oli yhteensä noin 86 GWh, joka on edellisvuotta pienempi. Kokonaissähkönmyynti oli siten noin 323 GWh eli noin 13 % vähemmän kuin vuonna 2009. Sähkönmyynti kuluttajaryhmille (Kokonaismyynti 323 GWh) Yksityinen 40 % Jalostus 20 % Palvelu 18 % Julkinen 8 % Maatalous 1 % Mikkelin seudun ulkopuolelle myytiin vuonna 2010 noin 25 % kaikesta sähköstä. Ekoteko-sähkö ESE on määrätietoisesti kehittänyt ekologisen energian tuotantoa. Yhtiöllä on ollut jo vuosikymmenien ajan tavoitteena hyödyntää ekologisesti kestävää ja puhtaasti kotimaista raaka-ainetta energian lähteenä. ESEn hankkima ja myymä ympäristöystävällinen sähkö on tuotteistettu Ekoteko-sähköksi. Ekoteko-sähkö perustuu vain uusiutuviin energialähteisiin tai uusiutuviin polttoaineisiin. Ekoteko-sähkön käyttäjälle toimitetaan sähkösopimuksen lisäksi diplomi osoituksena ympäristöystävällisen energian käytöstä. ESEn ympäristöystävällinen sähkön tuotanto jakautui seuraavasti: tuulivoima (0,3 %), vesivoima (13,5 %) ja puupohjaisilla polttoaineilla tuotettu (86,2 %). ESEn käyttämä puupolttoaine on haketta, metsähaketta, kantoja, kuorta, purua ja murskattua kierrätyspuuta. Sähkön hankinta (Kokonaishankinta 323 GWh) Sähkön toimitus (Kokonaishankinta 323 GWh) Ostot Pursialan voimalaitokselta 255 GWh Ostot sähköporssistä ja ulkopuolisilta toimittajilta 41,9 GWh Ostot osakkuusvoimalaitoksilta 26,1 GWh Sähkönhankinta Sähkön kokonaishankinta oli 323 GWh. Hankitusta sähköstä ostettiin osakkuustoimittajilta noin 26 GWh. Sähköpörsseistä ja muilta ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin noin 42 GWh. Pursialan voimalaitos tuotti noin 255 GWh. Kokonaishankinta ESEn alueen vähittäismyyntiin 237 GWh Kokonaishankinta ESEn alueen ulkopuoliseen sähkönmyyntiin 81 GWh Pörssimyynti 5 GWh Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010 13

Lämpöliiketoiminta Lämpöliiketoiminta myy kaukolämpöä Mikkelin kaupungin alueella olevan kaukolämpöverkon asiakkaille. Kaukolämpöverkolla on pituutta noin 183 km ja asiakkaita noin 2.000. Kaukolämmön kysyntä kasvoi merkittävästi vuonna 2010. Osan kasvusta selitti kylmä talvi. 14 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Arto Salmela, liiketoimintajohtaja Lämmönmyynti Vuonna 2008 käynnistettyä kaukolämmön markkinointia jatkettiin vuoden 2010 aikana hieman toteutustapaa muuttaen ja tuloksena saatiin varsin hyvä liittymistulos kaukolämpöputkiston varsilla olevissa kiinteistöissä. Lämmön hankinta (Kokonaishankinta 470,7 GWh)) Lämmöntarveluku Mikkelissä oli 5286. Se vauhditti lämmönmyynnin ennätykselliseen 431,8 GWh:n tasoon. Lämmön myynti kasvoi edellisestä vuodesta 57,8 GWh. Osto voimalaitokselta 462,6 GWh Lämpökeskukset 8,1 GWh Kaukolämpöasiakkaiksi liittyi vuoden aikana uutta 45 kiinteistöä. Kaukolämpöasiakkaita oli vuoden lopussa 2060 kpl, ja lämpöasiakkaiden lämmitettävä rakennustilavuus kasvoi 216 674 rakennuskuutiolla. Kokonaisuudessaan lämmitettävä rakennustilavuus oli vuodenvaihteessa 9.7 miljoonaa rakennuskuutiota. Lämmönhankinta Lämpöä hankittiin yhteensä 470,7 GWh, josta voimalaitoksen tuotannoksi kertyi 462,6 GWh. Erillisten lämpökeskusten tuotannon osuus oli 8,1 GWh. Investoinnit Kaukolämpöinvestointeihin käytettiin yhteensä noin 688 143 ja kaukolämpöverkon saneerauksiin noin 235 192. Liittymismaksutuloja kertyi noin 832 295. Lämmön toimitus (Kokonaistoimitus 470,7 GWh) Asuintalot 207,6 GWh Toimistorakennukset 99,8 GWh Muut asiakkaat 79,1 GWh Teollisuus 45,3 GWh Häviöt 38,9 GWh Kaukoluettavat mittarit Yhtiössä on tavoitteena saada kaikki kaukolämmön asiakasmittalaitteet uusittua kaukoluentaa varten vuoteen 2014 mennessä. Kaukoluettavia mittareita on vuoden 2010 lopussa käytössä 1013, mikä vastaa 49,3 %:a koko asiakasmäärästä. Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010 15

Voimaliiketoiminta Voimaliiketoiminta vastaa ESEn sähkön ja kaukolämmön tuotannosta Pursialan voimalaitoksissa, jotka tuottavat yhteistuotannossa sähköä ja lämpöä. Lisäksi uudempi voimalaitos voi tuottaa myös lauhdesähköä. Polttoaineena kattiloissa voi käyttää 70 % puuta ja 30 % turvetta. Voimalaitoksen lämpöteho on 125 MW ja sähköteho 62 MW. Laitokset on rakennettu vuosina 1990 ja 2005. Voimaliiketoiminnalla on myös teollisuuden kanssa yhteistyösopimuksia, joilla myydään höyryä ja lämpöä teollisuusprosessien käyttöön. Pursialan lämpövoimala käyttää polttoaineenaan mm. metsähaketta. 16 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Timo Leppänen, voimalaitosjohtaja Sähkön ja lämmön tuotanto Voimalaitosten sähkön tuotanto oli kertomusvuonna 255,2 GWh. Kaukolämmön tuotanto voimalaitoksilla ja turvelämpökeskuksella oli 469,8 GWh. Sähkön markkinahinta oli talvikaudella sekä vuoden loppupuolella melko korkea. Tämän seurauksena omaa tuotantoa myytiin myös pörssiin. Lähes kaikki tarvittava kaukolämpö tuotettiin voimalaitoksella. Vuosi oli astepäiväluvulla mitattuna normaalia kylmempi. Tämän seurauksena kaukolämmön ja vastapainesähkön tuotanto oli budjetoitua enemmän. Lisäksi tuotettiin 63,6 GWh teollisuuslämpöä ja -höyryä. Voimalaitoksen käytettävyys (t gde ) oli Pursiala 1:n osalta 99,9 % ja Pursiala 2:n osalta 99,4 %. Polttoaineiden hankinta Polttoaineiden hankinta oli kuluneena vuotena normaalia verrattuna edelliseen vuoteen. Turvetta saatiin tuotettua normaali määrä. Lisäksi tehtiin turpeen toimituksesta turvavarastosopimus, jolla varmistetaan turpeen toimitusta huonona turvetuotantovuotena. Tuleville vuosille erityisesti metsähakkeen hankintaa on tehostettu yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi Venäjältä ostettiin hakkuuoikeuksia, ja hakkuut omista metsistä alkoivat keväällä. Metsähakkeen toimitukset alkavat näistä hakkuista ensi vuonna. Sahojen rimahakkeen toimitusta Venäjältä on jatkettu kuten myös yhteistyötä Mikkelin ympäristön sahojen kanssa. Puun osuus polttoaineista oli 62,8 % ja turpeen sekä kivihiilen osuus oli 36,8 %. Öljyn osuus voimalaitoksen polttoaineista oli vain 0,4 %. Puupolttoaine on metsäteollisuuden sivutuotteita, metsähaketta ja kierrätyspuuta. Teollisuuslämmön ja höyryn myynti Teollisuuslämpöä ja -höyryä toimitettiin kuudelle Mikkelin ja sen ympäristön teollisuuslaitokselle. Kattilalaitosten käyttöä valvotaan ja ohjataan Pursialan voimalaitoksen valvomosta. Päivittäinen huolto ja kunnossapito tehdään voimaliiketoiminnan huoltomiesten toimesta. Hiilidioksidipäästöt Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hiilidioksidipäästöoikeudet vuosille 2008 2012. Vuodelle 2010 myönnetyt päästöoikeudet riittivät kattamaan sähkö- ja kaukolämpötuotannon aiheuttamat päästöt. Valmistelussa on tulevan päästökauppakauden laki vuosille 2013 2020. Tämän perusteella näyttäisi siltä, että ilmaisia päästöoikeuksia saadaan rajoitetusti vain kaukolämmön tuotantoon. Muut tarvittavat päästöoikeudet joudutaan hankimaan markkinoilta. Sähkön- ja lämmöntuotanto (Kokonaistuotanto 816,9 GWh) Puupolttoaineiden jakauma (Yhteensä 728,5 GWh) Kaukolämmöntuotanto 462,6 GWh Sähkön tuotanto 255,2 GWh Teollisuuslämpö 60,6 GWh Sähkön omakäyttö 29,6 GWh Lämmön omakäyttö 8,9 GWh Metsähake 439,8 GWh Teollisuuden sivutuotteet 285,5 GWh Kierrätyspuu 3,1 GWh Polttoaineiden käyttö (Voimaliiketoiminta, kaikki 1134,6 GWh) Puupolttoaineet 728,5 GWh Turve 395,3 GWh Öljy 9,3 GWh Kivihiili 1,5 GWh Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010 17

ESE-Verkko Oy ESE-Verkko Oy vastaa sähkönsiirrosta omalla verkkoalueellaan. Yhtiöllä on sähköverkkoa noin 1.000 km ja asiakkaita noin 23.500. Sähkönsiirto jakelualueella (355 GWh) Siirretty sähkömäärä jakelualueella (Kokonaissiirto 355 GWh) Sähkönsiirto kantaverkosta 31% Sähkönsiirto Pursialan voimalaitokselta 69% 20 kv ja 110 kv asiakkaille 84 GWh 0,4 kv asiakkalille 260 GWh Häviöt 11 GWh 18 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Yhtiön toiminnasta ESE-Verkko Oy vastaa sähkönjakelusta omalla sähköverkkolupa-alueellaan. Yhtiö rakentaa ja ylläpitää sähkönjakeluverkkoa, johon on liitetty n. 23 500 käyttöpaikkaa. Jakeluverkon pituus on lähes 1 000 km ja siihen kuuluu seitsemän 110 kv sähkö- ja kytkinasemaa ja kolme 20 kv kytkinasemaa. Sähkön siirtomäärä oli 355 GWh (342,5 GWh vuonna 2009). Yhtiö on investoinut viime vuosina voimakkaasti 110 kv verkkoon ja sähköasemiin. Lähivuosien suurin lisäinvestointi on kaukoluettavien mittareiden hankinta vuoden 2013 loppuun mennessä. Hinnankorotus Yhtiö korotti sähkön siirtohintojaan 1.2.2010 alkaen 15,4 % ja tämä korotus koski kaikkia hintoja. Kyseisellä hinnankorotuksella katetaan mittavia sähköverkkoon viime vuosina tehtyjä investointeja. Verkon rakennus, perusparannus ja kunnossapito Verkon rakennus keskittyi Mikkelin torin ympäristöön, jossa rakennettiin uusi 20 kv maanalainen kytkinlaitos toriparkin yhteyteen ja jatkettiin 20 kv kaapeliverkon ja muuntamoiden uusintaa. Koko rakennustyömaan aikataulut muuttuivat niin, että kaikkia sähköverkon töitä ei pystytty tekemään valmiiksi. Toriparkin kytkinlaitos otettiin jännitteiseksi joulukuussa ja se valmistuu kokonaan vuoden 2011 alussa. Toriparkkiin Suojalammen sähköasemalta tuleva suora syöttöyhteys ja valokuituyhteys ovat käytössä. Uudet yhteydet Siekkilän sähköasemalle valmistuvat kesällä 2011. Toriparkin toinen muuntamotila valmistuu keväällä 2011 ja kaapelointityöt etelän suuntaan jatkuvat kesällä 2011. Näiden yli kaksi miljoonaa euroa maksavien töiden jälkeen keskusta-alueen jakelu varmentuu ja voimme käyttää nykyistä pienempiä syöttöalueita ja useita syöttösuuntia. Koko 20 kv ilmajohtoverkko raivattiin perusteellisesti kesällä. Urakkaan kuului johtoaukon pohjan raivaus ja runsas reunapuiden poisto. Raivauksen ansiosta selvisimme vähäisillä häiriöillä vuoden 2011 alun tykkylumikaudesta. Kesällä Savossa ja Etelä-Karjalassa riehuneet, laajoja sähköhäiriöitä aiheuttaneet myrskyt, eivät osuneet jakelualueellemme. Kaukoluettavat mittarit Vuoden aikana asennettiin 5 500 kaukoluettavaa mittaria kerros- ja rivitalojen yhteismittauskeskuksiin. Vuoden lopussa oli asennettuna n. 16 000 kaukoluettavaa mittaria. Määrä on lähes 70 % kaikista mittauspisteistä. Omakotitalojen ja muiden yksittäiskohteiden kaukoluettavat mittarit asennetaan vuosina 2012 ja 2013. Risto Kosunen, toimitusjohtaja OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Risto Kosunen nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi 18.1.2011. Arvio tulevasta kehityksestä ESE-Verkon toiminta jatkuu perusteiltaan ennallaan omaa verkkoaluetta kehittäen. Välttämättömät siirtoverkko- ja sähköasemainvestoinnit on nyt toteutettu. Parin seuraavan vuoden aikana suuri osa jakeluverkon saneeraustöistä tehdään jakelumuuntamoilla. Kahden seuraavan vuoden aikana käytetään investointeihin yli kaksi miljoonaa euroa vuodessa, koska tällöin valmistuu mittareiden vaihto kaukoluettaviksi. Energiamarkkinavirasto valvoo sähköverkkotoimintaa ja uusi valvontajakso alkaa 2012. Uutta valvontajaksoa koskevat päätökset ovat valmistelussa ja muutokset valvonnan ehdoissa voivat vaikuttaa merkittävästi yhtiön toimintaan. Hallinto ESE-Verkon yhtiökokous valitsi 20.5.2010 hallitukseen jatkamaan sähköasentaja Paavo Barckin (puheenjohtaja), asianajaja Antti Suhosen sekä toimitusjohtaja, ymba Markku Kakriaisen. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 22.12.2010 hallitusta täydennettiin valitsemalla hallitukseen toimitusjohtaja Erkki Karppanen. Tilintarkastajana on toiminut Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab / Ulla- Maija Lakonen KTM, JHTT. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Jussi Malkamäki 20.5.2010 asti, jonka jälkeen toimitusjohtajan tehtävää hoiti väliaikaisesti käyttöpäällikkö Risto Kosunen. Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 13 henkilöä (13 vuonna 2009). Talous ESE-Verkon liikevaihto vuonna 2010 oli 8,1 milj. euroa (7,3 milj. euroa vuonna 2009). Liikevaihto kasvoi sekä kasvaneen siirtomäärän että korotetun siirtohinnan johdosta. Yhtiö teki investointeja noin 3 milj. eurolla ja ne rahoitettiin tulorahoituksella sekä lainalla konsernikassasta. Liittymismaksuja kertyi 78.160 euroa (259.000 euroa vuonna 2009). Yhtiön omavaraisuusaste oli 38,2% (35,3% vuonna 2009). Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010 19

ESE-Tekniikka Oy ESE-Tekniikka Oy:llä on sähköasennusliiketoimintaa, ulkovalojen huoltotoimintaa sekä lämmönmyyntiä aluelämpökeskuksista. ESE-Tekniikka on ollut mukana Mikkelin hallitustorin toriparkin sähköasennustöissä. 20 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2010