8. Päästö (hellitys) Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Päästöllä eli hellityksellä tarkoitetaan kaltevuutta, joka mallin pinnoilla tulee olla, jotta ne voitaisiin irrottaa muotista sitä vahingoittamatta. Päästö sijoitetaan yhdensuuntaisiksi irrotussuunnan kanssa. Suunnittelijan on otettava huomioon, että päästön vuoksi valukappaleen mitat joko suurenevat tai pienenevät jonkin verran. Monilla valukappaleilla on luonnollinen päästö, toisin sanoen kappaleen oma muoto muodostaa päästön. Päästön vastakohta on vastapäästö, joka on esitetty alla olevassa kuvasarjassa. Kuva 34. Päästön eri muodot Vastapäästössä oleva muoto muodostaa mallin irrotussuuntaan nähden suuremman mitan, jolloin se ei mahdu mallia irrotettaessa muottia rikkomatta muotista pois. Muotti, jossa ei ole päästöä ollenkaan, aiheuttaa muotin irrotuksen aikana hankausta muotin pinnalle. Tällöin on muotin pinnan rikkoutumin hyvin todennäköistä. Päästön lisäyksen ansiosta malli on irrotussuuntaansa kapeneva, jolloin irrotuksen alkaessa mallin ja muotin väliin jää rako, joka kasvaa irrotussuuntaan nähden. Tällöin muotin ja mallin välissä ei ole hankausta ja muotin rikkoutumismäärä vähenee irrotuksen aikana. 1.9.2010 Pekka Niemi Päästö (hellitys) - 1
Kappale A Kappale B Kuva 35. Mallin irrotusta helpottava päästö Kappale A ilman päästöä vaikeuttaa mallin irrotusta ja aiheuttaa muotin rikkoutumisen. Kappale B varustettu luonnollisella päästöllä, jolloin malli voidaan irrottaa muotista ilman muotin rikkoutumista. Kuva 36. Päästön lisääminen valukappaleen muotoon. Kuvan A vaihtoehto esittää koneen osaa sellaisena, kuin se on piirustuksessa. Kuva B näyttää kappaleen ulkonäön sen jälkeen, kun siihen on lisätty tarvittava päästö. 1.9.2010 Pekka Niemi Päästö (hellitys) - 2
8.1 Päästön suuruus ja merkitseminen Päästöllä tarkoitetaan kaltevuutta, joka mallin pinnoilla tulee olla, jotta se voitaisiin irrottaa muotista sitä vahingoittamatta. Päästöllä varmistetaan mallin poisvetäminen muottia särkemättä. Tältä kannalta suuret päästöt ovat edullisia. Päästön merkitseminen ei yksin riitä. Päästön takia mitat näissä kohdin kasvavat tai pienenevät. Koska suunnittelija yksin tietää, mitkä ovat ratkaisevat ja tarkat mitat, olisi hänen piirustuksessa ilmoitettava, milloin päästön saa lisätä tai vähentää annetuista mitoista. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi seuraavasti: jos päästö sisältyy työstövaraan tai valukappaleen paino saa lisääntyä, piirretään se kuvan 37 A mukaisesti jos kappaleen mitat ja paino ja sen seinämänpaksuus eivät saa lisääntyä, piirretään päästö kuvan 37 B osoittamalla tavalla. jos halutaan mahdollisimman suurta mittatarkkuutta, päästö piirretään kuvan 37 C mukaisesti. Joissakin tapauksessa ei päästöä voida sallia lainkaan. Tällöin on se ehdottomasti ilmoitettava piirustuksessa ja kaavaus suoritetaan esim. keernojen avulla. Kuva 37 A. +Hellitys Kuva 37 B. Hellitys Kuva 37 C. +/- Hellitys Kuva 37 A C. Päästöjen eli hellitysten muodot 1.9.2010 Pekka Niemi Päästö (hellitys) - 3
8.2 Päästön sijoitus Kuten jo edellä on todettu, sellaisiin pintoihin, jotka on piirretty yhdensuuntaisiksi irrotussuunnan kanssa, mallin valmistaja lisää aina tietyn päästön. Sen suuruus riippuu mm. päästöllä varustettavan pinnan korkeudesta valukappaleen muodosta (mm. syvät ja monimutkaiset sopukat) kaavausmenetelmistä. Päästön lisääminen ei pelkästään yksin riitä, vaan samassa yhteydessä voi olla tarvetta muuttaa kappaleen muoto, koska päästön lisääminen voi aiheuttaa muita valuteknisiä ongelmia (ks. kuva 38). Kuva 38. Kansi, jossa on laakeri-istukka, vaihtoehtoina A C A-rakenne täytyy kaavata keernan avulla (kappaleen sisäosa), ja siitä syystä se on kallis. B-rakenne on halvempi, koska keernaa ei tarvita (voidaan tehdä luonnollisella mallilla) mutta paksuun kohtaa muodostuu helposti imuja. C-rakenne on paras, koska vältetään paksuja massakeskittymiä ja ei tarvita keernaa. 1.9.2010 Pekka Niemi Päästö (hellitys) - 4
Taulukko 1: Päästöjen suuruudet standardin SFS-EN 12890 mukaan KORKEUS (H) mm PÄÄSTÖ (T) * W = sisäinen leveys Matala irrotuskorkeus (H/W* <=1) Syvä irrotuskorkeus (H/W >1) Käsinkaavaus Kone- Käsinkaavaus Konekaavaus Tuore- Kemiall. kaavaus Tuore- Kemiall. sidottu sidottu enintään 30 1,0 1,0 1,0 1,5 1,0 1,0 yli 30 ja enintään 80 yli 80 ja enintään 180 yli 180 ja enintään 250 2,0 2,0 2,0 2,5 2,0 2,0 3,0 2,5 2,5 3,0 3,0 3,0 3,5 3,0 3,0 4,0 4,0 4,0 yli 250 ja enintään 1000 yli 1000 ja enintään 4000 1.9.2010 Pekka Niemi Päästö (hellitys) - 5