SOPIMUS ESPOON KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ VUONNA 2016 1. ESPOON TYÖLLISYYDENHOIDON PAINOPISTEET 2. TYÖLLISYYDENHOIDON SUHDE TE-TOIMISTON JA ESPOON KAUPUNGIN STRATEGIAAN 3. ESPOON TYÖTTÖMYYSTILANNE 4. KAUPUNGIN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TUKEMINEN 4.1. Työnvälityspalvelut 4.2. Oppisopimuskoulutus 5. YHTEISTYÖ YRITYSTEN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI 5.1. Yritysten työvoiman saatavuuden edistäminen 5.2. Alkavan yrittäjyyden tukeminen 5.3. Ammatillisen koulutuksen suunnitteluyhteistyö 6. VERKOSTOYHTEISTYÖ 6.1. Työvoiman palvelukeskustoiminta 6.2. Työllistymisen edistäminen terveyspalveluilla 6.3. Yhteisötakuutoimet 6.4. Maahanmuuttajien kotoutuminen 6.5. Yritysten, yhdistysten ja säätiöiden tukeminen työllistämisessä 6.6. Kaupungin keskeisimpien yhteistyökumppaneiden ja työllisyyshankkeiden tukeminen 7. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS, TUKITYÖLLISTÄMINEN, TYÖKOKEILUT JA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA 7.1. Kaupungin palkkatukityöllistäminen 7.2. Työllistäminen yrityksiin 7.3. Työkokeilu 7.4. Kuntouttava työtoiminta 8. SOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN 1
ESPOON KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TE-TOIMISTON KUMPPANUUSOHJELMA VUOSILLE 2016 2018 Tämä kumppanuussopimus määrittelee vastuut työllisyyden hoidolle. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston (jäljempänä TE-toimisto) tehtävä on saattaa asiakkaat avoimille työmarkkinoille (työnvälitys). Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. TYP-toiminta huomioidaan tässä sopimuksessa vain maininnalla, sillä yhteistyöstä on tehty erillinen sopimus. TYÖLLISYYDENHOIDON YHTEISET PAINOPISTEET VUONNA 2016 Tämän yhteistyösopimuksen toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan erityisesti kahden alla mainitun painopistealueen kehittymiseen myönteiseen suuntaan: NUORTEN TYÖLLISYYS Erityisiä yhteistyötoimia kohdennetaan alle 25-vuotiaisiin, ilman ammattikoulutusta oleviin nuoriin ja 25 29-vuotiaisiin, ammattikoulutettuihin nuoriin, joiden työttömyys on pitkittynyt. TE-toimiston työllisyysmäärärahojen keskeisenä painotuksena on estää nuorisotyöttömyyden valumaa. Palkkatuella tuetaan työnhakijoita, joiden tuottavuus on alentunut ammatillisessa osaamisessa olevien puutteiden takia. Ohjaamon toimintaa vakiinnutetaan vahvaksi osaksi nuorten palveluverkostoa. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN ALENTAMINEN Erityisiä yhteistyötoimia kohdennetaan pitkäaikaistyöttömiin ja maahanmuuttajataustaisiin työnhakijoihin hankeyhteistyön ja asiakkaiden aktivointitoimien avulla. TE-toimiston työllisyysmäärärahojen keskeisenä painotuksena on ennalta ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja vahvistaa osaamista. Määrärahat kohdistetaan henkilöihin, joiden työkyky on alentunut pitkittyneen työttömyyden takia ammatillisessa osaamisessa. Työvoimapalvelukeskuksen toimintaa vakiinnutetaan osaksi monialaista yhteispalvelua tarvitsevien asiakkaiden tukea. Kuntouttavan työtoiminnan ja työllisyyshankkeiden palveluja kohdennetaan tehostetusti yhteistyössä eri työnhakutilanteissa oleville pitkäaikaistyöttömille. 2. TYÖLLISYYDENHOIDON SUHDE TE-TOIMISTON JA ESPOON KAUPUNGIN STRATEGIAAN Uudenmaan TE- toimiston toiminnan painopisteenä on kohtaannon merkittävä parantaminen vuosina 2016 2019. TE-toimiston tehtävänä on saattaa asiakkaat avoimille työmarkkinoille. Uudenmaan TEtoimiston linjaukset johdetaan hallitusohjelman työllisyyspolitiikan mukaisesti sekä TEM:n että Uudenmaan ELY -keskuksen strategioista. Espoo-tarinan eli kaupungin strategian mukaan vuoden 2016 lopussa päättyvän valtuustokauden aikana tavoitteeksi on asetettu Espoon työllisyysasteen nouseminen 75 prosenttiin ja työttömyysasteen laskeminen 5 prosentin tasolle. Nuorten työllisyyden osalta tavoitteena on pääseminen maan parhaalle tasolle. 2
3. ESPOON TYÖTTÖMYYSTILANNE Espoossa oli joulukuun 2015 lopussa työttömiä työnhakijoita 14904 henkilöä (11,4 % enemmän kuin vuotta aiemmin) ja 1439 avointa työpaikkaa (43,4 % enemmän kuin vuotta aiemmin). Espoon työttömyysaste oli joulukuun 2015 lopussa 10,9 % ja 10,3 % vuoden 2014 joulukuun lopussa. 16000 14000 12000 Espoon työttömät ja avoimet työpaikat 2011-2015 14904 Työttömät yht. Nuoret työttömät 10000 Pitkäaikaisty öttömät 8000 6000 4000 2000 0 6356 6025 Ulkomaal. työttömät Ulkomaal. työnhakijat 3203 Avoimet työpaikat Nuoret työttömät 1448 Av. paikat 1439 1. Nuoret Alle 25-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2015 joulukuun lopussa Espoossa 1 448 henkilöä, eli 1,6 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä 46,2 % oli vailla peruskoulun jälkeistä ammatillista tutkintoa. Puolestaan 25 29 vuotiaita työttömiä oli vuoden 2015 joulukuun lopussa oli 1503 henkilöä, mikä on 12,7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. 2. Maahanmuuttajat Ulkomaalaisia työnhakijoita oli Espoossa vuoden 2015 joulukuun lopussa 6 356 henkilöä (24 % enemmän kuin vuotta aiemmin) ja työttömiä ulkomaalaisia työnhakijoita oli 3 203 henkilöä (31.3 % enemmän kuin vuotta aiemmin). 3. Pitkäaikaistyöttömyys Vuoden 2015 joulukuun lopussa Espoossa oli 6 025 työtöntä, joiden työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Heidän lukumääränsä kasvoi vuoden aikana 45,5 %. 4. Yrittäjyys Yritystä perustamassa olevia asiakkaita sekä jo olemassa olevia yrityksiä palveleva YritysEspoo sai 2 981 yhteydenottoa ja järjesti 1 591 asiakaskäyntiä vuonna 2015. TE -toimisto teki Espoossa vuonna 2015 myönteisiä starttirahapäätöksiä 504 kpl (316 uutta päätöstä sekä 188 jatkopäätöstä). 3
4. KAUPUNGIN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TUKEMINEN 4.1. Työnvälityspalvelut Kaupunki ilmoittaa rekrytointijärjestelmässään kaikki ulkoiseen hakuun menevät työpaikat. Rekrytointijärjestelmän linkin (Passari-palvelu) kautta ilmoitukset tulevat suoraan näkyviin myös www.tepalvelut.fi -sivuilla. Kaupungin rekrytointipalvelut osallistuvat omalla esittelypisteellään työ- ja elinkeinotoimiston tilaisuuksiin. TE-toimisto järjestää Espoon toimipaikassa rekrytointitapahtumia säännöllisesti. 4.2. Oppisopimuskoulutus Omnia Oppisopimuksella yritetään löytää uusia keinoja työllistymiseen aiempaa nuoremmille myös peruskoulusta suoraan valmistuville. Vuosille 2014-2016 oppisopimustoimiston oppisopimukset perustutkinnoilla toteutettavat vuositasolla 600 paikkaa lisäkoulutuksena toteutettavat vuositasolla 1 600 Omnian oppisopimustoimiston tavoitteena on toteuttaa vuositasolla yli 1 000 uutta oppisopimuskoulutusta Yksityisen sektorin oppisopimuspaikkojen löytämiseksi Omnia, TE -toimisto ja kaupunki tekevät tiivistä yhteistyötä. TE-toimisto TE-toimisto voi myöntää määrärahojen puitteissa kaupungille palkkatuen, niistä oppisopimuksen aloittavista, jotka täyttävät tuen myöntämisen ehdot. Oppisopimusta tuetaan erityisesti ammattitaidottomien henkilöiden tai ilman ammatillista tutkintoa olevien sekä ammatinvaihtajien osalta. Tukea voidaan ehdot täyttävälle myöntää koko oppisopimuskaudeksi määrärahojen puitteissa. Kaupunki Kaupunki tarjoaa n. 20 oppisopimuspaikkaa ensisijaisesti alle 29-vuotiaille työttömille nuorille, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Tavoitteena on edetä työkokeilujen kautta palkkatuettuun oppisopimuskoulutukseen. Ohjaamo rekrytoi nuoret keväällä kaupungin eri työpaikkoihin yhteistyössä työpajojen, Vamoksen, Omnian etsivän nuorisotyön ja TE-toimiston kanssa. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saaminen ja toisaalta toimia yhtenä, varteenotettavana väylänä toisen asteen opintoihin peruskoulun jälkeen. Oppisopimuskoulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen yhteistyökumppaneiden, Ohjaamon, TEtoimiston, Omnian oppisopimustoimiston ja Espoon kaupungin eri toimijoiden kesken edellyttää vuosittain noin kahtakymmentä aloituspaikkaa. Tällä tavoin luodaan vahvoja yhteistyörakenteita ja polkuja, joita voidaan hyödyntää nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen osana nuoren ohjaamista on systemaattista ja pitkäjänteistä. 4
5. YHTEISTYÖ YRITYSTEN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI Tässä sovitaan kunnan rooli ja TE-toimiston rooli asian hoidossa, rahoitus, toiminnan organisointimalli, mahdolliset tavoitteet/vuosi sekä TE- toimiston ja kunnan yhteyshenkilöt. TE-toimiston yhteyshenkilönä toimii Uudenmaan yrityspalveluista vastaava palvelupäällikkö tai hänen nimeämänsä henkilö. 5.1. Yritysten työvoiman saatavuuden edistäminen TE-toimisto järjestää rekrytointitapahtumia Espoon toimipaikassa kuukausittain (pl. kesä-heinäkuu) sekä yritysten tarpeen mukaan. Näiden lisäksi järjestetään muita asiakasinfotilaisuuksia, joita kohdennetaan eri asiakasryhmille. TE -toimisto kartoittaa yritysten palvelutarpeita yrityskäynneillä. Palvelutarvekartoituksessa selvitetään yrityksen henkilöstön rekrytointi- tai vähentämistarpeet, kasvu- ja kansainvälistymissuunnitelmat sekä kehittämistarpeet. TE-toimisto tuottaa henkilöasiakkailleen koulutusohjausta ja koulutuspalveluja, jolla tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta työmarkkinoilla. Henkilöasiakkaiden osaamisen vajetta voidaan tukea määrärahojen puitteissa palkkatuella. 5.2. Alkavan yrittäjyyden tukeminen TE-toimisto ostaa vuonna 2016 starttirahapäätöksiä varten asiantuntijalausunnot YritysEspoolta ja niitä hankitaan erillisen hankintasopimuksen mukaan 600 kappaletta. Espoon kaupunki rahoittaa YritysEspoon toimintaa omalla rahoitusosuudellaan. YritysEspoon yritysneuvojat ja TE-toimiston alkavan yrittäjyyden asiantuntijat tukevat sekä aloittavia yrittäjiä että toimivia yrittäjiä yritystoiminnan kannattavuuden ja laajentumisen edistämiseksi. 5.3. Ammatillisen koulutuksen suunnitteluyhteistyö Ammatillisen koulutuksen suunnitteluyhteistyö perustuu ennakointiin. Omnia tekee ennakointityötä pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen verkostossa sekä Helsingin seudun kauppakamarin Ennakointikamarin puitteissa. Omnia toteuttaa tiivistä yhteistyötä TE-toimiston kanssa muun muassa yhteisissä johtoryhmätapaamisissa ja yksittäisten Omnian yksiköiden (erityisesti aikuisopisto, oppisopimustoimisto ja työpajat) päivittäisessä yhteistyössä. 6. VERKOSTOYHTEISTYÖ Kaupunki ja TE-toimisto tekevät monien eri tahojen kanssa aktiivista yhteistyötä espoolaisten työllisyydestä huolehtimiseksi. Tämän lisäksi Työvoiman palvelukeskuksessa kaupungin sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, KELA ja TE-toimisto tekevät moniammatillista työtä vaikeasti työllistyvien kaupunkilaisten auttamiseksi. Ohjaamo Espoossa kehitetään monialaista yhteistyötä kaupungin, TE-toimiston, Etsivän nuorisotyön, Vamoksen, Omnian ja kolmannen sektorin kanssa. 5
Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kanssa tekemänsä yhteistyön avulla Uudenmaan TE-toimisto tavoittelee vuonna 2016, että työttömyys ei jatkuisi yhtäjaksoisesti yli kolmen kuukauden ajan kuin enintään 36 prosentilla kaikista työttömistä. 6.1. Työvoiman palvelukeskustoiminta Espoon työvoiman palvelukeskus (myöhemmin ETYP) toteuttaa työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua, jonka tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimanpalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Espoon työvoiman palvelukeskuksessa ovat mukana Uudenmaan TE-toimisto, Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki ja Kela. Toteutuksesta ja resursoinnista on sovittu erillisellä sopimuksella vuosille 2016 2018. ETYP:in toiminta perustuu lakiin monialaisesta yhteispalvelusta. Asiakkaina ovat lain kriteerit täyttävät asiakkaat, jotka ohjautuvat palveluun TE-palveluista, sosiaalitoimistosta tai Kelan ohjaamina. Kohderyhmään kuuluu asiakas: - jolla on työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan tai Kelan arvioima monialaisen yhteispalvelun tarve ja joka on saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella tai - a) joka on täyttänyt 25 vuotta ja ollut julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 1 luvun 3 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna työttömänä yhtäjaksoisesti 12 kuukautta tai - b) joka on alle 25-vuotias ja em. mainitun lain kohdan mukaisesti työtön yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta. ETYP:in johtoryhmässä ovat edustettuina Uudenmaan TE-toimisto, Espoon ja Kauniaisten kunnat, Kela, Espoon yrittäjät ja Espoon kauppakamari, Omnia ja Ohjaamo Espoo. Johtoryhmä määrittelee ETYP:in tavoitteet ja seurantamittarit vuosittain. Vuonna 2016 tavoitteet ovat: 1) 2 700 asiakasta vuoden aikana, 2) aktivointiaste 37 %, 3) 457 ETYP:in asiakasta kuntouttavassa työtoiminnassa, 4) kartoitusjakson tehokas käyttö ja 5) vanhojen asiakkuuksien päättäminen. ETYP palvelee kaiken ikäisiä asiakkaita, (ohjaavana ikärajana 17-57 vuotta) ja niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajataustaisia asiakkaita. Kaikille asiakkaille tarjotaan mahdollisuus terveystarkastukseen. Uudet asiakkaat aloittavat palvelun kartoitusjaksolla, jonka aikana selvitetään palveluntarvetta ja tehdään yhdessä asiakkaan kanssa monialainen työllistymissuunnitelma. 6.2. Työllistymisen edistäminen terveyspalveluilla Tähän on kirjattu kunnan rooli ja TE-toimiston rooli asian hoidossa, rahoitus, toiminnan organisointimalli, mahdolliset tavoitteet/vuosi sekä TE-toimiston ja kunnan yhteyshenkilö. TE-toimiston yhteyshenkilönä toimii Espoon Tuetun työllistymisen palvelujen palvelupäällikkö. Kunnan yhteyshenkilönä ETYP:n johtaja. Työllisyyden edistämiseen terveyspalveluilla on varattu kaupungin puolelta 5 hoitajan työpanos. ETYP:issä on työssä 4 hoitajaa ja eteläisessä ja pohjoisessa sosiaalikeskuksessa yksi yhteinen terveydenhoitaja, joka ottaa vastaan asiakkaita TE-toimistosta ja sosiaalitoimistosta. Toimintaa koordinoidaan ohjausryhmässä, jossa on edustajat TE-toimistosta sekä kaupungin työllisyys- ja terveyspalveluista. Terveyspuolella otetaan kuukausittain käyntiraportit, joista selviävät itsenäiset käynnit, puhelinkontaktit, lähetetyt kirjeet ja muiden asiakirjamerkintöjen lukumäärät. 6
Työttömien työkyvyn arviointi ja terveystarkastukset Terveystarkastuksen tavoitteena on työttömän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien tunnistaminen ja niiden ehkäiseminen ja asiakkaan ohjaaminen hoitoon sekä lääkinnälliseen, ammatilliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen. Toiminnalla tähdätään siihen, että työttömät työnhakijat pääsevät tarvitsemansa hoitojärjestelmän piiriin ja siihen, ettei terveydellisistä seikoista tulisi estettä tai hidastetta työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiselle tai työmarkkinoille pääsemiselle. Työllistävissä ja aktivoivissa toimissa huomioidaan terveydelliset seikat ja niiden asettamat rajoitteet. Työttömien terveystarkastuksiin osoitettu valtionosuus maksetaan kunnille osana terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia. Terveystarkastukseen voi asiakas hakeutua itse tai hänet voidaan ohjata sinne TE-toimiston, työvoiman palvelukeskuksen, sosiaalitoimiston taholta. Uudenmaan TE-toimiston tavoitteena on tehostaa monialaista yhteispalvelua vaativien asiakkaiden ohjausta työttömien terveystarkastuksiin, silloin kun asiakas odottaa asiakkuutta työvoiman palvelukeskukseen. Eläkemahdollisuuksien selvittäminen TE-toimisto voi hankkia työkyvyn arviointia vain tilanteessa, jossa asiakkaan työ- ja toimintakykyä pitää tarkemmin tai yksilöidymmin selvittää suhteessa hakuammattiin tai suunniteltuun koulutukseen. Työttömän työ- ja toimintakyky voi tulla selvitettäväksi monialaisessa yhteispalvelussa osana työllistymisprosessia, jos työ- ja toimintakyvyn selvittäminen johtaa siihen, että työkyvyttömyyseläkkeen katsottaisiin olevan työttömän kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Tässä tilanteessa työ- ja elinkeinotoimisto ja kunta voivat osana monialaista yhteispalvelua antaa työkyvyttömyyseläkehakemusta varten selvityksen asiakkaan työllistymisen edistämiseksi tarjotuista palveluista ja niiden tuloksista. Selvitys voisi sisältää myös työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan monialaisen arvion siitä, miksi eläke olisi tarkoituksenmukaisin vaihtoehto työttömän tilanteen ratkaisemiseksi. Lisäksi työtöntä voidaan osana monialaista yhteispalvelua tarvittaessa avustaa työkyvyttömyyseläkkeen hakemisessa. Muussa tapauksessa työtön henkilö saa apua työkyvyttömyyseläkkeen hakemista varten eri viranomaisilta. Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on neuvoa ja ohjata eläkkeen hakemisessa, terveydenhuollon tehtävänä on arvioida henkilön jäljellä olevaa työkykyä sekä kirjoittaa tarvittaessa B-lausunto ja kunnan sosiaalitoimi voi ohjata toimeentulon turvaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Asia selvittelyä jatketaan. 6.3. Yhteisötakuu toimet Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on nuorisotakuun kehittäminen yhteisötakuun suuntaan. Omnia koordinoi Ohjaamo-hanketta, jonka tavoitteena on merkittävästi kohentaa nuorten työllisyystilannetta. Pääkaupunkiseudun Ohjaamot tekevät tiivistä kehittämisyhteistyötä ruotsinkielisten nuorten ohjauspalveluiden vahvistamiseksi. Myös vieraskielisten palveluissa huomioidaan eri kieliryhmät. Espoossa on asetettu työllisyys- ja nuorisotakuun koordinointiryhmä. Espoon nuorisotakuun toteutumisesta vastaavan koordinointiryhmän tehtävänä on huolehtia poikkihallinnollisesti nuorisotakuun toteuttamisesta Espoossa. Siinä ovat mukana keskeisten kaupungin yksiköiden ja yhteistyökumppaneiden edustajat. Koordinointiryhmä varmistaa, että päätöksenteon tueksi kootaan mahdollisimman laaja-alaista 7
tietoa nuorten tilanteesta tilastojen ja asiakastyöstä kertyneiden tietojen kautta. Ryhmä toimii myös Espoon Ohjaamo-hankkeen ohjausryhmänä. Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu yhdellä taholla (yhteisötakuu) Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla Vahvistetaan etsivää nuorisotyötä Syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa Otetaan käyttöön nuorisotakuun parhaat elementit ja laajennetaan ne maanlaajuisiksi. Kaupunki Kaupungin Työllisyyspalvelut tarjoaa nuorille kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ostopalveluista, omilta työpajoilta ja kaupungin eri toimialoilta. Nuorilla on mahdollisuus päästä työkokeiluun ja/tai palkkatukityöhön kaupungin työpajoille tai toimialoille. Palkkatukityön kesto on 6 kuukautta. Työkokeilupaikkoja tarjotaan monipuolisesti eri toimialoilta. Työkokeilujen määrää seurataan ja vuodelle 2017 asetetaan seurannan pohjalta määrätietoiset tavoitteet. 20 nuoren tutkintojen täydentäminen ja toteuttaminen oppisopimuksella työkokeilun kautta palkkatuella kaupungin paikkoihin. Kaupunki tukee Espoo-lisällä myös nuorten työllistämistä yrityksiin ja välityömarkkinoille. Omnia Työllisyyskonsertti Sello-hankeen projektityöntekijät etsivät myös nuorille työkokeilu- ja työpaikkoja kauppakeskuksista ja niiden ympäristöt. Hankkeen asiakkaista 30 % on alle 25- vuotiaita. Soveltuviin kaupungin hankintoihin kirjataan sosiaalisia kriteerejä, joiden täyttämisestä yritykset voivat huolehtia tarjoamalla erityisesti työttömille kouluttamattomille nuorille oppisopimuspaikkoja tai palkkatukipaikkoja Rahoittaa Svepsin toimintaa, jossa ruotsinkielisille nuorille ja ruotsin kielellä Suomeen kotoutuville nuorille tarjotaan etsivän nuorisotyön palveluita, valmennuspalveluita sekä mahdollisuuksia työpajatyöskentelyyn. Svepsin palveluissa arvioidaan olevan yhteensä noin 60 espoolaista nuorta vuonna 2016. o tarjoaa vähintään saman määrän perustutkintopaikkoja kuin vuonna 2015, o tarjoaa nuorille InfoOmnian koulutusneuvontaa ja Ohjaamon työllistymistä tukevia palveluita o tarjoaa nuorille nuorten aikuisten osaamisohjelman koulutuspaikkoja 20 29-vuotiaille o osallistuu työvoimakoulutuksista järjestettäviin kilpailuihin o tarjoaa nuorille 180 paikkaa ammatillisilla pajoilla o tarjoaa etsivän nuorisotyön palveluja nuorille (tavoitteena 800 nuoren tavoittaminen) TE-palvelut ohjaus- ja neuvontapalveluja nuorille (asiantuntijoita 8 htv ja psykologeja 2 htv) ohjaamo resurssin lisäksi kolmella palvelulinjalla ostopalveluna o työnhaun teemaluentoja o 15-25 päivän uravalmennuksia 8
o työnhakuvalmennuksia espoolaisille on hankittu 16 ryhmää, joista osa ensisijaisesti nuorille o työvoimakoulutuksia palkkatukea myönnetään ehdot täyttäville työnhakijoille myönnettyjen määrärahojen puitteissa työ- ja koulutuskokeiluja asiakkaan palvelutarpeen mukaan Vuonna 2016 Espoon kaupungin tavoitteena on pitää kiinni siitä, että kaikille peruskoulunsa päättäneille on koulutus-, harjoitus tai työpajapaikkaa. 6.4. Maahanmuuttajien kotoutuminen Tässä on kirjattuna kunnan rooli ja TE-toimiston rooli asian hoidossa, rahoitus, toiminnan organisointimalli, mahdolliset tavoitteet/vuosi sekä TE-toimiston ja kunnan yhteyshenkilö. Uudenmaan TE-toimiston yhteyshenkilönä toimii maahanmuuttopäällikkö Tuija Soininen ja Espoon toimipaikassa osaamisen kehittämisen palvelujen palveluesimies. Kunnan yhteyshenkilönä toimii maahanmuuttaja-asioiden päällikkö Teemu Haapalehto. Kotouttamisessa TE-toimisto vastaa työnhakijaksi rekisteröityneiden asiakkaiden kotouttamistoimista ja kunta kaikkien muiden. Uudenmaan TE-toimisto on osoittanut erityiset määräaikaiset lisäresurssit turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen vuonna 2016. Nämä lisäresurssit palvelevat koko alueen kotouttamistoimia ja jalkautuvat työskentelemään vastaanottokeskuksiin. Uudenmaan ELY-keskukseen palkataan lisäresursseja kotoutumispalveluiden hankintaan ja kehittämiseen. Uudenmaan ELY-keskus kilpailuttaa ja hankkii tämän puitteissa kotoutumiskoulutusta, kielitaidontestauksia, osaamis- ja ammattitaitokartoituksia, luku- ja kirjoitustaidon koulutusta ja mahdollisia muita kotoutumista tukevia palveluja. Uudenmaan ELY-keskus ja Uudenmaan TE-toimisto ovat mukana pääkaupunkiseudun Kotona Suomessa ESR-hankekokonaisuuden pilottihankkeessa, jossa tavoitteena on tuotteistaa ja kilpailuttaa kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuus, joka sisältää lähtötasoarviointia, ohjausta ja kotoutumista tukevan orientaatiojakson 4-5 vkoa. Tämä palvelu otetaan käyttöön koko Uudellamaalla ja sitä lähdetään pilotoimaan kohdennetuilla asiakasryhmillä. Uudenmaan TE-toimistossa on kehitetty maahanmuuttajien osaamis- ja ammattitaitokartoituksia, joiden tavoitteena on arvioida asiakkaan ammatillista osaamista suhteessa Suomen työmarkkinoiden vaatimuksiin ja ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteisiin. Kartoituksia toteuttavat ammatilliset oppilaitokset ja ne kilpailutetaan seuraaville aloille: ravitsemisala, hoito- ja hoiva-ala, rakennus ja talotekniikka sekä kiinteistöpalveluala. 9
6.5. Yritysten, yhdistysten ja säätiöiden tukeminen työllistämisessä Tähän kirjataan kunnan rooli ja TE-toimiston rooli asian hoidossa, rahoitus, toiminnan organisointimalli, mahdolliset tavoitteet/vuosi sekä TE-toimiston yhteyshenkilö sekä kunnan hankkeet Espoon kaupungilla on kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia kolmannen sektorin, erilaisten työllisyyshankkeiden sekä muiden työllisyyden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Tyypillisesti tuki on kohdentunut niille toimijoille, jotka toimivat heikossa työmarkkina-asemassa olevien kuntalaisten kanssa. Tukimuotoina ovat esimerkiksi osallistuminen hankerahoitukseen sekä toiminta- ja palkkakuluihin. TE-hallinto on myöntänyt työllisyyspoliittista avustusta Espoon alueella toimiville hankkeille. Sitä on myönnetty: Espoon järjestöjen yhteisö Sektori III, Espoon kaupungin Espoon Työrasti -hanke, Monik ry Urax-työhönvalmennus ja Suomen Punainen Risti Kontti-ketju / Kontti-kierrätystavaratalot Työtä, taitoa ja tuloksia 3 hankkeille. Espoolaisia työnhakijoita voidaan ohjata sovitusti myös muihin Uudenmaan alueella toimiviin hankkeisiin. Kaupungin työllistämisen Espoo-lisä on tarkoitettu yritysten sekä välityömarkkinoiden rahoitukseksi, jolla tuetaan kolmannen sektorin työllistämistä sekä työntekijöiden edelleen sijoittumista avoimille työmarkkinoille työministeriön ja Espoon kaupungin ohjeiden mukaisesti. Espoo-lisän saamisen edellytyksenä on, että edellä mainitut työnantajat palkkaavat espoolaisen työttömän, joka on nuori, pitkäaikaistyötön tai osatyökykyinen. Lisäksi Espoo-lisän myöntäminen edellyttää, että työ- ja elinkeinotoimisto on myöntänyt henkilön palkkauskustannuksiin palkkatukea vähintään samalle ajanjaksolle. Työllistämisen Espoo-lisän määrä on yhdistyksille, säätiöille ja järjestöille yms. 350 euroa kuukaudessa, yrityksille ja sosiaalisille yrityksille 500 euroa kuukaudessa ja sitä myönnetään enimmillään 12 kuukaudelle. 6.6. Kaupungin keskeisimpien yhteistyökumppaneiden ja työllisyyshankkeiden tukeminen Kaupunki tukee seuraavia työllisyyshankkeita vuonna 2016 (hankkeiden omarahoitusosuuteen osallistumalla): Sektori III -hanke, jonka tavoitteena on työllistää vaikeasti työllistyviä henkilöitä Espoossa tai Helsingissä kotipaikkaansa pitäviin yhdistyksiin. Työllistämisen toissijaisena tavoitteena voidaan pitää pienten sosiaalija terveysalan potilas-, vammais- ja sairausjärjestöjen toimintaedellytysten kohentumista. - AURA -hanke (Edupolin toteuttama ESR-hanke, jossa kohderyhmänä ovat +50-vuotiaat työttömät) Lisäksi kaupunki tukee kolmannen sektorin toimijoita, jotka tarjoavat työllistäviä palveluja (mm. kuntouttavaa työtoimintaa): - Espoon mielenterveysyhdistys ry (EMY ry), Kalliolan setlementti ja Hyvä Arki ry Pääkaupungin Kierrätyskeskuksen ja kaupungin välisessä sopimuksessa kaupunki sitoutuu avustamaan Kierrätyskeskuksen toimintaa. Kierrätyskeskus käyttää avustuksen työllistämiseen, työllistämisen edistämiseen ja toimitilojen vuokriin. 10
7. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS, PALKKATUELLA TYÖLLISTÄMINEN, KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Tähän on kirjattuna kunnan rooli ja TE-toimiston rooli asian hoidossa, rahoitus, toiminnan organisointimalli, mahdolliset tavoitteet/vuosi sekä TE-toimiston yhteyshenkilö ja kunnan yhteyshenkilö. Uudenmaan TEtoimiston yhteyshenkilönä toimii palkkatuella työllistämisessä työllistämispäällikkö. Pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa ja aktivointitoimissa toimii yhdyshenkilönä Espoon toimipaikan Tuetun työllistymisen palvelupäällikkö. Pitkäaikaistyöttömät: Työttömällä voi olla pitkäaikaistyöttömyyden lisäksi sellaisia työllistymiseen vaikuttavia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia, jotka eivät ratkea yksinomaan viranomaisten välisellä konsultaatiolla vaan edellyttävät yhteistyötä. Aktivointiehdon täyttävät asiakkaat: Aktivointiehdon täyttävien asiakkaiden palvelusta sovitaan. Sovitaan ja toteutetaan uusia työkäytäntöjä aktivointisuunnitelmien määrän lisäämiseksi ja asiakkaiden ohjaamiseksi kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavaa työtoimintaa työllistymistä edistävänä palveluna on ollut espoolaisille aktivointiehdon täyttäville työttömille tarjolla vähäisesti. Tästä syystä palveluun ohjausta tehostetaan ja kuntouttavan työtoiminnan infoista sekä aktivointisuunnitelmien laatimisesta on sovittu kaupungin ja TE-toimiston kesken. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasinfoja järjestetään kuukausittain. Infot toteutetaan TEtoimiston tiloissa ja TE-toimisto kutsuu aktivointiehdon täyttäviä asiakkaita 30-40 asiakasta/info. Jokaiselle infoon osallistuneelle asiakkaalle laaditaan yhdessä aktivointisuunnitelma ja ohjataan asiakas hänelle soveltuvaan palveluun. Palveluna on kuntouttava työtoiminta, jos se on asiakkaalle sopivin palvelu tai työtä tai muita ensisijaisia palveluja ei voida tarjota tai TE-toimisto, kunta ja henkilö yhdessä arvioivat, että henkilö ei työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Myös muiden kuin infoon kutsuttavien asiakkaiden ohjausta kuntouttavaan työtoimintaan on sovittu tehostettavan niin, että TE-toimisto pyytää aktiivisesti kaupungin työhönvalmentajia parikseen aktivointisuunnitelman laatimiseen. Toimintamallia kehitetään asiakaslähtöisesti ja prosessin toimivuutta sekä vaikutuksia seurataan yhteisissä arviointitilaisuuksissa. Nyt sovittua toimintamallia voidaan muuttaa, jos se todetaan yhdessä tarpeelliseksi. Monialaisen tuen tarve: Jos työttömällä on monialaisen yhteispalvelun tarve ja jos hänen työllistymisensä edistäminen edellyttää TE-toimiston, kunnan ja Kelan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen (julkisten työvoimapalvelujen, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen) yhteensovittamista, hänen ohjataan työvoiman palvelukeskukseen. Tästä on laadittu erillinen yhteistyösopimus, joka on voimassa 1.1.2016 31.12.2018. Uudenmaan TE-toimiston työllisyysmäärärahojen keskeiset painotukset ovat vuonna 2016 seuraavat: estetään nuorisotyön valumaa, ennalta ehkäistään työttömyyden pitkittymistä, edistetään yrittäjyyttä, vahvistetaan osaamista ja velvoitetyöllistettävät. Palkkatuen kohdentamisessa myöntämisen edellytyksenä on, että tuella palkattavan tuottavuus on alentunut ammatillisessa osaamisessa olevien puutteiden johdosta. 11
7.1. Kaupungin palkkatukityöllistäminen Palkkatukityöllistämistä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan muiden toimenpiteiden, kuten työkokeilun jatkoksi kestävien työllistymispolkujen luomiseksi. Kaupunki tekee työllistetyn kanssa määräaikaisen työsopimuksen. Työntekijöillä on oikeus kesken sopimuksen siirtyä avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen. Työllistettyjen tulee osallistua ryhmä- ja yksilömuotoiseen työhönvalmennukseen kaupungin palkkatukityösuhteen aikana. Kaupungin Työllisyyspalvelut tarjoaa espoolaisille työttömille palkkatukityöpaikkoja kaupungin toimialoilla Työllisyyspalvelujen ja TE-palveluiden määrärahojen puitteissa. TE-toimisto toiveena olisi käytäntö: jossa Espoon kaupungilla olisi yksi palkkatukipaikka avoimena järjestelmässä, jonka avulla palkkatukimahdollisuutta voidaan tarjota palkkatukiehdot täyttävälle työnhakijalle. Palkkatukipaikassa olisi Työhönvalmennustiimin yhteystiedot. Palkkatukipaikkaa tarjottaessa työnhakijalle TE-toimisto on tarkistanut hakijan palkkatukikelpoisuuden. Työhönvalmennustiimi etsii TE-toimiston ohjaamille työnhakijoille sopivia palkkatukityöpaikkoja kaupungin toimialoilta tai työpajoilta. Palkkatukijakson pituus on maksimissaan 6 kuukautta. Palkkatukipaikkoihin ehdotetut henkilöt kutsutaan alkukartoitushaastatteluun. Kaupungin palkkatukilinjaukset täyttävät sekä muutoin soveltuvat palkkatukiehdokkaat ohjataan toimialoilla avoinna oleviin paikkoihin lähiesimiesten haastatteluun. Ne henkilöt, joille ei löydy sopivaa palkkatukipaikkaa tai joille palkkatukityö ei ole vielä sopiva palvelu, ohjataan muihin heille soveltuviin palveluihin. Kaupunki järjestää työllistetyille yksilö- ja ryhmävalmennusta palkkatukijakson aikana. Tavoitteena on palkkatukityöpaikan saaneet henkilöt työllistyvät avoimille työmarkkinoille tai aloittavat ammattiopinnot jakson viimeistään jakson päätyttyä. TE-toimiston tavoitteena on myöntää palkkatuki Espoon kaupungin esitysten Uudenmaan TE- toimistolle myönnettävien määrärahojen puitteissa. Työllistettyjen palkkakustannuksiin TE-toimisto myöntää kaupungille palkkatuen ehdot täyttäville työllistettävien mukaisesti. Kaupungin toimialoille työllistettyjen palkkakustannukset maksetaan työllisyyspalveluiden keskitetyistä palkkatukimäärärahoista. Työllistämisvelvoite TE-toimiston osoituksesta on työttömälle työnhakijalle hänen kotikuntansa järjestettävä työntekomahdollisuus kuuden kuukauden ajaksi silloin, jos hän ei ole työllistynyt avoimille työmarkkinoille eikä hänelle ole voitu järjestää TE-toimiston puolesta soveltuvaa työllistämistä edistävää palvelua, kuntoutusta tai palkkatuettua työtä muun kuin kunnan palveluksessa. Tämä koskee työtöntä työnhakijaa, jonka oikeus työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 vuotta, ennen kuin hän täyttää 60 vuotta. TE-toimisto tekee työllistämisilmoituksen ja toimittaa sen kaupungin Tuetun työllistämisen ja työhönvalmentavien palveluiden yhteyshenkilöille. Kaupungin työhönvalmentaja kutsuu velvoitetyöllistettävän haastatteluun ja pyrkii löytämään hänelle sopivan tehtävän kaupungin organisaatiosta. Palkkakustannukset maksetaan keskitetyistä palkkatukimäärärahoista. 12
7.2. Työllistäminen yrityksiin Uudenmaan TE-toimiston tavoitteena on, että palkkatuen avulla työllistyneistä vähintään 45 % sijoittuu yrityksiin. Kaupunki työllisti vuonna 2015 noin 30 heikossa työmarkkina-asemassa olevaa henkilöä yrityksiin sisällyttämällä sosiaalisia kriteerejä tehtyihin julkisiin hankintoihin. Palkkatukityöllistämisen rinnalla hankintojen kautta pyritään myös tarjoamaan erityisesti vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille mahdollisuuksia löytää oppisopimuspaikkoja yrityksistä. Työllistettyjen palkkakustannuksiin TE-toimisto myöntää määrärahojen puitteissa yritykselle palkkatukea ehdot täyttävälle henkilölle. TE-toimisto on nimennyt vastuuasiantuntijat Espoon toimipaikasta tekemään yhteistyötä suoraan yritysten kanssa. TE-toimiston tavoitteena on kasvattaa julkisten hankintojen kautta yrityksiin työllistämisen volyymiä palkkatuen myöntämisen keinoilla yhdessä Espoon kaupungin hankintatoimen kanssa Uudenmaan TE-toimistolle myönnettävien määrärahojen puitteissa. 7.3. Työkokeilu Työkokeiluun voi tulla kaupungin työpajoille tai toimialoille erilaisiin tehtäviin. Työkokeiluun voi hakeutua joko Espoon kaupungin nettisivuilla ilmoitettuihin paikkoihin tai ottamalla yhteyttä kaupungin Tuetun työllistämisen ja työhön valmentavien palvelujen Työhönvalmennustiimiin. Kaupungin työkokeiluja koordinoidaan Työhönvalmennustiimistä. Kaupunki pyrkii lisäämään työkokeilujen määrää kaupungin toimialoilla ja lisäämään työttömien espoolaisten mahdollisuuksia kokeilla monipuolisesti erityyppisiä työtehtäviä. Esimiesten ohjeistusta selkeytetään ja eri toimialojen menettelytavat pyritään yhtenäistämään. Työkokeilu ei ole työsuhde, eikä sen ajalta makseta palkkaa. Työkokeilu voi olla väylänä palkkatuettuun työhön. Toimenpiteen aikaisen toimeentulon työtön saa työttömyyskassalta tai Kelasta. Työkokeilu voi kestää enintään 12 kk, joista 6 kk samassa työpaikassa. 7.4. Aktivointisuunnitelmat ja kuntouttava työtoiminta Espoon aktivointiaste on pysynyt matalampana kuin muiden pääkaupunkiseudun kuntien aktivointiaste, koska kuntouttavaa työtoimintaa on ollut Espoossa tarjolla huomattavasti vähemmän kuin Helsingissä ja Vantaalla. Kuntouttava työtoiminta on ainoa kunnan järjestämisvastuulle kuuluva työllistymistä edistävä palvelu. Kaupungin Työllisyyspalvelut lisäävät ja monipuolistavat kuntouttavan työtoiminnan palvelutarjontaa sekä omana toimintana että yhdessä ostopalvelujen tuottajien kanssa. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään työpajatoimintana, ryhmämuotoisena toimintana sekä erilaisissa työtoiminnan tehtävissä kaupungin toimialoilla ja alueen yhdistyksissä. Tavoitteena on löytää asiakkaille jatkopolkuja töihin ja opiskelemaan mm. monialaisen yhteispalvelun, työhönvalmennuksen ja erilaisten työllistämishankkeiden kautta. Espoon kaupungin Työllisyyspalvelujen tavoitteena on lisätä kuntouttavan työtoiminnan palvelun tarjonnan määrää merkittävästi vuonna 2016. Aktivointisuunnitelmien laatimista nopeutetaan ja joustavoitetaan ajan ja paikan suhteen ja näin ollen nopeutetaan asiakkaan prosessia. Monialaisessa yhteispalvelussa työllistymissuunnitelma korvaa aktivointisuunnitelman. 13
TE-toimisto ja Espoon kaupunki sitoutuvat toteuttamaan yhdessä aktivointisuunnitelmia. Aktivointisuunnitelman tavoitteena on vastata asiakkaan työttömyystilanteeseen hänen palvelutarpeensa mukaisilla palveluilla. Asiakaskohtaisten aktivointisuunnitelmien mukaisten työllistymispolkujen etenemistä seurataan yhteisesti ja järjestetään yhteinen seurantatapaaminen kaksi kertaa vuodessa. 8. SOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Kaupungin ja TE-toimiston työllisyysryhmä vastaa vuosittaisten yhteistyösopimusten valmistelemisesta sekä niiden toteutumisen seuraamisesta. Tapaamisista laaditaan muistio kummankin osapuolen tiedoksi ja noudatettavaksi. Työllisyysryhmässä ovat edustettuina kaupungin toimialat, Uudenmaan TE -toimiston Espoon toimipaikan palvelulinjat sekä työvoiman palvelukeskus ja Omnia. Kaupungin ja TE-toimiston vuoden aikana esiin tulevat yhteistyötarpeet ja uudet avaukset käsitellään loma-aikoja lukuun ottamatta pidettävissä, säännöllisesti kokoontuvissa työllisyysryhmän kokouksissa. Työllisyysryhmän puheenjohtajana toimii kaupungin työllisyyspäällikkö ja sihteeriys kiertää. Työllisyystyöryhmä kokoontuu 2 kertaa keväällä ja 2 kertaa syksyllä. Tarvittaessa järjestetään erillisiä kaupungin ja TE-toimiston johdon yhteistyötapaamisia. Työllisyysryhmän lisäksi kaupungin ja TE-toimiston edustajat tekevät suunnitteluyhteistyötä asiakohtaisissa työryhmissä, kuten Espoon työvoiman palvelukeskuksen johtoryhmässä, Ohjaamo Espoon ohjausryhmässä sekä asiakasyhteistyöryhmässä. Jos sopijaosapuolet haluavat muuttaa tätä sopimusta, muutoksesta sovitaan kirjallisesti ja muutossopimus liitetään tähän sopimukseen. Espoo 22 /_3_/2016 22 /_3_/2016 Jukka Mäkelä Jarmo Ukkonen Kaupunginjohtaja Espoon kaupunki Johtaja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 14