Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2016 Kokousaika 22.2.2016 klo 8.30 10.00 Kokouspaikka Lappeenrannan kaupungintalo, Willimies kabinetti Läsnä Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: ( ) Jukka Kopra, pj. ( ) Tommi Vasama ( ) Tiina Wilén-Jäppinen, 1. vpj ( ) Suna Kymäläinen ( ) Ari Berg ( ) Timo Tervonen ( ) Heikki Tanninen ( ) Kari Paldanius ( ) Anneli Kiljunen ( ) Marja-Liisa Vesterinen ( ) Anu Urpalainen ( ) Päivi Sandberg ( ) Antti Rämä ( ) Anna-Liisa Pekkanen ( ) Katri Pulli ( ) Leena Kaijansinkko ( ) Marja-Leena Leppänen ( ) Juhani Kylliäinen ( ) Leena Gunnar, 2. vpj ( ) Visa Niittyniemi ( ) Satu Mäkelä ( ) Tea Raatikainen ( ) Jyrki Karhula ( ) Yrjö Pilli-Sihvola ( ) Sinikka Kauranen ( ) Antti Välimäki ( ) Marjo Mäkelä ( ) Anne Hämäläinen ( ) Pekka Vainikka ( ) Antti Heikkilä ( ) Seppo Repo ( ) Tarja Vahtokari-Sahari ( ) Kalle Saarela ( ) Pekka Siitonen ( ) Sonja Laitinen ( ) Kimmo Virtanen ( ) Mika Peltonen ( ) Pirjo Karhu ( ) Jami Holtari ( ) Hannu Heinonen ( ) Tuula Dahlman ( ) Marjut Henttonen ( ) Jukka Lempiäinen ( ) Elina Moisio Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2016 (22.2.2016) Sivu 1 (11)
Pysyvät asiantuntijat Kaakkois-Suomen ELY-keskus ( ) Tea Raatikainen ( ) Jyrki Pitkänen ( ) Juha Kouvo Lappeenrannan teknillinen yliopisto ( ) Juha-Matti Saksa ( ) Liisa-Maija Sainio Saimaan ammattikorkeakoulu Oy ( ) Anneli Pirttilä ( ) Merja Heino Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä ( ) Antti Lehmusvaara ( ) Sakari Kivimäki Lappeenrannan kaupunki ( ) Markku Heinonen ( ) Krista Huovila Imatran kaupunki ( ) Sirkku Sarlomo ( ) Kaisa Heino Opiskelijajärjestöt ( ) Eero Turkulainen, SAIKO ( )Veli-Matti Rissanen, LTKY Eksote ( ) Pentti Itkonen ( ) Merja Tepponen Maakuntavaltuuston puheenjohtajisto ( ) Ari Torniainen valtuuston puheenjohtaja ( ) Tapio Virkki 1. varapuheenjohtaja ( ) Kari Metsäkallio 2. varapuheenjohtaja ( ) Matti Viialainen maakuntajohtaja, esittelijä ( ) Satu Sikanen sihteeri Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2016 (22.2.2016) Sivu 2 (11)
1 Kokouksen avaus Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra avaa kokouksen. 2 Läsnäolijoiden toteaminen Uudet asiantuntijajäsenet ja varahenkilöt Asiantuntijajäsenenä Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta toimii Juha-Matti Saksa. Liisa-Maija Sainio jatkaa varaedustajana. Opiskelijajärjestöjen edustajana vuonna 2016 toimivat varsinaisena asiantuntijajäsenenä Eero Turkulainen SAIKO:sta ja varaedustajana Veli-Matti Rissanen LTKY:stä. Todetaan läsnäolijat nimenhuudolla. Hyväksytään muutokset maakunnan yhteistyöryhmän asiantuntijajäsenistöön. 3 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on kokouksessa saapuvilla. Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan kaksi kokouksen pöytäkirjan tarkastajaa. Tarkastusvuorossa ovat Tiina Wilén-Jäppinen ja Ari Berg. 5 Edellisen kokouksen pöytäkirja Edellisen, 21.12.2015 pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja on liitteenä 1. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2016 (22.2.2016) Sivu 3 (11)
6 Pöytäkirjan nähtävänä pito Kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä Etelä-Karjalan liiton toimistossa 4.4.2016 klo 8 16. 7 Esityslistan hyväksyminen Yhteistyöryhmä hyväksyy kokouksen työskentelyjärjestykseksi sille lähetetyn esityslistan. 8 Maakunnan yhteistyöryhmän 3. varapuheenjohtajan valinta Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 24 :n 5 mom. mukaan maakunnan liiton hallitus nimeää varapuheenjohtajat maakunnan yhteistyöryhmässä edustettuina olevien tahojen ehdotuksesta. Varapuheenjohtajien tulee olla maakunnan yhteistyöryhmän jäseniä. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän työmarkkina-, elinkeino- ja muiden järjestöjen yhteisesti sopima ehdotus 3. varapuheenjohtajaksi on Seppo Repo Akavasta. Päätetään esittää maakuntahallitukselle, että maakunnan yhteistyöryhmän 3. varapuheenjohtajaksi nimetään Seppo Repo Akavasta. 9 Yhteenvetotiedot haetuista ja myönnetyistä yritysten kehittämisavustuksista Yhteenvetotiedot haetuista ja myönnetyistä yritysten kehittämisavustuksista ajalta 15.12.2015 12.2.2016 ovat liitteenä 2. ja 3. Liitteenä 4. on tilanne yritysten myönnetyistä kehittämisavustuksista koko ohjelmakauden osalta. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2016 (22.2.2016) Sivu 4 (11)
Tilannetiedot EU:n ja kansallisin varoin rahoitetuista yritysten kehittämisavustuksista ja yritysten toimintaympäristötukihankkeista Etelä-Karjalan ja koko Etelä-Suomen osalta päivittyy kuukausittain www.rakennerahastot.fi sivuille. 10 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 toteumatilanne Ohjelmakauden 2014-2020 EAKR- ja ESR-hakemuksille on myönnetty tukea liitteiden 5. ja 6. mukaisesti. Edellisen MYR-kokouksen jälkeen on tehty uusia ESRrahoituspäätöksiä. EAKR-rahoitustilanne on sama kuin edellisessä kokouksessa. 11 Yhteenveto EAKR-hakukierroksesta Vuoden 2016 EAKR-rahoituksen hakukierros päättyi 12.2.2016. Hakukierros käytiin kaksivaiheisena siten, että ensin järjestettiin ideahaku, joka päättyi 15.12.2015. Ideahaussa jätettiin yhteensä 35 Etelä-Karjalan maakuntaa koskevaa hankeideaa. Hakijoille annettiin ideoiden pohjalta palautteet menestymismahdollisuuksista varsinaisella hakukierroksella. Varsinaisella hakukierroksella hakemuksia saatiin yhteensä 11 kappaletta. Kooste EAKR-hakemuksista on liitteenä 7. Myöntövaltuutta vuodelle 2016 on jaossa noin 1,4 miljoonaa euroa. Haun teemana Etelä-Karjalassa oli hankkeet, joilla parannetaan Etelä-Karjalan osaamis- ja innovaatiokeskittymän kansainvälistä kilpailukykyä ja luodaan edellytyksiä uusille teollisille investoinneille, kansainväliselle liiketoiminnalle ja työpaikkojen syntymiselle. Ylimaakunnallisissa hankkeissa painopisteenä oli kiertotalous. 12 ESR-rahoitushakemus 100645: Yhdessä yrittäen Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2016 (22.2.2016) Sivu 5 (11)
Hakemuksen valintaesitys on liitteenä 8. Viranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakijan virallinen nimi Lappeenrannan kaupunki, päätoteuttaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Eksote), osatoteuttaja Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tukimuoto Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen liittyvä kehittämishanke Alkamispäivämäärä 1.4.2016 Päättymispäivämäärä 31.3.2018 Hankkeen sisältö Hankkeen päätavoitteena on yhteisen yrityksen toimintaedellytysten selvittäminen palvelutarpeiden ja toimintaympäristön näkökulmasta, kehittää toteuttamiskelpoista ja kannattavaa mallia yhteiselle yritykselle ja luoda toimiva yhteisen yrityksen toimintamalli. Tavoitteena on löytää yhteisen yrityksen avulla ratkaisuja ja uudenalaisia toimintamalleja työllisyyden lisäämiseksi erityisesti nuorten ja muiden heikossa asemassa olevien työllistämisen edistämiseksi. Hankkeella on tarkoituksena myös vähentää ennakkoluuloja yhteiskunnalliseen etuun pyrkivää yritystoimintaa kohtaan ja pyrkiä vaikuttamaan asukkaiden, julkisen sektorin ja yritysten asenteisiin käyttää ja ostaa palveluita yhteiskunnalliseen etuun pyrkivältä toimijalta. Toimenpiteet I Tiedottaminen ja hankkeen koordinointi Tavoitteena on hankkeen etenemisestä ja tuloksista tiedottaminen tiedotussuunnitelman mukaan sekä hyvä hankehallinnointi. 1. Laaditaan tiedotus- ja viestintäsuunnitelma 2. Järjestetään infotilaisuuksia, Pop-Up tyyppiset tapahtumat, sosiaalinen media 3. Tiedotetaan tuloksista osatoteuttajille ja muille tahoille (suurelle yleisölle) 4. Hanketta johdetaan koordinoidusti Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2016 (22.2.2016) Sivu 6 (11)
II Palvelutarpeiden ja toimintaympäristön selvitys Tavoitteena on yhteisen yrityksen toimintaedellytysten selvittäminen kahden palvelukonseptin avulla asiakkaiden palvelutarpeiden ja toimintaympäristön näkökulmasta. 1. Palvelu- ja yksilötarpeiden kohtaaminen selvitetään kahden erillisen palvelukonseptin avulla: 1) Ikäihmisten arjen tukipalvelut ja 2)Yksityisen ja julkisen sektorin avustavat tehtävät 2. Työttömien osaamiskartoitus ja valmennustoimenpiteiden suunnittelu 3. Kannattavuuslaskelma kokeiluympäristön käynnistämiseksi 4. Palvelukonseptien tilausjärjestelmän luominen III Kokeiluympäristöt ja palvelukonseptien testaus Tavoitteena on kahden palvelukonseptin testaus kokeiluympäristöissä. Kokeiluympäristöjen avulla kehitetään toteuttamiskelpoista ja kannattavaa mallia yhteiselle yritykselle. 1. Valitaan kartoitusten pohjalta kokeiluympäristöt eli alustat, jossa konkreettinen toiminnan mallintaminen ja testaus toteutetaan 2. Käynnistetään kahden palvelukonseptin; ikäihmisten arjen tukipalveluiden sekä julkisen ja/tai yksityisen sektorin avustavien tehtävien konkreettinen testaus kokeiluympäristöissä 3. Valitaan kokeiluympäristöön osallistuvat henkilöt yhdessä TE-palvelujen kanssa. 4. Evaluoidaan ja todennetaan toiminnan käytännön toteutus 5. Yhteisen yrityksen liiketoimintasuunnitelman valmistaminen, potentiaalisten yritysmuotojen vertailu ja toimintaedellytysten todentaminen IV Valmennus ja koulutus Tavoitteena on testata ja mallintaa kustannustehokas ja vaikuttava valmennuskokonaisuus osaksi yhteisen yrityksen toimintakonseptia, joka tarvitaan nuorten tai muissa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämävalmiuksien tukemiseen. 1. Selvitetään, millaista valmennusta työttömät tarvitsevat pystyäkeen työskentelemään yhteisessä yrityksessä 2. Suunnitellaan ja toteutetaan pilottivalmennukset. Toteutetaan valmennusta ja koulutusta yksilötarpeiden mukaan esim. työelämätaidot, elämähallinta, ammatilliset valmiudet 3. Lasketaan valmennuksen kustannusvaikutukset V Maakunnallisen toimintamallin muodostaminen Tavoitteena on luoda toimiva yhteisen yrityksen toimintamalli, joka on monistettavissa muualla Etelä-Karjalassa 1. Kokeiluympäristöstä saatavat tulokset mallinnetaan kokonaisuudeksi, jota voi hyödyntää eri toimialoilla sijainnista riippumatta. 2. Mallinnus huomioi erilaiset toimintakulttuurit ja -ympäristöt 3. Uuden toimintamallin soveltuvuuden arviointi maakunnan vaihteleviin toimintaympäristöihin 4. Käsikirja kokeiluympäristöjen hyödyntämisestä uuden toimintamallin luomisessa. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2016 (22.2.2016) Sivu 7 (11)
Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 279 789 2 Ostopalvelut 143 700 3 Muut kustannukset 4 400 4 Flat rate 47 568 Kustannukset yhteensä 475 457 5 Tulot 0 Yhteensä 475 457 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokust. % Haettava ESR- ja valtion rahoitus 356 593 75 Kuntien Aiemmat rahoitus käsittelyt 118 864 25 Muu julkinen rahoitus 0 0 Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä 475 457 100 Aiemmat käsittelyt Hankehakemus oli sihteeristön käsiteltävänä 11.12.2015, jolloin sihteeristö päätti jättää hankkeen pöydälle lisäselvityksiä varten. Sihteeristö esitti, että hankkeen kustannuksia samoin kuin rahoitusosuutta pienenetään samoin kuin selvitetään onko sosiaalisen yrityksen perustaminen ESR-ohjelman mukaista. Lisäksi tulee selvittää, etteivät hankkeen toimenpiteet ole päällekkäisiä alueella jo toimivien sosiaalisiin yrityksiin nähden. Rahoittaja on käynyt hakijan kanssa tarkentavat hankeneuvottelut. Kustannusarviota ja ESR- ja valtion rahoitusosuutta on pienennetty samoin kuin hankkeen sisältöä ja toimenpiteitä tarkennettu sekä selkeytetty ESR-ohjelman mukaan. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö hyväksyi kokouksessa 11.2.2016 hankkeen rahoitettavaksi ESRvaroin Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen rahoitettavaksi ESRvaroin Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. 13 Etelä-Karjalan varautumissuunnitelma rakennemuutokseen Ennakoivan rakennemuutoksen varautumissuunnitelma on liitteenä 9. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2016 (22.2.2016) Sivu 8 (11)
Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksen kärkihankkeen, Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla, toimenpide, jonka rahoittamiseen on käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille 2016 2018. Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupunkien kasvusopimuksiin ja kasvukäytäviin ja toinen puoli maakuntien ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimiin. AIKO-rahoituksella on tarkoitus vauhdittaa rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen. Rahoituksella tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja. AIKO-rahoitus on tarkoitettu maakunnille nopeaksi tavaksi tehdä alueen uudistumiseen tähtääviä avauksia. Sen käytön on kuitenkin oltava suunnitelmallista sekä pohjauduttava alueiden kehittämisen valtakunnallisiin painopisteisiin, maakuntaohjelmaan ja älykkään erikoistumisen strategiaan. Ennakoidun rakennemuutoksen AIKO-rahoituksen hankkeista päättävät maakuntien liitot maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman pohjalta. Tätä varten liitot valmistelevat ennakoivaa rakennemuutosta koskevan varautumissuunnitelman osana uutta maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa (TOPSU). Varautumissuunnitelma tulee laatia ja toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle helmikuun loppuun 2016 mennessä. Varautumissuunnitelma sisältää o analyysin ja itsearvioinnin alueen muutosjoustavuudesta eli kyvystä kestää muutoksia ja kykyä toipua niistä, o riskialueiden/riskitoimialojen tunnistamisen ja suunnitelman riskeihin varautumiseksi sekä o suunnitelman AIKO-rahoituksen käytöstä Kasvaviksi toimialoiksi Etelä-Karjalassa on arvioitu sosiaali- ja terveysala sekä hyvinvointiteknologia; biotalous, metsätalous ja teollisuus; matkailu, majoitus, ravitsemus ja kauppa sekä cleantech, kiertotalous, vihreä rakentaminen ja vielä liike-elämän palvelut huomioiden digitalisaation vaatimukset esim. myynnissä ja markkinoinnissa. Älykkään erikoistumisen toimenpiteet kohdistuvat puhtaan elinympäristön ja kestävän hyvinvoinnin tavoitteisiin. AIKO-rahoituksella toteutettavissa ennakoivan rakennemuutoksen toimissa painopisteenä ovat maakunnan kansainvälistymisen uudet avaukset, nuorten yrittäjyyspotentiaalin hyödyntäminen sekä kasvusopimusten tavoitteita tukevan uuden innovatiivisen liiketoiminnan kehittäminen. Kaupungit ovat jättäneet kasvusopimusehdotukset TEM:lle tammikuun loppuun mennessä. Lappeenranta Imatra-kasvusopimusehdotus keskittyy kiertotalouden liiketoiminnan edistämiseen, päästöttömään energiajärjestelmään liittyvän kansainvälisen liiketoiminnan edistämiseen sekä veden puhdistukseen ja ravinteiden kierrätykseen. Imatran kaupunki on mukana seutukaupunkisopimusehdotuksessa, jossa Imatran vastuualueena on palvelumuotoilu etenkin matkailun ja elämystalouden osalta. Etelä- Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2016 (22.2.2016) Sivu 9 (11)
Karjalan liitto on mukana Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteistyöverkostossa, joka on jättänyt hakemuksen TEM:lle kasvuvyöhykemenettelyyn. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen strateginen painopiste on elinkeinoelämän kannalta keskeisten kuljetusketjujen ja logistiikkaratkaisujen kehittäminen yli hallinnollisten ja alueellisten rajojen. Osana varautumissuunnitelman valmistelua keskeisille sidosryhmille on järjestetty tammikuussa työpaja, jossa pohdittiin riskialueiden ja riskitoimialojen tunnistamista sekä varautumista riskeihin kuin myös merkittävään kasvuunkin. Varautumissuunnitelmaluonnos on käsitelty Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseudun työvaliokunnassa ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy varautumissuunnitelman toimitettavaksi työ- ja elinkeinoministeriöön. 14 Liikenneväylien korjausvelkaohjelman toteutus Etelä-Karjalassa Liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016 2018, josta 100 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Lisärahoituksella pysäytetään korjausvelan kasvu ja käännetään velka laskuun. Rahoituksella vastataan erityisesti elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeisiin. Liikenneväylien korjausvelkaohjelman 2016 2018 toteutusta Etelä-Karjalassa esittelee liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen johtaja Jyrki Karhula Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. 15 Yhteenveto Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 toteutuksesta Etelä-Karjalassa Kooste ohjelmakauden 2007 2013 EAKR-rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta on liitteenä 10. ja painettuna versiona jaossa kokouksessa. Etelä-Karjalassa toteutettiin Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa 2007 2013 noin 33,5 miljoonalla eurolla (EU + valtion rahoitus). Lisäksi Etelä-Karjala sai äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta noin 1,5 miljoonaa euroa. Koosteessa keskitytään maakunnan päätäntävallassa olleeseen rahoitukseen. Ylimaakunnallista, Päijät-Hämeen liiton koordinoimaa TL 5:n rahoitusta Etelä-Karjalaan kohdentui n. 10 miljoonaa euroa. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2016 (22.2.2016) Sivu 10 (11)
Noin 13 miljoonaa euroa EAKR-rahoituksesta kohdentui yritystukiin ja loput muihin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Alueellinen kehittämisrahoitus suuntautui eniten matkailu-, kulttuuri- ja virkistyshankkeisiin, joihin kohdistui EU- ja valtionrahoitusta noin yhdeksän miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutuksiltaan merkittävin hanke oli Rauhan ja Tiuruniemen kunnallistekniikan rakentamishanke, joka edesauttoi noin 200 miljoonan euron matkailuinvestoinnin ja noin 250 uuden työpaikan toteutumisen. Kaikkiaan Etelä-Karjalaan syntyi EAKR-hankkeiden vaikutuksesta rakennerahastokauden 2007 2013 aikana yli 900 uutta työpaikkaa ja yli 230 uutta yritystä. Suorat työpaikka- ja yritysvaikutukset syntyivät pääosin yritystukien ja Finnveran lainojen ja takausten kautta. 16 Muut asiat 17 Maakunnan yhteistyöryhmän seuraava kokous Maakunnan yhteistyöryhmän seuraava kokous pidetään maanantaina 2.5.2016 klo 10 Lappeenrannassa. 18 Kokouksen päättäminen Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 1/2016 (22.2.2016) Sivu 11 (11)