Yleiskirje 20/80/99 1 (11) 14.5.1999 Sisko Myöhänen/eg Kuntayhtymän perussopimuksen taloutta koskevat määräykset Suomen Kuntaliitto on lähettänyt 23.1.1996 kunnille ja kuntayhtymille mallin kuntayhtymien perussopimuksen taloutta koskeviksi määräyksiksi. Edellä mainitun mallisopimuksen lähettämisen jälkeen on muun muassa kirjanpitolautakunnan kuntajaosto tarkistanut suunnitelman mukaisista poistoista antamaansa yleisohjetta. Joidenkin kuntayhtymien perussopimuksiin on myös saattanut jäädä aiemman hallinnollisen kirjanpidon mukaisia määräyksiä, jotka eivät välttämättä sovellu nykyiseen kirjanpitojärjestelmään. Suomen Kuntaliitto lähettää kunnille ja kuntayhtymille mallisopimuksen taloutta koskevien määräysten osalta. Mallisopimuksessa on saatettu ajan tasalle taloutta koskevat määräykset. Eri kuntayhtymillä on toisistaan poikkeavia piirteitä ja tarpeita, joten kaikille kuntayhtymille suoraan soveltuvaa mallia ei ole mahdollista laatia. Jokaisen kuntayhtymän ja jäsenkuntien tulee yhdessä muotoilla perussopimuksen määräykset sellaisiksi, että ne soveltuvat ko. kuntayhtymän ja jäsenkuntien tarpeisiin. Lisätiedot: Oiva Myllyntaus, puh. (09) 771 2083 Sisko Myöhänen, puh. (09) 771 2246 Johan Hahkala, puh. (09) 771 2033 (koulutuskuntayhtymät) Jouko Heikkilä, puh. (09) 771 2081 (koulutuskuntayhtymät) LIITTEET Koulutuskuntayhtymien perussopimusmalli Yleinen perussopimusmalli KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN TALOUTTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Yleistä 1.1.1993 voimaan tulleen kunnallislain osittaisuudistuksen yhteydessä muutettiin kuntien yhteistyötä koskevia säännöksiä. Keskusjärjestöjen yleiskirjeessä 20.11.1992 on selostettu muutokseen sisältyviä perussopimuksen määräyksiä. Keskeisenä periaatteena uudistuksessa oli jäsenkuntien päätösvallan lisääminen, hallinnon järjestämisen vapaus ja joustavuus sekä toimintojen tehokkuus ja taloudellisuus. Kuntaliitto on lähettänyt 23.1.1996 kunnille ja kuntayhtymille mallin kuntayhtymien perussopimuksen taloutta koskeviksi määräyksiksi sekä 17.6.1996 ja 23.8.1996 yleiskirjeet ammattikoulutuksen kuntayhtymien perussopimuksesta ja valtionosuusjärjestelmästä. Edellä mainittujen yleiskirjeiden lisäksi on mm. Kunnallistalous- tiedotteissa selostettu perussopimuksiin liittyviä asioita. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto tarkisti 15.12.1997 suunnitelman mukaisista poistoista antamaansa yleisohjetta. Tarkistetun yleisohjeen mukaan kuntayhtymän perustamishankkeeseensa saama valtionosuus vähennetään hankintamenosta.
2 Joissakin kuntayhtymissä perussopimus ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeet saattavat olla ristiriidassa keskenään. Osittain myös kuntayhtymien perussopimuksiin on jäänyt vanhan hallinnollisen kirjanpidon mukaisia säännöksiä. Tämän vuoksi lähetämme kunnille ja kuntayhtymille uuden perussopimusmallin taloutta koskevista määräyksistä. Kaikkiin kuntayhtymiin suoraan soveltuvaa mallia ei ole mahdollista laatia, joten jokaisen kuntayhtymän ja jäsenkuntien tulee yhdessä muotoilla perussopimuksen määräykset sellaisiksi, että ne soveltuvat ko. kuntayhtymään ja jäsenkuntien tarpeisiin. Liitteenä 1 on yleinen perussopimusmalli taloutta koskeviksi määräyksiksi. Liitteessä 2 on mallisopimus koulutuskuntayhtymille. Koulutuskuntayhtymien perussopimusmalli poikkeaa muiden kuntayhtymien mallista siitä syystä, että koulutuksessa ei kuntayhtymä voi vaikuttaa tuotehinnoitteluun eli tulorahoitukseen lainkaan yksikköhintarahoitteisessa koulutuksessa. Kuntalain perussopimusta koskevat säännökset ovat niukat, koska tarkoituksena on ollut luoda väljät puitteet kuntien väliselle yhteistyölle. Perussopimuksen sisältö on melko vapaasti sovittavissa ja siinä voidaan sopia varsin pitkällekin menevästä delegoinnista. Jäsenkuntien tulee tämän vuoksi kiinnittää huomiota perussopimuksessa sovittavaan delegoinnin asteeseen, eli mm. siihen mitkä asiat kuuluvat jäsenkuntien päätettäväksi ja mitkä asiat esimerkiksi kuntayhtymän toimielimelle. Perussopimus on jäsenkuntien, eli omistajien välinen sopimus, joten perussopimuksen sisällöstä ja siihen tehtävistä muutoksista päättävät jäsenkunnat. Kuntalain mukaan kuntayhtymässä käyttää ylintä päätösvaltaa kuntayhtymän yhtymäkokous tai muu perussopimuksessa sovittu toimielin, yleensä yhtymävaltuusto tai yhden toimielimen kuntayhtymissä esimerkiksi hallitus. Kuntien yhteistyön sujuvuuden kannalta yksi keskeisimmistä kysymyksistä on se, miten päätöksenteko on määritelty. Yleinen perussopimusmalli on selvyyden vuoksi laadittu yhden vaihtoehdon pohjalta; kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, mutta asiasta voidaan perussopimuksessa sopia toisinkin. Perussopimuksesta ja yleensäkin talouteen liittyvistä asioista on syytä neuvotella jäsenkuntien kesken jo asioiden valmisteluvaiheessa. Muutoinkin sujuvan yhteistyön edellytyksenä ovat toimivat ja vuorovaikutteiset yhteistyösuhteet kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä. Kuntayhtymien rahoitusta ja kirjanpitoa on tarkasteltu seuraavissa julkaisuissa: Suomen Kuntaliitto: Kuntayhtymän hallinto ja toiminnan rahoitus sekä sisäasiainministeriö/ Vilho Välilä: Kirjanpitolain soveltaminen kuntayhtymässä sekä mahdolliset kuntalain ja kuntajaoston hyväksymän kirjanpito-ohjeistuksen muutostarpeet. Julkaisut ovat maksullisia ja niitä voi tilata Kuntaliiton ja sisäasiainministeriön julkaisumyynnistä. 2. Yleinen perussopimusmalli (liite 1) 2.1. Perustelut I Peruspääoma Kuntayhtymän peruspääoma voi muuttua esimerkiksi seuraavissa tapauksissa: - uusi jäsenkunta liittyy kuntayhtymään - jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä - jäsenkunta lisää jäsenkuntaosuuttaan - esimerkiksi osallistumalla investointimenon rahoittamiseen tai muutoin lisää jäsenkuntaosuuttaan (jäsenkunnassa määrärahakysymys) - peruspääomaa korotetaan - siirrolla oman pääoman muusta erästä (sijoituspääomarahastosta, muista rahastoista tai ylijäämäeristä) - peruspääomaa alennetaan - esimerkiksi käyttöomaisuuden myynnin seurauksena - siirrolla oman pääoman muuhun erään - kuntayhtymän perustamishankkeeseensa saaman valtionosuuden johdosta peruspääoman jakaantuminen jäsenkuntien kesken tarkistetaan
(ei vaikuta kuntayhtymän peruspääoman määrään) - kuntakohtaisten sairaansijojen poistumisesta johtuvien lainaerien käsittelyn johdosta Peruspääoman muodostamista koskevat säännökset voidaan jättää uudesta perussopimuksesta pois. Peruspääoman jako vuonna 1997 toteutettiin mallisopimuksen mukaan siten, että peruspääoma jaettiin jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätöksen omistusosuuksien suhteessa. Peruspääomaa voidaan korottaa jäsenkuntien pääomasijoituksin tai siirrolla oman pääoman muista eristä kuten sijoituspääomarahastosta, muista rahastoista tai ylijäämästä. Siirto muusta omasta pääomasta peruspääomaan tehdään jäsenkuntaosuuksien suhteessa, ellei erikseen muuta sovita. Pääsääntöisesti peruspääoman korottamisen tulisi perustua jäsenkuntien pääomasijoituksiin, eikä esimerkiksi ylijäämän siirtoon, koska peruspääoma ja sijoituspääomarahasto ovat muodostuneet jäsenkuntien pääomasijoitusten suhteessa, kun taas ylijäämät ovat syntyneet palvelujen käytön suhteessa. Peruspääoman muutoksista sovitaan jäsenkuntien kesken esimerkiksi siten, että asiasta päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin tai asiasta päättää yhtymävaltuusto. Mallisopimus on laadittu siten, että muutoksista päättää yhtymävaltuusto, mutta tämä tulee ratkaista kussakin kuntayhtymässä erikseen. Mallisopimuksen lähtökohtana on se, että silloin kun peruspääoman muutoksissa on kyse jäsenkuntien pääomasijoituksista tai muista jäsenkuntien talousarvioihin vaikuttavista asioista, niin peruspääoman muuttaminen edellyttää aina myös jäsenkuntien hyväksymistä. Jäsenkuntien niin halutessa päätösvaltaa voidaan rajoittaa esimerkiksi siten, että perussopimukseen otetaan määräys, jossa määritetään ne peruspääoman muutokset, joista päättää yhtymävaltuusto ja lopuista peruspääoman muutoksista päättävät esimerkiksi jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin. Esimerkiksi: "Peruspääoman korottamisesta siirrolla oman pääoman muista eristä päättää yhtymävaltuusto. Muista peruspääoman muutoksista päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin". Tai esimerkiksi siten, että "Peruspääoman alentamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin, muista peruspääoman muutoksista päättää yhtymävaltuusto". Joissakin kuntayhtymissä äänivalta on voitu kytkeä peruspääoman määrään, joten näissä kuntayhtymissä on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten päätöksenteko peruspääoman muutosten osalta säännellään. Käytännössä keskeisistä talouteen liittyvistä asioista neuvotellaan yleensä jäsenkuntien kesken jo hyvissä ajoin niiden valmisteluvaiheessa, joten päätösvaltaa voidaan delegoida - jäsenkuntien niin halutessa - kuntayhtymän toimielimelle. Peruspääomaa voidaan alentaa mm. eroavalle jäsenkunnalle maksettavalla peruspääomaosuudella, elleivät muut jäsenkunnat lisää vastaavalla määrällä pääomasijoitustaan. Peruspääomaa voidaan alentaa myös mm. käyttöomaisuuden luovutuksen seurauksena (kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 33/1998). Peruspääoman muuttamisen yhteydessä ei tulisi tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka muuttavat jäsenkuntien keskinäistä omistusosuutta. Perussopimuksessa tulisi sopia kuntayhtymän perustamishankkeeseensa saaman valtionosuuden käsittelystä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 15.12.1997 tekemän poisto-ohjeen tarkistuksen mukaan kuntayhtymän perustamishankkeeseensa saama valtionosuus vähennetään hankintamenosta. Kuntayhtymän perustamishankkeeseen saama valtionosuus ei vaikuta kuntayhtymän peruspääoman määrään, mutta se voi vaikuttaa peruspääoman jakaantumiseen jäsenkuntien kesken. Jäsenkuntien tulee sopia siitä, jaetaanko peruspääoma uudelleen jäsenkuntien kesken ottaen huomioon valtionosuuden kuntakohtainen markkamäärä vai eikö sitä 3
jaeta uudelleen. Mallisopimus on laadittu siten, että peruspääoma jaetaan uudelleen. Asiasta voidaan sopia myös siten, että peruspääoman jakaantumista jäsenkuntaosuuksiin ei tarkisteta kuntayhtymän perustamishankkeeseensa saaman valtionosuuden johdosta. Peruspääomalle maksettava korko Perussopimuksessa voidaan sopia peruspääomalle maksettavasta korosta. Jäsenkunnat ovat sijoittaneet varoja kuntayhtymään peruspääoman muodossa, joten sijoitusosuudelle on perusteltua maksaa korkoa. Kuntayhtymän näkökulmasta korko on korvausta käyttöön saadusta pääomasta. Korko on korvausta jäsenkuntien pääomasijoituksista kuntayhtymään, joten koron määrittely kuuluu luontevimmin jäsenkuntien päätösvaltaan. Korkoperusteena voidaan käyttää esimerkiksi... kuukauden euriborkorkoa. II Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Taseessa peruspääoma esitetään yhtenä kokonaisuutena, mutta taseen liitteeksi on laadittava selvitys, jossa peruspääoma eritellään jäsenkuntaosuuksiksi. Mikäli perussopimuksessa on sovittu jäsenkuntien pääomasijoitusten merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon, niin myös sijoituspääomarahasto on jaettava jäsenkuntaosuuksiksi. Osajäsenyys Edelleenkin mahdollista on se, että kaikki jäsenkunnat eivät käytä kuntayhtymän kaikkia palveluja eivätkä osallistu tällaisten palvelujen rahoittamiseen. Perussopimuksessa voidaan erikseen sopia ne tehtävät, joihin kaikki jäsenkunnat eivät osallistu sekä näiden tehtävien aiheuttamien kustannusten jako mukana olevien jäsenkuntien kesken. Kuntalain 79.2 :n mukaan jäsenkuntaa ei voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. III Talousarvio ja -suunnitelma Talousarvion ja -suunnitelman valmistelu on keskeistä kuntayhtymän ja jäsenkuntien vuorovaikutuksessa. Jäsenkunnilla on aina aloiteoikeus kuntayhtymän toiminnan kehittämiseen. Jäsenkuntien tulisi myös mahdollisimman hyvissä ajoin pystyä arvioimaan seuraavan vuoden palvelun käytön tasoa. Erilaiset neuvottelukierrokset kuntayhtymän ja jäsenkuntien kesken talousarvion valmisteluvaiheessa ovat välttämättömiä, koska kuntayhtymän talousarviolla on usein merkittävä vaikutus myös jäsenkuntien talousarvioihin. Kuntayhtymän ja jäsenkuntien talousarvioiden valmistelun kannalta on välttämätöntä, että kuntayhtymän talousarvioehdotus toimitetaan jäsenkunnille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tiedoksi. V Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus Kuntayhtymien tuottamien palveluiden ja tavaroiden osalta olisi pyrittävä niiden tuotteistamiseen. Jäsenkuntien laskutuksen perusteena olisivat tällöin tuotekohtaiset kustannukset. Suoritteiden hinnoittelu edellyttää kustannuslaskentaa. Suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta. Suoritteella tarkoitetaan sekä palvelu- että tavarasuoritetta. 4
Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaisi valtuusto ja yksikköhinnat hallitus. Suoritteiden ennakkohinnoittelu perustuisi talousarvioon ja arvioituun palvelujen käyttöön. Tuotteistamattomat keskimääräiset palvelujen suoritehinnat voidaan määritellä myös etukäteen talousarvion ja arvioidun käytön perusteella. Hinnoittelussa tulee ottaa huomioon myös kuntayhtymän saamat arvonlisäveron palautukset. Arvonlisäveron palautusten huomioonottaminen perustuu siihen, että kunnat ovat velvolliset maksamaan valtiolle takaisin saamansa arvonlisäveron palautukset erillisen lain perusteella. Kun arvonlisävero aikanaan ulotettiin palveluihin ja rakentamiseen, luotiin tämä ns. palautusja takaisinperintäjärjestelmä kilpailuhäiriötilanteen välttämiseksi kunnan oman palvelutuotannon ja ostopalveluiden välillä. Kuntasektorin palautukset lasketaan vuositasolla yhteen ja kunnat maksavat tässä yhteydessä myös kuntayhtymien saamat arvonlisäveron palautukset. Rakenteellisesti arvonlisävero on tarkoitettu kustannukseksi myös kaikille kuntayhtymille. Ellei saatuja palautuksia oteta hinnoittelussa huomioon, tulee tästä kuntayhtymälle etu, kun tuloslaskelmaan ei sisälly takaisinmaksusta aiheutuvaa menoa, vaikka valtionosuuden laskentapohjissa ja laskennallisissa kustannuksissa arvonlisävero on kustannuksena mukana. Tällöin arvonlisäveron vaikutukset parantavat kuntayhtymän vuosikatetta ja tilikauden tulosta. Ellei hinnoittelua käytetä tai arvonlisäveroa ei muuten oteta hinnoittelussa huomioon, tulisi kuntayhtymän saamat arvonlisäveron palautukset suorittaa jäsenkunnille. Tämä vaihtoehto edellyttää erillisten määräysten sisällyttämistä perussopimuksiin. Saadut palautukset voidaan tällöin suorittaa jäsenkunnille asukasmäärien suhteessa vuosittain esimerkiksi huhtikuun loppuun mennessä. Asukasmäärien käyttäminen on perusteltua, koska kunnilta tapahtuva takaisinperintä tapahtuu asukasmäärien suhteessa. Arvonlisäveron palautusten suorittamista jäsenkunnille voidaan harkita rajattavaksi esim. investointien osalta, jos kuntayhtymä vastaa investointien rahoituksesta yksin. Tällöin palautukset investointien osalta jätettäisiin maksusuoritusten ulkopuolelle. Pääomakustannuksia ovat pitkävaikutteisista tuotantovälineistä aiheutuvat kustannukset, kuten käyttöomaisuuden poistot ja sitoutuneen pääoman korko. Mallisopimuksen mukaan omakustannushinnan laskennassa käytetään pääomakustannusten osalta suunnitelman mukaisia poistoja. Perussopimuksessa tulisi selkeästi sopia siitä, mitä laskentatapaa pääomakustannusten osalta käytetään. Käyttöomaisuutta hankittaessa siihen sidotaan pääomaa. Sen kulumisesta ja vanhentumisesta aiheutuva arvon alentuminen otetaan huomioon suoritteiden tuottamisesta aiheutuvana kustannuksena, eli suunnitelman mukaisena poistona. Suunnitelman mukaisten poistojen laskemisesta on kuntajaosto antanut yleisohjeen. Perussopimuksessa voidaan sopia myös siitä, että hinnoittelussa käytetään jälleenhankintahintaisia poistoja. Tässä tapauksessa kuntayhtymä pitää ulkoisen kirjanpidon rinnalla erillistä sisäisen laskennan poistolaskentaa. Jälleenhankintahintaisesta nykyarvosta laskettu poisto sisältää kustannustason muutosten vaikutukset. Käyttöomaisuuden kulumisesta aiheutuvien kustannusten lisäksi voidaan hinnoittelussa huomioida myös laskennallinen korko. Korolla tarkoitetaan toiminnan sitoman pääoman kustannusta. Pääomaa voi sitoutua rahoitus-, vaihto- ja käyttöomaisuuteen. Jos laskennallinen korko otetaan mukaan hinnoittelussa, niin tällöin tulee sopia myös siitä, mille pääomaerille korko lasketaan ja mitä korkokantaa käytetään. 5
6 Yli- alijäämän käsittely Tilikauden tulos rahasto- ja varaussiirtojen jälkeen esitetään erikseen taseessa oman pääoman eränä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon, nro 36/1998, mukaan kuntayhtymä voi estää yli- tai alijäämän syntymisen tai käsitellä mahdollisesti syntyneen ylijäämän palautuksen ja alijäämän perinnän periaatteessa seuraavilla tavoilla: - Olennaisen ylijäämän tai alijäämän syntyminen ennakoidaan ja otetaan huomioon jo tilikauden aikana yksikköhinnoittelua muuttamalla vastaamaan todellisia kustannuksia. Jotta taseeseen ei synny olennaisia ylijäämiä tai alijäämiä, laskentatoimi on hoidettava ajantasaisesti siten, että se antaa kulloinkin oikeat perusteet tarvittavien hallinnollisten päätösten valmistelijoille ja päättäjille. - Mikäli olennaista ylijäämää tai alijäämää on kertynyt, on luontaisin tapa sekä palvelujen oikeantasoisen hinnoittelun että kirjanpitolain säännösten ja periaatteiden noudattamisen näkökulmasta, että taseen olennaiset ylijäämät palautetaan tai alijäämät katetaan seuraavana tilikautena tuloslaskelman yli- tai alijäämään vaikuttavilla ratkaisuilla. Taseen ylijäämää voidaan pienentää alentamalla palvelujen hintoja ja näin tehdä alijäämäinen tilinpäätös. Vastaavasti taseen alijäämä voidaan kattaa vaikuttamalla hinnoittelulla ylijäämän muodostumiseen. Tällöin palvelujen hinnoittelu pysyy myös pidemmällä ajanjaksolla oikeantasoisena. Pääsääntöisesti syntyneet yli- ja alijäämät käsitellään edellä mainituilla tavoilla. Mikäli jäsenkunnat erityisestä syystä keskenään sopivat ylijäämän palauttamisesta tai alijäämän perimisestä, on kuntajaosto lausunnossaan ottanut kantaa myös tällaisen vaihtoehdon kirjanpidolliseen käsittelyyn. Nykyiseen palvelujen tuotteistamiseen ja suoritteiden hinnoitteluun perustuvaan järjestelmään tämä menettely ei kuitenkaan sovellu. Jäsenkunnat voivat poikkeuksellisena ratkaisuna erikseen keskenään sopia ylijäämän palauttamisesta tai alijäämän perimisestä ja niistä perusteista, minkä mukaan ylijäämä jaetaan jäsenkunnille ja miten alijäämä rahoitetaan jäsenkuntien suorituksin. Perussopimukseen on tällöin otettava säännös yli- ja alijäämän käsittelystä. Jos ylijäämää palautetaan tai alijäämää peritään, niin jakoperusteena voisi olla joko peruspääomaosuuksien suhde tai palvelujen käytön suhde. Tilikauden tuloksen olennainen yli- tai alijäämä aiheutuu ensisijaisesti siitä, että tuotot ja kulut eivät kerry oikeassa suhteessa palvelujen käytöstä ja niiden hinnoittelusta johtuen. Tämä puoltaisi ylijäämän palauttamista ja alijäämän rahoittamista jäsenkuntien palvelujen käytön suhteessa. VII Investoinnit ja pitkäaikaisen vieraan pääoman rahoitus Kuntayhtymän suunnitelman mukaisten poistojen rahoituksen tulisi riittää ns. korvausinvestointien rahoittamiseen pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Laajennus- ja uusinvestoinnit voidaan rahoittaa jäsenkuntien pääomasijoituksilla, vieraalla pääomalla, investointien valtionosuudella tai sisällyttämällä investointien rahoitustarve palvelujen hintoihin. Jos kuntayhtymän laajennus- ja uusinvestoinnit rahoitetaan pitkäaikaisella vieraalla pääomalla, on tällöin sovittava myös siitä, miten pitkäaikaisen vieraan pääoman takaisinmaksu rahoitetaan. Erikseen on myös määriteltävä se, voiko osa jäsenkunnista rahoittaa investoinnit eri tavalla kuin toiset (esim. osa pääomasijoituksena ja osa esimerkiksi pitkäaikaisen vieraan pääoman takaisinmaksuna). Tällaisessa vaihtoehtoja sisältävässä rahoitusmallissa tulee huolehtia siitä, että jäsenkuntien keskinäinen asema peruspääoman jakosuhteessa pysyy ennallaan.
Jäsenkuntien kannalta on välttämätöntä, että osallistuminen investointien rahoitukseen lisää oikealla summalla kuntayhtymän peruspääomaa ja jäsenkunnan osuutta siitä. Kuntayhtymän investointien rahoituksen osalta tulisi perussopimuksessa sopia riittävän yksityiskohtaisesti siitä, miten jäsenkunnan maksuosuus kuntayhtymän investointiin käsitellään. Jäsenkunta voi osallistua investoinnin hankintamenon kattamiseen tulorahoituksella, rahoitusosuudella tai pääomasijoituksella. Vaihtoehtoisia menetelmiä on tarkasteltu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnossa nro 15/1997. Mallisopimuksen mukaan jäsenkuntien rahoitusosuuksien tai oman pääoman ehtoisen sijoituksen ehdoista päättävät jäsenkunnat / tai yhtymävaltuusto hankekohtaisesti. Hankekohtaisesti asiasta voidaan sopia esimerkiksi jäsenkuntien tai kuntayhtymän talousarvion yhteydessä. Kuntayhtymän ja jäsenkuntien tulee harkita, soveltuuko hankekohtainen sopiminen ao. kuntayhtymään. Perussopimuksessa tulee kuitenkin sopia riittävän yksityiskohtaisesti siitä, miten jäsenkunnat osallistuvat investointien rahoittamiseen. Jos perussopimukseen jää vaihtoehtoisia tapoja rahoittaa investoinnit, tulee tällöin sopia myös siitä, miten kulloinkin sovitaan, mitä vaihtoehtoa noudatetaan. VIII Rahastojen perustaminen Kuntayhtymässä voi olla sellaisia jäsenkuntien pysyväisluonteisia pääomasijoituksia, joita ei sisällytetä peruspääomaan, mutta jotka kuitenkin määritetään jäsenkuntakohtaisesti. Tämän tyyppinen lisäsijoitus voidaan merkitä erikseen muuhun omaan pääomaan; sijoituspääomarahaston pääomaksi. Sijoituspääomarahaston muodostaminen tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun peruspääomajakoa ei ole mahdollista tai sitä ei haluta muuttaa tai kun jäsenkuntien pääomasijoitukset kuntayhtymään on tarkoitus jakaa korolliseen peruspääomaan ja korottomaan sijoituspääomarahaston pääomaan. Jos jäsenkuntien pääomasijoituseriä käsitellään kuntayhtymän muun oman pääoman eränä ja siten, että kukin jäsenkunta omistaa tästä erästä sijoittamansa määrän, tulisi silloin myös kuntayhtymästä eroamismääräys kirjoittaa siten, että jäsenkunnan erotessa se saa osuutensa tai osan siitä sekä peruspääomasta että muuhun omaan pääomaan sijoitetusta pääomasijoituksesta. IX Viivästyskorko Viivästyskoron määrästä voidaan sopia perussopimuksessa tai koron määrän vahvistaminen voidaan perussopimuksessa määrätä valtuuston päätettäväksi. Kun kuntayhtymän ja jäsenkuntien väliset suoritukset ovat julkisoikeudellisia maksuja, on niiden viivästyskorosta sovittava edellä mainituin tavoin perussopimuksessa. Näiden maksujen viivästymiseen ei sovelleta korkolakia, joskin perussopimuksessa voidaan koron suuruus määritellä korkolain säännösten mukaiseksi. Perussopimuksen viivästyskorkomääräyksellä - kuten yleensäkään perussopimuksella - ei ole vaikutusta kuntayhtymään kuulumattomien ja laskutettavien kuntien sekä laskutettavien kuntayhtymien koronmaksuvelvollisuuteen. Erikoissairaanhoitolaissa (44 a, 302/95) on säädetty, että sairaanhoitopiirien välisissä laskutuksissa saadaan periä eräpäivästä lukien enintään korkolain 4 :n 3 momentin mukainen viivästyskorko, ellei korvausta ole suoritettu määräaikana. Sama koskee terveyskeskusta ylläpitävää kuntaa ja kuntayhtymää, jotka käyttävät sairaanhoitopiirin palveluja erikoissairaanhoidosta annetun lain 10 :n 3 momentin mukaisesti. Muutoin ei kuntien tai kuntayhtymien keskinäisestä viivästyskoron maksuvelvollisuudesta ole säädetty. 7
8 X Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Aiemmassa mallisäännössä ollut säännös tilikauden tuloksen käsittelystä perustuu kuntalakiin, joten se voidaan poistaa perussäännöstä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet tai varajäsenet, jotka ovat hyväksymässä tilinpäätöstä. Kuntalain 68 :n mukaan tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtajan. Olisi johdonmukaista, että kuntayhtymissä tilinpäätöksen allekirjoittaa myös sen esittelijä. XI Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Jäsenkunnilla on oikeus erota kuntayhtymästä noudattaen kuntalain 84 :ssä säädettyä menettelytapaa. Jäsenkunnan eroamiseen tulee myös käytännössä olla mahdollisuus. Tämän vuoksi perussopimukseen on otettava määräykset eroavan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta. Eroavan kunnan kannalta on olennaista, että sillä on oikeus saada jäsenkuntaosuutensa sekä peruspääomasta että mahdollisesta sijoituspääomarahastosta (tai osa niistä). Toimintaa jatkavien kuntien kannalta on keskeistä turvata mahdollisuudet toiminnan jatkamiseen. Maksettavan korvauksen määrä voidaan kokonaan tai osittain jättää kuntayhtymän toimielimen harkittavaksi. Harkintavaltaa rajoittavat muun muassa tarkoitussidonnaisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteet. Kunnan oikeutta erota ei voida mitätöidä sillä, että korvausta ei ollenkaan päätetä maksaa. Korvauksen määrä tulee vahvistaa siten, että muut jäsenkunnat eivät saa perusteetonta etua eroavan jäsenkunnan kustannuksella. Maksettavan korvauksen määrää harkittaessa voidaan - ja kannattaakin - käyttää apuna nettovarallisuuslaskelmaa (varojen ja velkojen erotus). XII Hallinnon ja talouden tarkastus Kuntayhtymässä sovelletaan kuntalain hallinnon ja talouden tarkastusta koskevia säännöksiä. Kuntayhtymän ylin toimielin tai yhden toimielimen kuntayhtymässä jäsenkunnat asettavat tarkastuslautakunnan. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on muun ohella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevien asioiden valmistelu. Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Säännöstä sovelletaan myös niissä kuntayhtymissä, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto. Jos jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa tai kuntayhtymässä on vain yksi toimielin, ei säännöstä voida soveltaa. Kuntayhtymän toimielimistä annetaan määräykset perussopimuksessa. Perussopimuksessa sovitaan tarkastuslautakunnan jäsenten lukumäärästä. Jäsenkunnat voivat myös sopia, että tarkastuslautakunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Koska tarkastuslautakunnan tehtävänä on tilintarkastusasioiden valmistelu kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävälle toimielimelle, joka päättää ammattitilintarkastajien valinnasta, ei perussopimukseen tule ottaa määräyksiä ammattitilintarkastajien lukumäärästä tai tilintarkastusyhteisöstä. Jos kuntayhtymällä on vain yksi toimielin, on kuntalain 86 :n mukaisesti perussopimuksessa sovittava, miten jäsenkunnat valitsevat tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajat sekä päättävät vastuuvapaudesta. Yhden toimielimen kuntayhtymässä jäsenkunnat voivat sopia perussopimuksessa tarkastuslautakunnasta mm. siten, että kukin kunta valitsee tarkastuslautakuntaan jäsenen ja varajäse-
nen. Vaikka kuntalain mukaan on mahdollista valita tällaisen kuntayhtymän tarkastuslautakuntaan jokaisesta jäsenkunnasta kaksi tai useampiakin jäseniä, riittänee yleensä, että kukin jäsenkunta valitsee yhden jäsenen ja varajäsenen. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta on syytä sopia perussopimuksessa, ja tehdä viittaukset tarpeellisilta osin tarkastussääntöön. Vaalikelpoisuusehdoksi voidaan ja tulisikin asettaa se, että tarkastuslautakuntaan valittava henkilö on jäsenkunnan valtuutettu. Perussopimuksessa tulisi sopia siitä, että tarkastuslautakuntaan valitut valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Edelleen tulee sopia, että tarkastuslautakunnan ehdotuksesta jäsenkuntien valtuustot valitsevat tilintarkastajan ja päättävät vastuuvapaudesta. XIII Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Vapaaehtoisissa kuntayhtymissä muutokset perussopimukseen on tehtävä jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä (KuntaL 79.1 ), pakolliseen jäsenyyteen perustuvissa kuntayhtymissä riittää kahden kolmasosan jäsenkunnista tekemät yhtäpitävät päätökset (KuntaL 79.2 ). Samoin on katsottu, että kuntayhtymän purkaminen edellyttää jäsenkuntien yhtäpitäviä päätöksiä. Useamman kunnan eroilmoitus johtaa kuntayhtymän taloudellisen aseman ja toiminnan jatkoedellytysten selvittämiseen. Tilanne johtaa usein kuntayhtymän purkamiseen, koska toiminnan jatkamiselle ei tällöin käytännössä ole mahdollisuuksia. Kun jäsenkunnat ovat päättäneet purkamisesta, noudatetaan perussopimuksessa sovittua menettelytapaa. Perussopimuksessa määrätty toimielin päättää loppuselvityksestä. Kuntayhtymän purkamisesta on ilmoitettava kuntayhtymän kotipaikan lääninhallitukselle. Loppuselvitykseen liittyy varojen ja velkojen selvittäminen, loppuselvityskustannusten hyväksyminen ja mahdollisesti myös omaisuuden myyntiin, luovutukseen ja suojaukseen liittyviä asioita. Loppuselvitykseen liittyviä asioita valmistelevat henkilöt valitsee ja palkkaa yhtymähallitus tai muu perussopimuksessa siihen nimetty toimielin, siihen tehtävään varattujen määrärahojen puitteissa. Kuntayhtymän viimeinen tilinpäätös laaditaan siten, että loppuselvityksen kustannukset ovat jo mukana lopullisina tai arvioina. Varojen ja velkojen erotus suoritetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jos kuntayhtymässä on sijoituspääomarahasto, niin tällöin tulee huolehtia siitä, että jäsenkunta saa osuutensa myös Eläkemenoperusteisen KVTEL-maksun vastuu Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaan eläkelaitoksen menot jaetaan vuosittain kaikkien eläkelaitoksen jäsenyhteisöjen vastattavaksi. KVTEL-maksu koostuu palkkaperusteisesta KVTEL-maksusta, eläkemenoperusteisesta KVTEL-maksusta sekä varhaiseläkkeiden, työttömyyseläkkeiden ja työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuumaksusta. Eläkemenoperusteinen maksu jaetaan jäsenyhteisöille sen mukaan, kuinka paljon asianomaisen jäsenyhteisön palvelun perusteella maksetaan eläkkeitä. Kuntien eläkevakuutus on 10.6.1998 lähettänyt jäsenyhteisöilleen yleiskirjeen (yleiskirje 2/1998), jossa on selvitetty eläkemenoperusteisen KVTEL-maksun jakoperusteisiin vaikuttavia muutoksia jäsenyhteisöissä. Muutostilanteet, esimerkiksi uusi jäsenkunta liittyy kuntayhtymään, jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, kuntayhtymä puretaan tai jäsenkunta järjestää aiemmin kuntayhtymältä ostamansa palvelun itse, vaikuttavat eläkemenoperusteisen maksun jakoon. Eläkemenoperusteiset maksut jaetaan jäsenkunnille siinä suhteessa kuin jäsenkunnat ovat olleet kuntayhtymässä mukana (siltä ajalta kertynyt eläkevastuuta). Jäsenkuntien ja kuntayhtymän tulisi sopia siitä, miten eläkemenoperusteinen KVTEL-maksu jaetaan jäsenkuntien kesken. Jakoperusteena voidaan käyttää esimerkiksi palvelujen käytön mukaista suhdetta. Sopimus eläkemenoperusteisen maksun jakamisesta toimitetaan Kuntien eläkevakuutukselle. Ellei sopimusta jakoperusteesta ole tehty, Kuntien eläkevakuutuksella on oikeus määrittää jakoperuste. Jakoperusteesta voi- 9
daan sopia esimerkiksi perussopimuksessa tai siitä voidaan sopia erikseen kunkin muutostilanteen yhteydessä. 3. Koulutuskuntayhtymän perussopimusmalli (liite 2) 3.1. Yleistä Koulutuskuntayhtymät perustuvat kuntien keskinäiseen sopimukseen ammatillisen koulutuspalvelun järjestämisestä. Koulutuskuntayhtymien perussopimusmalli poikkeaa muiden kuntayhtymien vastaavasta erityisesti siitä syystä, että koulutuksessa ei kuntayhtymä voi vaikuttaa tuotehinnoitteluun eli tulorahoitukseen lainkaan yksikköhintarahoitteisessa koulutuksessa. Tulorahoitus perustuu siis valtakunnalliseen keskiarvoon ja osa kuntayhtymistä tulee kustannuksiltaan aina olemaan valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella ja osa alapuolella. Tästä syystä kuntayhtymän perussopimuksen talouspykälät on tarpeen tehdä tapauskohtaisesti kunkin kuntayhtymän oman - pitkäaikaisen - rahoitusaseman perusteella. Tämä koulutuskuntayhtymän perussopimusmalli on rakennettu yhtymävaltuusto -mallin varaan, mutta vaihtoehtona on aina olemassa kuntalain mukainen yhtymäkokous. Yhtymäkokousratkaisuissa on tärkeää määrittää yhtymäkokouksen ja yhtymähallituksen keskinäinen asema perussopimukseen kirjattujen tehtävien avulla. 3.2. Erityisperusteluja I Peruspääoman koron maksu jäsenkunnille ratkaistaan kuntayhtymän pitkäaikaisen kokonaisrahoitustilanteen perusteella. Asiaa on tarkasteltu tuonnempana V :n perustelujen yhteydessä. II Mahdollisen sijoituspääomarahaston tilannetta on käsitelty edellä yleisen perussopimusmallin perusteluissa. III Talousarvion ja -suunnitelman valmistelun yhteydessä tapahtuvan jäsenkuntien ja kuntayhtymän yhteydenpidon lisäksi on tarpeen olla keskinäisessä vuorovaikutteisessa yhteydessä, vaikka siitä ei perussopimukseen eri mainintaa sisällytettäisikään. V Toiminnan rahoitus koostuu pääkohdittain rahoituslain mukaisesta tulorahoituksesta ja muusta tulorahoituksesta. Muun tulorahoituksen osalta on tarpeen vuosittain esimerkiksi talousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksyä suoritteiden hinnoitteluperusteet. Tämä koskee mm. tarjousten perusteella myytävän koulutuksen hinnoitteluperusteita sekä opiskelijatyön ja maksullisen palvelutoiminnan hinnoitteluperusteita vuositasolla huomioiden koulutukselliset tavoitteet ja tuotteiden hinta-laatu -suhde. Hinnoitteluperusteiden yleisenä lähtökohtana on omakustannushinta, joka sisältää tuottamisesta aiheutuneet välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Arvonlisäveron palautusten takaisinperinnässä jäsenkunnille on sama peruslähtökohta kuin peruspääoman korkokysymyksessäkin eli ne ratkaistaan osana kunkin kuntayhtymän pitkäaikaista rahoitusasemaa. Toisin sanoen arvonlisäveron palautusten suorittaminen jäsenkunnille ratkaistaan osana kuntayhtymän kokonaisrahoitusta ottaen huomioon yksikköhintarahoitus investointilisineen, jäsenkuntien osallistuminen investointien rahoitukseen ja suunnitelmapoistoihin. 10
Mikäli päädytään sellaiseen ratkaisuun, että arvonlisäveron palautukset tai osa niistä peritään jäsenkunnille, on sitä koskevat säännökset otettava perussopimukseen. Tällöin voidaan tähän pykälään lisätä seuraavat kohdat (2-3 momentit): Kuntayhtymän valtiolta saamat arvonlisäveron palautukset varainhoitovuotta edeltävältä vuodelta kuntayhtymä suorittaa jäsenkunnille niiden asukaslukujen suhteessa. Asukaslukuina käytetään varainhoitovuotta edeltävän vuoden ensimmäisen päivän asukaslukua. Kuntayhtymän on suoritettava arvonlisäveron palautus jäsenkunnalle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Arvonlisäveron palautusten suorittaminen jäsenkunnille perustuu siihen, että kunnat ovat velvolliset maksamaan valtiolle takaisin saamansa arvonlisäveron palautukset erillisen lain perusteella. Kun arvonlisävero aikanaan ulotettiin palveluihin ja rakentamiseen, luotiin tämä ns. palautus- ja takaisinperintäjärjestelmä kilpailuhäiriötilanteen välttämiseksi kunnan oman palvelutuotannon ja ostopalveluiden välillä. Kunnat maksavat tässä yhteydessä myös kuntayhtymien saamat arvonlisäveron palautukset. Koska takaisinperintä tapahtuu asukaslukujen suhteessa on edellä oleviin kohtiin (2-3 mom.) otettu sama peruste. Rakenteellisesti arvonlisävero on tarkoitettu kustannukseksi myös kaikille kuntayhtymille ja laskennallista yksikköhintaa määrättäessä arvonlisävero kuuluu kustannuspohjiin. Toisin sanoen tuloslaskelman kuluihin ei sisälly arvonlisäveron palautuksesta johtuvaa menoa, mutta valtionosuusjärjestelmän yksikköhintalaskennassa arvonlisävero on kustannuksena otettu huomioon. Näin arvonlisäveropalautus ilman takaisinperintää on kuntayhtymälle etu. Tätä etua hämärtää kuitenkin yksikköhintarahoitukseen valtion toimesta tehdyt leikkaukset sekä toisaalta yksikköhintarahoituksen eri kuntayhtymille kohdentumisen epäsuhde. Nämäkin seikat korostavat tapauskohtaista kokonaisratkaisua kunkin koulutuskuntayhtymän perussopimusta rakennettaessa. Arvonlisäveron takaisinperintää jäsenkunnille voidaan harkita rajattavaksi esim. investointien osalta kuntayhtymän kokonaisrahoitusasemaan liittyen. Jos esimerkiksi kuntayhtymä vastaa investointien rahoituksesta yksin, voidaan tältä osin jättää saadut palautukset takaisinperinnän ulkopuolelle. VI Investoinnit ja pitkäaikaisen vieraan pääoman rahoitus on samansisältöinen yleisen perussopimusmallin kanssa. X Kuntayhtymästä eroavalle jäsenkunnalle voidaan korvata mallisopimuksen mukaan sen jäsenkuntaosuus tai osa jäsenkuntaosuudesta yhtymävaltuuston päätöksellä. On mahdollista, että perussopimukseen määritetään tämän harkinnan ala-raja prosentteina ko. osuudesta. XII Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Mikäli kaikki valtuustot eivät päätä samalla tavalla, jää purkamista haluaville kunnille mahdollisuus päättää eroamisestaan ko. kuntayhtymästä. SUOMEN KUNTALIITTO Jussi-Pekka Alanen, toimitusjohtaja Arto Laitinen, kunnallistalousasiain päällikkö 11
Liite 1 Vanha perussopimusmalli Peruspääoma Peruspääoma muodostetaan vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymävaltuusto. Uusi perussopimusmalli I Peruspääoma Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää yhtymävaltuusto. Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätöksen omistusosuuksien suhteessa. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina osajäsenyyksien edellyttämällä tarkkuudella. Uuden jäsenkunnan ja osajäsenyyttään laajentaneen kunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto. Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto. Peruspääoman jakaantuminen jäsenkuntaosuuksiin tarkistetaan kuntayhtymän perustamishankkeeseensa saaman valtionosuuden johdosta. Kuntayhtymä suorittaa jäsenkuntien peruspääomasijoituksille kolmen kuukauden helibor-vuosikeskikorkoa vastaavan koron kuitenkin enintään...%. Yhtymävaltuuston päätöksellä voidaan muuttaa korkoperustetta ja enimmäiskorkoa, jos päätöstä kannattaa 2/3 saapuvilla olevien yhtymävaltuutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä. Korko suoritetaan jäsenkunnille
vuosittain seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Kuntayhtymä suorittaa peruspääoman jäsenkuntaosuuksille... vastaavan koron. Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. II Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä peruspääoman (ja sijoituspääomarahaston) jäsenkuntaosuuksista. Rekisterissä eritellään jäsenkuntaosuudet osajäsenyyksittäin. Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet osajäsenyyksittäin. Talousarvio ja -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. III Talousarvio ja -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden talousarvio ja -suunnitelmaehdotus on toimitettava jäsenkunnille....... mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma....... mennessä. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille........... mennessä. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. IV Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.
Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus Suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset V Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus Suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää suoritteen tuottamisesta aiheutuneet välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Välittömien ja hallinnon yleiskustannusten tulee perustua todellisiin kustannuksiin. Pääomakustannukset sisältävät suunnitelman mukaiset poistot. Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymävaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Hinnoitteluperusteet vahvistetaan vähintään osajäsenyystasolla. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa yhtymähallitus etukäteen........... mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja siten, että Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymävaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Hinnoitteluperusteet tulee vahvistaa vähintään osajäsenyystasolla. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa yhtymähallitus etukäteen.......... mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen, korvausinvestointeihin varautuminen tai pitemmällä aikavälillä terve ja tasapainoinen taloudenhoito edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa yhtymävaltuuston päätöksellä.
yksikköhintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Olennaisen ylijäämän tai alijäämän syntyminen ennakoidaan ja otetaan huomioon tilikauden suoritteiden hinnoissa siten, että yksikköhinnoittelua muutetaan vastaamaan todellisia kustannuksia. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymät: Poikkeukselliset hinnoitteluperusteet (Erikoissairaanhoitolain 56 a :n tarkoittamien jäsenkunnalle aiheutuvien poikkeuksellisten suurten potilaskohtaisten kustannusten tasaamiseksi jäsenkunnilta peritään tilikauden alun asukaslukuun perustuva ja valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämä maksu. Potilaskohtaisten kustannusten tasaamisesta päättää yhtymävaltuusto. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymät: VI Poikkeukselliset hinnoitteluperusteet (Erikoissairaanhoitolain 56 a :n tarkoittamien jäsenkunnalle aiheutuvien poikkeuksellisten suurten potilaskohtaisten kustannusten tasaamiseksi jäsenkunnilta peritään tilikauden alun asukaslukuun perustuva ja valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämä maksu. Potilaskohtaisten kustannusten tasaamisesta päättää yhtymävaltuusto. Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jäsenkunnilta peritään asukaslukuun perustuva ja yhtymävaltuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämä maksu.) Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jäsenkunnilta peritään asukaslukuun perustuva ja yhtymävaltuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämä maksu.) (Oppisopimuskoulutuksen paikallishallintoviranomaisen toiminnan nettomenoista vastaavat toiminnassa mukana olevat kunnat niin, että puolet nettomenoista jaetaan tilikauden alun
asukasluvun suhteessa ja puolet tilikauden alussa kotikunnan omaavien asukkaiden tekemien ja lautakunnan hyväksymien sekä tilikauden lopussa voimassaolleiden oppisopimusten suhteessa. Maksun perinnästä päättää yhtymävaltuusto.) Investointien pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.
VII Investoinnit ja pitkäaikaisen vieraan pääoman rahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättävät jäsenkunnat / yhtymävaltuusto hankekohtaisesti.
Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Perustamishankkeen arvioitu kustannus jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntaosuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti. Valtionosuuden ja -avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Mikäli peruspääoma on saavuttanut kuntayhtymälle sovitun peruspääomatason, suoritetaan investointien valtionosuus jäsenkunnille. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi. Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla. Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto. VIII Rahastojen perustaminen Viivästyskorko Sijoituspääomarahaston perustamisesta ja sen säännöstä päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin. Muun rahaston perustamisesta ja sen säännöstä päättää yhtymävaltuusto. Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 :n 3 momentin mukaisen viivästyskoron.
IX Viivästyskorko Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja kuntayhtymä velvolliset maksamaan viivästyneelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain 4 :n 3 momentin mukaisesti.
Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. X Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, siirtyy osajäsenyyteen tai aikaisempaa suppeampaan osajäsenyyteen, sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä... vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. XI Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai vähentää jäsenkuntaosuuttaan, suoritetaan jäsenkunnalle yhtymävaltuuston päätöksellä sen jäsenkuntaosuus tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan jäsenkuntaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä... vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. XII Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/95) ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja... jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen. (Jos kuntayhtymällä on vain yksi toimielin, on perussopimuksessa sovittava tarkastuslautakunnan ja
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan kuntalain (365/95) säädöksiä ja kuntayhtymän tarkastussäännön määräyksiä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja... jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen. tilintarkastajan valinnasta sekä vastuuvapaudesta päättämisestä.) (Jos kuntayhtymällä on vain yksi toimielin, on perussopimuksessa sovittava tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan valinnasta sekä vastuuvapaudesta päättämisestä.) Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. XIII Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat suorittavat erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Voimaantulo ja soveltaminen Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.1997. Vuoden 1997 talousarvio ja -suunnitelma valmistellaan ja hyväksytään kuntalain 65 :n säännökseen perustuvana vuonna 1996 ja silloin voimassaolevan perussopimuksen määräämässä ajassa.
(Hallituksen on annettava jäsenkunnille yksityiskohtainen selvitys kuntayhtymän varojen määrästä ja realisoinnista, velkojen määrästä ja takaisinmaksusta sekä netto-osuuden jakautumisesta jäsenkunnille... mennessä.) XIV Voimaantulo ja soveltaminen Tämä perussopimus tulee voimaan.... liite1.wpd/eg