Kartoitus pk-yritysten valmiudesta päästölaskennan tekemiseen ja toteutuksen tasosta Pohjois-Savossa

0 Kartoitus pk-yritysten valmiudesta päästölaskennan tekemiseen ja toteutuksen tasosta Pohjois-Savossa -hanke Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy, 2022

1 Kartoitus pk-yritysten valmiudesta päästölaskennan tekemiseen ja toteutuksen tasosta Pohjois-Savossa Sisällys 1 Taustaa hankkeelle... 1 2 Kartoituksen taustatietoja... 3 3 Kartoituksen tulokset... 5 Päästölaskennan ja päästöjen vähentämisen tarpeellisuus...6 Päästölaskentaa ei tehneet yritykset... 8 Päästölaskentaa tehneet yritykset... 8 Millaista apua yritykset tarvitsevat päästöjen vähentämisen suunnittelussa... 10 6 Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset... 11 LIITE 1 Kyselylomake...13

1 1 Taustaa hankkeelle on ESR-hanke tavoitteenaan yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen Pohjois-Savossa. Hankkeeseen kuuluu kartoitus alueen pkyritysten valmiudesta päästölaskennan tekemiseen sekä tilannekartoitus päästölaskennan toteutuksen tasosta. Hankkeeseen kuuluu myös erikseen valitulle yritysryhmälle koulutusta ja yrityskohtaista valmennusta (mm. päästölaskentaa). Toteuttaja on Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy. Lähtökohtana hankkeelle ovat olleet keskustelut asiakasyritysten johdon ja henkilöstön kanssa päästöjen minimoimisen mukanaan tuomasta potentiaalista ja siihen liittyvistä haasteista. Yritykset törmäävät yhä useammin tarjouspyynnöissä hiilijalanjäljen ilmoittamiseen. Mistä päästölaskennassa on kyse? Päästölaskennalla saadaan käsitys hiilidioksidipäästöistä ja arvioidaan valitun kohteen ilmastovaikutuksia. Laskelmien avulla voidaan vertailla erilaisten ratkaisujen ilmastovaikutuksia ja tehdä sen perusteella valinta eri vaihtoehtojen välillä ja suunnitella liiketoimintaa siltä osin. Polku hiilineutraaliuteen ja päästölaskennan konkretisoiminen vaativat yrityksiltä osaamista, jota heillä ei vielä laajamittaisesti ole. Päästölaskennalla saatua tietoa ei osata vielä riittävästi hyödyntää pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi. Päästölaskenta auttaa pienentämään hiilijalanjälkeä sekä edistää yritysten muutoskyvykkyyttä ja vastuullista johtamista. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja Agenda 2030 -toimintaohjelman päämääränä on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. Se ohjaa kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka. Suomen valtakunnallinen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Esimerkkejä Suomessa painottuvista toimista ovat kestävän kulutuksen ja tuotannon edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Ilmastomuutoksen vaikutukset ovat konkretisoituneet viime aikoina jo Suomessakin esimerkiksi uusina sääilmiöinä. Vuonna 2035 Suomi ei enää kuormittaisi ilmakehää, kun nielut, suurimpana niistä metsät, sitoisivat hiiltä saman verran kuin sitä pääsee ilmaan eri päästölähteistä. Pian vuoden 2035 tavoitteena on olla hiilinegatiivinen. Pohjois-Savon maakunnan ilmastotiekartan mukaan Pohjois-Savo tavoittelee hiilineutraaliutta valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Ilmastotiekartassa kuvataan maakunnan tärkeimmät ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteet.

2 Lisätietoa https://hiilineutraalipohjoissavo.fi/ilmastotyo/ilmastotiekartta/ Hiilineutraali Pohjois-Savo -hanke on Pohjois-Savon ilmastotyön koordinointihanke ajalle 1.11.2021 31.8.2023. Hanketta koordinoi Pohjois-Savon ELY-keskus. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa paineita myös pk-yrityksien toiminnan kehittämiselle kohti hiilineutraaliutta. hanke auttaa Pohjois-Savon pkyrityksiä säilyttämään ja jopa parantamaan kilpailukykyänsä. Hanke tukee pk-yritysten kestävää kasvua ja uudistumista sekä vastuullisuutta. Tätä kautta hanke myös vahvistaa osallistuvien yritysten positiivista imagoa.

3 2 Kartoituksen taustatietoja Kartoituksen kohderyhmänä oli pohjoissavolaiset pk-yritykset. Otos kerättiin aikavälillä 12.9.- 25.9.2022 internet-pohjaisella kyselylomakkeella, johon vastattiin sähköisesti tai puhelinhaastatteluin. Kyselyn sai 4737 yritystä. Kartoituskyselyyn vastasi yhteensä 102 yrittäjää tai yrityksen edustajaa. Vastaajien toimialaluokan jakaantumisen kuvaus on esitetty alla olevassa taulukossa. Tuloksia tarkasteltaessa on analysoitu toimialaluokkaa myös karkeammalla jaottelulla. Ensimmäinen luokka sisältää maa- ja metsätalouden, kaivostoiminnan, teollisuuden, sähkö-, kaasu- ja jätevesihuollon sekä rakennusalan. Tämä nimettiin Toimialaluokka A-F ja siihen kuuluu 38,7 prosenttia koko otoksesta. Loput toimialaluokat yhdistettiin palvelualaksi Toimialaluokka G-X (n=61,3 %). Mikä on yrityksesi päätoimiala? Vastausvaihtoehdot Vastaukset A Maatalous, metsätalous ja kalatalous (01-03) 4,55 % B Kaivostoiminta ja louhinta (05-09) 1,14 % C Teollisuus (10-33) 22,73 % D Sähkö-, kaasu- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (36-39) 1,14 % F Rakentaminen (41-43) 9,09 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (45-47) 4,55 % H Kuljetus ja varastointi (49-53) 4,55 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta (55-56) 4,55 % J Informaatio ja viestintä (58-63) 2,27 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta (64-66) 0,00 % L Kiinteistöalan toiminta (68) 3,41 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (69-75) 6,82 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (77-82) 5,68 % O Julkinen hallinto ja maanpuollustus; pakollinen sosiaalivakuutus (84) 0,00 % P Koulutus (85) 0,00 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut (86-88) 6,82 % R Taiteet, viihde ja virkistys (90-93) 2,27 % S Muu palvelutoiminta (94-96) 18,18 % U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta (99) 0,00 % X Tuntematon (00) 2,27 % Taulukko 1.

4 Yli puolet vastaajista edusti yrityksiä (52,3 %), joiden palveluksessa on 1-4 henkilöä. Näistä 15,55 % kuului Toimialaluokkaan A-F. Yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli reilu 10%. Taulukko 2. Vastaajien liikevaihtoa tarkasteltaessa huomataan sama painopiste kuin henkilöstön määrässäkin. Suurimmalla osalla (41,7%) vastaajista liikevaihto oli viimeksi päättyneellä tilikaudella alle 200.000. Alla tarkempi jakauma: Taulukko 3.

5 3 Kartoituksen tulokset Lähtötilanne päästölaskennassa jakautuu karkeasti kahteen. Yli puolet (58 %) vastaajista ei ole tehnyt toimenpiteitä päästölaskennan suhteen. Osuus on vieläkin suurempi eli 68,2 % yrityksillä, jotka työllistävät 1-4 henkilöä. Vastaajista 24 prosentilla on kehittämisen varaa omassa päästölaskennassaan ja 18 % koki, että heillä asia on hyvällä mallilla. Edistyksellisimmillä yrityksillä on menossa ESG-kokonaisselvitys. Vastuullisuus- eli ESGraportoinnissa yritys raportoi toimintansa kolmenlaisista vaikutuksista: ympäristövaikutuksista (Environmental), sosiaalisista (Social) ja taloudellisista ja hallinnollisista vaikutuksista (Governance). Vastaajista eräässä teollisuuden alan yrityksessä päästölaskenta voidaan suorittaa yksilöllisesti jokaiselle toimitetulle komponentille. Osa vastaajista toi esille kierrättämisen ja uusiutuvaan energiaan panostamisen. Yksi vastaajista teetätti ulkopuolisella päästölaskelman toimeksiannolle, koska se oli hiedän asiakkaansa ehtona. Vastausten perusteella voidaan todeta, että Pohjois-Savossa päästölaskelmien taso on alhainen tällä hetkellä. Alla havainnollistava kuva pohjoissavolaisten pk-yritysen lähtötilanteesta päästölaskennassa. Taulukko 4.

6 Päästölaskennan ja päästöjen vähentämisen tarpeellisuus Päästölaskentaa ja päästöjen vähentämiseen pyrkiviä toimenpiteitä yrityksen liiketoiminnan kannalta piti erittäin tai melko tarpeellisena n. 46 prosenttia. Mukana vastauksissa on kotikonttorilta ja etänä toimivia palvelualan yrityksiä, joilla päästöjen määrä on suhteellisen pieni, eikä tarvetta päästölaskennalle ole ollut. Pienempien yritysten keskuudessa (1-4 henkilöä työllistävät, n=45) osuus oli pienempi, 33 prosenttia piti päästölaskentaa ja päästöjen vähentämistä erittäin tai melko tarpeellisena. Kun tutkitaan erikseen Toimialaluokan A-F ja Toimialaluokan G-X vastauksia, saadaan selville, että Toimialaluokka A-F (ml. metsäteollisuus, teollisuus, rakentaminen) pitää päästölaskentaa ja päästöjen vähentämistä tärkeämpänä kuin Toimialaluokka G-X, jossa on pääasiassa palvelualan yrityksiä. Tähän voi syynä olla esimerkiksi rakennusalan tulevat vähähiilisyyden normivaatimukset, jolloin rakentajilla on akuutimpi tarve perehtyä päästölaskenta-asiaan. Taulukko 5. Vastaajille, jotka eivät pitäneet päästölaskentaa tarpeellisena, esitettiin jatkokysymys perusteluista. Tärkein tekijä miksi vastaajat eivät pitäneet päästölaskentaa tarpeellisena oli se, että päästötavoitteet ovat liian ylätasolla ja niistä puuttuu konkretia (40 % vastaajista). Toiseksi tärkein syy oli se, että päästölaskennan yhteys tulokseen on vaikea hahmottaa (33,3 %). Kolmanneksi nousi osaamisen puute (26,7 %) sekä päästölaskentatietojen keräämisen ja hyödyntämisen vaikeus (26,7 %). Muita syitä olivat pk-yrityksen rajalliset resurssit sekä viestinnän vaikeus päästölaskennan hyödyistä. Mielenkiintoista on, että vastaukset indikoivat päästölaskennan vierautta. Koska asia on vielä tuntematon, asiaan ei olla perehdytty eikä ole vielä velvoittavaa lainsäädäntöä päästöjen laskemiseksi. Vastausvaihtoehdoissa on sovellettu Aula Researchin Elinkeinoelämän keskusliitolle tekemän pk-vastuullisbarometrin kysymyksiä.

7 Lisäksi kommenteissa tuli esille pienten palvelualan yritysten vaikutusmahdollisuuksien päästöjen vähentämiseen olevan niin pienen, ettei näiden yritysten kannata tehdä päästölaskentaa. Yleisesti katsottuna pienempien yritysten (1-4 henkilöä työllistävät) vastaukset olivat samassa linjassa kaikkien vastaajien vastausten kanssa. Vastaajille, jotka pitivät päästölaskentaa tarpeellisena, kysyttiin syitä tähän. Alla taulukossa 6 on vastausvaihtoehdot ja niiden prosenttiosuudet kaikista vastauksista. Vastaajat pystyivät valitsemaan useampia tärkeitä syitä yrityksen päästöjen vähentämiselle. Päällimmäiseksi nousivat yrityksen arvot (47 %) sekä yrityksen maine/brändin rakentaminen (41 %). Näiden merkitystä lisää myös avoimissa vastauksissa ollut yksinyrittäjälle ratkaisevaa on ekologinen omatunto sekä mukana kestävän kehityksen eteenpäin viemisessä soveltuvin osin. Vastuullisuusasenne näyttää löytäneen paikkansa Pohjois-Savossa. Tätä tukee yhteiskunnallinen ilmapiiri ja julkinen keskustelu, mikä sai n. 34 % vastauksista. Vastaajat pitivät päästölaskentaa tärkeänä tulevaisuuden kannalta. Osa vastaajista (29 %) painotti päästöjen vähentämisen yhteyttä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksiin sekä liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen (22 %). Samaan suuntaan vie varautuminen tulevaan sääntelyyn (20,5 %). Yhdeksi syyksi koettiin myös yrityksen kustannussäästöt/tehokkuus (38 %). Vastaukset ovat samansuuntaiset, kun tarkastellaan Toimialaluokkaa A-F ja Toimialaluokkaa G-X. Vastausvaihtoehdoissa on sovellettu Aula Researchin Elinkeinoelämän keskusliitolle tekemän Pk-vastuullisbarometrin kysymyksiä. Mitkä ovat tällä hetkellä yrityksenne tärkeimpiä syitä pyrkiä vähentämään päästöjä? Vastausvaihtoehdot Vastaukset Organisaation arvot 46,6 % Organisaation maine/brändin rakentaminen 41 % Kustannussäästöt/tehokkuus 38 % Yhteiskunnallinen ilmapiiri, julkinen keskustelu 34 % Asiakkaiden vaatimukset/odotukset 33 % Tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet 29 % Parempi kannattavuus 25 % Liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen 22 % Varautuminen tulevaan sääntelyyn 21 % Menestyminen kilpailutuksissa 18 % Riskienhallinta 11 % Markkina-arvon nousu 11 % Pääsy osaksi toimitusketjuja 8 % Rahoituksen saatavuus 4 % Työntekijöiden vaatimukset/odotukset 1 % Jokin muu, mikä? 7 % Taulukko 6.

8 Päästölaskentaa ei tehneet yritykset Suurin osa vastaajista (81 %) ei ole laskenut yrityksen tuottamia päästöjä. Pienempien yritysten keskuudessa (1-4 henkilöä työllistävät) osuus oli vieläkin korkeampi eli 87 %. Toimialaluokassa A-F määrä on hiukan pienempi eli n. 71 prosenttia. Kaikkien vastausten ensisijainen syy tähän oli osaamisen puute ja toisena yrityksen resurssien rajallisuus (42 %). Sama linja on myös, kun verrataan Toimiala A-F ja Toimialaa G-X. Avoimissa vastauksissa korostui vastaajien yritystoiminnan pienuus, eikä moni heistä näe päästöjen vähentämistä mahdollisena tai järkevänä. Myös pienimmillä yrityksillä (1-4 henkilöä työllistävät) nousi samat asiat, osaamisen puute ja rajalliset resurssit. Päästölaskentaa tehneet yritykset Kun tarkastellaan toimenpiteitä, joita yritykset (n=15) ovat tehneet päästöjen vähentämiseksi, tulokset osoittavat, että suurin osa on tunnistanut päästöjään. Näistä 15:sta melkein puolet tekevät päästölaskentaa, ovat vähentäneet päästöjään ja seuraavat päästöjään. Kaksi yritystä on kompensoinut jäljelle jääviä päästöjä. Toimialaluokassa A-F on tehty enemmän päästölaskentaa ja seurantaa kuin Toimialaluokassa G-X. Tässä esimerkkinä yksi vastaus: Ne kohdat, joihin on ollut järkevää puuttua on tietysti tehty kuten led-valaistus, Teams-kokouskäytäntö, etätyö, yms. Tietyt päästövähennyskohteet, jotka ovat taloudellisesti rasitteita tai hankaloittavat työn tekemistä on jätetty tarkoituksella tekemättä. Niille, jotka tekevät päästölaskentaa, merkittävimpänä haasteena päästölaskennan toteuttamisessa tai päästöjen vähentämisessä oli yrityksen rajalliset resurssit (yli 50 %). Myös päästölaskennan hyödyistä viestiminen koettiin haasteellisena (35,3 %). Lisäksi päästölaskennan keräämisen ja hyödyntämisen vaikeus todettiin haasteelliseksi. Muu vaikeaksi koettu tekijä oli tiedon vähäisyys. Vastausvaihtoehdoissa on sovellettu Aula Researchin Elinkeinoelämän keskusliitolle tekemän Pk-vastuullisbarometrin kysymyksiä.

9 Mikä on ollut vaikeaa päästölaskennan toteuttamisessa tai päästöjen vähentämisessä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Yritysten rajalliset resurssit 29% 53% 70% Päästölaskennan yhteys tulokseen on vaikea hahmottaa 18% 20% 14% Päästölaskentatietoja on vaikeaa kerätä ja hyödyntää 0% 24% 40% Osaamisen puute Päästötavoitteet ovat liian ylätasolla ja niistä puuttuu konkretia Päästöjen vähentämisen integroiminen työkulttuuriin 12% 20% 0% 6% 10% 0% 18% 20% 14% Kaikki vastaukset Toimialaluokka A-F Toimialaluokka G-X Päästölaskennan hyödyistä on vaikea viestiä 35% 30% 43% Jokin muu syy, mikä? 10% 24% 43% Taulukko 7. Kun tarkastellaan eroja toimialaan liittyen huomataan, että Toimialaluokassa A-F nousee voimakkaammin esille yritysten rajalliset resurssit, osaamisen puute, päästölaskentatietojen keräämisen ja hyödyntämisen vaikeus sekä päästötavoitteiden ei-konkreetisuus. Toimialaluokassa G-X, jossa on paljon palveluyrityksiä, nousevat samat tekijät esille. Toimialaluokassa G-X päästölaskennasta vaikeimpana pidettiin kuitenkin sitä, että päästölaskennan hyödyistä on vaikea viestiä. Tämä on ihan luonnollista, koska heidän tuotteensa ovat abstraktimpia ja on ehkä vaikeampi hahmottaa mistä päästöt syntyvät. Teollisuuden alalla toimiva yritys koki vaikeana yhtenäisten pelimerkkien puuttumisen: Päästölaskennassa käytetyt standardit eroavat toisistaan ja laskentatavasta johtuen voidaan manipuloida päästökertoimia. Jotain tuloksia jätetään pois. Aukottomuus ja läpinäkyvyys puuttuvat laskennoista usein. Lopputulemana siis, etteivät tulokset ole läheskään aina verrattavissa keskenään.

10 Päästölaskentaa ja/tai päästöjen vähentämistä toteuttaa vastaajien edustamissa yrityksissä ensisijaisesti omistaja, toimitusjohtaja, vastuualueen johtaja tai päällikkö, projektihenkilö, laatuosasto tai ulkopuolinen taho. Millaista apua yritykset tarvitsevat päästöjen vähentämisen suunnittelussa Millaista apua yritykset sitten tarvitsevat päästöjen vähentämisen suunnittelussa? Kysymykseen ei annettu vastausvaihtoehtoja. Vastaukset vaihtelivat ja ääripäinä oli kaiken mahdollisen ja ei mitään. Toimialojen välillä ei ollut havaittavissa eroja. Vastauksissa korostui tarve konkreettisille neuvoille ja työvälineille päästöjen laskemisessa. Alla lista yleisimmistä vastauksista: - perustietoa - konkreettista apua ja neuvontaa (mm. työvälineet, mistä päästölähteiden päästötiedot löytyvät, sekä jatkuvasti käytettävissä oleva tapa koota tietoa yrityksen päästöistä, kuinka laskenta käytännössä tehdään) - aikaa ja resursseja - taloudellista tukea, rahoitusta - päästöjen kompensointi hiilinielujen avulla (teollisuusyritys) - all inclusive palveluna (teollisuusyritys) Lisäksi vielä muutama mielenkiintoinen vastaus: - Olemme kiinnostuneempia osoittamaan tuotteidemme tuomaa hyötyä päästöjen vähentämisessä (asiakkaamme näkökulma). - Kilpailutuksen järjestäjän ja heidän keskitetyn välityksen pitäisi lähinnä muuttaa toimintakulttuuriaan. - Vaikea sanoa. Lähtökohtaisesti pidän tätä "jälleen yhden ideologian ilmentymänä" eli tähän vaikea tarttua ilman konkretiaa. Tätä pitäisi yrityksen näkökulmasta lähestyä enemmänkin kustannusten karsimisena ja toiminnan tehostamisena ja vasta toissijaisesti "päästölaskelmana". Muuttuvia tekijöitä on niin paljon, että käytännössä mikään laskelma ei pääse lähellekään absoluuttista totuutta vaan lopputuloksena (laskelman tulos) on hyvin tulkinnallinen totuus, joka riippuu pitkiltä annetuista arvoista ja niistä tekijöistä, jotka otetaan laskelmaan mukaan. Voisikin sanoa, että vertailu yritysten välillä on enemmän "viestinnällinen juttu" kuin absoluuttinen totuus. (teollisuus)

11 6 Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset Kartoituksen perusteella voidaan todeta, että Pohjois-Savon päästölaskennan toteutuksen taso on alhainen. Reilusti yli puolet (58%) ei ole tehnyt toimenpiteitä päästöjen laskennan suhteen. Erityisesti pienimmät yritykset (68% niistä), jotka työllistävät 1-4 henkilöä, ovat tehneet vähiten ko. toimenpiteitä. Suhdeluvut ovat vielä isommat, jos tarkastellaan päästöjen laskemista. Suurin osa vastaajista (81 %) ei ole laskenut yrityksen tuottamia päästöjä. Pienempien yritysten keskuudessa (1-4 henkilöä työllistävät) osuus oli vieläkin korkeampi eli 87 %. Toimialaluokassa A-F (ml. mm. metsäteollisuus, teollisuus, rakentaminen) määrä on hiukan pienempi eli 71 prosenttia. Kaikkien vastaajien ensisijainen syy tähän oli osaamisen puute ja toisena yrityksen resurssien rajallisuus. Sama linja on myös, kun verrataan Toimialaa A-F ja G-X (pääasiassa palveluyrityksiä). Avoimissa vastauksissa korostui vastaajien yritystoiminnan pienuus, eikä moni heistä näe päästöjen vähentämistä mahdollisena tai järkevänä. Alueen pk-yritysten valmiutta päästölaskennan tekemiseen tulisi parantaa. Ne, jotka eivät ole tehneet päästölaskentaa kaipaavat siihen lisää osaamista ja resursseja. Päästölaskentaan tarvitaan vastausten perusteella selkeää ja konkreettista opastusta. Myös ne, jotka tekevät päästölaskentaa, tarvitsevat lisää resursseja päästölaskennan toteuttamiseen tai päästöjen vähentämiseen. Yli puolella merkittävimpänä haasteena oli juuri yrityksen rajalliset resurssit. Vastuullisuusasenne sinänsä näyttää löytäneen paikkansa Pohjois-Savossa. Päästöjen laskentaa ja päästöjen vähentämiseen pyrkiviä toimenpiteitä piti tarpellisena lähes puolet vastaajista (46 %). Osan on kuitenkin vaikea perustella sen tärkeyttä itselleen vaan he kokevat, että pääpainon pitäisi olla suurten saastuttajien kuriin saamisella yli valtakunnan rajojen. Tai painopiste pitäisi olla väestönkasvun hillinnässä. Pienempien yritysten on vaikeampi vaikuttaa päästöjen määrään, varsinkin jos he tarjoavat pilvipalveluita. Kartoituksen vastauksista löytyi joitain toimialakohtaisia eroja. Kun tutkitaan erikseen Toimialaluokan A-F ja G-X vastauksia, saadaan selville, että Toimialaluokka A-F (ml. metsäteollisuus, teollisuus, rakentaminen) pitää päästölaskentaa ja päästöjen vähentämistä tärkeämpänä kuin Toimialaluokka G-X, jossa on pääasiassa palvelualan yrityksiä. Lisäksi kartoituksen perusteella havaittavissa on, että Toimialaluokissa A-F ollaan edetty pidemmällä päästölaskennassa kuin Toimialaluokassa G-X. Toimialaluokassa G-X pidettiin vaikeana viestiä päästölaskennan hyödyistä.

12 Kyseessä on globaalihaaste ja olemme samassa veneessä kaikkien muiden maiden kanssa. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja päästötarkastelut päästöjen vähentämiseksi tulevat välttämättömiksi ennen sitä. Pk-yritysten päästölaskentakulttuuri on vielä alkutaipaleella ja käytännöt muokkautuvat koko ajan. Jostain on kuitenkin aloitettava ja nähtävä se varautumisena tulevaan monella tapaa, esim. asiakasvaatimuksiin, työnantajamielikuvaan. Vastuullisuuden merkitys tulevaisuudessa kasvaa liiketoiminnan menestyksen kannalta. Hiilineutraalius tuo yrityksille strategista kilpailuetua. Ne yritykset, jotka ovat ensimmäisten joukossa päästölaskennassa saavat etumatkaa toisiin nähden. Niiden oma kilpailukyky paranee. Tässä isommat yritykset toimivat esimerkkinä ja vetävät muut yritykset mukaan muutokseen myös ne pienemmät, jotka usein luovat uusia työpaikkoja ja parantavat paikallista taloutta. Myös kilpailuttajat voivat vaikuttaa hiilijalanjäljen pienenemiseen, kun esittävät vastuullisuusehtoja tarjouspyynnöissään. Yrityksen vastuullisuus nousee myös yhä useammin rahoittajien ja sijoittajien arviointikriteeriksi. Seuraava askel useimmalle Pohjois-Savon pk-yritykselle on saada käsitys omista hiilidioksidipäästöistä. Päästölaskentaa voidaan tehdä yrityskohtaisesti, projektikohtaisesti tai tuotekohtaisesti. Päästölaskentaa voidaan tehdä kertomalla rakenneosien määrätietoja niiden päästökertoimilla. Päästölaskennan tulosten perusteella voidaan tehdä päästösuunnittelua eli suunnitella uusia ratkaisuja vähähiilisemmän lopputuloksen saavuttamiseksi. Laskennan avulla nähdään, kuinka eri valinnat vaikuttavat päästöjen määrään ja milloin käytäntöjen muuttaminen on hyödyllisintä. Näin rattaat on saatu pyörimään. LÄHTEET Pk-sektorin vastuullisuusbarometri. Elinkeinoelämän keskusliitto. Tutkimuksen toteuttaja Aula Research Elinkeinoelämän keskusliiton toimeksiannosta. https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/pk-sektorin-vastuullisuusbarometri-henkilosto-on-pktyonantajien-tarkein-vastuullisuuden-osa-alue/ 25.11.2021

13 LIITE 1. Kyselylomake

14

15

16

17

18

19

20