Strategia 2014-2018 Suomen Curlingliitto ry hyväksytty 4.5.2014

Strategia 2014-2018 Suomen Curlingliitto ry hyväksytty 4.5.2014

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Curlingliiton olemassaolon tarkoitus, arvot ja tavoitteet... 4 2.1 Curlingliiton missio... 4 2.2 Curlingliiton arvot Curlingin henki... 4 2.3 Curlingliiton visio 2018... 4 3 Strategiset toimenpiteet... 6 3.1 Peliolosuhteet ja niiden kehittäminen... 6 3.2 Huippucurlingin edistäminen ja kilpailutoiminta... 6 3.3 Seuratoiminnan tukeminen ja juniorien määrän kasvattaminen... 7 3.4 Liiton toimintaedellytysten kehittäminen, markkinointi ja viestintä... 7 4 Mittarit kehittämiskohteiden seurantaan... 8 4.1 Peliolosuhteet ja niiden kehittäminen... 8 4.2 Huippucurlingin edistäminen ja kansainvälinen kilpailutoiminta... 8 4.3 Seuratoiminnan tukeminen ja juniorien määrän kasvattaminen... 9 4.4 Liiton toimintaedellytysten kehittäminen, markkinointi ja viestintä... 9 4.5 Strategian toteuttamisen seuranta mittareiden avulla... 9 Liite 1: edustusjoukkueiden ja valmentajan valinta... 10 Valmentajan valinta ja rooli... 10 A-ryhmä ja B-ryhmä... 10 EM-edustusjoukkueen valinta... 10 MM-edustusjoukkueen valinta... 11 Olympiajoukkueen valinta... 11 Mixed EM... 12 Seniorien MM... 12 Mixed Doubles MM... 12 European Junior Curling Challenge ja juniorien MM-kilpailut... 12 Liite 2: seurojen arviointi ja seuratoiminnan tukeminen... 13 Liite 3: Periaatelinjaukset SM-sarjajärjestelmän kehitykselle... 15

3 1 Johdanto Tämä Suomen Curlingliiton strategia 2014-2018 ohjaa liiton toimintaa ja antaa suuntaviivat kehitykselle. Käytännössä strategia ohjaa vuosien 2015-2018 toimintasuunnitelmien laatimista sekä Curlingliiton hallituksen ja valiokuntien työskentelyä. Kaiken Curlingliiton tekemisen tulee perustua tämän strategian toteuttamiseen. Strategia on työstetty Curlingliiton jäsenseurojen edustajista muodostuneissa workshopeissa tammimaaliskuussa 2014 ja on hyväksytty Suomen Curlingliiton kevätkokouksessa 4.5.2014. Tämän strategian valmistelussa kantoivat kortensa kekoon Yrjö Franssila, Milja Hellsten, Marjo Hippi, Heidi Hossi, Aku Kauste, Oona Kauste, Kalle Kiiskinen, Jorma Kokkola, Martti Korkalainen, Hanna Männynväli, Daley Nevantaus, Mika Ollikainen, Perttu Piilo, Janne Pitko, Tomi Rantamäki, Jouko Riikonen, Olli Rissanen, Paavo Ruottu, Toni Sepperi, Markus Sipilä, Nina Sipilä, Matti Syrjä, Jari Turto, Tero Tähtinen, Markku Uusipaavalniemi, Kimmo Yli-Jaskari ja Mika Äikiä. Strategiaprosessin fasilitoi ja dokumentoi Markus Sipilä.

4 2 Curlingliiton olemassaolon tarkoitus, arvot ja tavoitteet 2.1 Curlingliiton missio Curlingliiton olemassaolon tarkoitus jakaantuu kolmeen osa-alueeseen, jotka on esitetty alla olevassa kuviossa. Kansainvälisen tason huippuurheilun edistäminen Kansallisen tason kilpaurheilun edistäminen Curlingharrastuksen edistäminen ja seuratoiminnan tukeminen Kuva 1. Suomen Curlingliiton olemassaolon tarkoitus 2.2 Curlingliiton arvot Curlingin henki Curling on taitoa ja perinteitä vaaliva peli. Hyvin suoritettu heitto on ilo silmälle. Yhtä suuri ilo on havaita vanhojen ja kunnianarvoisten perinteiden vaikutus yhä tänäkin päivänä pelin todelliseen luonteeseen. Curlingpelaaja kilpailee voittaakseen, mutta ei koskaan nöyryyttääkseen vastustajaansa. Aito curlingpelaaja valitsee mieluummin häviön kuin vilpillisin keinoin saavutetun voiton. Hyvä curlingpelaaja ei koskaan pyri häiritsemään vastustajaansa tai muutoin estämään häntä pelaamasta parasta peliään. Yksikään curlingpelaaja ei tietoisesti riko pelin sääntöjä tai sen perinteitä. Jos pelaaja kuitenkin vahingossa syyllistyy rikkeeseen, tuo hän sen huomatessaan itse ensimmäisenä ilmi. Koska pelin päätavoitteena on ratkaista pelaajien keskinäiset taidot, curlingin henki vaatii urheiluhenkisyyttä, hyväntahtoista mieltä ja kunnioitettavaa käyttäytymistä. Tämän hengen on vaikutettava pelin sääntöjen tulkitsemiseen ja soveltamiseen sekä kaikkien osapuolten käyttäytymiseen, niin jäällä kuin sen ulkopuolellakin. 2.3 Curlingliiton visio 2018 Tässä luvussa esitetään Suomen curlingliiton tavoitetila vuoteen 2018 mennessä kullekin mission kolmelle osa-alueelle. 2.3.1 Kansainvälisen tason huippu-urheilun edistäminen Olympialaiset ja paralympialaiset Miesten olympiapaikka 2018 Naisten olympiapaikka 2018 Pyörätuolicurlingin paralympiapaikka 2018 EM- ja MM-kilpailut EM-kilpailujen A-sarjapaikan vakiinnuttaminen Menestys MM-kilpailuissa olympiapaikan saavuttamiseksi

5 Pyörätuolicurlingin MM-kisapaikan vakiinnuttaminen ja arvokisamitali Juniorit Juniorien MM-kisapaikka vuoteen 2018 mennessä Turnaukset 1-3 joukkuetta kiertää CCT-turnauksia säännöllisesti 2.3.2 Kansallisen tason kilpaurheilun edistäminen Kansallinen kilpa- ja valmennusjärjestelmä Kansallinen kilpa- ja valmennusjärjestelmä tuottaa huippupelaajia Valmentajan valinta ja rooli ks. liite 1 Olosuhteet SM-kilpailuissa on kansainvälisen tason peliolosuhteet Edustusjoukkueiden valinta Edustusjoukkueita valittaessa painotetaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Ks. liite 1: edustusjoukkueiden valinta. Juniorit Juniorien SM-kilpailuihin osallistuu vuosi vuodelta suurempi määrä pelaajia Pyörätuolicurling Pyörätuolicurlingin SM-kilpailuihin osallistuu vuosi vuodelta suurempi määrä pelaajia 2.3.3 Curlingharrastuksen edistäminen ja seuratoiminnan tukeminen Curlinghallit Suomessa on kaksi uutta curlinghallia vuoteen 2018 mennessä Harrastajien määrä Suomessa on yli 200 juniori-ikäistä pelaajaa Curlingliiton jäsenseuroihin kuuluu yli 1000 pelaajaa Suomessa on 40 pyörätuolicurlingin pelaajaa Seuratoiminta Suomessa on useita aktiivisesti toimintaansa kehittäviä seuroja Pääkaupunkiseudun sirpaleiset seurat yhdistävät voimansa

6 3 Strategiset toimenpiteet Tässä luvussa on esitetty Curlingliiton strategiset kehittämistoimenpiteet vuosille 2014-2018. Strateigisiksi toimenpiteiksi on valittu sellaisia mahdollisimman konkreettisia toimenpiteitä, joihin keskittymällä voidaan parhaiten edesauttaa edellisessä luvussa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista. 3.1 Peliolosuhteet ja niiden kehittäminen Curlinghallit Curlingliitto edesauttaa uusien curlinghallien rakentamista Hyvinkäälle ja Turkuun. Liitto edesauttaa myös muita hallihankkeita, mikäli sellaisia käynnistyy strategiakauden aikana. Curlingliitto kehittää osaltaan rakentavaa yhteistyötä Oulunkylän Curlinghallin kanssa, jotta pääkaupunkiseudun olosuhteet säilyvät ja kehittyvät. Peli- ja harjoitteluolosuhteet Suomessa on korkeatasoista osamista curlingolosuhteista. SMkilpailuiden organisoinnin keskeinen lähtökohta on hyvät peliolosuhteet. Curlingliitto kehittää yhteistyötä erityisesti niiden paikkakuntien kanssa, joissa on olemassa olevat curling radat optimaalisten harjoitteluolosuhteiden ylläpitämiseksi. Curlingliitto tukee kaukalopaikkakuntien seuroja tietotaidon jakamisessa 3.2 Huippucurlingin edistäminen ja kilpailutoiminta Kilpajoukkueiden kannustaminen kvkilpailuihin Korkeatasoisen urheiluosaamisen hyödyntäminen Valmennus ja huippucurlingin edistäminen A-ryhmän urheilijoiden määrittely liitteessä 1 Curlingliitto kannustaa A-ryhmän urheilijoista koostuvia joukkueita kiertämään kauden aikana kansainvälisiä kilpailuja Liitto kannustaa myös muita joukkueita hakemaan kokemusta kvkilpailuista Curlingliitto kannustaa pyörätuolicurlingin A-ryhmän urheilijoita osallistumaan kv-kilpailuihin Curlingliitto kehittää valmennuskeskusyhteistyötä Kisakallion Urheiluopiston kanssa. Curlingliitto osallistuu aktiivisesti tarkkuuslajien väliseen yhteistyöhön. Päävalmentaja hyödyntää tehokkaasti HUY:n Tarkkuuslajien kautta tarjolla olevia ammattilaisia Päävalmentaja suunnittelee A-ryhmän kokonaisvaltaisen valmennuksen (erityisesti off season) yhdessä Kisakallion ja/tai HUY:n ammattilaisten kanssa Menestyneimmät miesten ja naisten joukkueet valitaan jatkossa edustusjoukkueiksi liitteen 1 mukaan Päävalmentaja koordinoi edustusjoukkueiden valmentautumista PT-curlingin A-ryhmän kokoa kasvatetaan 6-8 urheilijan kokoiseksi Curlingliitto uudelleenorganisoi curlingin valmentajakoulutusjärjestelmän

7 Kansainvälisten turnausten järjestäminen Suomessa SM-sarjan kehittäminen Pyörätuolicurlingin MM-kilpailut järjestetään Kisakalliossa helmikuussa 2015 Curlingliitto osallistuu CCT-turnauksen järjestämiseen, mikäli jokin jäsenseura tai muu taho Suomessa sellaisen järjestää Curlingliitto pyrkii tekemään yhteistyötä Itämeren alueen maiden kanssa korkeatasoisen turnauksen järjestämiseksi. SM-sarjajärjestelmän kehittämisen periaatteet, ks. liite 3 3.3 Seuratoiminnan tukeminen ja juniorien määrän kasvattaminen Juniorien määrän lisääminen Curlingliitto kannustaa seuroja aktiiviseen seuratyöhön ja painottaa seurojen tukemisessa juniorityötä. Curlingliitto kannustaa seuroja luomaan hyvät suhteet kouluihin ja opettajiin. Liitto tuottaa materiaalia koululaiscurlingkonseptia varten. Curlingliitto organisoi leiritystä ja valmennuskoulutusta seurojen juniorityötä tukeakseen. Seuratoiminnan aktivointi ja Curlingliitto kannustaa pääkapunkiseudun pieniä seuroja yhdistämään voimansa. tukeminen Curlingliitto kannustaa seuroja luomaan mallin, jolla lajista kiinnostuneet pääsevät helposti mukaan seuratoimintaan. Liitto tuottaa tähän liittyvää tukimateriaalia seuroille. Curlingliitto järjestää vuosittaisen seuratoiminnan kehittämisseminaarin. Pyörätuolicurling Curlingliitolla on nimetty PT-curlingin vastuuhenkilö Halukkaille seuroille tarjotaan mahdollisuus PT-lajiesittelyjen pitämiseen yhteistyössä Curlingliiton PT-curlingin vastuuhenkilön kanssa, jonka jälkeen seuralla on valmiudet pyörätuolicurlingtoimintaan. 3.4 Liiton toimintaedellytysten kehittäminen, markkinointi ja viestintä Rahoituspohjan laajentaminen Curlingliitto pyrkii löytämään lajin arvomaailman jakavan pitkäaikaisen yhteistyökumppanin. Markkinointi ja Liitto pyrkii lisäämään curlingin medianäkyvyyttä. viestintä Liitto tukee seurojen toimintaa tarjoamalla viestintäkanaviaan seurojen käyttöön. Liiton toimijat Liitto pyrkii järjestämään rahoituksen kokopäiväisen toiminnanjohtajan palkkaamiseksi. Liitto pyrkii laajentamaan vapaaehtoistoimijoiden joukkoa ja pitää huolta vapaaehtoisten jaksamisesta. Etelä-Suomen ulkopuolisten seurojen edustajille luodaan osallistumisedellytykset hallituksen ja valiokuntien toimintaan etäyhteyden kautta. Liiton syys- ja kevätkokoukset järjestetään ensisijaisesti viikonloppuisin.

8 4 Mittarit kehittämiskohteiden seurantaan Tässä luvussa on määritelty mittarit valittujen kehittämiskohteiden seurantaan. 4.1 Peliolosuhteet ja niiden kehittäminen Osa-alue Mittarit Tavoite Curlinghallien Suomessa sijaitsevien curlinghallien vertailuajankohtaan nähden lukumäärä lukumäärä. SM-kilpailujen Kauden päätteeksi järjestettävä jäsenkysely: vertailuajankohtaan nähden peliolosuhteet pelaajien tyytyväisyys SM-kilpailujen peliolosuhteisiin Harjoitteluolosuhteet Kauden päätteeksi järjestettävä jäsenkysely: pelaajien tyytyväisyys harjoitteluolosuhteisiinsa vertailuajankohtaan nähden 4.2 Huippucurlingin edistäminen ja kansainvälinen kilpailutoiminta Osa-alue Mittarit Tavoite Arvokisamenestys Suomen menestys arvokilpailuissa vertailuajankohtaan nähden CCT/WCT-menestys CCT/WCT-kilpailuihin osallistuneiden vertailuajankohtaan nähden suomalaisjoukkueiden lukumäärä Parhaan suomalaisjoukkueen sijoitus vertailuajankohtaan nähden CCT/WCT-listalla (order of merits), miehet Parhaan suomalaisjoukkueen sijoitus vertailuajankohtaan nähden CCT/WCT-listalla (order of merits), naiset Valmennusleirit Liiton järjestämien valmennusleirien lukumäärä 2 off-season leiriä / vuosi 6 on-season leiriä / vuosi Pyörätuolicurling WCF:n maaranking vertailuajankohtaan nähden Valmentajakoulutus Tason I valmentajien lukumäärä 2 valmentajatason I valmentajaa / vuosi Tason II valmentajien lukumäärä Tason III valmentajien lukumäärä 10 tason I valmentajaa vuoden 2018 loppuun mennessä 4 tason II valmentajaa vuoden 2018 loppuun mennessä 2 tason III valmentajaa vuoden 2018 loppuun mennessä

9 4.3 Seuratoiminnan tukeminen ja juniorien määrän kasvattaminen Osa-alue Mittarit Tavoitteet Pelaajien lukumäärä Curlingliiton jäsenseuroihin kuuluvien pelaajien lukumäärä 10% kasvu / vuosi 1000 pelaajaa vuonna 2018 Curlingliiton jäsenseuroihin kuuluvien juniorien lukumäärä 25 uutta junioria / vuosi 200 junioria vuonna 2018 Seurojen aktiivisuus Seurojen toiminnan arviointi erillisen mittariston mukaisesti, ks. liite 2 Aktiivisten seurojen määrä vertailuajankohtaan nähden Seuratoiminnan Seuratoiminnan kehittämisseminaarin vertailuajankohtaan nähden kehittäminen osallistujamäärä Pyörätuolicurling Seurojen lukumäärä, joissa on nimetty pyörätuolicurlingin vastuuhenkilö vertailuajankohtaan nähden kunnes vähintään 5 suurimmassa seurassa on nimetty PT-vastuuhenkilö 4.4 Liiton toimintaedellytysten kehittäminen, markkinointi ja viestintä Osa-alue Mittarit Tavoitteet Rahoitus Rahoituksen määrä vertailuajankohtaan nähden Markkinointi ja HS.fi:ssä julkaistujen uutisten määrä vertailuajankohtaan nähden viestintä YLE.fi:ssä julkaistujen uutisten määrä vertailuajankohtaan nähden Curling.fi:ssä julkaistujen uutisten määrä vertailuajankohtaan nähden Curlingliiton FB-yhteisön jäsenten lukumäärä vertailuajankohtaan nähden Liiton toimijat Curlingliiton toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten määrä vertailuajankohtaan nähden 4.5 Strategian toteuttamisen seuranta mittareiden avulla Edellä kuvattujen mittarien toteumista seurataan joka kevät kauden päätteeksi. Mikäli yli 75% mittareista täyttää tavoitteen, voidaan todeta että kehitys on erittäin voimakasta Mikäli 60-75% mittareista täyttää tavoitteen, selkeää kehitystä tapahtuu Mikäli 50-60% mittareista täyttää tavoitteen, toiminta on oikeansuuntaista Mikäli alle 50% mittareista täyttää tavoitteen, toiminta polkee lähes paikallaan

10 Liite 1: edustusjoukkueiden ja valmentajan valinta Valmentajan valinta ja rooli Koska valmentajalla on keskeinen rooli kilpacurlingin kehittämisessä pitkällä aikavälillä, pitää valmentajan valinnassa ja valmentajan työn seurannassa noudattaa samankaltaisia vaatimuksia, kuin A-ryhmän pelaajien valinnassa. 1) Määritellään valmentajan valintaperusteet yhdessä olympiakomitean kanssa. 2) Avoin haku kirjallisesti 3) Hakijoiden pisteytys 4) Tarvittaessa kahden parhaimman haastattelut, haastattelijana DO ja olympiakomitea 5) Valinta 6) Valmennustyön seuranta, valmennuspäiväkirja 7) Palautekysely pelaajille 8) Valmennustyön arvionti (DO? ja olympiakomitea) Valmentajalle kaavailtuja tehtäviä, joka tarkennetaan myöhemmin Seurata arvokisoissa pelityylien kehittymistä, luoda vastustajaprofiileja, hankkia tietoja kivistä sekä määritellä havaintojensa avulla suomalaisen kilpacurlingin kehittämisen painopistealueet. Luoda edustusjoukkueiden ja niiden omien valmentajien kanssa ohjelma kisoihin valmistautumiseen sekä seurata ohjelman toteutumista. Kuljettaa tietoa ja kokemusta edustusjoukkueille vuodesta toiseen, jos edustusjoukkueet vaihtuvat. Ohjata A-ryhmän urheilijoiden valmentautumista. Organisoida A-ryhmän urheilijoiden (ja A-ryhmään pyrkivien) kuntotestit ja lajitestit A-ryhmä ja B-ryhmä Curlingliitto organisoi A- ja B-ryhmän valmennusryhmät. SCL:n avustukset ja päävalmentajan tuki kohdistetaan A-ryhmän jäsenille. B-ryhmän urheilijoille tarjotaan mahdollisuutta osallistua osaan valmennustapahtumista pääosin omin kustannuksin. Kunkin kauden (kaudesta 2014 2015 alkaen) edustuspaikan voittaneen joukkueen pelaajat pääsevät automaattisesti A-ryhmään, mikäli eivät siihen jo kuulu. Sama toistuu vuosittain. Valmennusohjelmaa voi toteuttaa millä tahansa paikkakunnalla, mutta liiton järjestämiin testeihin ja leireihin pitää osallistua A-ryhmän ohjelman mukaan. CCT / WCT -turnauksiin joukkueet ilmoittautuvat itse. EM-edustusjoukkueen valinta Suomea edustamaan valitaan joukkue, joka on antanut riittävät näytöt ja sitoutuu liiton valmentajan kanssa läpikäydyn valmennusohjelman toteuttamiseen. Valmennusohjelmaa voi toteuttaa millä tahansa paikkakunnalla, mutta liiton järjestämiin testeihin ja leireihin pitää osallistua A-ryhmän ohjelman mukaan. Kansanväliset näytöt tarkoittavat seuraavassa World Curling Tourin Order of Merit year-to-date -listaa.

11 Edustusjoukkueeksi voidaan valita pelkästään kansainvälisten näyttöjen perusteella (ilman SM-sarjaan osallistumista) sellainen suomalaisjoukkue, joka on Order of Merit listalla paras suomalaisjoukkue, ranking on TOP40 joukossa ja vähintään 10 sijaa parempi kuin seuraava suomalaisjoukkue. Mikäli tällaista joukkuetta ei ole, valitaan edustusjoukkue SM-sarjan mestaruussarjassa pelaavista joukkueista seuraavasti: 1. Edustusjoukkueeksi valitaan paras sellainen suomalaisjoukkue, joka on Order of Merit listalla TOP50 joukossa ja vähintään 10 sijaa parempi kuin seuraava suomalaisjoukkue. 2. Jos paras suomalaisjoukkue on TOP50 joukossa ja muita joukkueita on alle 10 sijan sisällä parhaasta, lähtee näistä edustamaan SM-sarjassa parhaiten menestynyt joukkue. 3. Mikäli yksikään suomalaisjoukkue ei ole TOP50 joukossa, lähtee edustamaan SM-sarjan voittaja. Edustusjoukkueessa tulee pelata vähintään kolme pelaajaa em. näytöt antaneesta joukkueesta. WCT-rankingsijoitus katsotaan MM-kisojen jälkeen. MM-edustusjoukkueen valinta MM-kilpailuihin lähtee joukkue, joka on sinne EM-kilpailuista paikan ansainnut. Vuoden 2018 MM-kilpailut, mikäli Suomi osallistuu 2018 olympialaisiin: MM-kilpailuihin osallistuu olympiajoukkue. Vuoden 2018 MM-kilpailuihin valittava joukkue, mikäli Suomi osallistuu olympiakarsintoihin, mutta ei selviydy olympialaisiin: pelataan karsinta MM-kisapaikan ansainneen ja edellisen kauden perusteella EMedustuspaikan ansainneen joukkueen välillä (kansainväliset näytöt tai SM-sarjan menestys kuten edellä on EM-joukkueen valinnasta kuvattu). Olympiajoukkueen valinta Mikäli Suomella on paikka olympiakarsintoihin tai olympialaisiin, niin olympiakomitealle ehdotetaan lähetettäväksi joukkueeksi sitä joukkuetta, joka on kerännyt eniten WCT:n Order of Merit -rankingpisteitä kolmelta kaudelta seuraavasti painotettuna. Olympialaisiin ja/tai olympiakarsintaan lähtevä joukkue lähetetään vuoden 2017 EM-kilpailuihin riippumatta edellä kuvatusta EM-joukkueen valintamenettelystä. Mikäli Suomella ei ole paikkaa olympialaisiin ja/tai olympiakarsintaan, valitaan vuoden 2017 EM-edustusjoukkue normaalisti kuten edellä on kuvattu. Kauden 2014-2015 WCT-pisteet Kauden 2015-2016 ranking-pisteet Kauden 2016-2017 ranking-pisteet Painotus 60% Painotus 80% Painotus 100% Kunkin kauden WCT-pisteet tarkastellaan toukokuun lopussa. Joukkueen näytöt kaudelta kulkevat joukkueen mukana, mikäli sen kokoonpanosta kolme jatkaa seuraavalle kaudelle. Muussa tapauksessa katsotaan kyseessä olevan uusi joukkue.

12 Paralympiakomitealle ehdotetaan lähetettäväksi sitä joukkuetta, joka on kerännyt eniten paralympialaisiin oikeuttavia pisteitä. Mixed EM Mixed EM-kilpailuissa Suomea edustaa kilpailua edeltävän Mixed SM-kilpailun voittaja. Seniorien MM Seniorien MM-kilpailuissa (miehet ja naiset) Suomea edustaa kilpailua edeltävän Seniorien SM-kilpailujen voittaja (miehet ja naiset). Mixed Doubles MM Mixed Doubles MM-kilpailuissa Suomea edustaa kilpailua edeltävän Mixed Doubles SM-kilpailun voittaja. European Junior Curling Challenge ja juniorien MM-kilpailut Juniorien SM-kilpailun mestari saa oikeuden edustaa Suomea MM-karsinnassa. Mikäli Suomi saa paikan MM-kilpailuihin, edustaa Suomea paikan ansainnut joukkue.

13 Liite 2: seurojen arviointi ja seuratoiminnan tukeminen Curlingliitto tukee taloudellisesti vuosittain kahta aktiivisinta seuraa sekä sitä seuraa, joka on kehittänyt toimintaansa eniten. Seurat pisteytetään alla olevan taulukon mukaisesti. Maksimipisteet Pisteiden määräytyminen 1. Nuorisotoiminta 50%, max. 500p 500 1.1 Juniori-ikäisten jäsenten lukumäärä 100 4p per juniori, max. 100p 1.2 Seuran joukkueiden lukumäärä juniorien SM-kilpailuissa 20 5p per joukkue, max. 20p 1.3 Seuran juniorit osallistuvat kansainväliseen turnaukseen tai leiriin (muu kuin EJCC) 50 Täydet pisteet saa, mikäli kriteeri täyttyy 1.4 Menestys juniorien SM-kilpailuissa 40 15p poikien/tyttöjen SM-kulta, 5p poikien/tyttöjen SM-hopea. Max. 2 x (15p+5p) = 40p 200p: nimetty juniorivalmentaja ja säännölliset, ohjatut harjoitukset 2 krt / viikossa, juniorit osallistuvat liiton järjestämiin junioritapahtumiin 100p: nimetty juniorivalmentaja ja säännölliset, 1.5 Seura toteuttaa suunnitelmallisesti juniorivalmennusta 200 ohjatut harjoitukset 1 krt / viikossa, juniorit osallistuvat liiton järjestämiin junioritapahtumiin 1.6 Seura järjestää koululaiscurlingturnauksen tai sarjan 30 Täydet pisteet saa, mikäli kriteeri täyttyy 1.7 Seura järjetää opettajille koulutustapahtuman 30 Täydet pisteet saa, mikäli kriteeri täyttyy 1.8 Seuran juniorit edustustavat EJCCturnauksessa 30 Tytöt 15p, pojat 15p 2. Kilpatoiminta 20%, max. 200p 200 2.1 SM-kilpailuihin osallistuvien joukkueiden lukumäärä 50 5p / joukkue / SM-statuksen kilpailu, max 50p. Edellytyksenä, että kaikki joukkueen pelaajat samassa seurassa. Miesten SM-kulta: 25p, hopea 10p Naisten SM-kulta: 25p, hopea 10p Max: 50p Edellytyksenä, että kaikki joukkueen pelaajat 2.2 Menestys SM-sarjassa (miehet ja samassa seurassa. naiset) 50 2.3 Seura järjestää CCT/Challenge turnauksen 50 Täydet pisteet saa, mikäli kriteeri täyttyy 2.4 Seuran urheilijoiden määrä A- ryhmässä 50 10p per urheilija, max 50p 3. Seuratoiminnan aktiivisuus ja kehittäminen 30%, max. 300p 300 3.1 Jäsenten lukumäärä 30 Vähintään 100 jäsentä: 30p, vähintään 50 jäsentä: 20p, vähintään 30 jäsentä: 10p

14 3.2 Seura järjestää paikallisarjan 30 Täydet pisteet saa, mikäli kriteeri täyttyy (paikallissarjan järjestäminen yhdessä toisen seuran kanssa täyttää kriteerin) 3.3 Lajiohjaajakoulutuksen suorittaineiden määrä 30 Vähintään 10 lajiohjaajaa: 30p, vähintään 5 lajiohjaajaa: 20p, vähintään 1 lajiohjaaja: 10p 3.4 Seura järjestää kansallisen turnauksen 30 Täydet pisteet saa, mikäli kriteeri täyttyy 3.5 Seuralla on olemassa polku jolla uudet pelaajat pääsevät mukaan toimintaan 30 Täydet pisteet saa, mikäli kriteeri täyttyy 3.6 Seura osallistuu liiton järjestämiin seuratoiminnan kehittämistapahtumiin 30 Täydet pisteet saa, mikäli kriteeri täyttyy 3.7 Seuran jäseniä liiton hallituksessa tai valiokunnissa 30 Täydet pisteet saa, mikäli kriteeri täyttyy 3.8 Seuran jäseniä osallistuu liiton viestintätoimintaan 30 Täydet pisteet saa, mikäli kriteeri täyttyy 3.9 Seuran jäseniä osallistuu SMkilpailuiden toimitsijatehtäviin 30 Täydet pisteet saa, mikäli kriteeri täyttyy 3.10 Seuran jäsenet levittävät lajitietoa liiton tai muiden seurojen järjestämissä tapahtumissa 30 Täydet pisteet saa, mikäli kriteeri täyttyy

15 Liite 3: Periaatelinjaukset SM-sarjajärjestelmän kehitykselle Koska menneen kauden sarjojen sijoituksista oli seurauksena paikka EM-kisoihin, paikat SM-sarjassa ja paikat divisioonissa, pelataan kauden 2014 2015 SM-sarja vanhan mallin mukaan. Seuraavat suunnitellut uudistukset kuitenkin toteutetaan: Pyritään parantamaan ja vakioimaan muiden SM-turnausten (Mixed, Mixed Doubles, Seniorit) ajankohtia Divisioonat 8-pään pelejä Mestaruussarja aikapeleinä Jääntekoaikaa yksi lisäpäivä mahdollisuuksien mukaan Selvitetään mahdollisuutta ja kiinnostusta sille, että naisjoukkueet voivat pelata miesten seassa sillä tasolla, mihin karsinnoista pääsevät. Vanhan joukkueen määritelmä SM-sarjoissa kaudesta 2015 2016 alkaen: Joukkueeseen kuuluu 4 varsinaista pelaajaa ja 0-2 varapelaaja. Varapelaaja voi pelata toisella sarjatasolla. Joukkueen katsotaan olevan vanha joukkue, mikäli siinä pelaa joko kapteeni + 1 muu pelaaja tai vaihtoehtoisesti 3 pelaajaa. Tullakseen huomioiduksi pelaajana, ko. urheilijan tulee olla pelattuna edelliskaudella vähintään 1/3 ko. joukkueen peleistä. Kapteeniksi lasketaan se pelaaja, joka on pelannut yli puolet ko. joukkueen peleistä kapteenina. Tämä muutos astuu voimaan kauden 2015 2016 joukkueiden statuksia määriteltäessä. SM-sarjan kehittäminen kaudesta 2015 2016 alkaen SM-sarjan kehittämisestä kaudesta 2015 2016 alkaen järjestetään erilliset workshopit. Päätös tehdään Curlingliiton kokouksessa (syyskokous, kevätkokous tai ylimääräinen kokous).