VASTAUSLUONNOS MAAKUNTAHALLITUKSEN 29.1.2016 KÄSITTELYÄ VARTEN TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Keski-Suomen liitto Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Hannu Korhonen Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Hannu Korhonen kehittämisjohtaja p. 040 595 0016 sp. hannu.korhonen(at)keskisuomi.fi Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 29.1.2016 Toimielimen nimi Keski-Suomen maakuntahallitus Onko vastaaja* kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu Kysymykset 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä Ei Ei kantaa 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Keski-Suomi muodostaa väestömäärältään, toiminnallisesti, taloudellisesti, hallinnollisesti ja myös kulttuurisesti toimivan aluejaotuksen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen kytkeminen maakunnalliseen yhteyteen on oikea lähtökohta. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta
muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner- Suomen maakunnat) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sotepalvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? Keski-Suomen liitto arvioi tehdyn ratkaisun edistävän kansallisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden tasalaatuisuutta, alueellista saavutettavuutta, kustannustehokkuutta sekä parantavan alan kehittymistä. Keski-Suomen liitto pitää välttämättömänä, että Keski-Suomi alueena on yksi sote-palveluiden järjestäjä. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaalija terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia. Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä?
7. Kaikki itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Keski-Suomella on seitsemän naapurimaakuntaa (tulevaa itsehallintoaluetta), ja yhteistyötä tehdään kaikkien naapuri-itsehallintoalueiden kanssa. Nykyisellään yhteistyö perustuu sekä hallinnollisiin ratkaisuihin että kehittyneisiin kumppanuuksiin. Valtion aluehallinto on Keski-Suomen näkökulmasta hajallaan. Keski-Suomea palvelevien aluehallintoviraston ja hätäkeskuksen päätoimipaikat ovat Vaasassa, pääpoliisiasema on Tampereella, lisäksi useita Keski-Suomen ely-keskuksen toimintoja on vastuutettu muille ely-keskuksille. Kelan toimintoja ohjataan Itäisen vakuutuspiirin pääpaikalta Joensuusta, ja verotusasioita Itä-Suomen verotoimistosta Kuopiosta. Valtionhallinnon toimenpiteiden ohjauksen ja johtamisen etääntyminen maakunnan ulkopuolelle on merkinnyt paikallisten olojen tuntemuksen heikkenemistä ja hyvin todennäköisesti myös vaikeuttaneen yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Maakunnallisen itsehallintoalueen tulee koota toiminnot samaan organisaatioon. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lähtökohtana on, että ko. palvelut järjestetään ja tuotetaan mahdollisimman suurelta osin omalla itsehallintoalueella helposti saavutettavina ja laadullisesti korkeatasoisina. Nykyisellään Keski-Suomen maakunta suuntautuu erityistason sosiaali- ja terveyspalveluissa ennen muuta Pohjois-Savoon (KYS-erva-alue) ja erikoissairaanhoidon palveluissa myös Pirkanmaalle. On huomattava, että Keski-Suomesta erva-alueilta haettavien palveluiden kokonaismäärä edustaa vain pientä osaa erikoissairaanhoidon palveluista. Edellä mainitut yhteistyösuunnat säilynevät luontaisina myös jatkossa. Lisäksi tietyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on tarkoituksenmukaista vastuuttaa valtakunnallisina erikseen sovittaville itsehallintoalueille. Tällaisia erityisosaamista edellyttäviä palveluita ovat esimerkiksi moniammatillisen lastensuojelun asiantuntijatyö sekä harvinaisten sairauksien hoito. Erityisvastuualueiden yhteistyö varmistaa palvelujärjestelmän laatua, kun jokainen yliopistosairaalaan kytkeytyvä erityisvastuualue voi kehittää toimintojaan ja palveluitaan erikoisosaamisensa mukaisesti. Asiakkaalla on valinnanvapaus palveluihin hakeutumisessa. Maakunnan logistinen asema henkilö- ja tavaraliikenteen solmuna edellyttää yhteistyötä käytännössä kaikkien naapuri-itsehallintoalueiden kanssa tie-, rautie-, vesi- ja lentoliikenteen kehittämiseksi. Lisäksi maakunnan vientituotteiden kuljettamiseksi Uudenmaan ja Satakunnan vientisatamiin tehdään yhteistyötä ko. itsehallintoalueiden kanssa. Monipuolisen koulutuksen järjestäminen on Keski-Suomen vahvuus. 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Kyllä Ei Ei kantaa
9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELYkeskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? Jo suunnitelluilla tehtävämäärittelyillä itsehallintoalueet muodostuvat alueillaan vaikuttaviksi ja monialaisiksi organisaatioiksi. Kuitenkin aluekehittämiseen kytkeytyvien investointien, kuten liikuntapaikkarakentamisen sekä oppilaitosten perustamis- ja korjausinvestointien tärkeysjärjestyksen arviointi on tarpeen sijoittaa itsehallintoalueille. Nykyisellään kyseiset tehtävät ovat aluehallintoviraston vastuulla. Maakunnissa, joissa niin halutaan, tulee jatkossa voida ottaa tarkasteluun myös muita kuntien nyt yhteisesti hoitamia tehtäviä. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntien yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinäinen tehtäväjako tulee yksilöidä sopimuksin. Kunnille tulee osoittaa riittävät taloudelliset ja muut kannustimet terveyden edistämisen toimiin. Yhteisiksi tehtäviksi voi ennakoida mm. terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen koordinaatio, kuntien vastuulle jäävän ehkäisevän työn tukeminen, konsultaatiotoiminta, hanketoiminta, osaavan työvoiman saatavuuden suunnittelu, työllisyyden suunnittelu sekä lukuisat tutkimuksen ja koulutuksen tehtävät. Itsehallintoalueiden ja kuntien terveyttä edistävät toimet kytkeytyvät myös maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen. Yleispiirteinen kaavoitus (maakuntakaava) luo puitteet kuntien yksityiskohtaisemmalle kaavoitukselle, joka puolestaan mahdollistaa yhdyskuntarakenteen kehittymisen kuntalaisten kannalta terveyttä ja hyvää elämänlaatua ylläpitäviksi. Kaavoituksella vaikutetaan mm. siihen, että elinympäristö luo edellytykset virkistykselle ja monipuolisille harrastuksille, tukee erilaisia liikkumismuotoja ja esimerkiksi terveyttä edistävää työmatkaliikuntaa, asuinympäristö rakentuu turvalliseksi ja palveluiltaan helposti saavutettaviksi. Itsehallintoalueiden ja kuntien rajapinnan seurantaan ja hallintaan tulee luoda jokaiselle itsehallintoalueelle sopiva kehittämisrakenne. On tärkeää, että itsehallintoalueet voivat koota omat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorakenteensa omien asiantuntijuuksiensa perusteella ilman kansallista ohjausta tai alueellisia yhteistyövelvoitteita. Itsehallintoalueiden tulee voida itse päättää hakeutumisestaan tarpeellisiksi katsomiinsa kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämiskumppanuuksiin. Itsehallintoalueiden ja kuntien tulee yhdessä edistää alueittensa työllisyyttä. Työ on hyvinvoinnin keskeinen tekijä ja toimeentulon turvaaja. Mikäli nykyiset te-toimistojen työllisyyden edistämisen tehtävät osoitetaan kuntien vastuulle, on kunnille osoitettava tähän riittävät resurssit. Toisaalta itsehallintoalueille tulee osoittaa koordinaatiovastuu alueensa työllisyyden hoidon kustannuksista ja voimavarojen suuntaamisesta. Esimerkiksi työllisyyskoulutus edellyttää alueellista suunnittelua ja koordinaatiota.
12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. Valtionohjausta on tarkoitus vahvistaa. Ohjauskeinoja pohdittaessa on itsehallintoalueille jätettävä riittävästi liikkumatilaa päätöksenteolle, hyödynnettävä alueilla tehty kehittämistyö sekä mahdollistettava alueiden lähtökohdista soveltuvimmat käytännöt palveluiden järjestämisessä. Tavoitteena tulee olla, että itsehallintoalueet muodostuvat, nimensä mukaisesti, omaksi ja kehittyväksi hallinnon tasoksi. Itsehallintoalueille tulee osoittaa alueittensa yleinen edunvalvonnan tehtävä. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. Keski-Suomen liitto pitää oikeana ratkaisua, jossa uudistuksen rahoitusvaihtoehtoja pohdittaessa tarkastellaan valtion rahoitusvastuun rinnalla myös mallia, joka perustuu osin myös alueen verotusoikeuteen.