Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Transkriptio

1 Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Tämän jälkeen kysely pitää vielä lähettää. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi menettelyä, jossa lausuntoa työstetään tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, p , s-posti Hallitusneuvos Pekka Järvinen, p , s-posti Finanssineuvos Teemu Eriksson, p , s-posti Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Riikka Friberg, p , s-posti Osastosihteeri Jaana Aho, p , s-posti

2 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi: Haapajärven kaupunki Vastauksen kirjanneen henkilön nimi: Raija Malviniemi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot: Juha Uusivirta, p , Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä: kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto (kysymys 3.) Toimielimen nimi: kaupunginhallitus Onko vastaaja* Kysymykset kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä Ei Ei kantaa 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi

3 Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Pohjois-Pohjanmaan maakunta muodostaa väestöpohjaltaan ja muilta edellytyksiltään riittävän suuren ja elinvoimaisen maakunnan, joka voi huolehtia myös kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? Selkeämpää toiminnallisesti ja hallinnollisesti olisi, jos kaikki itsehallintoalueet olisivat riittävän elinvoimaisia järjestämään myös sosiaali- ja terveydenhuollon ja aluekehitykseen liittyvät palvelut eli itsehallintoalueiden määrä tulisi olla 15 itsehallintoaluetta. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia. Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? 7. Kaikki itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Haapajärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan eteläreunalla, joten luontaisia yhteistyösuuntia ovat Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnat.

4 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Kyllä Ei Ei kantaa 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? Palo- ja pelastustoimi ensihoitoineen on sosiaali- ja terveydenhuoltoon rinnastettavissa oleva peruspalvelu, jonka järjestämisperiaatteena on yhtenäisten palvelujen tuottaminen kuntien yhteistyönä. Eli palo- ja pelastustoimi soveltuu itsehallintoalueiden hoidettavaksi tehtäväksi. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto voisi olla kuntien toimintaa, koska se on olennainen osa oppilas- ja opiskelijahuoltoa sekä ennalta ehkäisevää toimintaa ja terveyden edistämistyötä. Mikäli maataloushallinnon tai lomituspalvelujen tehtäviä tullaan siirtämään itsehallintoalueille, niin kyseisissä palveluissa on tärkeää säilyttää kunnissa lähipalveluina tarvittavien asiantuntijoiden asiakaspalveluvastaanotot. Itsehallintoalueiden valtakunnallisen yhteishankintayksikön perustaminen on ristiriidassa voimaan tulossa olevien hankintalain määräysten kanssa. Alueellisille toimijoille on annettava mahdollisuus palvelujen tarjoamiseen, eikä sitä saa estää liian suuria toimintavolyymeja vaatimalla. Myös taloushallinnon (mm. kirjanpito, maksuliikenne ja reskontrat) sekä palkanlaskennan palvelujen tuottaminen tulee olla maakunnallista ja palvelujen tuottamista pitää hajauttaa itsehallintoalueen sisällä. Maakuntien sisäistä tasapuolista kehitystä ja työllisyyttä pitää tukea itsehallintoalueiden toimintoja hajauttamalla muuallekin kuin nykyisiin maakuntakeskuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen integraatio erikoissairaanhoidon ja perustason palvelujen välillä on aloitettava heti itsehallintoalueiden toiminnan alussa. Integraation keskeisin välinen on yhteinen toiminta-/potilasjärjestelmä, jolla asiakkaiden tiedot ovat

5 kulloisenkin palvelujen tuottajan käytössä. Esimerkiksi nykyisiä erikoissairaanhoidon turhia kontrolliskäyntejä voidaan vähentää huomattavasti, kun erikoislääkäri antaa tarvittavat ohjeet perusterveydenhuoltoon jatkotoimista. Itsehallintoalueiden rooli sote-palvelujen järjestäjänä ja tuottajana vaatii selkiyttämistä. Kaavamainen tilaaja-tuottaja -mallin rakentaminen itsehallintoalueille ei liene tarkoituksenmukaista, koska mm. suuret kaupungit ovat luopumassa tai luopuneet kyseisestä toimintamallista. Sosiaali- terveydenhuollon palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden takaamiseksi on määriteltävä selkeästi lähipalvelut, joita asiakas saa asuinkunnassaan tai lähellä asuinpaikkaansa. Näitä palveluja ovat mm. kotihoito, asumispalvelut, terveyskeskuslääkärin- ja sairaanhoitajan vastaanottopalvelut sekä neuvolapalvelut. Alueellisen yhdenvertaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vuoksi on myös määriteltävä erityispalvelujen kriteerit. Joissakin erityispalveluissa (esim. dialyysihoito) kriteerinä voi olla maksimi maantieteellinen etäisyys, jonka sisällä potilaalle on tarjottava palveluja. Joissakin erityispalveluissa (esim. sisätautilääkärin avovastaanotto) kriteerinä voi olla väestömäärä eli tietylle asukaspohjalle on järjestettävä kyseistä palvelua. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntien yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. Eri toimintojen aluelinjausten tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaisia. Kuten kohdan 5. vastauksessa todettiin, niin itsehallintoalueita tulisi olla 15 kappaletta. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. Kuntien rahoituksessa tulee tapahtumaan huomattavia muutoksia, kun kunnallisveroprosentit ja siten kunnallisveron tuotto tulee pienenemään, kuten myös peruspalvelujen valtionosuus. Kuntien rahoituspohjan erot tule huomioida lakimuutoksissa, jotta erilaisessa rahoitusasemassa olevia kuntia kohdellaan uudistuksessa tasapuolisesti, eikä mikään kunta joudu kohtuuttomiin vaikeuksiin rahoituksen muuttuessa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta vapautuvaa rahoitusosuutta tulee edelleen kohdentaa itsehallintoalueiden erilaisista olosuhteista johtuvien erojen rahoituksen tasaukseen. Itsehallintoalueiden rahoituksen tasausta edellyttävät mm. alueelliset erot sairastavuudessa, verotuloissa ja maantieteellisissä etäisyyksissä. Kelan korvaama yksityinen terveydenhuolto on Suomessa toinen julkisista varoista rahoitettu terveydenhuollon järjestelmä kunnallisen terveydenhuollon rinnalla. Kelan rahoituksen poistaminen tai vähentäminen ja ainakin osan siitä ohjaamineen kuntien/itsehallintoalueiden rahoittamaan terveydenhuoltoon yksinkertaistaisi ja tehostaisi verovaroin rahoitettua terveydenhuollon nykyistä kaksinapaista toimintaa.

6 Kunnallisveroprosentin kattoa ei ole tarpeen määritellä, koska kuntien itsehallinnon perusteisiin kuuluu veroprosentin määrittäminen. Kuntien elinvoimatehtävän korostuminen jatkossa takaa sen, että kunnat tulevat pitämään veroprosenttinsa mahdollisimman pieninä.