Opetus- ja kulttuuriministeriö Hallitussihteeri Juha Post Meritullinkatu 10, Helsinki Suomen ylioppilaskuntien liiton lausunto opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa. Yleisesti Opintotukeen on jo useamman hallituskauden aikana tehty useita sen tasoa ja käytettävyyttä heikentäviä muutoksia. Poukkoileva politiikka koskien opintotukea on heikentänyt sen käyttöastetta ja vaikuttanut negatiivisesti sekä nykyisten että tulevien opiskelijoiden kykyyn suunnitella opintoja ja taloutta. Samaan aikaan aikaisempien opintotukiuudistuksien vaikutusten arviointia ei ole jatkuvien muutoksien vuoksi tehdä. SYL toteaa, että 2010-luvulla harjoitettu opintotukipolitiikka ei ole noudattanut hyvän hallinnon periaatteita eikä ole edistänyt kestävää korkeakoulupolitiikkaa. Opintotukiajasta SYL ei kannata hallituksen esityksen mukaista ehdotusta leikata sekä tutkintokohtaista opintotukiaikaa että kokonaisopintotukiaikaa. Kokonaistukiajan leikkaaminen 64 opintotukikuukaudesta 54 kuukauteen rajoittaa erityisesti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella ylempi korkeakoulututkinto yliopistossa. Kokonaistukiajan leikkaus ei noudata Bolognan prosessin tavoitteiden henkeä opiskelijoiden liikkuvuuden suhteen. Tutkintokohtaisen tukiajan leikkaaminen 50 tukikuukaudesta 48 tukikuukauteen heikentää erityisesti opiskelujen loppuun saattamisen kanssa kamppailevien opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa tutkinto. Vaikka yliopistolaissa velvoitetaan opintojen järjestäminen siten, että opiskelijan on mahdollisuus valmistua tavoiteajassa, näin ei aina ole. Tutkintokohtaisten opintotukikuukausien leikkaaminen vaikeuttaa tutkinnon läpäisemistä etenkin osaopiskelukykyisten, perheellisten ja erilaisista oppimisen vaikeuksista kärsivien opiskelijoiden kohdalla. SYL huomauttaa myös, että opintotukikuukausien rajaus heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia ympärivuotiseen opiskeluun. Hallituksen tavoite kolmannen lukukauden käyttöönotosta ei toteudu rajaamalla tukikuukausia. syl.fi 1
SYL suhtautuu hyvin kriittisesti opintotukeen liittyviin moninkertaisiin suoritusvaatimuksiin ja muihin rajoitteisiin tilanteessa, jossa opintorahan osuus koko etuudesta jää leikkausten jälkeen minimaaliseksi. SYL:n mielestä 20 opintopisteen minimisuoritusvaatimuksesta lukuvuodelle tulisi luopua opintotukileikkausten yhteydessä. Opintotukikuukausien leikkausten vuoksi myös yliopisto-opiskelijoiden tuen kaksiportaisuus menettää perusteltavuuttaan ja opintotukileikkauksien tekotapaa selvittänyt selvitysmies Roope Uusitalo kannattikin tuen kaksiportaisuudesta luopumista. Kaksiportaisuuden poisto vähentäisi opintotuen myöntämiseen liittyvää byrokratiaa, vähentäisi väliinputoajien määrää ja lisäisi yliopistojen kykyä joustavoittaa opintoja nopeamman valmistumisen mahdollistamiseksi. Lakiehdotuksessa todetaan, että opintotukea voi saada 300 opintopisteen tutkintoon 54 tukikuukautta ja 360 opintopisteen tutkintoon 57 tukikuukautta. SYL kummastelee, miten 300 opintopisteen tutkinnossa tavoitteellisen suoritusajan päälle on yhdeksän opintotukikuukautta, kun taas 360 opintopisteen tutkinnossa tavoitteellisen ajan päälle on vain 3 tukikuukautta. Opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi tulisi 360 opintopisteen tutkintoa suorittavilla olla käytössään saman verran tavoiteajan ylittäviä tukikuukausia. Opintorahan määrästä SYL pitää hallituksen päättämiä opintotukileikkauksia kohtuuttomina. 122 miljoonan euron leikkauksien kohdentaminen jo nyt yhteiskunnan pienituloisimman ryhmän toimeentuloon on lyhytnäköistä politiikkaa. Jo nykyisellään suurin opintoja hidastava tekijä on opiskelijoiden heikko toimeentulo. Leikkaukset opiskelijoiden sosiaaliturvasta vain pahentavat asiaa. Opintorahan määrä laskee leikkausten myötä toisen asteen opintorahan tasolle noin 250 euroon kuukaudessa. SYL huomauttaa, että tällä leikkauksella korkeakouluopiskelijoiden opintoetuus tulee olemaan de facto pienempi kuin toisen asteen opiskelijoiden opintoetuudet: toisen ja korkea-asteen opintorahan suuruuden eroa on perusteltu toisen asteen opiskelijoiden maksuttomalla opiskelijaruokailulla. Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan leikkaaminen lähes sadalla eurolla tekee pelkällä opintorahalla ja asumisen tuella elämisen opiskelijalle käytännössä mahdottomaksi. On kohtuutonta, että opintorahan leikkaukset koskevat jo opintonsa aloittaneita opiskelijoita. Kansalaisen tulisi pystyä luottamaan tehtyjen viranomaispäätösten pysyvyyteen, varsinkin kun kyse on perustoimeentulosta. Opiskelijat taiteilevat niukkojen tulojen kanssa ja ovat suunnitelleet taloutensa nykyisen opintotukijärjestelmän pohjalle. Näille opiskelijoille lähes 100 euron leikkaus opintorahaan aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haasteita. Opintolainan valtiontakauksesta SYL on erityisen huolissaan muutoksesta koskien opintolainan valtiontakauksen myöntämistä. Nykyinen opintotukilaki mahdollistaa opintolainan valtiontakauksen myöntämisen syl.fi 2
maksuhäiriömerkinnän omaavalle opiskelijalle, jos maksuhäiriö on yksittäinen, määrältään vähäinen, sen rekisteröinnistä on kulunut kohtalaisen pitkä aika ja merkinnän aiheuttanut velka on suoritettu. Lain mahdollistamaa harkintaa ei kuitenkaan ole juurikaan käytetty. Opiskelijan, jolla on useita ja suuremmista veloista aiheutuneita maksuhäiriömerkintöjä ilman kohtuullista maksusuunnitelmaa, ei tulisi joutua nostamaan opintolainaa jo olemassa olevien velkojen maksamiseksi. SYL pitää tätä kohtuuttomana ja hyvän luotonantotavan vastaisena. Vakavista talousongelmista kärsivillä opiskelijoilla on usein myös muita elämänhallintaan ja hyvinvointiin liittyviä haasteita. Toimeentulotukityöhön liittyy varsinkin nuorten asiakkaiden kanssa työskenneltäessä vahva sosiaalityön ote, jonka avulla opiskelija pääsee tarvitsemansa avun piiriin. SYL paheksuu ajatusta, jossa opiskelijat pakotettaisiin ainoana väestönryhmänä velkaantumaan lisää maksuhäiriömerkinnöistä aiheutuvien velkojen maksamiseksi. Lakimuutos ei tuottaisi opintotukisäästöjä, vaan se potentiaalisesti kasvattaisi opintotukimenoja opintolainan nostajien määrän kasvaessa. Lakimuutos tuottaisi säästöjä toimeentulotukimenoihin, kun opiskelijan velvollisuus on nostaa ensisijainen etuusmuoto, eli opintolaina. SYL toivoo, että ehdotettua lakimuutosta ei tehtäisi ja että Kansaneläkelaitos panostaa jatkossa nykyisen lainsäädännön salliman harkinnan käyttöön. Opintolainasta SYL on huolissaan opintotuen lainapainotteisuuden vaikutuksesta koulutukselliseen tasa-arvoon ja korkeakoulutuksen saavutettavuuteen. Opiskelijat välttävät lainan nostamista ja suhtautuvat siihen viimesijaisena työssäkäyntiin ja läheisiltä saatavaan taloudelliseen tukeen nähden. Lainan nostamisen halukkuus korreloi vahvasti opiskelijan sosioekonomisen taustan kanssa etenkin nuorempien opiskelijoiden kohdalla niin, että paremman sosioekonomisen taustan omaava opiskelija nostaa opintolainaa merkittävästi heikompitaustaista opiskelijaa useammin. Myös opintoalalla on merkittävä vaikutus opiskelijan lainannostohalukkuuteen: opiskelijat, joiden palkka- ja työllistymisodotukset valmistumisen jälkeen ovat kohtuullisen korkealla voivat nostaa opintolainaa helpommin mielin kuin opiskelijat, joiden valmistumisen jälkeinen työllistyminen ei ole varmaa. Lainaa nostavien opiskelijoiden opintolainan tarve ajoittuu tutkimusten mukaan eritoten sellaisiin elämäntilanteisiin, joissa menot kasvavat suuriksi ja niistä on kannettava vastuu pääosin omatoimisesti. Tutkimuksen mukaan yleisin syy lainan nostamiselle on välttämättömien menojen kattaminen. Hyvin harva opiskelija nostaa opintolainaa siksi, ettei heidän tarvitsisi käydä opintojen aikana töissä. SYL huomauttaa, että opintorahan leikkaaminen ja opintolainan osuuden kasvattaminen tullee lisäämään opiskelun aikaista työssäkäyntiä ja siten pidentää opintoaikoja hallituksen tavoitteiden vastaisesti. Opintotuen lainapainotteisuuden kasvaminen lisännee myös toiselta asteelta valmistuvien nuorten pitämien välivuosien määrää. Suomen työttömyysluvut, taloudellinen tilanne ja asenneilmapiiri luovat korkeakouluttautuville tulevaisuudenkuvaa, jossa uskoa taloudellisesti parempiin aikoihin ei ole. Opintolainan nostaminen ei ole houkuttavaa tilanteessa, jossa valmistumisen jälkeinen työllistyminen ja pankkilainojen tulevaisuuden korkotaso ovat epävarmoja. syl.fi 3
SYL toteaa, että opintolainahyvityksen heikentäminen lakiehdotuksessa esitetyllä tavalla tullee vaikuttamaan opintolainan käyttöön vähentävästi. Opintolainapainotteisuuden nostaminen ja samanaikainen lainahyvityksen heikentäminen lisää opinnoista aiheutuvien kustannusten omavastuuta ja korkeakouluttautumiseen liittyviä riskejä. SYL:n huoli on, että suurta lainataakkaa pelkäävät ihmiset jättäytyvät korkeakoulutuksen ulkopuolelle. Suomen kaltaisella pienellä maalla ei ole varaa heittää hukkaan osaamisresurssiaan tällä tavalla. Perheellisistä opiskelijoista Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa opiskelijan perheellistymistä ei oteta huomioon opintotuessa. Opintotuki on myös ainoa suomalaisen syyperustaisen sosiaaliturvajärjestelmän osa, jossa perheellisyys ei vaikuta etuuden suuruuteen. Opintorahan leikkauksen lisäksi merkittävä osa perheellisistä opiskelijoista menettää toimeentulotukituloja opintolainan määrän kasvaessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön useammassa erillisessä selvitystyössä on todettu tarve perheellisten opiskelijoiden toimeentulon parantamiseen. Perheelliset opiskelijat ovat opintotukileikkausten jälkeen äärimmäisen haavoittuvassa asemassa. SYL vaatii, että hallitus ryhtyy toimiin perheellisten opiskelijoiden aseman parantamiseksi. Opintorahan leikkausten lisäksi perheelliset opiskelijat menettävät toimeentulotukituloja opintolainan takaussumman korotuksen vuoksi. Edellä mainittujen leikkausvaikutusten lisäksi joidenkin perheellisten opiskelijoiden asumistukitulot tulevat heikkenemään yleisen asumistuen myöntöehtojen muuttamisen vuoksi. Tarve huoltajakorotukselle on hallituksen leikkauksien jälkeen suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Yleiseen asumistukeen siirtymisestä Hallitus päätti kehysriihen yhteydessä myös opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin. SYL kannattaa päätöstä lämpimästi ja toivoo, että yleiseen asumistukeen siirtyminen tapahtuu samanaikaisesti uuden opintotukilain voimaantulon kanssa. SYL näkee myös tärkeäksi, että yleinen asumistukijärjestelmä ulotetaan koskemaan kaikkia opiskelijoita, sillä opintorahan leikkaukset koskevat myös jo opintonsa aloittaneita opiskelijoita. Yleiseen asumistukeen siirtyminen kohdentaa asumistukietuuden sitä eniten tarvitseville ja parantaa täyspäiväisen opiskelun edellytyksiä korkean vuokratason alueilla. Yleiseen asumistukeen siirryttäessä on kuitenkin otettava huomioon opiskelija-asumisen erityispiirteet, kuten solu- ja kimppa-asuminen niin, että kämppäkavereiden jakaminen omiksi ruokakunnikseen helpotetaan. syl.fi 4
Myönteiset muutokset laissa 15.8.2016 SYL kiittää hallitusta opintotukilain seuraavista muutoksista: Opintotuen takaisinperinnän korotuksen kohtuullistaminen Tulorajojen sitominen ansiotasoindeksiin Vanhempien tulojen vaikutuksen poistaminen itsenäisesti asuvilta 18-19 vuotiailta toisen asteen opiskelijoilta. Helsingissä 15.8.2016 Heikki Koponen Puheenjohtaja Eero Manninen Pääsihteeri syl.fi 5