Jätteen määrä pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuosina 2011 ja 2013

Jätteen määrä pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuosina 2011 ja 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Päivi Vaisto, puhelin 09 156 11 paivi.vaisto@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY 2

Tiivistelmä Pääkaupunkiseudun peruskouluissa toteutettiin jätteen määrää ja lajittelua koskevat seurantatutkimukset vuosina 2011 ja 2013. Tutkimukset tehtiin osana EAKR-rahoitteista materiaalitehokas jätehuolto -hanketta (A31559). Tutkimukset toteutettiin yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Vuonna 2011 tutkimuksessa oli mukana yhteensä 125 peruskoulukiinteistöä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Kirkkonummelta. Vuonna 2013 mukana oli 80 peruskoulukiinteistöä Helsingistä ja Espoosta. Vantaan peruskoulujen jääminen pois vuoden 2013 seurannasta on voinut pienentää jätteiden kokonaismäärää. Jätemääräseuranta on jatkoa vuosina 2004 2007 toteutetulle tutkimukselle Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007. Vuosien 2011 ja 2013 seuranta on kohdistettu peruskouluihin, kun aikaisemmissa tutkimuksissa olivat mukana myös lukiot ja päiväkodit. Jätemäärä kiloa / henkilö / vuosi on laskettu säännöllisesti kerättävistä jätelajeista käyttäen painotettua keskiarvoa. Kunkin jätelajin kokonaiskertymä on jaettu kaikkien koulujen henkilömäärällä, joka koostuu koulujen oppilaista ja henkilökunnasta. Säännöllisesti kerättävillä jätelajeilla tarkoitetaan tässä seurantatutkimuksessa sekajätettä, biojätettä, paperia, pahvia, kartonkia ja energiajätettä. Vuonna 2011 kaatopaikalle päätyvän sekajätteen osuus oli 15 kiloa. Hyötykäyttöön lajiteltiin biojätettä 12 kiloa, paperia 5 kiloa, pahvia 3 kiloa ja energiajätettä 1 kilo henkeä kohti vuodessa. Vuonna 2013 sekajätteen osuus oli 12 kiloa. Hyötykäyttöön lajiteltiin biojätettä 11 kiloa, paperia 3 kiloa, pahvia 3 kiloa, energiajätettä 2 kiloa, lasia 0,1 ja metallia 0,2 kiloa henkeä kohti vuodessa. Lasi ja metalli olivat vuoden 2011 seurannassa satunnaisesti kertyviä jäte-eriä, mutta säännöllisen lasin ja metallin keräyksen yleistyttyä, jätelajit otettiin vuonna 2013 osaksi säännöllisesti kerättävien jätelajien kertymää. Seurantatutkimuksen merkittävin havainto on jätemäärän lasku 5 kilolla / henkilö vuosina 2011-2013 pääkaupunkiseudun peruskouluissa. Kouluissa kertyi vuonna 2011 jätettä keskimäärin 36 kiloa vuodessa henkilöä kohti. Vuonna 2013 jätettä kertyi 31 kg henkeä kohti. Jätelajeista sekajätteen määrä väheni 3 kiloa, paperin määrä 2 kiloa ja biojätteen määrä yhden kilon. Energiajätteen määrä puolestaan lisääntyi yhdellä kilolla. Myös pidemmällä aikavälillä näkyy selkeästi laskeva trendi sekä koulujen jätemäärissä että sekajätteen määrässä. Vuonna 2013 syysloma sijoittui Helsingin kouluissa seurantaa edeltävälle viikolle. Tämä saattoi jätelajin tyhjennysrytmistä riippuen hieman vähentää ensimmäisellä seurantaviikolla kertyneen jätteen määrää. Syysloman vaikutus arvioitiin kuitenkin suhteellisen pieneksi (katso sivu 9). Jätemäärän laskun lisäksi, lajittelu kouluissa on lisääntynyt, kun tarkastellaan tilannetta pidemmällä ajanjaksolla. Koulujen kierrätysprosentti on kasvanut vajaan kymmenen vuoden aikana 31 prosentista 55 prosenttiin. Kierrätysprosentti tosin laski hienoisesti vuosien 2011 ja 2013 välillä. Energiajätteen lisääntynyt lajittelu ei näy kierrätysprosentissa, sillä jätelain mukaan se on energiahyödyntämistä eli energiajäte kasvattaa jätteen kokonaishyödyntämisastetta, mutta ei ole materiaalina kierrättämistä. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Lotta Toivonen, Päivi Vaisto Pvm: 2014 Julkaisun nimi: Jätteen määrä pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuosina 2011 ja 2013 Avainsanat: Jätemäärät, kierrätys, jätteen synnyn ehkäisy, peruskoulut, selvitys Kieli: suomi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, www.hsy.fi Sivuja: 26 + liitteet 3

Sisällys 1 Johdanto 5 2 Seurannan toteutus 6 2.1 Mukaan valikoituneet peruskoulut... 6 2.2 Seurannan ajankohta ja jätelajit... 6 2.3 Seurantalomakkeet... 7 2.4 Seurantatietojen kerääminen... 8 3 Tulokset 9 3.1 Muutos jätemäärässä vuosien 2011 ja 2013 välillä... 9 3.2 Muutokset jätemäärässä ja kierrätyksessä vuosina 2004-2013... 10 3.4. Helsingin koulujen jätemäärän kehitys vuosina 2007-2013... 12 3.3 Espoon koulujen jätemäärä vuosina 2011 ja 2013... 12 3.4 Pääkaupunkiseudun koulujen jätemäärä vuonna 2011... 13 3.5 Jätemäärä kunnittain vuonna 2011... 14 3.6 Helsingin ja Espoon koulujen jätemäärä vuonna 2013... 15 3.7 Jätemäärä kunnittain vuonna 2013... 16 4 Satunnaisesti kertyvät jäte-erät 18 4.1 Satunnaisesti kertyvät jäte-erät vuonna 2011... 18 4.1.1 Muu jäte koostui suurimmaksi osaksi hiekoitushiekasta... 19 4.1.2 Puutarhajäte... 19 4.1.3 Puupuru, puupakkaukset ja muu puujäte... 19 4.1.4 Lasi- ja metallipakkaukset... 19 4.1.5 Sähkö- ja elektroniikkaromu... 20 4.1.6 Sekalainen rakennusjäte... 20 4.1.7 Muu keräysmetalli... 20 4.1.8 Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet)... 20 4.2 Satunnaisesti kertyvät jäte-erät vuonna 2013... 21 4.2.1 Muu jäte koostui suurimmaksi osaksi hiekoitushiekasta... 21 4.2.2 Puutarhajäte... 21 4.2.3 Puupuru, puupakkaukset ja muu puujäte... 21 4.2.4 Sähkö- ja elektroniikkaromu... 21 4.2.5 Sekalainen rakennusjäte... 22 4.2.6 Muu keräysmetalli... 22 4.2.7 Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet)... 22 5 Taustatekijät ja johtopäätökset 23 5.1 Biojätteen määrä... 23 5.2 Luokkien ja ryhmätilojen lajittelumahdollisuudet... 23 5.3 Huomioita seurannasta... 24 6 Lähdeluettelo 26 Liitteet 4

1 Johdanto Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen peruskouluissa selvitettiin syntyvän jätteen määrää ja lajittelua vuosina 2011 ja 2013. HSY toteutti selvityksen osana EAKR-rahoitteista Materiaalitehokas jätehuolto -hanketta, jonka tavoitteena on vähentää jätteen määrää alueella. Seuranta tehtiin yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Vuonna 2011 työhön osallistui yhteensä 125 peruskoulukiinteistöä Espoosta, Helsingistä, Kirkkonummelta ja Vantaalta. Vuonna 2013 seurantaan osallistui yhteensä 80 peruskoulukiinteistöä Espoosta ja Helsingistä. Seurannan tavoitteena oli saada käsitys tavanomaisen koulutyön tuottamista jätelajeista ja -määristä. Siksi mukana ei ole remontoitavia kouluja tai niitä, joilla on yhteinen jätehuolto muiden toimijoiden kuten päiväkodin kanssa. Tieto jätemääristä tukee koulujen ympäristötyötä ja auttaa kouluja hahmottamaan niiden oman toiminnan vaikutuksia jätemääriin. Jätteen määrän vähentäminen säästää luonnonvaroja ja usein pienentää kustannuksia. Seurantatiedot kirjattiin tämän raportin lisäksi HSY:n ylläpitämään sähköiseen Petra-jätevertailuun osoitteessa www.petrajatevertailu.fi/hsy. Vertailujärjestelmä on maksuton ja tarkoitettu kaikille HSY:n jätehuollon alueella toimiville oppilaitoksille, yrityksille ja yhteisöille. Palvelu vertaa yksittäisen toimijan jätemääriä muiden toimijoiden määriin samalla toimialalla ja samantyyppisissä kiinteistöissä. Kaikkia järjestelmään annettuja toimipaikkakohtaisia tietoja käsitellään luottamuksellisina. 5

2 Seurannan toteutus 2.1 Mukaan valikoituneet peruskoulut Seurannan toteuttivat yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus, Helsingin kaupungin opetusvirasto, Palmia, Espoon kaupungin Kiinteistönhoito-liikelaitos, Espoon kaupungin opetus- ja kulttuuritoimi, Vantaan kaupungin sivistystoimi, Vantaan kaupungin tilakeskus ja Kirkkonummen kunnan sivistyspalvelukeskus. Vuonna 2011 seurannan suunnittelussa ja toteuttamisessa olivat mukana kaikki yhteistyötahot. Vuoden 2013 seurantaprojektin toimintaan osallistuivat Helsingin kaupungin opetusvirasto, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus, Palmia ja Espoon kaupungin Kiinteistönhoito-liikelaitos. Projektin yhteyshenkilöt on mainittu liitteessä 1. Koska tavoitteena oli saada käsitys tavanomaisen peruskoulutyön tuottamista jätelajeista ja -määristä, seurantaan soveltuivat mukaan koulut, jotka toimivat "omalla kiinteistöllä". Mukaan ei otettu kouluja, joiden toimitilat sijaitsivat monitoimitaloissa, tai koulujen ja päiväkotien "yhdistelmäkiinteistöjä" tms. monen toimijan tapauksia. Seurantaan eivät myöskään soveltuneet mukaan koulut, joissa oli meneillään remontti. Yhteisesti sovittiin kuitenkin, että vaikka peruskoulukiinteistöillä olisi muuta toimintaa, peruskoulu voi tulla mukaan seurantaan, jos toiminta ei vääristä liikaa koulun jätemääriä. Tällaisia ovat esimerkiksi: peruskoulut, joiden tiloissa toimivat hammashoitolat (vain 1-2 huonetta) peruskoulukiinteistöt, joissa on 1-2 asuntoa (yleensä vanhoja talonmiehenasuntoja, jotka muutettu työsuhdetai vuokra-asunnoiksi). Tämä ei haittaa, jos koulu tarpeeksi iso eli asuminen ei suuremmin vääristä jätemäärää. peruskoulut, joiden toimintaan kuuluvat esikoululuokat peruskoulut, joiden yhteydessä toimii lukio Vuonna 2011 mukaan soveltuvat koulukiinteistöt valitsi kiinteistö-, opetus- tai sivistystoimen yhteyshenkilö. Vuonna 2013 mukaan pyydettiin pääosin samat koulut kuin vuonna 2011. 2.2 Seurannan ajankohta ja jätelajit Seuranta pyrittiin toteuttamaan sen verran myöhään syksyllä, että lehtien ja muun puutarhajätteen sesonki olisi ohi. Lisäksi tavoitteena oli sijoittaa seurantajakso viikko koulun syysloman jälkeen. Osassa kouluista seurantajaksolle osui työelämään tutustuminen. Vuonna 2011 seurantajakso toteutettiin 24.10. - 18.11.2011. Ajankohta oli viikko koulujen syysloman jälkeen. Vuonna 2013 seurantajakso toteutettiin Helsingissä 21.10. - 15.11.2013. Seuranta alkoi heti syysloman jälkeen. Seurannan kanssa samaan aikaan Helsingin kouluilla kampanjoitiin biojätemäärän vähentämiseksi teemalla Syön mitä otan. Espoossa seurantajakso oli viikko syysloman jälkeen 28.10.- 22.11.2013. Kouluilla seurattiin: säännöllisesti tyhjennettäviä jätelajeja (sekajäte, biojäte, pahvi, kartonki, energiajäte, valkoinen paperi, värillinen paperi, tietosuojapaperi, lasi, pienmetalli). Lasi ja metalli olivat vuoden 2011 seurannassa 6

satunnaisesti kertyviä jäte-eriä, mutta säännöllisen lasin ja metallin keräyksen yleistyttyä jätelajit otettiin vuonna 2013 osaksi säännöllisesti kerättävien jätelajien kertymää. erikseen poiskuljetettavia jätelajeja (puutarhajäte, puupuru, puujäte, puiset kuormalavat, metalliromu, sekalainen rakennusjäte, sähkölaitteet eli sähkö- ja elektroniikkaromu, jne) ja vaaralliset jätteitä eli ongelmajätteitä (loisteputket, energiansäästölamput, akut, paristot, jäteöljyt, kiinteät öljyiset jätteet, maalit, liimat lakat, valokuvaus/laboratoriokemikaalit, hapot, emäkset, kyllästetty puu, jne). Säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista saatiin neljän viikon seurantaan perustuvat tiedot astian täyttöasteesta ennen tyhjennystä. Niiden perusteella laskettiin vuosittainen jätemäärä koulujen toiminta-ajan mukaan (9,5 kk). Erikseen poiskuljetettavista jätelajeista ja vaarallisista jätteistä saatiin vuositason arvio. 2.3 Seurantalomakkeet HSY laati seurantaa varten lomakkeet ja ohjeet, jotka jaettiin kaupungin sisäisessä postissa tai lähetettiin kirjepostina suoraan kiinteistöille. Espoossa, Vantaalla ja Kirkkonummella tiedot kerättiin kouluilta paperisilla seurantalomakkeilla. Helsingissä tiedot kerättiin sähköisesti. Materiaalitehokas jätehuolto hankkeen väliseminaarissa vuonna 2012 pidettiin työpaja jätemääräseurannasta. Sen tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia seurannan vaatiman kokonaistyömäärän vähentämiseksi. Työpajan jälkeen seurantalomake muotoiltiin selkeämmäksi ja esitäytettyjen tietojen määrää lisättiin. Jäteseurantalomake on liitteenä 2. Helsingin osalta seuranta suoritettiin osana kaupungin omaa kiinteistöjen jätemäärien seurantatyötä, jonka tekevät kaikki peruskoulut. Kysely toteutettiin kaupungin käyttämässä sähköisessä huoltokirja Pakissa sekä lisäkysymysten osalta verkkokyselynä (Digium). Pakki-huoltokirjaan kouluisännät täyttivät seurantatiedot säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista. Verkkokyselyn kautta kouluisännät ilmoittivat tiedot erikseen poiskuljetettavista jätelajeista ja vaarallisista jätteistä (ongelmajätteet) sekä vastaukset jäteseurannan lisäkysymyksiin. Seurantalomakkeisiin pyrittiin täyttämään etukäteen tietoja yhteistyössä kuntien ja HSY:n kanssa. Lomakkeisiin etukäteen täytetyt tiedot koskivat esimerkiksi koulun ja jätehuollon perustietoja. Vuonna 2013 seurantalomakkeisiin esitäytettiin myös jäteastioiden seurantapäivät. Vuonna 2011 seurantalomakkeita lähetettiin HSY:ltä Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan kouluille yhteensä 83, joista palautui 52. Näistä 48 kiinteistön tiedot olivat riittävän täydelliset tähän seurantaraporttiin. Petrajärjestelmään kirjattiin lisäksi kahden koulun tiedot. Lomakkeiden palautusprosentti oli noin 63 %. Helsingistä jäteseurantaraporttiin otettiin mukaan 77 koulua (vertaa 2.1 Mukaan valikoituneet peruskoulut). Vuonna 2013 seurantalomakkeita lähetettiin HSY:ltä Espoon kouluille yhteensä 30, joista palautui 24. Näistä 23 kiinteistön seurantatiedot otettiin mukaan tähän raporttiin. Lomakkeiden palautusprosentti oli noin 80 %. Helsingistä otettiin mukaan 57 koulua. Liitteeseen 3 on kirjattu lukumäärät kouluille lähetetyistä, palautuneista ja raporttiin kirjatuista lomakkeista. 7

2.4 Seurantatietojen kerääminen Projektissa mukana olevilla kouluilla seurattiin astioiden tyhjennystiheyttä ja täyttöastetta sekä kirjattiin tietoja muista tarvittaessa pois kuljetettavista jätelajeista ja vaarallisista eli ongelmajätteistä. Oppilaitoksissa kouluisäntä, vahtimestari tai kiinteistönhoitaja/ huoltomies seurasi neljän viikon ajan jäteastioiden täyttöastetta ennen tyhjennystä ja kirjasi seurantatiedot lomakkeelle. Lisäksi hän selvitti ja arvioi koulusta erikseen poiskuljetettavien jätelajien ja vaarallisten jätteiden vuosimäärät. Tutkimuslomakkeessa oli myös lisäkysymyksiä koulun käytännöistä. Jätteiden vuosimäärien ja lisäkysymysten täyttäminen ohjeistettiin tekemään yhteistyössä esimerkiksi rehtorin, ekotukihenkilön tai keittiö- ja siivoushenkilön kanssa. Seurantajakson päätyttyä lomakkeet palautettiin HSY:n jätehuoltoon. Suuressa osassa palautuneista paperilomakkeista oli puutteita ja tietoja tarkennettiin puhelimitse. Tarkennukset koskivat esimerkiksi säännöllisesti tyhjennettyjen jäteastioiden määrää ja erikseen poiskuljetettavien sekä vaarallisten jätteiden vuosiarvioita. Muutamasta kiinteistöjä ei saatu riittäviä tietoja säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista eikä niitä pystytty ottamaan mukaan seurantaan. 8

3 Tulokset Raportissa kuvataan jätemääriä vuositason arvioina. Vuoden jätekertymä on laskettu oletuksella, että kouluissa tuotetaan jätettä 9,5 kuukauden eli 38 viikon ajan vuodessa. Aiemmissa seurantatutkimuksissa koulujen toiminta-ajaksi on laskettu 34 viikkoa eli 8,5 kuukautta. Kouluilta saatiin kuitenkin palautetta, että todellinen toiminta-aika on 9,5 kk vuodessa, joten vuonna 2011 vuosikerrointa muutettiin niin, että koulujen laskettiin tuotettavan jätteitä 9,5 kuukauden ajan vuodessa. Muutoksen seurauksena tämän raportin lukuja ei voi verrata suoraan edellisten raporttien lukuihin. Tässä raportissa esitetyt aiempien vuosien jätemäärätiedot on muunnettu vertailukelpoiseksi vuosien 2011 ja 2013 tietojen kanssa muuttamalla vuosikerroin 8,5 kuukaudesta 9,5 kuukauteen. Koulujen henkilölukuun on laskettu mukaan oppilaat, opettajat sekä muu henkilökunta. Useissa koulukiinteistöissä on myös kouluajan jälkeistä iltapäivätoimintaa, jota ei ole tässä seurannassa voitu huomioida. Vuonna 2013 syysloma sijoittui Helsingin kouluissa seurantaa edeltävälle viikolle. Suurin osa kouluista oli tyhjillään torstain ja perjantain ennen maanantaina alkanutta seurantaa, joissain kouluissa syysloma saattoi olla pidempikin. Tämä saattoi jätelajin tyhjennysrytmistä riippuen vähentää ensimmäisellä seurantaviikolla kertyneen jätteen määrää. Syysloman vaikutus arvioitiin kuitenkin suhteellisen pieneksi vuoden 2012 kokemusten perusteella. Vuonna 2012 Helsingissä toteutetussa seurannassa syysloma sijoittui samalla tavalla seurantaa edeltävälle viikolle. Jätemäärät olivat kuitenkin vuonna 2012 kasvaneet hienoisesti vuoden 2011 seurantaan verrattuna. Eri vuosia vertailtaessa on myös huomioitava, että koulut ovat vaihdelleet eri vuosina. Koulujen väliset erot saattavat siis vaikuttaa jonkin verran tuloksiin. Jätemäärä kg/hlö/vuosi on laskettu säännöllisesti kerättävistä jätelajeista käyttäen painotettua keskiarvoa. Kunkin jätelajin kokonaiskertymä on jaettu kaikkien koulujen henkilömäärällä. Satunnaisesti kertyvien jätelajien kohdalla määrät (kg/hlö/vuosi) on laskettu ottamalla henkilömäärään mukaan vain ne koulut, jotka olivat ilmoittaneet tiedot. 3.1 Muutos jätemäärässä vuosien 2011 ja 2013 välillä Jätemäärä (kg/hlö/vuosi) laski viidellä kilolla henkeä kohti vuosien 2011-2013 välillä. Vuonna 2013 jätettä syntyi keskimäärin 31 kiloa per henkilö, kun vuonna 2011 jätettä syntyi keskimäärin 36 kiloa per henkilö. Jätelajeista sekajätteen määrä väheni 3 kiloa, paperin määrä 2 kiloa ja biojätteen määrä yhden kilon. Energiajätteen määrä puolestaan lisääntyi yhdellä kilolla. Vuosien 2011 ja 2013 jätemäärätiedot löytyvät taulukosta 1. Alla on kuvattu vuosien 2011 ja 2013 jätekertymien jakautuminen eri jätelajeihin. Vuoden 2013 jätekertymässä sekajätteen ja paperin osuus on pienentynyt ja energiajätteen osuus kasvanut vuoteen 2011 verrattuna. Lisäksi jätekertymään on vuonna 2013 tullut uusina jätelajeina lasi ja metalli, joiden säännöllinen kerääminen koulukiinteistöiltä on yleistynyt. 9

Jätelajien osuudet vuosina 2011 ja 2013 Jätemäärä 2011 Jätemäärä 2013 0 % 1 % Sekajäte 4% 13% 1% 8% 40% 10 % 7 % 3 % 7 % 38 % Biojäte Pahvi Kartonki Energiajäte Keräyspaperi 34% 34 % Lasi Metalli Kuva 1. Jätelajien osuudet (%) pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuosina 2011 ja 2013 * Vuonna 2013 seurantaan osallistuivat Helsinki ja Espoo 3.2 Muutokset jätemäärässä ja kierrätyksessä vuosina 2004-2013 Taulukkoon 1 on koottu seurantatutkimusten tulokset vuosilta 2004 2007, 2011 ja 2013. Seurantojen perusteella koulujen jätemäärät ovat tippuneet vajaan kymmenen vuoden aikana 40:stä kilosta 31:een kiloon per henkilö. Viimeisimmässä, vuonna 2013 toteutetussa seurannassa jätteen kokonaismäärä näyttää laskeneen melko voimakkaasti aiempiin vuosiin verrattuna. Jätemäärän laskun lisäksi lajittelu kouluissa on lisääntynyt. Koulujen kierrätysprosentti on kasvanut vajaan kymmenen vuoden aikana 31 prosentista 55 prosenttiin. Kierrätysprosentti tosin laski hienoisesti vuosien 2011 ja 2013 välillä. Energiajätteen lisääntynyt lajittelu ei näy kierrätysprosentissa, sillä energiahyödyntämistä ei jätelain mukaan lasketa kierrättämiseksi. Vuonna 2013 lasin ja metallin säännöllinen kerääminen koulujen jätekatoksista oli yleistynyt, joten lasi ja metalli otettiin mukaan säännöllisesti tyhjennettävien jätelajien kertymään. Vuonna 2011 lasin ja metallin lajittelu oli niin vähäistä, että se ei olisi vaikuttanut kierrätysprosenttiin. Taulukossa 1 on kuvattu kierrätysprosentin muutos ja eri jätelajien määrät eri vuosina. 10

Kierrätysprosentti (säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista) Kiinteistöjen lukumäärä (kpl) 2004 2005 2006 2007 2011 2013 31 34 41 40 56 55 76 66 100 85 125 81 sekajäte kg/hlö 28 25 22 22 15 12 biojäte kg/hlö 6 *7 10 10 12 11 paperi kg/hlö 4 3 3 3 5 3 pahvi kg/hlö 2 2 2 2 3 3 energiajäte kg/hlö 1 2 lasi kg/hlö 0,1 metalli kg/hlö 0,2 Jätemäärä kg/hlö 40 37 38 37 36 31 * Vuoden 2005 biojätteen määrä ei kasvanut, vaan näennäinen lisäys johtui laskentatavan muutoksesta Huom! Aiempien vuosien jätemäärät on muunnettu niin, että toiminta-aikana on käytetty 9,5 kuukautta aiemmin käytetyn 8,5 kuukauden sijaan Taulukko 1. Jätemäärä ja kierrätysprosentti pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa vuosina 2004 2007, 2011 ja 2013 Alla olevassa kuvassa voidaan nähdä laskeva trendi koulujen sekajätteen määrässä. Kuvassa on kuvattu eri jätelajien määrät vuosina 2004-2013. Tiedot vuosilta 2004-2007 ovat YTV:n (nykyisin HSY) aiemmista seurantatutkimuksista. Oppilaitosten jätemäärä kg/hlö/a 45 40 35 30 25 20 15 10 5 metalli lasi energiajäte pahvi paperi biojäte sekajäte 0 2004 2005 2006 2007 2011 2013 Kuva 2. Oppilaitosten jätemäärät pääkaupunkiseudulla vuosina 2004 2007, 2011 ja 2013 * Pahvi sisältää myös kartongin 11

kg/hlö/a 3.4. Helsingin koulujen jätemäärän kehitys vuosina 2007-2013 Helsingin kouluissa jätemääräseuranta on tehty omana työnä vuosittain alkaen vuodesta 2010. Vuonna 2010 seuranta toteutettiin osana Susanna Salorannan Pro gradu työtä. Työssä selvitettiin koulujen kestävän kehityksen työn merkitystä kiinteistöjen jätehuollossa. Kouluissa tehtävä kestävän kehityksen työ näytti lisäävän lajittelua ja vähentävän sekajätteen määrää. Aktiivinen kestävän kehityksen työ näytti myös vähentävän paperinkulutusta. (Saloranta 2010) 45,0 Helsingin jätemäärä vuosina 2007, 2010, 2011, 2012 ja 2013 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2007 2010 2011 2012 2013 Metalli Lasi Energiajäte Kartonki Pahvi Paperi Biojäte Sekajäte Kuva 3. Helsingin koulujen jätemäärä vuosina 2007, 2010, 2011, 2012 ja 2013 Helsinki 2007 (n=53) Helsinki 2010 (n=61) Helsinki 2011 (n=77) Helsinki 2012 (n=61) Helsinki 2013 (n=57) Sekajäte kg/hlö/a 24,4 13,6 13,0 12,5 12,0 Biojäte kg/hlö/a 10,8 12,1 11,9 12,5 10,0 Paperi kg/hlö/a 3,6 10,8 5,3 4,9 3,5 Pahvi kg/hlö/a 1,9 1,3 2,3 2,1 1,9 Kartonki kg/hlö/a 0,2 0,3 0,5 0,8 0,9 Energiajäte kg/hlö/a 0,0 0,8 0,9 0,9 1,0 Lasi kg/hlö/a 0,2 0,2 Metalli kg/hlö/a 0,3 0,3 Yhteensä 40,9 38,9 33,9 34,1 29,8 Taulukko 2. Helsingin koulujen jätemäärä vuosina 2007, 2010, 2011, 2012 ja 2013 3.3 Espoon koulujen jätemäärä vuosina 2011 ja 2013 Espoosta oli vuoden 2011 jätemääräseurannassa mukana 33 koulua. Vuonna 2013 seurantatiedot saatiin 23 koululta, jotka olivat yhtä koulua lukuun ottamatta samoja kouluja kuin vuonna 2011. 12

Espoon kouluissa käytettiin vuonna 2013 paperin osalta vuoden 2011 tietoja. Koulut tilaavat paperiastioiden tyhjennykset puhelinsoitolla tarpeen mukaan. Vuonna 2011 Espoon yhteyshenkilö tarkasti tyhjennyskerrat laskujen avulla. Vuonna 2013 kyseisen yhteyshenkilön jäätyä eläkkeelle resursseja työlääseen tarkastukseen ei enää ollut. Espoossa arvioitiin paperin tyhjennysten pysyneet suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2011, joten päätettiin käyttää vuoden 2011 tietoja. Yhden koulun osalta tiedot saatiin kouluun soittamalla. Sekajätteen määrä Espoon kouluissa on laskenut noin kolmella kilolla vuosien 2011 ja 2013 välillä. Energiajätteen määrä on puolestaan kasvanut kilolla. Osa sekajätteen määrän vähenemisestä selittyy siis lisääntyneellä energiajätteen lajittelulla. Biojätteen määrä Espoon kouluissa laski noin kilon vuosien 2011 ja 2013 välillä. 16 14 12 10 Espoon koulujen jätemäärä vuosina 2011 ja 2013 8 6 4 14 14 10 13 2 0 4 4 4 3 3 3 0 0 Sekajäte Biojäte Pahvi Kartonki Energiajäte Paperi 2011 2013 Kuva 4. Espoon koulujen jätemäärä kg/hlö/a vuosina 2011 ja 2013 Espoo 2011 (n=33) Espoo 2013 (n=23) Sekajäte kg/hlö/a 13,7 10,2 Biojäte kg/hlö/a 14,1 13,2 Pahvi kg/hlö/a 3,6 3,8 Kartonki kg/hlö/a 0,1 0,3 Energiajäte kg/hlö/a 2,7 3,6 Paperi kg/hlö/a 3,1 3,0 Yhteensä 37,3 34,1 Taulukko 3. Espoon koulujen jätemäärä vuosina 2011 ja 2013 3.4 Pääkaupunkiseudun koulujen jätemäärä vuonna 2011 Pääkaupunkiseudun peruskouluissa kertyi vuonna 2011 jätettä keskimäärin 36 kiloa vuodessa henkilöä kohti. Kertymä laskettiin säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista, eli sekajätteestä, biojätteestä, paperista, 13

pahvista, kartongista ja energiajätteestä. Satunnaisesti kertyvät jäte-erät eivät olleet seurannan piirissä ja niistä tehdyt vuosiarviot käsitellään luvussa 4. Jätekertymästä kaatopaikalle päätyvän sekajätteen osuus oli 15 kiloa. Hyötykäyttöön lajiteltiin biojätettä 12 kiloa, paperia 5 kiloa, pahvia 3 kiloa ja energiajätettä 1 kilo henkeä kohti vuodessa. Kuvassa 5 on esitetty jätelajien osuus keskimääräisesti pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuonna 2011. Jätelajien osuudet vuonna 2011 4 % 1 % 8 % 13 % 34 % 40 % Sekajäte Biojäte Pahvi Kartonki Energiajäte Keräyspaperi Kuva 5. Jätelajien osuudet (%) pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuonna 2011 (n=125) 2011 Kiinteistöjen lukumäärä (kpl) 125 sekajäte kg/hlö 15 biojäte kg/hlö 12 paperi kg/hlö 5 pahvi kg/hlö 3 energiajäte kg/hlö 1 Jätemäärä kg/hlö 36 Taulukko 4. Jätelajien osuudet (%) pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuonna 2011 (n=125) 3.5 Jätemäärä kunnittain vuonna 2011 Vuonna 2011 jätettä kertyi vähiten Helsingissä, jossa jätekertymä säännöllisesti kerätyistä jätejakeista oli vuodessa keskimäärin 34 kiloa henkeä kohden. Espoossa jätettä kertyi keskimäärin 38 kiloa henkeä kohden ja Vantaalla 45 kiloa henkeä kohden. Vantaalta on tiedot vain kahdestatoista koulusta, joten tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavana. Kirkkonummelta tiedot saatiin kolmesta koulusta, joten Kirkkonummi ei ole mukana kuntakohtaisessa vertailussa. 14

Kuntien jätemäärä vuonna 2011 (kg/hlö/a) 50 45 40 35 30 25 20 Paperi Energiajäte Kartonki Pahvi Biojäte Sekajäte 15 10 5 0 Helsinki n=77 Espoo n=33 Vantaa n=12 Kuva 6. Kuntien jätemäärä vuonna 2011 (kg/hlö/a) Helsinki (n=77) Espoo (n=33) Vantaa (n=12) Sekajäte kg/hlö/a 13,0 13,7 25,0 Biojäte kg/hlö/a 11,9 14,1 10,1 Pahvi kg/hlö/a 2,3 3,6 3,3 Kartonki kg/hlö/a 0,5 0,1 Energiajäte kg/hlö/a 0,9 2,7 0,1 Paperi kg/hlö/a 5,3 3,1 6,5 Yhteensä 33,9 37,3 45,0 Taulukko 5. Kuntien jätemäärä vuonna 2011 (kg/hlö/a) 3.6 Helsingin ja Espoon koulujen jätemäärä vuonna 2013 Pääkaupunkiseudulla Helsingin ja Espoon peruskouluissa kertyi vuonna 2013 jätettä keskimäärin 31 kiloa vuodessa henkilöä kohti. Kertymä laskettiin säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista, eli sekajätteestä, biojätteestä, paperista, pahvista, kartongista, energiajätteestä, lasista ja metallista. Satunnaisesti kertyvät jäteerät eivät olleet seurannan piirissä ja niistä tehdyt vuosiarviot käsitellään luvussa 4. Jätekertymästä kaatopaikalle päätyvän sekajätteen osuus oli 12 kiloa. Hyötykäyttöön lajiteltiin biojätettä 11 kiloa, paperia 3 kiloa, pahvia 3 kiloa, energiajätettä 2 kiloa, lasia 0,1 ja metallia 0,2 kiloa henkeä kohti vuodessa.. Vantaan peruskoulujen jääminen pois vuoden 2013 seurannasta on voinut pienentää kokonaisjätekertymää. Kuvassa 8 on esitetty eri jätejakeiden osuudet Helsingin ja Espoon peruskouluissa vuonna 2013. 15

Jätelajien osuudet vuonna 2013 10 % 0 % 1 % 3 % 7 % 7 % 38 % Sekajäte Biojäte Pahvi Kartonki Energiajäte Keräyspaperi Lasi Metalli 34 % Kuva 7. Jätelajien osuudet (%) Helsingin ja Espoon peruskouluissa vuonna 2013 (n=80) 3.7 Jätemäärä kunnittain vuonna 2013 Vuonna 2013 jätettä kertyi Helsingissä keskimäärin 30 kiloa henkeä kohden ja Espoossa 34 kiloa henkeä kohden. Vantaalta ei ollut kouluja mukana vuoden 2013 seurannassa. 16

kg/hlö/a Kuntien jätemäärä vuonna 2013 (kg/hlö/a) 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Metalli Lasi Paperi Energiajäte Kartonki Pahvi Biojäte Sekajäte 0,0 Helsinki (n=58) Espoo (n=23) Kuva 8. Helsingin ja Espoon koulujen jätemäärä vuonna 2013 * Helsingin kouluissa oli syysloma seurantaa edeltävällä viikolla, mikä on saattanut hieman pienentää Helsingin jätemäärää Helsinki (n=57) Espoo (n=23) Sekajäte kg/hlö/a 12,0 10,2 Biojäte kg/hlö/a 10,0 13,2 Pahvi kg/hlö/a 1,9 3,8 Kartonki kg/hlö/a 0,9 0,3 Energiajäte kg/hlö/a 1,0 3,6 Paperi kg/hlö/a 3,5 3,0 Lasi kg/hlö/a 0,2 - Metalli kg/hlö/a 0,3 - Yhteensä 29,8 34,1 Taulukko 6. Helsingin ja Espoon koulujen jätemäärä vuonna 2013 17

4 Satunnaisesti kertyvät jäte-erät Arviot satunnaisesti kertyvistä jäte-eristä täydentävät kokonaiskuvaa koulujen jätevirroista. Satunnaisesti kertyvät jäte-erät eivät ole mukana jätekertymässä, koska niistä saatiin tiedot vain osasta kouluja ja tiedot perustuvat lähinnä vuositason arvioihin. Vuositason arvioihin liittyy paljon epävarmuutta, joten luvut ovat suuntaa antavia. Tämän vuoksi satunnaisesti kertyvistä jäte-eristä ei myöskään tehty vuosien välistä vertailua. Vuosien 2011 ja 2013 seurantatiedot on esitetty omissa kappaleissaan. Suuri osa kouluista jätti tiedot satunnaisesti kertyvistä jäte-eristä täyttämättä, joten laskennassa on mukana vain ne koulut, jotka ilmoittivat tiedot kyseisestä jätelajista. Satunnaisesti kertyviä jäte-eriä ovat mm. puutarhajätteet, puupuru, sähkö- ja elektroniikkaromu ja vaaralliset jätteet. Oppilaitoksissa syntyvä vaarallinen jäte on tavallisesti loisteputkia, energiansäästölamppuja, paristoja ja akkuja. Toinen yleinen ryhmä ovat maalit, liimat, lakat, valokuvaus- ja laboratoriokemikaalit ja jäteöljyt. Puhelimessa haastatellun kouluisännän mukaan suuntaus on kuitenkin se, että kouluissa on siirrytty pääosin vesiliukoisiin maaleihin, liimoihin ja lakkoihin. Kouluisännän mukaan kouluissa syntyvän vaarallisen jätteen määrää on kuitenkin lisännyt energiansäästölamppuihin siirtyminen. Energiansäästölamppuja oli kyseisessä koulussa käytössä kohdevalaisimissa, joita oli esimerkiksi koulun ruokalassa, vessoissa ja luokissa. Lasi ja metalli olivat vuoden 2011 seurannassa satunnaisesti kertyviä jäte-eriä, mutta säännöllisen lasin ja metallin keräyksen yleistyttyä, jätelajit otettiin vuonna 2013 osaksi säännöllisesti kerättävien jätelajien kertymää. 4.1 Satunnaisesti kertyvät jäte-erät vuonna 2011 Alla olevassa taulukossa näkyy satunnaisesti kertyvien jätteiden määrät koulua ja henkilöä kohden vuonna 2011. kg/a per koulu 2011 kg/hlö/a 2011 Muu (n=4) 1814 5,1 Puutarhajäte (n=57) 1225 4,7 Puupuru (n=78) 728 1,8 Lasipakkaukset (n=8) 464 1,1 Puupakkaukset (n=79) 237 0,6 Metallipakkaukset (n=26) 249 0,5 Muu puujäte (n=63) 167 0,5 Sähkö- ja elektroniikkaromu n=64) 182 0,4 Sekalainen rakennusjäte (n=29) 158 0,4 Muu keräysmetalli (n=64) 143 0,4 Vaaralliset jätteet (n= 3 84*) 132 0,3 YHTEENSÄ 3553 15,6 Taulukko 7. Arviot satunnaisesti kertyvistä jäte-eristä vuonna 2011 18

4.1.1 Muu jäte koostui suurimmaksi osaksi hiekoitushiekasta Satunnaisesti kertyvistä jäte-eristä eniten painoi muu jäte, joka koostui suurimmaksi osaksi hiekoitushiekasta. Muuta jätettä syntyi vuodessa keskimäärin 5,1 kiloa henkeä kohden ja 1,8 t koulua kohden. Vaikka vain yksi koulu oli merkinnyt hiekoitushiekan jäte-eräksi, sitä luultavasti syntyy lähes kaikista kouluista. Hiekoitushiekkaa ei ilmeisesti yleisesti mielletty jätteeksi, koska siitä ei erikseen kysytty lomakkeessa. Puhelimessa haastatellun kouluisännän mukaan lähes kaikki koulut hoitavat kuitenkin hiekoituksen itse. Kyseisessä koulussa hiekka kerätään kasaan, josta se noudetaan yhdessä puutarhajätteen kanssa. Hiekan seassa on niin paljon roskaa, että se viedään joko kaatopaikalle tai maantäytteeksi. 4.1.2 Puutarhajäte Puutarhajätettä syntyi vuonna 2011 keskimäärin 4,7 kg henkeä kohden ja 1,2 t koulua kohden vuodessa. Tiedot lajittelutavasta ilmoitti 17 koulua, joista 65 % toimitti puutarhajätteen hyödynnettäväksi ja 35 % laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon puutarhajätteen määrästä täytti 57 koulua. 4.1.3 Puupuru, puupakkaukset ja muu puujäte Puupurua syntyi kouluissa keskimäärin 1,8 kg henkeä kohden ja 728 kiloa koulua kohden vuodessa. Tiedot lajittelutavasta ilmoitti 35 koulua. Lajittelutavan ilmoittaneista kouluista 86 % toimitti puupurun hyödynnettäväksi ja 14 % laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon puupurun määrästä ilmoitti 78 koulua. Puupakkauksia eli puisia kuormalavoja syntyi vuodessa keskimäärin 0,6 kiloa henkeä kohti ja 237 kiloa koulua kohti. Tiedot lajittelutavasta ilmoitti 38 koulua, joista 94 % toimitti lavat hyödynnettäväksi ja 6 % (2 koulua) laittoi ne sekajätteeseen. Tiedon puupakkausten määrästä ilmoitti 79 koulua. Muuta puujätettä syntyi vuodessa keskimäärin 0,5 kiloa henkeä kohti ja 167 kiloa koulua kohti. Tiedot lajittelutavasta ilmoitti 18 koulua, joista 78 % toimitti puujätteen hyödynnettäväksi ja 22 % laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon muun puujätteen määrästä ilmoitti 63 koulua. 4.1.4 Lasi- ja metallipakkaukset Lasia kertyi vuodessa keskimäärin 1,1 kiloa henkeä kohden ja 464 kiloa koulua kohden. Lasipakkauksia ilmoitti keräävänsä erikseen 8 koulua, joista kaikki olivat Helsingistä. Metallipakkauksia kertyi vuodessa keskimäärin 0,5 kiloa henkeä kohti ja 249 kiloa koulua kohti. Metallipakkauksia keräsi erikseen 26 koulua, joista 25 oli Helsingistä ja yksi Espoosta. Lasi- ja metallipakkausten keräyksiä on todennäköisesti järjestetty enemmänkin, mutta johtuen harvoista tyhjennystiheyksistä tiedot ovat jääneet puutteellisiksi (tyhjennykset eivät ole osuneet seurantajaksolle). Lisäksi kouluissa voi olla piilojätevirtoja, kun jätteitä toimitetaan yleisiin kierrätyspisteisiin. Useissa kouluissa kerrottiin ekotukihenkilön tai kotitalousopettajan vievän lasia ja metallia keräyspisteisiin. Erikseen kerätyt lasi- ja metallipakkaukset toimitettiin hyödynnettäväksi. Metallia ja lasia erikseen kerääviä kouluja oli kaikista kokoluokista. Koulujen suuri koko ei siis ainakaan yleisesti selittänyt syytä erilliselle metallin- ja lasinkeräykselle. 19

4.1.5 Sähkö- ja elektroniikkaromu Sähkö- ja elektroniikkaromua syntyi kouluissa keskimäärin 0,4 kiloa vuodessa henkeä kohti ja 182 kiloa koulua kohti. Vaihtelu koulujen välillä oli kuitenkin suurta. Sähkö- ja elektroniikkaromua oli esimerkiksi kertaluontoisesti syntynyt paljon, kun koulut siirtyvät uudempaan teknologiaan. Puhelimessa haastateltu kouluisäntä kertoi, että koulun televisiot vaihdettiin kerralla taulutelevisioihin ja arvioi samanlaisen siirtymän olevan käynnissä muissakin kouluissa. Tiedot sähkö- ja elektroniikkaromun lajittelutavasta ilmoitti 24 koulua, joista 96 % toimitti sähkö- ja elektroniikkaromun hyödynnettäväksi ja 4 % (yksi koulu) laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon sähkö- ja elektroniikkaromun määrästä ilmoitti 64 koulua. 4.1.6 Sekalainen rakennusjäte Sekalaista rakennusjätettä syntyi vuodessa keskimäärin 0,4 kiloa henkilöä kohden ja 158 kiloa koulua kohden. Seurantatutkimuksessa on mukana koulun omien pienten remonttien kuten vuosittaisen aitojen korjaamisen jätemäärät. Suuremmissa remonteissa urakoitsija vastaa rakennusjätteen kuljettamisesta, eikä se näy koulujen jätemäärissä. Tiedot sekalaisen rakennusjätteen lajittelutavasta ilmoitti 6 koulua, joista puolet toimitti rakennusjätteen hyödynnettäväksi ja puolet laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon sekalaisen rakennusjätteen määrästä ilmoitti 29 koulua. 4.1.7 Muu keräysmetalli Muuta kun pakkauksista syntynyttä metallia kertyi vuodessa keskimäärin 0,4 kiloa henkeä kohden ja 143 kiloa koulua kohden. Tiedot lajittelutavasta ilmoitti 20 koulua, joista 63 % toimitti metallin hyödynnettäväksi ja 37 % laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon muun keräysmetallin määrästä ilmoitti 64 koulua. 4.1.8 Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) Alla olevassa taulukossa näkyy eriteltynä kouluissa syntyneiden vaarallisten jätteiden määrät vuonna 2011. kg/a per koulu kg/a per hlö Kyllästetty puu (n=16) 55,1 0,11 Loisteputket, energiansäästölamput (n=84) 31,4 0,09 Maalit, liimat, lakat, valokuvaus/laboratoriokemikaalit (n=32) 18,5 0,05 Hapot, emäkset (n=10) 8,7 0,02 Jäteöljyt (n=22) 8,3 0,02 Kiinteät öljyiset jätteet (n=3) 5,5 0,01 Akut, paristot (n=78) 4,3 0,01 Taulukko 8. Vaarallisten jätteiden arvioidut määrät kouluissa vuonna 2011 YHTEENSÄ 131,7 0,31 Koulut toimittivat vaarallisia jätteitä käsittelyyn hyvin vaihtelevin väliajoin. Yhdessä koulussa vaarallisia jätteitä toimitetaan käsiteltäväksi 1-2 kertaa kuussa ja toisessa kerran kymmenessä vuodessa. Tavallisinta oli toimittaa vaaralliset jätteet käsiteltäväksi kerran vuodessa (38 koulua). Useammin kuin kerran vuodessa vaaralliset jätteet toimitti käsiteltäväksi 19 koulua ja harvemmin kuin kerran vuodessa 18 koulua. Muutama koulu ilmoitti, ettei toimita vaarallisia jätteitä käsiteltäväksi lainkaan. Koulujen vaarallisia jätteitä toimittaa kuitenkin käsittelyyn myös kunnan kiinteistötoimi, joten seurantatiedot antanut henkilö ei välttämättä ole tietoinen kaikista toimituksista. 20