Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin

Samankaltaiset tiedostot
Päästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään?

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen

Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Tilannekuvaukset

Puun pienpolton päästöt ja niiden vähentäminen

Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä?

KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö

Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos

Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

TULISIJAN LÄMPÖ PUULÄMMITYSPÄIVÄ TSY:n tervetuliaissanat. Tuomo Järvinen NunnaUuni Oy

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ Timo Toikka

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Tilannekuvaukset

Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

Puun pienpolton savut

Puun kilpailukyky Suomen kuluttajamarkkinoilla. Kari Valtonen PKM-ohjelman seminaari

Puun pienpolton itsestään säätyvä tekniikka - How to make the fireplace combustion more clean Link to technical description in SlideShare:

Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä

Kysely Lapaluodon asukkaille puun pienpoltosta

Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

Puun pienpolton itsestään säätyvä tekniikka txt

Jyväskylän energiatase 2014

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014

ILMANLAATUSELVITYS. Askonalue, Lahti. Turku Renor Oy Vuokko Heiskanen Pursimiehenkatu 26 C PL Helsinki. Raportin vakuudeksi

Ilmanlaadun arviointi: uusia tuloksia ja tässä hankkeessa tehtävä työ

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki


Millaista ilmaa Euroopan kaupungeissa hengitetään?

Puukattilat Puhdasta lämpöä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen

SIMO ja KIUAS hankkeet: Päästöt ja niiden mittaaminen

Varaavien uunien lämmitysohjeita

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

AJANKOHTAISTA. Ympäristönsuojeluviranhaltijoiden Lammin päivät Ympäristöasiantuntija Vesa Valpasvuo

UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Tulisijojen testaaminen

Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi

Tulisijan ja savupiipun valinta

Jätteenpolton ja sen vaihtoehtojen. terveysvaikutukset. Kansanterveyslaitos, Kuopio. akatemiatutkija. Jouni Tuomisto.

BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN LISÄYKSEN VAIKUTUS KUOPION ILMANLAATUUN VUONNA 2020

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Aluefoorumi Kuopio

Miten sinun kodissasi poltetaan puuta?

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Raahen Lapaluodosta määritetään vuodesta toiseen Suomen suurimmat BaP pitoisuudet Miten tulkitsen tuloksia?

Opas puunpolttoon. Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster

OPPAITA 6:2008. Puun pienpolttoa koskevat terveydelliset ohjeet. Terveydeksenne.

Kaupassakäyntitutkimus

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit

Villähteen energiaselvitys

PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet

Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto

Pohjois-Karjala vähähiilisyyden eturintamassa

Kaija Blom suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kaija Blom

Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa

Rakennusten lämmitykseen käytetty energia

Haittakustannusmalli - taustaa. Väinö Nurmi Finnish Meteorological Institute

Millaista ilmaa pääkaupunkiseudulla hengitetään? Ilmanlaadun neuvontaa herkille kohteille Maria Myllynen,

Mittausasemat 2018

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Musta hiili arktisella alueella

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Pienpolton toksikologiset vaikutukset

Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

Biopolttoaineiden päästöjen ja palamisen tutkimus Kuopion yliopistossa

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi


Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa

Ennen kuin asennat uuden tulisijan Asennus ja tarkastus ennen käyttöä Savupiipun veto Ilman saanti Vaatimukset lattian suojalevylle Teknisiä tietoja

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Transkriptio:

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin Niko Karvosenoja Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastopaneelin mediatilaisuus, 22.5.2014

Nokipäästöt Suomessa Liikenteen päästöt vähentyneet uusille diesel-ajoneuvoille kohdistetun lainsäädännön ansiosta (EURO-tasot) Pienpoltolle ei vastaavaa lainsäädäntöä EURO 1 (1992 - ) Puhtaampi diesel-teknologia EURO 5 (2009 - ) Pakokaasujen jälkikäsittely Pienpolton päästöjen rajoituspotentiaali 2030 2

mg/mj mg/mj Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin (1/5) Huono poltto lisää päästöjä Huonon polton päästökertoimet moninkertaisia verrattuna normaaliin polttoon Varaava takka Pienhiukkaset (PM 1 ) Varaava takka Nokihiukkaset Normaali poltto Huono poltto Normaali poltto Huono poltto * Tissari ym., Itä-Suomen yliopisto 3

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin (2/5) Käyttäjän keinot hyvään palamiseen yksinkertaisia Kuiva ja puhdas polttopuu Riittävä palamisilma Säännöllisesti nuohottu tulisija 4

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin (3/5) Kuinka yleistä on huono poltto? Nuohoojien mielestä tulisijan käyttäjät keskimäärin: * Polttotaito: Huono 13 %, Kohtalainen 30 %, Hyvä 57 % Polttaa märkää puuta: 21 % Polttaa roskia: 29 % Tulisijan käyttäjät itse kokevat: ** Liian kostea puu on ongelma 12 % Tulisijaa käytetään maitopurkkien ja pahvien hävitykseen 10 % * Länsi-Uudenmaan nuohoojakysely 2014 ** HSY:n asukaskysely 2009 5

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin (4/5) Kuinka käyttäjien tapoihin voidaan vaikuttaa? Nuohoojien käyttäjäopastus, tiedotuskampanjat Nuohoojien HSY:n alueen pientaloasukkaille lämmityskaudella 2012/13 jakelema Opas puunpolttoon, toteutettu 2013/14 myös Kuopion, Mikkelin, Lappeenrannan ja Porvoon seuduilla Vastaavia kampanjoita myös muualla maailmassa 6

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin (5/5) Kuinka käyttäjien tapoihin voidaan vaikuttaa? Muita keinoja: Internet (esim. Kuntaliitto), muut mediat 7

mg/mj mg/mj Puhtaampi tulisijateknologia (1/2) Kehittyneemmillä tulisijoilla alhaisemmat päästöt Palotilan suunnittelu, vaiheistettu palamisilman syöttö, Kehittyneempiä tulisijoja on markkinoilla Pienhiukkaset (PM 1 ) Nokihiukkaset Perinteinen varaava takka Moderni varaava takka Perinteinen varaava takka Moderni varaava takka * Tissari ym., Itä-Suomen yliopisto 8

Puhtaampi tulisijateknologia (2/2) Kehittyneemmillä tulisijoilla alhaisemmat päästöt Lainsäädännöllä voitaisiin vaatia markkinoilla olevilta tulisijoilta kriteerit päästöjen suhteen EU:ssa on valmisteilla Ekosuunnittelu-direktiivi tulisijoille, voimaan aikaisintaan vuonna 2020 Monissa Euroopan maissa on voimassa kansallista lainsäädäntöä Tarkoittaisi kuluttajille hieman kalliimpia tulisijoja (ainakin alkuvaiheessa) 9

mg/mj Savukaasujen jälkikäsittely Savukaasuja puhdistamalla hyvin matalat päästöt Voimalaitoksissa käytössä olevia teknologioita on suunniteltu myös pientalokokoluokkaan Esim. sähkösuodatin (ESP) Nokihiukkaset MUTTA: Toistaiseksi vähän käyttökokemuksia Vaatii käyttäjältä puhdistamista ja huoltoa Ei juurikaan markkinoilla, kalliita Moderni tulisija Moderni tulisija + ESP * Lenz ym., DBFZ 10

Johtopäätökset Puun pienpoltto suurin nokipäästöjen lähde Suomessa Tulevaisuudessa osuus kokonaispäästöistä tulee kasvamaan Pienpolton päästöihin vaikuttaa tulisija ja käyttäjän toiminta Päästöjä on mahdollista vähentää lainsäädännön keinoin (markkinoille parempia tulisijoja) ja käyttöneuvonnalla (tiedotuskampanjat hyvistä polttotavoista) Tiedotuskampanjat on edullinen ja järkevä keino vaikuttaa päästöihin ja ilmanlaatuun Mahdollista kohdentaa kaupunkialueille, joilla saadaan suurimmat ilmanlaatuhyödyt Käyttäjälle hyötyjä päästöjen vähenemän lisäksi: polttopuuta kuluu vähemmän, tulisija pysyy puhtaampana ja kestää pidempään 11

Kiitos niko.karvosenoja@ymparisto.fi 12

Puun pienpolton pienhiukkaspäästöt ja mallinnettu ulkoilmapitoisuus Puun pienpoltto, primääriset PM 2.5 päästöt 2005 (tonnia/km 2 ) Mallinnettu PM 2.5 ulkoilmapitoisuus (µg/m 3 ) Karvosenoja ym. 2011. Integrated modeling assessments of the population exposure in Finland to primary PM2.5 from traffic and domestic wood combustion on the resolutions of 1 and 10 km. Air Qual Atmos Health 4:179 188 13