Kuopion ilmanlaatu vuonna 2015

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2015 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky

Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 ng/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä nanogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80 µg/m 3 ). Tämä edustaa summaa, kun tuntipitoisuuksista jotka ylittävät 80 µg/m 3, vähennetään 80 µg/m 3 ja erotukset lasketaan yhteen. Laskennassa otetaan huomioon klo 8.00 20.00 mitatut pitoisuudet. BaP BC C5H6 CO NMVOC NH3 NO NO2 NOx O3 PAH PM benzo(a)pyreeni mustahiili bentseeni hiilimonoksidi muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani ammoniakki typpimonoksidi typpidioksidi typen oksidit otsoni polyaromaattiset hiilivedyt hiukkaset PM2,5 hiukkaset joiden halkaisija on alle 2,5 µm PM10 hiukkaset joiden halkaisija on alle 10 µm ppb SO2 TRS VOC WHO miljoonasosa rikkidioksidi pelkistyneet rikkiyhdisteet haihtuvat orgaaniset yhdisteet Maailman terveysjärjestö

TIIVISTELMÄ Vuonna 2015 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 579 t, typen oksidien päästöt noin 2 200 t, hiilimonoksidipäästöt noin 5 300 t, hiilivetypäästöt noin 1 600 t ja hiukkaspäästöt noin 970 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset, tieliikenne, Savon Sellu Oy:n tehtaat sekä erilaiset hajapäästölähteet. Kaikkien keskeisten päästöjen määrät ovat olleet laskussa 2010-luvulla. Kokonaisuutena vuosi 2015 oli Pohjois-Savossa lähes kaksi asetta keskimääräistä lämpimämpi. Kylmä sään jaksoja oli koko vuonna erittäin vähän. ja sateisempi. Alkukeväästä oli varsin pitkä sateeton ajanjakso ja kevät eteni hitaasti yöpakkasten vuoksi. Alkukesä oli sateinen ja viileä, mutta elokuussa oli puolestaan lämmintä. Koko syksy oli lämmin ja talvisempi säätyyppi tuli vallitsevaksi vasta joulun tienoilla. Vuonna 2015 rikkidioksidin pitoisuudet Sorsasalossa olivat viime vuosien tapaan alhaisia. Typpidioksidin pitoisuudet olivat korkeimmillaan maaliskuussa sekä talvikuukausina ja elokuussa. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin liikenneympäristöissä Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla. Typpidioksidin pitoisuudet ovat olleet laskussa aina 1990-luvu alusta saakka. Otsonin pitoisuudet vuonna 2015 olivat samaa tasoa kuin, mitä ne ovat olleet koko 2000-luvun. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin keväällä ja alkukesästä, jolloin ilmakehässä on otollisimmat olosuhteet otsonin muodostumiselle. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot ylittivät kansallisen ohjearvon maalis- ja huhtikuussa Tasavallankadulla ja Sorsasalon teollisuusalueella. Vuorokausikeskiarvoa koskevan raja-arvotason 50 μg/m 3 ylityksiä mitattiin selvästi eniten Sorsasalon teollisuusalueella. Seuraavaksi eniten ylityksiä mitattiin Tasavallankadulla ja Maaherrankadulla. Vuonna 2015 katupölyn suhteen tilanne oli varsin samanlainen kuin vuonna 2014. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat jonkin verran laskeneet 2010-luvulla. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo alitti selvästi altistumisen vähentämistavoitteen 8,5 μg/m 3. Pienhiukkasista suuri osa on Kuopion seudulla kaukokulkeumaa. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Sorsasalossa olivat samaa tasoa kuin parina edellisenä vuonna. Haminalahdessa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2015 alhaisempia kuin vuosina 2013-2014.

Kokonaisuutena Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli vuonna 2015 pääosan vuotta hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensi maalishuhtikuun katupölyjakso sekä syksyn vähäisempi katupölyjakso. Heikointa ilmanlaatu oli Sorsasalon teollisuusalueella, missä erityisesti kohonneet hengitettävien hiukkasten pitoisuudet heikensivät ilmanlaatua keväällä ja kesällä. Tällä alueella hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia kohottaa alueen raskas liikenne, joka nostaa katupölyä ilmaan. Muutoin Kuopion ilmanlaatuun vaikuttaa valtaosin tieliikenteen päästöt. Haminalahdessa kaatopaikan hajuhaitat heikensivät ilmanlaatu ensisijaisesti talvella, keväällä ja kesällä. Ajoittain Kuopion ilmanlaatua heikentävät myös kaukokulkeutuvat epäpuhtaudet, lähinnä otsoni ja pienhiukkaset. Otsonin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan keväällä ja alkukesästä. Niiralan pientaloalueella tehdyn mittauskampanjan tulokset osoittivat, että tällä suhteellisen suurella kaukolämpöverkon ulkopuolella olevalla alueella, ilmanlaatu oli heikoin talvikuukausina ja pakkasjaksojen aikana. Tällöin koholla olivat kaikki epäpuhtaudet, jotka voidaan yhdistää puun polttoon. Näitä ovat etenkin pienhiukkaset, mustahiili, bentseeni ja bentso(a)pyreeni. Typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Niiralassa olivat selvästi alhaisempia kuin muualla kaupungissa.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET.. 4 MITTAUSPISTEET... 7 PÄÄSTÖT.....8 Yleistä... 8 Rikkidioksidipäästöt... 9 Typen oksidien päästöt... 10 Hiilimonoksidipäästöt... 11 Hiukkaspäästöt... 12 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt... 13 Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen päästöt... 14 Kasvihuonekaasupäästöt... 15 Metallipäästöt... 17 SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 2015... 17 RIKKIDIOKSIDI (SO2)... 20 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 20 Rikkidioksidin ptoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 21 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 22 TYPEN OKSIDIT (NOX)... 24 Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.... 24 Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 26 Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 27 OTSONI (O3).. 29 Muodostuminen.. 29 Otsonin pitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin.....30 HIUKKASET (PM)....32 Yleistä... 32 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin..34 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin.35 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 38 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin. 39 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin. 40 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin.. 41 Pölyepisodit Kuopiossa vuonna 2015... 41

PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS)... 45 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 45 ILMANLAATUINDEKSI... 47 Yleistä... 47 Ilmanlaatuluokat Kuopiossa vuonna 2015... 48 TULOKSET NIIRALAN ASUNTOALUEEN MITTAUSKAMPANJASTA... 50 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 56 LIITTEET LIITE 1 Ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot 58 LIITE 2 Mittausasemien kuvaukset. 60 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 4 LIITE 5 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus 67 Rikkiyhdisteiden päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2015. 69 Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2015. 70 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2015. 71 LIITE 6 Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2015. 72 LIITE 7 Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2015.. 73 LIITE 8 LIITE 9 Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa vuosina 1990-2015. 74 Raskasmetallipäästöt Kuopiossa vuosina 1992-2015. 75 LIITE 10 Tunnusluvut vuosien 2010-2015 mittauksista 76 LIITE 11 Pitoisuustuuliruusut Haminalahden, Niiralan, Tasavallankadun ja Sorsasalon mittausasemilta.. 91

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa vuonna 2015 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut. Mittaukset on toteutettu osana Kuopion ja Varkauden ilmanlaadun yhteisseurantaa, jonka kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion kaupungin ja Keski-Savon ympäristötoimen (Leppävirran kunta) lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset Kuopiosta ja Varkaudesta erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittauksiin on hankittu alihankintana palveluja JPP Kalibrointi Ky:ltä. Raportoinnista ja esitetyistä johtopäätöksistä on vastannut FM Erkki Pärjälä. Tulosten käsittelyyn on osallistunut ins. ylempi AMK Juha Pulkkinen.

ILMANLAADUN ARVIOINTI 2 Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja mulla luonnonsuojelualueilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta.

3 Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 164/2007 ja 38/2011 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. Voimassa olevat ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot on esitetty liitteessä 1.

4 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM2,5). Vähäisempää vaikutusta on typpidioksidilla (NO2) ja ulkoilman otsonilla (O3). Myös PAH-yhdisteille (benzo(a)pyreeni, BaP) altistumisella voi joillakin olla terveydellistä merkitystä alueilla, joilla altistutaan puunpolton savukaasuille. (Kuva EEA, 2013) Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä musta hiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen.

5 Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Otsoni (O 3) Typen oksidit (NO x) Rikkidioksidi (SO 2) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. NO 2 voi aiheuttaa verenkiertoelin ja hengitystieoireita, jotka ovat sidoksissa ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Heikentää näkyvyyttä. Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja edistää vesi- ja maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Edistää ilmakehän lämpenemistä. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Muodostaa nitraatteja, jotka hidastavat lämpenemistä. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää.

6 Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Toimii otsonin muodostuksessa esiasteena. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia ja otsonia, jotka ovat kasvihuonekaasuja. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Bentseeni (C 6H 6) PAH-yhdisteet (bentzo-apyreeni, BaP) Metallit Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa iho-oireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Edistää otsonin ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia.

7 MITTAUSPISTEET Vuonna 2015 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Haminalahdessa, Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla, Tasavallankadulla ja Sorsasalossa. Lisäksi Niiralassa toteutettiin reilun vuoden mittainen kampanjaluonteinen mittausjakso, jossa pyrittiin selvittämään puun pienpolton vaikutuksia kaukolämpöverkon ulkopuolella olevan pientaloalueen ilmanlaatuun. Säätiedot ovat olleet käytettävissä Haminalahden, Niiralan, Tasavallankadun ja Sorsasalon mittausasemilta. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET KUOPIOSSA VUONNA 2015 Mittausasema Edustavuus SO 2 TRS NOx O 3 PM 10 PM 2,5 VOC PAH BC hiukkaslukumäärä Haminalahti teollisuus/maaseutu x Kasarmipuisto kaupunkitausta/keskusta x x x x Niirala kaupunkitausta/esikaupunki x x x x x x x Maaherrankatu liikenne/keskusta x x Tasavallankatu liikenne/esikaupunki x x Sorsasalo teollisuus/esikaupunki x x x

8 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 2. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi PÄÄSTÖT Yleistä Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset keskeisellä kaupunkialueella ovat Haapaniemellä Kuopion Energia Oy:n voimalaitokset ja Sorsasalossa Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehdas ja voimalaitos. Hieman kaupunkialueen ulkopuolella Hepomäen ja Heinälammnrinteen alueella toimii useita paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavia laitoksia: Heikki Hiltusen kivenlouhimo- ja murskaamo, Lemminkäinen Infra Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, NCC Roads Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Rudus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Savon Kuljetus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiasema, Jätekukko Oy:n jätekeskus ja Pelastusopiston harjoitusalue. Savon Voima Oyj:llä on lisäksi 5 kpl kaukolämpökeskuksia Nilsiän taajamassa. Päästötiedot on esitelty tarkemmin liitteissä 3-9. Erityisesti erilaisten hajapäästöjen laskentaperusteet ovat vaihdelleet huomattavastikin, mistä johtuen eri vuosille raportoitujen hajapäästöjen määrät poikkeavat toisistaan paljonkin. Tässä yhteenvedossa päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan (viimeisin päivitys vuodelta 2013). Päästöissä ovat mukana myös haja-asutusalueiden päästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti liikenteen päästöissä ja hajapäästöissä.

t / a 9 Rikkidioksidipäästöt Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 2015 olivat noin 570 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet edelleen 2010-luvulla, kun ne sitä ennen olivat varsin vakaalla tasolla lähes 20 vuotta. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten päästöt olivat vuonna 2015 noin 130 t pienemmät kuin vuonna 2014. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta. Rikkidioksidin puoliintumisaika ilmakehässä on muutamia päiviä. Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 1986-2015 KUOPION ENERGIA OY YHT. 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 SAVON SELLU OY SAVON VOIMA OYJ YHT. MUUT LAITOKSET KIINT. KOHT. LÄMMITYS TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT* Ylivoimaisesti tärkein rikkidioksidin päästölähde Kuopiossa on Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos. 7 % Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 2015 1 % 1 % 2 % ATRIA OYJ 9 % KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY SAVON VOIMA OYJ YHT. 80 % KIINT. KOHT. LÄMMITYS MUUT

1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 t / a 10 Typenoksidien päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2015 olivat Kuopiossa noin 2 200 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet varsin tasaisesti 1980-luvun lopulta saakka. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO2). Typen oksidien puoliintumisaika alailmakehässä on muutamia tunteja, koska ne ovat varsin reaktiivisia yhdisteitä. 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Typen oksidien päästöt Kuopiossa v. 1988-2015 KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Kuopiossa vuonna 2015 olivat Kuopion Energia Oy:n voimalaitokset, tieliikenne ja Savon Sellu Oy:n voimalaitos. Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuonna 2015 7 % 6 % 15 % 25 % 26 % 21 % KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET MUUT

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 11 Hiilimonoksidipäästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 2015 olivat noin 5 300 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet varsin tasaisesti 1980-luvun lopulta saakka, erityisesti tieliikenteessä. Vaihtelua kokonaispäästöihin on eri vuosina aiheuttanut se, että arviot erityisesti työ- ja maatalouskoneiden päästöistä ja hajapäästöistä ovat muuttuneet. Ilmakehässä hiilimonoksidi hapettuu hiilidioksidiksi. Puoliintumisaika on noin kolme kuukautta, minkä vuoksi se ehtii osallistua myös otsonin muodostumisreaktioihin ilmakehässä. 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 1986-2015 TEOLLISUUS KIINT. KOHT. LÄMMITYS TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin henkilöautoliikenteestä sekä kiinteistökohtaisesta lämmityksestä, lähinnä puun pienpoltosta. Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 2015 3 % 1 % 16 % 5 % 36 % 39 % TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESILIIKENNE TEOLLISUUS MUUT

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 12 Hiukkaspäästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2014 olivat noin 970 tonnia. Päästöt ovat jonkin verran pienentyneet 2010-luvulla, kun ne sitä ennen ovat olleet melko vakaalla tasolla lähes 20 vuotta. 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Hiukkaspäästöt Kuopiossa v. 1986-2015 KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT Uusimpien arvioiden mukaan Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä ja kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksista suurin päästölähde on Savon Sellu Oy:n voimalaitos. Pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi erityisesti keväisin ja vähemmässä määrin myös syksyllä ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ajoittain myös kaukokulkeuma, aina Suomen rajojen ulkopuolelta saakka. Kuopion kokonaishiukkaspäästöistä noin 70 % on hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja noin 50 % pienhiukkasia (PM2,5).

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Päästö (t/a) 13 1 % Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2015 4 % 41 % 9 % 3 % 40 % KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT MUUT 2 % Selvitysten mukaan Kuopion pienhiukkasista noin 55 % on kaukokulkeumaa, noin 25 % on peräisin puun pienpoltosta, noin 15 % liikenteestä ja loput noin 5 % on peräisin mm. maaperästä Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Merkittävimmät rikkivedyn (H2S) päästölähteet Kuopiossa ovat Savon Sellu Oy:n tehtaat Sorsasalossa ja Jätekukko Oy:n jätekeskus Heinälamminrinteellä Haminalahdessa. Savon Sellu Oy:n rikkivetypäästöt vuonna 2015 olivat 6 tonnia laskettuna rikkinä. Savon Sellu Oy:n rikkivetypäästöt ovat viime vuosina olleet alhaisempia kuin 2000-luvun alussa. Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen rikkivetypäästön tarkkaa määrää ei tiedetä. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Savon Sellu Oy:ltä v. 1990-2015

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 14 Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen päästöt Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC = Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa ilmassa valokemiallisissa hapettimia reagoidessaan auringon valon vaikutuksesta typen oksidien kanssa. Niihin sisältyvät kloori- ja fluorihiilivetyjä lukuun ottamatta käytännössä kaikki orgaaniset yhdisteet, joiden höyrynpaine on niin korkea, että ne esiintyvät kaasuina ulkoilman lämpötiloissa. Osa niistä on kuitenkin puolihaihtuvia ja esiintyvät olosuhteista riippuen myös hiukkasmuodossa. VOC-yhdisteitä ovat mm. monet hiilivedyt, alkoholit, ketonit, aldehydit, esterit ja eetterit Usein metaani (CH4) rajataan pois VOC -yhdisteistä. VOC -yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuspotentiaalinsa johdosta. VOC-yhdisteet ovat peräisin mm. erilaisista palamisreaktioista, liikenteen pakokaasuista, teollisuudessa erityisesti liuotinten käytöstä ja pientalojen lämmityksestä. VOC-yhdisteille on myös luontoperäisiä päästölähteitä, etenkin kasvillisuudesta. Vuonna 2015 Kuopion hiilivetypäästöt olivat noin 1 600 t. Päästöt ovat pienentyneet selvästi 2000-luvulla. Tosin vuonna 2015 päästöt olivat hieman suuremmat kuin kahtena edellisenä vuonna teollisuuden kasvaneiden päästöjen vuoksi. Kokonaispäästöjen vaihteluun on jonkin verran vaikuttanut se, että erityisesti arvio hajapäästöjen määrästä on vaihdellut. 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Hiilivetypäästöt Kuopiossa v. 1986-2015 TEOLLISUUS TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT Kuopiossa VOC-päästöistä noin 65 % arvioidaan tulevan erilaisista hajapäästöistä mukaan lukien kiinteistökohtainen lämmitys. Muita merkittäviä päästölähteitä ovat tieliikenne sekä työ- ja maatalouskoneet.

15 Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuonna 2015 9 % 3 % 13 % TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS 34 % 31 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT TEOLLISUUS 10 % VESI- JA RAIDELIIKENNE Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasuja, joiden päästöihin ihmisen toiminta vaikuttaa, ovat mm. hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sitä vapautuu myös ja puuta poltettaessa, mutta tätä ei oteta taseita laskettaessa huomioon, sillä metsät ja suot sitovat hiilidioksidia. Kuopiossa merkittävimmät hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. Viimeisimmät vahvistetut tiedot kasvihuonekaasupäästöistä ovat vuodelta 2014. Vuoden 2015 päästötieto on ennakkoarvio. Kuopion kasvihuonekaasupäästöt ovat olleet laskussa johtuen lähinnä siitä, että kaukolämmön ja sähkön tuotannossa turvetta on korvattu puupohjaisilla polttoaineilla. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2015 päästöt ovat pienentyneet 36 % vuoden 1990 tilanteesta.

Päästö (tuhatta tonnia/a) 16 KUOPION KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990-2015 1200 1000 800 600 400 200 0 1990 2006 2008 2009

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kg / a 17 Metallipäästöt Metalleja ovat mm. arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, vanadiini, nikkeli, lyijy ja sinkki. Metalleja pääsee ilmaan energiantuotannosta ja metalliteollisuuden prosesseista. Ilmassa ne ovat joko kaasumaisessa olomuodossa tai hiukkasina ja hiukkasiin sitoutuneena. Eri metallien päästöt ovat tilastojen mukaan kasvaneet selvästi 2000-luvulla, mutta täytyy huomata, että päästöarvioihin sisältyy huomattavasti epävarmuuksia. 8000,0 Metallipäästöt Kuopiossa v. 2000-2014 7000,0 6000,0 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 1000,0 0,0 Vanadiini (V) Sinkki (Zn) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Kupari (Cu) Kromi (Cr) Kadmium (Cd) Elohopea (Hg) Arseeni (As) SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 2015 Suomen keskilämpötila vuonna 2015 oli lähes 2 astetta pitkän ajan (1981-2010) keskiarvon yläpuolella. Marras- ja joulukuu olivat Suomen mittaushistorian lämpimimmät. Kylmän sään jaksoja vuonna 2015 oli erittäin vähän. Tammikuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi talvikuukausi, joskin kuukaudelle oli ominaista suuret lämpötilan vaihtelut, kun kylmät ja lauhat jaksot vuorottelivat. Tammikuun sademäärä oli varsin suuri. Harvinaisen lauha säätila jatkui helmikuussa, kun keskilämpötila Itä-Suomessa oli lähes 7 astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi. Lumitilanne helmikuun lopussa oli Itä-Suomessa tavanomainen. Lauha säätila jatkui myös maaliskuussa. Maaliskuun puolessa välissä oli lähes kaksi viikkoa pitkä sateeton jakso, jolloin lämpötilan vaihtelu oli suurta nollan molemmin puolin. Maan keskiosissa lumi suli hitaasti ja maaliskuun lopulla saatiin vielä uutta luntakin Pohjois-Savossa. Huhtikuu oli noin asteen

oc 18 keskimääräistä lämpimämpi. Kuopion seudulla lumipeite oli lähes kokonaan sulanut huhtikuun puolessa välissä. Viimeiset lumet sulivat kuitenkin hitaasti yöpakkasten vuoksi. Kuopion seudulla saatiin lyhytaikainen lumipeite vielä aivan huhtikuun lopussakin. Kevät päättyi sateiseen ja tuuliseen toukokuuhun, joka oli kuitenkin itä-suomessa lämmin, Koko kevät oli varsin sateinen Kesä- ja heinäkuu olivat matalapainevoittoisia ja viileitä. Kesä päättyi kuitenkin lämpimään säähän elokuussa Syksy alkoi selvästi tavanomaista lämpimämmässä säässä. Lokakuu oli vähäsateinen ja aurinkoinen. Ensimmäiset yöpakkaset mitattiin lokakuussa. Talven tulo kuitenkin pitkittyi, kun marras- ja joulukuu olivat edelleen poikkeuksellisen lauhoja. Tosin ensilumi saatiin marraskuun puolen välin jälkeen, mutta se suli pois kuukauden loppuun mennessä. Pysyvä lumipeite Pohjois-Savoon saatiin vasta joulukuun 23. päivänä. Talvisempi säätyyppi tuli vallitsevaksi joulun jälkeen. 40 30 20 10 0-10 -20-30 Ilman lämpötilat Kuopion mittausasemilla vuonna 2015 Haminalahti Niirala Sorsasalo Tasavallankatu

mm 19 Sademäärä Kuopion Maaningalla vuonna 2015 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Vallitsevat tuulet Kuopiossa vuonna 2015 olivat etelä-kaakosta sekä lounaasta ja lännestä. Kaupunkialueen maaston huomattavan korkeusvaihtelun sekä suurten vesistöjen läheisyyden vuoksi paikalliset meteorologiset olosuhteet voivat kuitenkin poiketa paljonkin eri puolilla kaupunkia eri vuodenaikoina.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 20 RIKKIDIOKSIDI (SO2) Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Rikkidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. SO 2, Suomi tunti 250 µg/m 3 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa SO 2, Suomi vuorokausi 80 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa SO 2, WHO 10 min 500 µg/m 3 SO 2, WHO vuorokausi 20 µg/m 3 Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot 3-39 250 Vuorokausiarvot 2-14 80 Korkeimmillaan pitoisuudet olivat keväällä ja kesällä, kuten aiempinakin vuosina. Tämä johtuu Savon Sellu Oy:n tehtaiden suhteellisen viileiden savukaasujen leviämisolosuhteista vesistön äärellä kesäolosuhteissa. 300 Rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa vuonna 2015 250 200 150 100 50 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo

21 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 350 µg/m 3 Saa ylittyä 24 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuorokausi 125 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa vuodessa Väestön varoituskynnys (*) tunti 500 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu vuosi 20 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) talvikausi (1.10.-31.3.) 20 µg/m 3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat SO 2 Korkein mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo 59 350 0 24 vuorokausikeskiarvo 18 125 0 3 Rikkidioksidipitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuihin kriittisiin tasoihin olivat SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo 1,9 20 Talvikauden keskiarvo (1.10.2013-31.3.2014) 2,4 20 Rikkidioksidipitoisuuksia Sorsasalossa on mitattu muutamina vuosina 1990-luvulla ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 alkaen. Pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat 1990-luvulla selvästi korkeampia kuin, mitä on mitattu 2000-luvulla. 2000-luvulla vuosikeskiarvot ovat olleet tasoa 1-3 ug/m 3.

Pitoisuus (ug/m3) 22 25 SO 2 vuosikeskiarvot Sorsasalossa v. 1991-2015 20 15 10 Sorsasalo Raja-arvo 5 0 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy tunti 75 µg/m 3 50 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa kalenterivuodessa Kasvillisuuden suojelu (*) talvikausi (1.10.- 31.3.) 12 µg/m 3 8 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Rikkidioksidin tuntiarvo on ylittänyt ylemmän arviointikynnyksen 2000- luvulla vuosina 2004-2005, 2007, 2010 ja 2012. Lisäksi alempi arviointikynnys on ylittynyt 2000-luvulla vuosina 2000-2003, 2008-2009 ja 2014. Sen sijaan talvikauden keskiarvo on selvästi alittanut molemmat arviointikynnykset 2000-luvulla.

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 SO2 µg/m3 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Pitoisuus (ug/m3) 23 350 SO2 vuoden 4. korkein tuntiarvo Sorsasalossa v. 1991-2015 300 250 Sorsasalo 200 150 100 50 Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 0 12 SO2 talvikauden (1.10.-31.3.) keskiarvot Sorsasalossa v. 2001-2015 10 8 Sorsasalo 6 4 2 Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 0

24 TYPEN OKSIDIT (NOX) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Typpidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. NO 2, Suomi tunti 150 µg/m 3 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa NO 2, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa NO 2, WHO tunti 200 µg/m 3 NO 2, WHO vuosi 40 µg/m 3 Kuopiossa Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat NO 2 Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m3) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m3) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m3) Ohjearvo (μg/m3) Tuntiarvot 22-97 36-111 35-77 150 Vuorokausiarvot 10-46 16-64 21-46 70 Typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan maaliskuussa sekä talvikuukausina ja elokuussa. Vuonna 2014 pitoisuustasoissa ei eri mittausasemien välillä ollut kovin suuria eroja. Hieman muita alhaisempia pitoisuuksia mitattiin Kasarmipuistossa, mikä on ns. kaupunkitausta-asema ja kuvaa siten keskimääräisiä pitoisuuksia kaupunkialueella. Tasavallankadun ja Maaherrankadun tulokset kuvaavat pitoisuuksia liikenneympäristössä kadun välittömässä vaikutuspiirissä.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 25 Typpidioksidipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2015 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 2015 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo Typpidioksidipitoisuudet Tasavallankadulla vuonna 2015 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo

26 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 200 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuosi 40 µg/m 3 Väestön varoituskynnys (*) tunti 400 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) vuosi 30 µg/m 3 Lasketaan NO x:na (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) NO + NO 2 laskettuna NO 2:ksi. Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat NO 2 Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä 126 131 88 200 0 18 suurin tuntikeskiarvo vuosikeskiarvo 10 14 16 40 - - Typen oksidien (NO + NO2) pitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon olivat NO X Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeski-arvo (NO+NO 2) 17,8 25,0 44,4 30 Typenoksidien (NO + NO2) kriittinen taso ylittyi Tasavallankadun mittausasemalla. Typenoksidien kriittinen taso on kuitenkin annettu kasvillisuuden suojelemiseksi ja sitä ei sellaisenaan sovelleta taajamissa. Typen oksideja on mitattu Kasarmipuistossa keskustassa neljää välivuotta lukuun ottamatta vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 1994 mittausasema

Pitoisuus (µg/m 3 ) 27 siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut jossain määrin vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Maaherrankadulla typen oksidien mittauksia on tehty aiemmin vuosina 2004-2005 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2007 lähtien. Tasavallankadulla mittaukset aloitettiin vuonna 2010. Typpidioksidipitoisuudet laskivat keskustassa 1980-luvun lopusta selvästi aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Sen jälkeen pitoisuudet ovat olleet lievässä laskussa. Vuonna 2015 typpidioksidin vuosikeskiarvo olivat samaa tasoa kuin vuonna 2014. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat Kuopion kaupunkialueella lähes yksinomaan peräisin tieliikenteestä. NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1989-2015 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Raja-arvo Typen oksidien pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy, NO 2 Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu, NO x (*) Alempi arviointikynnys Huom. tunti 140 µg/m 3 100 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuod essa vuosi 32 µg/m 3 26 µg/m 3 vuosi 24 µg/m 3 19,5 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla

Pitoisuus (ug/m3) 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Pitoisuus (ug/m3) 28 Typpidioksidin tuntiarvo on ylittänyt alemman arviointikynnyksen 2000- luvulla Tasavallankadulla vuosina 2010 ja 2011, kun otetaan huomioon, että tuntiarvo saa ylittää raja-arvon 18 kertaa kalenterivuodessa. Maaherrankadulla alempi arviointikynnys on ylittynyt vuosina 2008 ja 2010 ja sitä on sivuttu vuosina 2011 ja 2013. Kasarmipuistossa alempi arviointikynnys on ylittynyt vuonna 2004. 160 140 120 NO2 19. korkein mitattu tuntikeskiarvo Kuopiossa v. 1984-2015 Kasarmi puisto Maaherran katu 100 80 60 40 20 0 Tasavallankatu Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typpidioksidin vuosikeskiarvo on ylittänyt ylemmän arviointikynnyksen Tasavallankadulla vuonna 2010. Muutoin vuosikeskiarvo on jäänyt alle alemman arviointikynnyksen kaikilla mittausasemilla viime vuosina. 80 70 NO2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1989-2015 60 50 40 30 20 10 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 0

µg/m3 29 Typen oksidien (NO+NOx) ylempi arviointikynnys on ylittynyt Tasavallankadulla ja Maaherrankadulla joka vuosi vuoden 2010 jälkeen. Kasarmipuistossa alempi arviointikynnys on ylittynyt viimeksi vuonna 2010. Typen oksidien vuosikeskiarvoa ei kuitenkaan sovelleta kaupunkiympäristöön. 60 NO + NO2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1997-2015 50 40 30 20 10 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Ylempi arviointi-kynnys Alempi arviointi-kynnys 0 OTSONI (O3) Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivety-yhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Myös metaanilla ja (CH4) ja hiilimonoksidilla (CO) on merkitystä otsonin muodostumisessa. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla kaupunkikeskustoissa, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä, kuten maaseudulla.

30 Otsonin terveysvaikutuksista Korkeat alailmakehän otsonipitoisuudet ovat yhteydessä astamaan ja muihin hengitystieoireisiin sekä lisääntyneisiin hengitystie-infektioihin. Pitkäaikainen altistus korkeille otsonipitoisuuksille voi heikentää keuhkojen toimintaa ja lisätä ennenaikaista kuolleisuutta. Terveysvaikutuksille alttiita riskiryhmiä oavt erityisesti lapset, vanhukset ja kroonisista hengitystie- ja sydänsairauksista kärsivät. Otsonipitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvo otsonille on O 3, WHO Viiteaika Ohjearvo Huom. 8 tunnin liukuva keskiarvo 100 µg/m 3 Ilmanlaatuasetuksen mukaiset otsonin tavoite- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Tavoite- tai kynnysarvo Terveydensuojelu Kasvillisuuden suojelu Pitkän ajan tavoite terveydensuojelulle vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo AOT40 maalisheinäkuussa vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo AOT40 maalisheinäkuussa Pitkän ajan tavoite kasvillisuuden suojelulle 6 000 (µg/m 3 )*h Väestön tiedotuskynnys tunti 180 µg/m 3 Väestön varoituskynnys tunti 240 µg/m 3 Huom. 120 µg/m 3 Saa ylittyä 25 päivänä kolmen vuoden aikana 18 000 (µg/m 3 ) *h viiden vuoden keskiarvona 120 µg/m 3

Pitoisuus (ug/m3) 31 Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa tavoitearvoihin olivat seuraavat O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä kolmen vuoden keskiarvona 8 tunnin keskiarvot 60-84 120 0 25 O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 h ) viiden vuoden keskiarvona AOT40 116 6 000/18 000 Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa väestölle tiedottamiskynnykseen olivat seuraavat O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Väestön tiedottamiskynnys (μg/m 3 ) Tuntiarvot 63-91 180 Otsonipitoisuudet olivat korkeimmillaan maalis-heinäkuussa. Yleensä olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat keväällä ja alkukesästä. Tällöin myös kaukokulkeuma on suurinta. 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2015 Tuntiarvo (mg/m3) 8 h keskiarvo (mg/m3) liukuva Väestön tiedottamiskynnys Tavoitearvo 8 h keskiarvolle Säännölliset otsonimittaukset aloitettiin Kasarmipuistossa vuonna 1997. Otsonipitoisuudet ovat olleet keskimäärin hieman kasvussa. Vuonna 2015 otsonin vuosikeskiarvo oli samaa tasoa kuin vuonna 2014.

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pitoisuus (ug/m3) 32 O 3 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 1998-2015 60 50 Keskiarvo 40 30 20 10 0 HIUKKASET (PM) Yleistä Ilmassa olevat hiukkaset voidaan jakaa useisiin fraktioihin niiden koon mukaan. Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat peräisin pääosin hiekoitushiekasta, tiesuolasta, teiden ja katujen asfalttipinnasta, maanpinnasta, autojen jarruista ja renkaista ja myös erilaisista teollisuuden prosessipäästöistä. Pienhiukkaset (PM2,5) ovat puolestaan peräisin pienpolton ja autojen pakokaasuista, energiantuotantolaitosten lentotuhkasta sekä metsä- ja maastopaloista. Paitsi että ilmakehässä olevista hiukkasista osa on peräisin suorista päästöistä energiantuotannosta, teollisuusprosesseista, liikenteestä ja erilaisista hajapäästöistä (primäärihiukkaset), osa hiukkasista on peräisin kaasumaisista epäpuhtauksista (SO2, NOx, NH3 ja VOCyhdisteet), kun ne reagoivat ilmakehässä (ns. sekundääriset hiukkaset). Suomessa pienhiukkasista valtaosa on tällaisia kaukokulkeutuvia sekundäärihiukkasia maan rajojen ulkopuolelta.

33 (Kuva EPA, 2014) Ilmakehän hiukkasmateriaalista osa on epäorgaanista (kuten ammonium-, nitraatti- ja sulfaatti-ionit). Euroopassa taustailmassa PM10:stä noin 1/3 ja PM2,5:stä noin ½ on epäorgaanista. Vastaavista orgaanista ainesta taustailmassa on PM10:stä noin 1/5 ja PM2,5:stä noin 1/3. Orgaaninen aines koostuu sadoista yksittäisistä yhdisteistä. Hiukkasten terveysvaikutuksista Hiukkasten terveysindikaattorina pidetään hengitettävien hiukkasten (PM 10) ja pienhiukkasten (PM 2,5) massapitoisuutta. Hengitettävät hiukkaset vaikuttavat ylähengitysteihin ja keuhkoihin. Pienhiukkaset puolestaan voivat kulkeutua syvälle hengitysteihin ja verenkiertoon. Hiukkasilla on monenlaisia terveysvaikutuksia. Ne ovat yhteydessä astmaan, hengitystie-elinten tulehduksiin, lapsilla keuhkojen kehitykseen, alentuneeseen lasten syntymäpainoon ja ennenaikaiseen kuolemaan. Hiukkasille ei ole olemassa haitatonta pitoisuustasoa, jota pienemmissä pitoisuuksissa ei ilmenisi terveyshaittoja. Hiukkasten aiheuttamia välittömiä terveyshaittoja ovat silmien, nenän ja kurkun ärsytys, ja hengitystietulehdukset. Altistuminen hiukkasille voi myös aiheuttaa päänsärkyä ja allergisia oireita. Pitkäaikainen altistus korkeille hiukkaspitoisuuksille voi aiheuttaa kroonisia hengityselinsairauksia, keuhkosyöpää, sydänsairauksia ja jopa vaurioita aivoihin, hermostoon, maksaan ja munuaisiin.

34 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM10) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 10, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa PM 10, WHO vuorokausi 50 µg/m 3 99 % persentiili PM 10, WHO vuosi 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM 10 Vuorokausiarvo Ohjearvo (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Sorsasalossa (μg/m 3 ) 9-47 70 11-70 70 16-114 70 13-179 70 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan maalishuhtikuussa katupölyjakson aikaan, jolloin hengitettävien hiukkasten ohjearvo 70 ug/m 3 ylitettiin Tasavallankadun ja Sorsasalon mittausasemilla. Sorsasalossa katupölyä oli ilmassa aina keskikesään saakka. Sorsasalossa ohjearvo ylittyikin maalis- ja huhtikuun lisäksi myös touko- ja heinäkuussa. Sorsasalossa pölyämistä aiheutti Savon Sellu Oy:n tehtaille ja Ekokem-Palvelut Oy:n jätekeskukselle suuntautuva raskas liikenne. Osa näille laitoksille johtavasta Selluntiestä on päällystämätöntä, mikä lisää pölyhaittaa. Lisäksi mittausaseman lähistölle Selluntielle varisee puutavara-autoista kiintoainesta, joka kuivalla säällä kohoaa ilmaan autoliikenteen myötävaikutuksella.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 35 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Kuopiossa vuonna 2015 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Ohjearvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 10, raja-arvo vuorokausi 50 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa PM 10, raja-arvo vuosi 40 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat seuraavat PM 10 Kasarmipuisto Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 53 50 2 35 Vuosikeskiarvo 9 40 - - PM 10 Maaherrankatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 120 50 12 35 Vuosikeskiarvo 12 40 - -

Ylitysten lukumäärä (kpl/a) 36 PM 10 Tasavallankatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 144 50 17 35 Vuosikeskiarvo 16 40 - - PM 10 Sorsasalo Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 189 50 35 35 Vuosikeskiarvo 23 40 - - Raja-arvotason 50 ug/m 3 ylittäviä vuorokausikeskiarvoja mitattiin vuonna 2015 kaikilla mittausasemilla hieman enemmän kuin vuosina 2013-2014. Sorsasaloa lukuun ottamatta valtaosa ylityksistä mitattiin kevään katupölyjakson aikaan maalis-huhtikuussa. Myös marras- ja joulukuussa mitattiin yhteensä 3 katupölystä aiheutuvaa ylitystä (2 kpl Maaherrankadulla ja yksi Tasavallankadulla). Pakkasinversion aikaisia ylityksiä vuonna 2015 oli 2 kpl Tasavallankadulla. Nämä ylitykset mitattiin tammi- ja helmikuussa. 100 Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset v. 2009-2015 80 60 40 20 0 2009 Kasarmipuisto Tasavallankatu Maaherankatu Sorsasalo Sallitut ylitykset (35 kpl/a) Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu keskustassa säännöllisesti vuodesta 1990 alkaen. Kasarmipuiston mittausasemalla mittaukset aloitettiin vuonna 1994. Maaherrankadulla mittaukset

1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Pitoisuus (ug/m3) 37 aloitettiin vuonna 2006. Tasavallankadulla ja Sorsasalossa mittaukset aloitettiin puolestaan vuonna 2010. Pitoisuudet Kasarmipuistossa kuvastavat keskimääräistä tasoa Kuopion keskustassa. Maaherrankadun pitoisuudet kuvaavat tasoa keskustan vilkkaiden katujen lähialueella. Tästä syystä pitoisuudet Maaherrankadulla ovatkin olleet korkeampia kuin Kasarmipuistossa. Tasavallankadun hiukkaspitoisuudet kuvaavat tilannetta liikenteen eniten kuormittamalla alueella Kuopiossa. Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin vaikuttaa kuitenkin jossain määrin myös viereisen Niiralan asuntoalueen lämmityksen päästöt (ks. liite 11). Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat olleet selvästi korkeampia kuin keskustassa. Sorsasalossa hengitettävien hiukkasten keskimääräiset pitoisuudet vuosina 2010-2011 olivat erittäin korkeita. Vuosina 2012 ja 2013 hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Sorsasalossa laskivat selvästi. 2010-luvun alkuvuosien pitoisuudet Sorsasalossa kuvastivat osittain tilannetta valtatie 5:n työmaa-alueella. Vuosina 2013 ja 2104 mitattuihin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin on vaikuttanut eniten katupöly, jota Selluntiellä on runsaasti raskaan liikenteen ja osin päällystämättömän Selluntien vuoksi. On kuitenkin ilmeistä, että jonkin verran Sorsasalossa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin alueella vaikuttavat myös Savon Sellu Oy:n voimalaitoksen hiukkaspäästöt. Korkeiden hiukkaspitoisuuksien alueella ei ole asutusta, joten ihmisten altistuminen näille korkeille hiukkaspitoisuuksille jää vähäiseksi. Vuonna 2015 hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot olivat kaikilla mittausasemilla alhaisimpia, mitä kullakin asemalla on mitattu mittaushistorian aikana. 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 PM 10 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1994-2015 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Raja-arvo

1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 PM10 µg/m3 38 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy Alempi arviointikynnys Huom. vuorokausi 35 µg/m 3 25 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa vuosi 28 µg/m 3 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) on ylittänyt ylemmän arviointikynnyksen Tasavallankadulla vuosina 2010-2012 ja Sorsasalossa vuosina 2010-2015. Alempi arviointikynnys on lisäksi ylittynyt Maaherrankadulla vuosina 2006-2007, 2009-2012 ja vuonna 2014. PM 10 36. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Kuopiossa v. 1994-2015 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat ylittäneet ylemmän arviointikynnyksen Sorsasalossa vuosina 2010 ja 2011 ja alemman arviointikynnyksen Sorsasalossa vuosina 2012-2015 ja Tasavallankadulla vuosina 2010-2013.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Pitoisuus (ug/m3) 39 PM 10 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1994-2015 40 35 30 25 20 15 10 5 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 0 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvot pienhiukkasille (PM2,5) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 2,5, WHO vuorokausi 25 µg/m 3 99 % persentiili PM 2,5, WHO vuosi 10 µg/m 3 Kasarmipuistossa pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin maaliskuussa. Muutoin pitoisuusvaihtelu ei ollut kovin suurta vuonna 2015. Pitoisuusvaihteluun vaikuttanee paljon kaukokulkeuma, jonka osuus Kuopion pienhiukkaspitoisuuksista on huomattavan suuri verrattuna paikallisten päästölähteiden aiheuttamaan pitoisuuteen. 30 25 Pienhiukkasten vuorokausiarvot Kasarmipuistossa vuonna 2015 20 15 10 5 0 Vuorokausiarvo (mg/m3) WHO:n esitys ohjearvoksi

Pitoisuus (ug/m3) 40 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 2,5, raja-arvo vuosi 25 µg/m 3 PM 2,5, raja-arvo vuosi 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2020 mennessä PM 2,5, altistumisen 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2015 pitoisuuskatto PM 2,5, altistumisen vähennystavoite mennessä 0-20 % vuoteen 2020 mennessä riippuen referenssivuoden pitoisuudesta (*) (*) lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin avulla kaupunkitausta-aseman vuosien 2009-2011 pitoisuuksista Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Kasarmipuistossa vuonna 2015 oli 4,5 µg/m 3, mikä on alhaisin arvo, mitä Kasarmipuistossa on mitattu mittaushistorian aikana.. Vuosikeskiarvo alittaa hyvin selvästi ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3 ja vuosiraja-arvon 25 ug/m 3. 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 PM 2,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 2007-2015 Kasarmipuisto Altistumisen vähennystavoite 2007 2008 2009

Pitoisuus (ug/m3) 41 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset pienhiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy vuosi 17 µg/m 3 12 µg/m 3 Huom. Pienhiukkasten vuosikeskiarvot ovat Kasarmipuistossa alittaneet vuosina 2007-2015 selvästi sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen. PM 2,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 2007-2015 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2007 2008 2009 Kasarmipuisto Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Pölyepisodit Kuopiossa vuonna 2015 Vuonna 2015 hengitettävien hiukkasten episodit, jolloin pitoisuudet kohosivat korkeiksi, ajoittuivat katuaikaan maalis-huhtikuulle sekä toisaalta joulukuun lopulle, jolloin ilmassa oli myös katupölyä, kun maassa ei ollut lunta. Sorsasalossa poikkeuksellisesti kohonneita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia mitattiin koko maalis-syyskuun välisenä aikana. Pienhiukkasten episodit ajoittuivat laajemmin keväälle ja talvelle kuin hengitettävien hiukkasten episodit. Erityisesti lopputalvesta ja alkukeväästä oli tilanteita, jolloin pienhiukkasten pitoisuudet kohosivat sekä Kasarmipuistossa että Niiralassa, mikä viittaa laajempaa kaukokulkeumaepisodiin.

42 Episodit Episodilla tarkoitetaan tilannetta, jolloin ilmansaasteiden pitoisuudet kohoavat normaalia selvästi korkeammiksi useiden tuntien tai vuorokausien ajaksi. Episodi voi syntyä sääolosuhteissa, jolloin saasteiden sekoittuminen, laimeneminen ja poistuminen on heikkoa kaukokulkeuman vaikutuksesta poikkeuksellisissa päästötilanteissa. Episoditilanteita aiheuttavat tyypillisesti katupöly kuivina kevätpäivinä liikenteen pakokaasut ja pienpolton päästöt talvella ja keväällä inversiotilanteissa pienhiukkasten ja otsonin kaukokulkeuma lla tarkoitetaan tilannetta, jolloin ilmansaasteiden pitoisuudet kohoavat normaalia selvästi korkeammiksi useiden tuntien tai vuorokausien

01.01.13 07.01.13 14.01.13 21.01.13 28.01.13 04.02.13 11.02.13 18.02.13 25.02.13 04.03.13 11.03.13 18.03.13 25.03.13 31.03.13 07.04.13 14.04.13 21.04.13 28.04.13 05.05.13 12.05.13 19.05.13 26.05.13 02.06.13 09.06.13 16.06.13 22.06.13 29.06.13 06.07.13 13.07.13 20.07.13 27.07.13 03.08.13 10.08.13 17.08.13 24.08.13 31.08.13 07.09.13 13.09.13 20.09.13 27.09.13 04.10.13 11.10.13 18.10.13 25.10.13 01.11.13 08.11.13 15.11.13 22.11.13 29.11.13 05.12.13 12.12.13 19.12.13 26.12.13 Tuntipitoisuus (ug/m3) 43 PM10-episodit Kuopiossa v. 2015 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Niirala Tasavallankatu Sorsasalo Huonon ilmanlaadun raja

01.01.13 07.01.13 14.01.13 21.01.13 27.01.13 03.02.13 10.02.13 16.02.13 23.02.13 02.03.13 08.03.13 15.03.13 22.03.13 28.03.13 04.04.13 11.04.13 17.04.13 24.04.13 01.05.13 07.05.13 14.05.13 21.05.13 27.05.13 03.06.13 10.06.13 16.06.13 23.06.13 30.06.13 06.07.13 13.07.13 20.07.13 26.07.13 02.08.13 09.08.13 15.08.13 22.08.13 29.08.13 04.09.13 11.09.13 18.09.13 24.09.13 01.10.13 08.10.13 14.10.13 21.10.13 28.10.13 03.11.13 10.11.13 17.11.13 23.11.13 30.11.13 07.12.13 13.12.13 20.12.13 27.12.13 Tuntipitoisuus (ug/m3) 44 PM2,5-episodit Kuopiossa v. 2015 60 50 40 30 20 10 0 Kasarmipuisto Niirala Huonon ilmanlaadun raja

Pitoisuus ug/m3 45 PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ohjearvot pelkistyneille rikkiyhdisteille (TRS) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. TRS, Suomi vuorokausi 10 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa Haminalahdessa ja Sorsasalossa mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat TRS Mitattu pitoisuus Haminalahdessa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Sorsasalossa (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 0,7 7,2 0,2 1,4 10 Sorsasalossa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksissa ei ollut suurta vaihtelua ja pitoisuudet olivat huomattavasti alhaisempia kuin Haminalahdessa. Haminalahdessa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan tammikuussa, maaliskuussa, toukokuussa ja heinäkuussa. Pitoisuusvaihteluun Haminalahdessa vaikuttivat merkittävästi sääolosuhteet: pitoisuudet olivat korkeimmillaan lämpötilainversioiden aikana ja tyynillä sääjaksoilla. 12,0 10,0 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot vuonna 2015 8,0 6,0 4,0 2,0 Sorsasalo Haminalahti Ohjearvo 0,0

Hajutuntien määrä (kpl) Pitoisuus (ug/m3) 46 Sorsasalossa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot ovat 2000- luvulla vaihdelleet välillä 0,2-0,6 ug/m 3. Haminalahdessa vuosikeskiarvo oli vuonna 2015 selvästi alhaisempi kuin vuosina 2013-2014. 1,4 TRS vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 2004-2015 1,2 1 0,8 0,6 Sorsasalo Haminalahti 0,4 0,2 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Ns. hajutuntien määrä, jolloin pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvo on ylittänyt 3,0 ug/m 3, on Sorsasalossa vuoden 2012 jälkeen ollut alle 100. Haminalahdessa hajutunteja on ollut huomattavasti enemmän, mutta siellä hajutuntien määrä laski selvästi vuonna 2015. 800 700 600 Hajutuntien määrä Kuopiossa v. 2009-2015 500 400 300 Haminalahti Sorsasalo 200 100 0 2009

47 ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin, hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Ilmanlaatuluokkien luonnehdinnat ja määräytyminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

48 Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 Indeksiluokitus SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000 Ilmanlaatuluokat vuonna 2015 Kuopiossa Koska eri mittausasemat on sijoitettu erilaisiin ympäristöihin ja niillä mitataan erilaisia epäpuhtauksia, ilmanlaatuindeksin avulla ilmanlaatua eri mittausasemilla ei voi suoraan verrata keskenään. Ilmanlaatuindeksin perusteella vuonna 2015 ilmanlaatu oli huonoin Sorsasalon teollisuusalueen mittausasemalla. Tähän vaikutti lähinnä se, että Sorsasalossa mitattiin vuoden aikana paljon kohonneita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Eniten ilmanlaatua alueella siis heikensi raskaan liikenteen ilmaan nostama katupöly. Keskustan tausta-alueella Kasarmipuistossa tyydyttävän ilmanlaatuluokan suhteellisen suuri osuus johtuu siitä, että mittausasemalla mitataan otsonia, joka on huomattavan osan ajasta keväisin ja kesäisin eniten ilmanlaatua heikentävä epäpuhtaus. Muilla mittausasemilla otsonia ei mitata. Tasavallankadun mittausasemalla ilmanlaatu lukittui hieman huonommaksi kuin keskustan Maaherrankadulla. Molemmilla mittausasemilla ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä tieliikenteen päästöt.

Ilmanlaatuluokat Kuopion mittausasemilla v. 2015 (% vuoden tunneista) Ilmanlaatuluokka Haminalahti Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Erittäin huono 0 <0,1 0,2 0,2 0,9 Huono 0,3 0,2 0,7 1,2 3,1 Välttävä 0,3 1,0 2,1 3,1 5,5 Tyydyttävä 1,9 25,7 8,5 17,1 14,6 Hyvä 97,5 73,1 88,5 78,4 75,9 49

Tammikuu 2015 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu 2016 Helmikuu Pitoisuus (ug/m3) 50 NIIRALAN MITTAUSKAMPANJAN TULOKSET Niiralan pientaloalueella toteutettiin 1.1.2015 28.2.2016 mittauskampanja, jonka tarkoituksena oli selvittää kaukolämpöverkon ulkopuolella olevan pientaloalueen ilmanlaatua. Mittausten erityisenä kohteena oli puun pienpolton ilmanlaatuvaikutusten arviointi. Mittaukset toteutettiin Niiralan pientaloalueen keskiosissa Ruotsinkadulla. Mittausasema sijaitsi pienessä puistossa. Mittauksiin ja niiden ylläpitoon osallistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kuopion yksikkö. THL:n vastuulla oli mustahiilen (BC), levoglukosaanin ja hiukkasten lukumäärän mittaus. Typpidioksidin tuntiarvot Niiralassa olivat 14-55 µg/m 3 (9-37 % ohjearvosta) ja vuorokausiarvot 8-29 µg/m 3 (11-41 % ohjearvosta). Korkeimmat typpidioksidin pitoisuudet Niiralassa mitattiin talvikuukausina. Pitoisuudet Niiralassa olivat selvästi alhaisempia kuin muilla mittausasemilla. 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Typpidioksidipitoisuudet Niiralassa Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo Typpidioksidin suurin mitattu tuntikeskiarvo oli 66 µg/m 3 ja koko mittausjakson (1.1.2015-29.2.2016) keskiarvo 7 µg/m 3 (18 % rajaarvosta). Hiilimonoksidin pitoisuuksista mittaustuloksia Niiralasta on tammilokakuulta 2015. Hiilimonoksidin tuntiarvot olivat mittausjaksolla 0,3-1,1 mg/m 3 (2-6 % ohjearvosta) 8 tunnin arvot 0,3-0,8 mg/m 3 (2-4 % ohjearvosta) Pitoisuudet olivat hieman korkeampia talvikuukausina ja alkukeväästä, mutta kaiken kaikkiaan pitoisuudet jäivät hyvin alhaisiksi. Hiilimonoksidin keskiarvopitoisuus tammi-lokakuussa 2015 oli 0,2 mg/m 2.

Tammikuu 2015 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tamiikuu 2016 Helmikuu Pitoisuus (ug(m3) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (mg/m3) 51 25,0 Hiilimonoksidipitoisuudet Niiralassa 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Tuntikeskiarvo (mg/m3) 8 h keskiarvo (mg/m3) Ohjearvo tuntikeskiarvolle Ohjearvo 8 h keskiarvolle Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot olivat 1.1.2015-29.2.2016 Niiralassa 3-20 µg/m 3 (4-29 % ohjearvosta). Pitoisuudet olivat korkeimmillaan katupölyjakson aikaan maalis-huhtikuussa sekä tavikuukausina. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Niiralassa Vuorokausiarvo (mg/m3) Ohjearvo Korkein mitattu hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvo oli 32 µg/m 3 ja mittausjakson keskiarvopitoisuus oli 4 µg/m 3 (10 % raja-arvosta). Pienhiukkasten vuorokausiarvot olivat mittausjaksolla 6-18 µg/m 3. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan talvikuukausina. Pienhiukkasten keskiarvopitoisuus mittausjaksolla oli 6 µg/m 3 (24 % raja-arvosta).

Hiukkaslukumäärä (#/cm3) Tammikuu 2015 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu 2016 Halmikuu Pitoisuus (ug/m3) 52 30 25 20 15 10 5 0 Pienhiukkasten vuorokausiarvot Niiralassa Vuorokausiarvo (mg/m3) WHO:n esitys ohjearvoksi Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet olivat koholla yhtä aikaa kevään 2015 katupölyjakson aikaan maalishuhtikuussa. Toinen ajankohta, jolloin molemmat hiukkaskokoluokat olivat selvästi koholla, oli tammikuu 2016, jolloin vallitsevana oli pakkasjakso. Pienhiukkaspitoisuudet olivat koholla myös tammi-helmikuussa 2015. Tällöin hengitettävien hiukkasten pitoisuudet eivät kuitenkaan kohonneet merkittävästi. Hiukkasten lukumäärää (kpl/cm 3 ) mitattiin Niiralassa tammihuhtikuussa 2015. Hiukkaslukumäärä tuntikeskiarvot vaihtelivat tällöin pääosin välillä 20 000 80 000 kpl/cm 3. Mittausjaksolla hiukkaslukumäärän keskiarvo oli 4 350 kpl/cm 3. Korkeimmat hiukkaslukumäärät mitattiin tammi- ja helmikuussa. 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 10.1.2015 0:00 10.2.2015 0:00 10.3.2015 0:00 10.4.2015 0:00

01.01.13 12.01.13 24.01.13 04.02.13 16.02.13 27.02.13 11.03.13 22.03.13 03.04.13 14.04.13 26.04.13 07.05.13 19.05.13 30.05.13 11.06.13 22.06.13 04.07.13 15.07.13 27.07.13 07.08.13 19.08.13 30.08.13 11.09.13 22.09.13 04.10.13 15.10.13 27.10.13 07.11.13 19.11.13 30.11.13 12.12.13 23.12.13 04.01.16 15.01.16 27.01.16 07.02.16 19.02.16 Tuntipitoisuus (ug(m3) 53 160 PM10- ja PM2,5-episodit Niiralassa 140 120 100 80 60 PM10 PM2,5 Huonon ilmanlaadun raja PM10 Huonon ilmanlaadun raja PM2,5 40 20 0

2.1.2015 15/01/2015 29/1/2015 12.2.2015 26/2/2015 12.3.2015 26/3/2015 9.4.2015 23/4/2015 7.5.2015 21/5/2015 4.6.2015 18/6/2015 2.7.2015 16/7/2015 30/7/2015 13/8/2015 27/8/2015 10.9.2015 24/9/2015 8.10.2015 22/10/2015 5.11.2015 19/11/2015 3.12.2015 15/12/2015 Pitoisuus ug/m3 1.1.2015 21.1.2015 10.2.2015 2.3.2015 23.3.2015 12/04/15 02/05/15 23/05/15 12/06/15 02/07/15 22/07/15 12/08/15 01/09/15 21/09/15 12/10/15 01/11/15 21/11/15 11/12/15 Pitoisuus (ug/m3) 54 Mustahiilen keskiarvopitoisuus tammi-joulukuussa 2015 oli Niiralassa 0,54 µg/m 3. Korkeimmat yksittäiset tuntikeskiarvot olivat tasoa 8-14 µg/m 3. Korkeimmat mustahiilen pitoisuudet mitattiin tammi-helmikuussa sekä joulukuun lopulla. 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Mustahiilen pitoisuus Niiralassa v. 2015 MAAP Bentseenin vuosikeskiarvo tammi-joulukuussa Niiralassa oli 0,62 µg/m 3 (12 % raja-arvosta). Korkeimmat 2 viikon keskiarvopitoisuudet mitattiin talvikuukausina. 1,40 1,20 1,00 Bentseenipitoisuus Niiralassa v. 2015 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Muiden haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen kuin bentseenin, kuten tolueenin, ksyleenin ja styreenin, pitoisuusjakauma oli hyvin toisenlainen kuin bentseenin. Kaikkien näiden muiden VOCyhdisteiden korkeimmat pitoisuudet mitattiin loppukesästä ja alkusyksystä. Tolueenin keskiarvo mittausjaksolta oli 0,76 µg/m 3.

18_12_2014 11_01_2015 04_02_2015 28_02_2015 24_03_2015 17_04_2015 11_5_2015 4_6_2015 28_6_2015 22_7_2015 19_8_2015 12_9_2015 6_10_2015 30_10_2015 23_11_2015 17_12_2015 Pitoisuus ng/m3 2.1.2015 15/01/2015 29/1/2015 12.2.2015 26/2/2015 12.3.2015 26/3/2015 9.4.2015 23/4/2015 7.5.2015 21/5/2015 4.6.2015 18/6/2015 2.7.2015 16/7/2015 30/7/2015 13/8/2015 27/8/2015 10.9.2015 24/9/2015 8.10.2015 22/10/2015 5.11.2015 19/11/2015 3.12.2015 15/12/2015 Pitoisuus ug/m3 55 Tolueenipitoisuus Niiralassa v. 2015 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Polyaromaattisiin hiilivetyihin kuuluvan bentso(a)pyreenin vuosikeskiarvo Niiralassa oli 0,51 ng/m 3 ((51 % tavoitearvosta). Korkeimmat bentso(a)pyreenin pitoisuudet mitattiin talvikuukausina sekä elo-syyskuussa. 3,5 3,0 2,5 Benzo(a)pyreenipitoisuus Niiralassa v. 2015 2,0 1,5 1,0 benzo(a)pyrene 0,5 0,0 Niiralassa mitattiin talvikuukausina 16 vuorokautena 1,3- butadieenin pitoisuuksia vuorokausikeskiarvona. Suurin osa (n=10) vuorokausikeskiarvoista oli alle määritysrajan 2,25 ng/m 3. Muutoin pitoisuudet olivat välillä 46-300 ng/m 3. Niiralassa mitattiin levoglukosaanin pitoisuuksia tammimaaliskuussa yhteensä 9 näytteestä, joista kunkin keruuaika oli 2x48 tuntia. Levoglukosaani on yleisesti käytetty puun polton merkkaine. Vaikka levoglukosaaninäytteiden lukumäärä olikin varsin pieni ja jakso, jolta analyysit ovat, on lyhyt, on tuloksissa havaittavissa, että hengitettävien hiukkasten pitoisuusvaihtelu pääpiirteissään vastasi levoglukosaanipitoisuuden vaihtelua. Eli

Levoglukosaanin pitoisuus (ng/m3) 56 voidaan arvioida, että ainakin ko. jaksolla hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin on vaikuttanut puun poltto. Levogulukosaanin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Niiralassa tammi-maaliskuussa 2015 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 PM10 (levog) ug/m3 levoglukosaani ng/m3 Mittausjaksolla 1.1.2015 29.2.2016 yleinen ilmanlaatu Niiralassa oli selvästi parempi kuin muilla ilmanlaadun mittausasemilla. Niiralassakin oli kuitenkin havaittavissa kevään katupölyjakso, jolloin koholla olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet, kuten muuallakin kaupungissa. Muutoin tulokset osoittavat, että Niiralassa ilmanlaatu oli heikoin talvikuukausina ja pakkasjaksojen aikana. Tällöin mittauspisteellä koholla olivat etenkin pienhiukkasten, mustahiilen, bentseenin ja bentso(a)pyreenin pitoisuudet, mitkä kaikki voidaan yhdistää puun polttoon. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin, hiilivetyjen ja hiukkasten kokonaispäästöt ovat Kuopiossa pienentyneet selvästi 1990-luvun tasosta. Hiukkaspäästöt pysyivät pitkään 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa varsin vakaalla tasolla, mutta hiukkastenkin kokonaispäästöt ovat kääntyneet uudelleen laskuun 2010-luvulla. Päästöt ovat pienentyneet erityisesti tieliikenteestä, mutta myös energiantuotantolaitoksilta ja teollisuudesta. Teollisuuden päästöjä on vähentänyt merkittävästi lukuisten tuotantolaitosten toiminnan lopettaminen 1990- ja 2000-luvuilla. Energiantuotannon päästöjä ovat vähentäneet laitosten uudempi polttotekniikka ja polttoaineiden ja niiden laadun muutokset. Rikkidioksidipitoisuudet Kuopiossa ovat nykyisellään hyvin alhaisia ja pitoisuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia 2000-luvulla. Rikkidioksidipitoisuudet ovat selvästi laskeneet 1990-luvun alun tasosta erityisesti Savon Sellu Oy:n päästöjen pienentymisen seurauksena. Kuopiossa mitattavat typpidioksidin pitoisuudet ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä. Typpidioksidin pitoisuudet ovat hiljalleen

57 laskeneet 1990-luuvun tasosta. Merkittävin pudotus pitoisuuksissa tapahtui 1990-luvulla. Hiilimonoksidin mittaukset Kuopiossa lopetettiin vuonna 2014, koska pitoisuudet kaupunkialueella olivat laskeneet niin alhaisiksi, ettei niillä ole enää terveysvaikutuksia. Otsonin pitoisuudet ovat olleet varsin tasaisia koko 2000-luvun. Kuopiossa mitattava otsoni on pääosin kaukokulkeumaa Etelä- Suomesta ja Etelä-Skandinaviasta ja Keski-Euroopasta. Vallitsevilla otsonipitoisuuksilla voi olla vähäisiä terveysvaikutuksia. Keskimääräiset hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat hieman laskeneet Kuopion keskustassa 1990-luvun puolivälin tasosta. Keväisen katupölyn tehostettu torjunta on alentanut hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia vuoden 2012 jälkeen pahimmilla alueilla, kuten Tasavallankadulla. Samalla raja-arvotason ylitykset ovat hieman laskeneet. Tilanne eri vuosina on kuitenkin vaihdellut. Pienhiukkasten pitoisuudet ovat olleet hieman laskussa 2000-luvun lopulta, jolloin mittaukset aloitettiin. Kuopiossa mitattavat pienhiukkasten pitoisuudet ovat valtaosin peräisin kaukokulkeumasta, mutta paikallisesti myös puun pienpoltolla on vaikutuksia pitoisuuksiin. Vaikka pienhiukkasten pitoisuudet selvästi alittavatkin ilmanlaatuasetuksen altistumisen vähentämistavoitteen, aiheuttavat pienhiukkaset kuitenkin terveyshaittaa myös Kuopiossa. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Sorsasalossa ovat olleet varsin alhaisia koko 2000-luvun. Selvästi korkeampia pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia on mitattu Haminalahdessa Jätekukko Oy:n jätekeskuksen vaikutusalueella. Vuonna 2015 pitoisuudet Haminalahdessa jäivät alhaisemmiksi kuin kahtena edellisenä vuonna. Kokonaisuutena Kuopion ilmanlaatu luokittuu varsin hyväksi. Eniten ilmanlaatua heikentää keväisin katupöly. Vähäisemmässä määrin katupölyä on ollut ilmassa viime vuosina myös pakkaspäivinä syksyisin, ennen kuin pysyvä lumipeite on ehtinyt tulla maahan. Talven pakkasjaksoilla ilmanlaatua ovat paikoin heikentäneet tieliikenteen ja lämmityksen päästöt. Haminalahdessa pelkistyneistä rikkiyhdisteistä johtuvat hajuhaitat ovat ajoittain olleet varsin vakavia, näin etenkin talvella pakkasilla sekä kesäaikaan tyyninä öinä. Niiralan pientaloalueella tehdyn mittauskampanjan tulokset osoittivat, että tällä suhteellisen suurella kaukolämpöverkon ulkopuolella olevalla alueella, ilmanlaatu oli heikoin talvikuukausina ja pakkasjaksojen aikana. Tällöin koholla olivat kaikki epäpuhtaudet, jotka voidaan yhdistää puun polttoon. Näitä ovat etenkin pienhiukkaset, mustahiili, bentseeni ja bentso(a)pyreeni. Typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Niiralassa olivat selvästi alhaisempia kuin muualla kaupungissa.

Taulukko 1 Terveysperusteiset ilmanlaadun viitearvot Raja- tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Tiedotus- ja Yhdiste Viiteaika Arvo Sallitut ylitykset 58 WHO:n ohjearvot ja viitearvot varoituskynnykset Arvo Määräaika Kynnysarvo Ohjearvo Viitearvo (arvio elinikäisestä lisäriskistä 1 x 10-5 ) Rikkidioksidi 10 minuuttia 500 µg/m 3 Tunti 350 µg/m 3 24 3 tuntia 500 µg/m 3 Vuorokausi 125 µg/m 3 3 20 µg/m 3 Typpidioksidi Tunti 200 µg/m 3 18 200 µg/m 3 3 tuntia 400 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m 3 0 40 µg/m 3 Bentseeni Vuosi 5 µg/m 3 0 1,7 µg/m 3 Hiilimonoksidi Tunti 30 mg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo 10 mg/m 3 0 10 mg/m 3 Hengitettävät hiukkaset vuorokaudessa Vuorokausi 50 µg/m 3 35 50 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m 3 0 20 µg/m 3 Pienhiukkaset Vuorokausi 25 µg/m 3 Vuosi 25 µg/m 3 0 8,5 18 µg/m 3 2020 10 µg/m 3 Lyijy Vuosi 0,5 µg/m 3 0 0,5 µg/m 3 Arseeni Vuosi 6 ng/m 3 0 Kadmium Vuosi 5 ng/m 3 0 5 ng/m 3 Nikkeli Vuosi 20 ng/m 3 0 Bentso(a)pyreeni Vuosi 1 ng/m 3 0 0,12 ng/m 3 Otsoni Tunti 180 µg/m 3 3 tuntia 240 µg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo vuorokaudessa 3 vuoden aikana 8 tunnin suurin keskiarvo vuorokaudessa 120 µg/m 3 25 120 µg/m 3 Ei määritelty 100 µg/m 3

Taulukko 2 Kasvillisuuden suojeluun perustuvat ilmanlaadun viitearvot Kriittinen taso tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Yhdiste Viiteaika Arvo Arvo Määräaika Rikkidioksidi Vuosi ja talvikausi 20 µg/m 3 (loka-maaliskuu) Typenoksidit Vuosi 30 µg/m 3 Otsoni Touko-heinäkuu AOT40 18 000 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona AOT40 6 000 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona Ei määritelty 59

60 Liite 2 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

61 HAMINALAHTI Osoite: Karttulantie 483, KUOPIO Koordinaatit: 628497:275288 Mittausparametrit: TRS, ilman lämpötila, tuulensuunta, tuulen nopeus, suhteellinen kosteus, sademäärä Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 108 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Kuopion keskeisen kaupunkialueen reunamilla hajaasutusalueella maaseutumaisessa ympäristössä. Asemalla mitataan Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikan hajupäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun lähimpien asuinkiinteistöjen luona, noin 2 km:n päässä jätekeskuksesta. Havaintojen mukaan mittauspiste edustaa aluetta, joilla hajuja esiintyy useimmin ja vakavimpina. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TRS: Thermo Electron 42A + TRS-konvertteri / UV-fluoresenssi Sääparametrit: Vaisala WXT 520 Aseman toiminta aloitettiin 30.11.2012.

62 KASARMIPUISTO Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: 6976827:3534231 Mittausparametrit: O3, NO, NO2, PM10, PM2,5 Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin 24 000 ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: Thermo 49i / UV-absorptio NO/NO2: S.A. Environnement AC32M / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka PM2,5: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin 1.1.1994. Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta.

63 MAAHERRANKATU Osoite: Maaherrankatu 12, KUOPIO Koordinaatit: 6976789:3535121 Mittausparametrit: NO, NO 2, CO, PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston pysäköintialueella. Mittausasemasta 15 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7000 ajoneuvoa/vrk ja 50 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 5500 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 2-3% ja keskimääräinen ajonopeus 30 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO 2 : S.A. Environnement AC32M / kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu 27.5.2004.

64 NIIRALA Osoite: Ruotsinkatu 29-31, KUOPIO Koordinaatit: 6976285:3533435 Mittausparametrit: NO, NO 2, CO, PM 10, PM 2,5, bentseeni, PAH-yhdisteet, BC, hiukkasten lukumäärä, sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 122 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Niiralan pientaloalueella, sen keskiosissa puistossa. Mittausasemasta 5 metrin päässä kulkee asutusalueen läpiajokatu Ruotsinkatu, jonka liikennemäärä on noin 1 500 ajoneuvoa/vrk. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa ensisijaisesti alueen kiinteistökohtaisen lämmityksen ja tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10: Osiris / optinen mittaus PM 2,5 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO 2 : Monitor Labs, 9841B / kemiluminesenssi CO: S.A. Environnement CO 10M / infrapuna Sääasema: Vaisala WXT 520 Aseman toiminta on aloitettu 1.1.2015.

65 SORSASALO Osoite: Selluntie, KUOPIO Koordinaatit: 6983756:3535547 Mittausparametrit: SO2, haisevat rikkiyhdisteet (TRS) ja hengitettävät hiukkaset (PM10) sekä sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savon Sellu Oy:nn tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 300 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on 25 000 ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO2: Monitor Labs, malli 9850B / UV-fluoresenssi TRS: Thermo Environmental, malli 43i + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 PM10: TEOM 1405 / värähtelevä mikrovaaka Sääasema: Vaisala WXT520 Asema on ollut toiminnassa 1.1.1991-31.12.1996 ja sen toiminta on aloitettu uudelleen 1.1.2000.

66 TASAVALLANKATU Osoite: Kontutie 24, KUOPIO Koordinaatit: 6288205:2266197 Mittausparametrit: PM10, NO, NO2, sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 107 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema edustaa vilkkaimmin liikennöityä aluetta Haapaniemellä ja Niiralassa. Haapaniemelle suuntautuu runsaasti asiointiliikennettä ja läpiajoliikennettä sekä myös raskasta liikennettä. Mittausasema sijaitsee Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten lähivaikutusalueella. Niiralan puolella on kiinteistökohtaista lämmitystä. Leviämismallilaskelmien perusteella alue on Kuopion kuormitetuinta aluetta. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM10: MP101 /beta-säteilyn absorptio NO/NO2: AC32M / kemiluminesenssi Sääasema: Vaisala WXT520 Aseman toiminta aloitettu 23.12.2009.