Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Tämän jälkeen kysely pitää vielä lähettää. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi menettelyä, jossa lausuntoa työstetään tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/23cd4e7d9e3e90fb.par Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, p. 0295163012, s-posti tuomas.poysti@stm.fi Hallitusneuvos Pekka Järvinen, p. 02951 63367, s-posti pekka.jarvinen@stm.fi Finanssineuvos Teemu Eriksson, p. 02955 30177, s-posti teemu.eriksson@vm.fi Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Riikka Friberg, p. 02951 63629, s-posti riikka.friberg@stm.fi Osastosihteeri Jaana Aho, p. 02951 63395, s-posti jaana.aho@stm.fi
TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot PUNKALAITUMEN KUNTA LAURI INNA oili.molsa@punkalaidun.fi Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä KH 11.1.2016, KV 25.1.2016 Toimielimen nimi KH kunnanhallitus, kysymyksen 3 osalta KV eli kunnanvaltuusto Onko vastaaja* Kysymykset kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä Ei Ei kantaa 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Kyseessä on monipuolinen uudistus, joka on suunnitelmatasolla sidottu lähes kaikkiin maakunnallisiin toimijoihin ja instituutioihin kuten kunnat, maakuntaliitot, pelastustoimi, Ely-keskukset sekä sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. Lisäksi uudistus vaikuttaa muuhun erillisillä sopimuksilla järjestettyyn kuntien väliseen yhteistoimintaan kaikilla toimialoilla. Punkalaitumen kunnan osalta merkittävimmät muutokset mm. sopimusten jatkuvuuteen ja henkilöstön asemaan riippuvat Sastamalan kaupungin ja Lounais-Pirkanmaan kuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Aluehallintouudistuksen ensivaiheen merkittävimmät paikallistason vaikutukset kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja muuttamista koskeviin kysymyksiin. Punkalaitumen kunta on vuodesta 2009 alkaen toiminut tiiviissä yhteistyössä Sastamalan kaupungin kanssa sote-peruspalveluiden järjestämisessä. Entinen Punkalaitumen kunnan sote-henkilöstö on nykyisin Sastamalan kaupungin henkilöstöä, ja tämän vuoksi uudistus on toteutettava yhteistyössä nykyisen palvelun tuottajan eli Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue Sotesin kanssa. Myös uudistuksessa muuttuva ympäristöterveydenhuollon palvelukokonaisuus kuuluu tämän yhteistoimintasopimuksen piiriin. Edelleen nykyisin järjestettävät sosiaalipalvelut sekä yhä voimakkaammin painottuvat työllisyydenhoidon palvelut tuotetaan yhdessä Sastamalan kaupungin kanssa. Näiden palveluiden paikallisuus ja toimivien järjestelmien jatkuvuus on turvattava myös uudistuksessa. Itsehallintoalueuudistuksessa todella vaarannetaan Suomen yhteiskunnan kestävä kehitys, mikäli sosiaali- ja työllisyyspalveluita keskitetään maakuntakeskuksiin muun kuin hallinnon ja ohjauksen osalta. Sosiaali- ja työllisyyspalveluiden paikallisuus takaa osaltaan yhteiskunnallisen vakauden myös maaseutukunnissa. Punkalaitumen kunnan suuntautumisen alueellisena haasteena on kunnan jäsenyys Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, minkä vuoksi kunnan nykyisin ostama
erikoissairaanhoito jakautuukin VSSHP:n sekä PSHP:n välille. Tämän vuoksi muutoksessa on tarkoituksenmukaista turvata maakuntien reuna-alueilla erikoissairaanhoidon vapaavalintaisuus ja liikkuvuus erityisesti niiden henkilöiden osalta, joiden potilashistorian kannalta toiminta on tarkoituksenmukaista. Tämä edellyttää jatkossa nykyistä tehokkaampaa tietohallintoa sekä potilastietojärjestelmien todellista kykyä kommunikoida keskenään. Potilastietojärjestelmien uudistuksen pääteemoina tulee olla yksinkertaisuus, toimivuus ja yhteistoimintakyky koko maassa. Suomessa ei montaa erillistä tietojärjestelmää tarvita. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? Punkalaitumen kunnan osalta ratkaisulla ei ole vaikutusta, koska kunta hankkii pääosin sekä peruspalvelunsa että erikoissairaanhoitonsa PSHP:n ja VSSHP:n alueilta Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnista. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia. Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? 7. Kaikki itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Satakunta ja Varsinais-Suomi 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Kyllä Ei Ei kantaa
9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Pirkanmaa tulee joka tapauksessa toimimaan itsehallintoalueena. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? Alueellisen kehittämisen tehtävistä tulisi osa jättää myös kuntiin, jotta koko maakunnan kehittäminen olisi jatkossakin mahdollista. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntien yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Vaikka palveluorganisaatiota, nykyistä sairaanhoitopiirien tehotonta hallintoa sekä ohjausta tiivistettäisiin ja yksinkertaistettaisiin, sen ei tule tarkoittaa alueellisen palveluverkoston kuten terveysasemien alasajoa. Päinvastoin. Kuntien ja kuntalaisten yhteys toimiviin hyvinvointi- ja terveyspalveluihin toteutuu konkreettisen ja toimivan terveysasematyön sekä sosiaali- ja työllisyyspalveluiden riittävän henkilöstön ja palvelupisteiden kuten työpajojen kautta. Kuntien tekemät raportit ja kertomukset esimerkiksi työssäkäyvien hyvinvoinnista ja nuorten pahoinvoinnista ovat täysin merkityksettömiä, mikäli kuntiin ei jatkossa osoiteta työkaluja peruspalveluiden toteuttamiseksi. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. Mikäli julkinen taho ei jatkossa kykene tuottamaan palveluita esimerkiksi maaseutukuntien terveysasemilla, tulee itsehallintoalueen olla valmis ostamaan tehokkaasti näitä palveluita yksityiseltä sektorilta. Selitykset esimerkiksi siitä, että lääkärin ei ole mukava tehdä työtään erillään kymmenistä keskussairaalakollegoistaan, eivät saa olla syy julkisen terveydenhuollon romuttamiselle. Tällöin palvelu pitää jatkossakin asianmukaisesti kilpailuttaa ja ostaa se siltä, joka on halukas sitä tehokkaasti tuottamaan. Edelleen on syytä muistaa, että vain rakenteisiin keskittymällä itse toiminnan kehittäminen jää pahimmillaan toissijaiseen asemaan. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. Toteutuessaan itsehallintoalueuudistus tulee muuttamaan etenkin pienen peruskunnan roolia merkittävästi. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuu kootaan maakunnan kokoisille järjestämis- ja tuottamisalueille, rakenneja rahoituskysymys asettavat pienet kunnat tilanteeseen, jossa toimijat joutuvat tarkastelemaan omaa asemaansa suhteessa toimintaympäristön muutoksiin.
Uudistuksessa kuntien ja valtion välinen ns. yleinen rahoitusperiaate on joka tapauksessa koetuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille kansalaisille tasa-arvoisesti tuotettavat palvelut ovat historiaa itsehallintoalueuudistuksen jälkeen, ja ainakaan pienille maaseutukunnille ei todennäköisesti tulla osoittamaan riittävää rahoitusta palveluiden järjestämiseen. Jo nykytilanteessa kuntakohtaisessa tarkastelussa suurimmat laskennalliset sopeuttamistarpeet ovat alle 10 000 asukkaan kunnissa. Kuntien mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan ovat hyvin erilaiset. Epätasapainotilanne on vaikein alle 10 000 asukkaan kunnissa, joissa tuloveroprosentit ovat jo lähtökohtaisesti korkeimmat. Veroprosentteja on korotettu keskimääräistä enemmän ja veroprosentin tuotto on alhaisempi kuin isommissa kunnissa. Pienimmissä kunnissa on keskimäärin noin neljän prosenttiyksikön paine rahoitustasapainon saavuttamiseksi. Yllä kuvattu tilanne merkitsee siis samalla sitä, että näissä alle 10 000 asukkaan kunnissa valtionosuusrahoituksen merkitys on suhteessa suurempi kuin kaupunkiseuduilla, jossa kasvavalla verorahoituksella pystytään kompensoimaan uudistuksen seurauksia ja vaikutuksia. Edelleen kääntäen tämä tarkoittaa usein myös sitä, että maaseudulla asukaskohtaiset valtionosuudet ovat suhteellisen korkeita, kuten esimerkiksi Punkalaitumen kunnassa. Yksinkertaisella kausaalisella logiikalla onkin nähtävissä, että tämän tyyppinen kunta, menettäessään valtionosuudet kokonaisuudessaan sekä esimerkiksi puolet verorahoituksestaan, ei pystyisi enää järjestämään esimerkiksi sivistystoimen ja teknisen toimen palveluitaan ja kunnan hallintoa. Mikäli rahoituksen leikkaus aiotaan toteuttaa julkisuudessa esillä olleiden tietojen mukaisesti, vielä ilman merkittävää tasausjärjestelmää, tulisi tilanne sekä siihen liittyvät ennusteet kertoa kaunistelematta, vastuullisesti ja viivytyksettä. Uudistuksella on todellinen pohja vain, jos tulevat rahoituksen perusteet tunnetaan ja ymmärretään riittävän laajasti. Vaikeat ratkaisut etenevät onnistuneesti vain avoimen valmistelun kautta.