Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Osakeobligaatio 1078A ja 1078B: OSAKEOBLIGAATIO RUOTSI III Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000125299 (1078A), FI4000125307 (1078B)
OSAKEOBLIGAATIO RUOTSI III Maailmantalouden kasvunäkymät ovat kohtuullisen hyvät siirryttäessä kohti vuotta 2015. Kasvulla on hyvät edellytykset voimistua finanssikriisin ja euroalueen kriisin jäädessä hiljalleen taka-alalle. Ruotsin talouden näkymät ovat asteittain kohenemassa samalla kun keskeisimpien vientimarkkinoiden eli euroalueen, Yhdysvaltojen sekä Norjan talousnäkymät paranevat. Ruotsi on Suomen tavoin kansainvälisesti tarkasteltuna pieni ja vientiriippuvainen kansantalous, jonka taloudella ja yrityksillä on hyvät edellytykset hyötyä vahvana jatkuvasta kotimarkkinakysynnästä sekä kohenevasta globaalista talouskasvusta. 350 300 250 200 150 100 50 0 01/04 01/06 01/08 01/10 01/12 01/14 Kohde-etuutena olevan osakekorin laskennallinen kehitys ajanjaksolla tammikuusta 2004 joulukuuhun 2014. Osakekorin lähtötaso on indeksoitu sataan. Huom! Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Lähteet: Bloomberg, Danske Bank SIJOITTAMALLA OSAKEOBLIGAATIO RUOTSI III:EEN: Saat suojaa pääomillesi Pääset osalliseksi markkinan mahdolliseen arvonnousuun Osakeobligaation tuotto on sidottu osakekorin ja EUR/SEK valuuttakurssin kehitykseen. Osakekoriin kuuluu kymmenen suuren ja tunnetun pörssiyhtiön osaketta. Sijoituksen nimellispääoma maksetaan eräpäivänä takaisin kurssikehityksestä riippumatta. Osakeobligaatioon liittyy riski liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvystä. 1
Osakeobligaatio Ruotsi III on Danske Bankin liikkeeseenlaskema noin kolmen vuoden mittainen sijoitusobligaatio. Tarjolla on kaksi vaihtoehtoa. Maltillinen vaihtoehto sopii varovaiselle sijoittajalle ja sen tuotto eräpäivänä nimellispääomalle on 60 %* kohde-etuuden arvonnoususta lainaehtojen mukaisesti. Tuottohakuinen vaihtoehto sopii korkeampaa tuottoa tavoittelevalle, riskiä sietävälle sijoittajalle ja sen tuotto eräpäivänä on 130 %* kohde-etuuden arvonnoususta lainaehtojen mukaisesti. Vaihtoehto Maltillinen Emissiokurssi 106 % Tuottokerroin 60 %* Vaihtoehto Tuottohakuinen Emissiokurssi 111 % Tuottokerroin 130 %* * Tuottokertoimet ovat alustavia. Lopulliset tuottokertoimet vahvistetaan liikkeeseenlaskupäivänä 18.2.2015. Maltillisen vaihtoehdon tuottokerroin tulee olemaan vähintään 50 % ja tuottohakuisen vaihtoehdon vähintään 110 %. Liikkeeseenlaskija Danske Bank A/S, luottoluokitus A3 (Moody s), A (S&P) Lainaohjelma Danske Bank A/S:n joukkovelkakirjaohjelma (Structured Note Programme 19.9.2014) Merkintäaika 23.12.2014 11.2.2015 Laina-aika 18.2.2015 6.3.2018 Kohde-etuus Kymmenen yhtiön osakkeesta tasapainoin muodostettu osakekori. Osakekorin yhtiöt ovat ABB Ltd, Boliden AB, Electrolux AB, Investor AB, Skandinaviska Enskilda Banken AB, SKF AB, Svenska Handelsbanken AB, Swedbank AB, Swedish Match ja TeliaSonera AB. Lähtöarvo(t) Osakekorin kunkin osakkeen sulkemisarvo 18.2.2015. Päättymisarvo(t) Osakekorin kunkin osakkeen päättymisarvo muodostuu laina-ajan viimeisen vuoden kuukausittaisten havaintopäivien sulkemisarvojen (yhteensä 13 havaintoa) keskiarvona alkaen 20.2.2017 ja päättyen 20.2.2018. Pääoman takaisinmaksu 100 % nimellispääomasta eräpäivänä. Lainaan liittyy riski liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvystä. Tuotto eräpäivänä Lainaehtojen mukaan laskettu osakekorin arvonnousu kerrottuna tuottokertoimella ja valuuttakurssin kehityksellä. Vakuus Ei Minimimerkintä 1 000 euroa Strukturointikustannus Noin 1 % p.a. Strukturointikustannus ei vaikuta takaisinmaksettavaan nimellispääomaan. Strukturointikustannus sisältyy emissiokurssiin, eikä sitä vähennetä eräpäivänä maksettavasta tuotosta. Jälkimarkkina Lainalle haetaan listausta Helsingin Pörssiin. Danske Bank antaa jälkimarkkinahintaa kaupankäyntiaikoina normaalissa markkinatilanteessa. Merkintäpaikat Danske Bank Oyj:n konttorit. Verotuksesta Lainan mahdollinen tuotto on Suomessa asuville luonnollisille henkilöille ja kotimaisille kuolinpesille tuloverolain (1535/1992) alaista pääomatuloa. Pääomatuloveroprosentti on 30 ja 40 000 euroa ylittävältä osalta 32. Ennakonpidätysprosentti on 30. Verokohtelu määräytyy kunkin asiakkaan yksilöllisten olosuhteiden mukaan. Verokohtelu voi muuttua tulevaisuudessa. Mikäli sijoitus tehdään sidottua pitkäaikaissäästämistä koskevan lain mukaiseen säästämissopimukseen, poikkeaa verotus tässä kohdassa esitetystä. Säästämissopimuksen piiriin kuuluvien sijoitusten verotusta on selvitetty erikseen säästämissopimuksen yhteydessä. Osakeobligaatio Ruotsi III:sta on tarjolla myös Sijoitusvakuutukseen ja Kapitalisaatiosopimukseen soveltuva vaihtoehto. Lisätietoa konttorista. Ohjelmaesite ja lainakohtaiset ehdot ovat saatavissa merkintäpaikoissa ja Danske Bankin Internet-sivuilla www.danskebank.fi sekä www.sijoitusobligaatiot.fi 2
Tuottotaulukot Vaihtoehto Maltillinen Emissiokurssi 106% Tuottokerroin 60%* Lainaehtojen mukaan laskettu kohde-etuuden arvonmuutos Tuotto valuuttakurssin pysyessä ennallaan Tuotto Ruotsin kruunun vahvistuessa tasolle 8,0 Tuotto eräpäivänä Vuotuinen tuotto Tuotto eräpäivänä Vuotuinen tuotto nimellispääomalle sijoitetulle pääomalle nimellispääomalle sijoitetulle pääomalle Tuotto Ruotsin kruunun heikentyessä tasolle 10,8 Tuotto eräpäivänä Vuotuinen tuotto nimellispääomalle sijoitetulle pääomalle -40 % 0 % -1,9 % 0 % -1,9 % 0 % -1,9 % -20 % 0 % -1,9 % 0 % -1,9 % 0 % -1,9 % 0 % 0 % -1,9 % 0 % -1,9 % 0 % -1.9 % 15 % 9 % 0,9 % 10,6 % 1,4 % 7,8 % 0,6 % 30 % 18 % 3,6 % 21,2 % 4,5 % 15,7 % 2,9 % 45 % 27 % 6,1 % 31,7 % 7,4 % 23,5 % 5,1 % 60 % 36 % 8,5 % 42,3 % 10,1 % 31,3 % 7,3 % Vaihtoehto Tuottohakuinen Emissiokurssi 111% Tuottokerroin 130%* Lainaehtojen mukaan laskettu kohde-etuuden arvonmuutos Tuotto valuuttakurssin pysyessä ennallaan Tuotto Ruotsin kruunun vahvistuessa tasolle 8,0 Tuotto eräpäivänä Vuotuinen tuotto Tuotto eräpäivänä Vuotuinen tuotto nimellispääomalle sijoitetulle pääomalle nimellispääomalle sijoitetulle pääomalle Tuotto Ruotsin kruunun heikentyessä tasolle 10,8 Tuotto eräpäivänä Vuotuinen tuotto nimellispääomalle sijoitetulle pääomalle -40 % 0 % -3,4 % 0 % -3,4 % 0 % -3,4 % -20 % 0 % -3,4 % 0 % -3,4 % 0 % -3,4 % 0 % 0 % -3,4 % 0 % -3,4 % 0 % -3,4 % 15 % 20 % 2,5 % 22,9 % 3,4 % 17,0 % 1,7 % 30 % 39 % 7,7 % 45,8 % 9,4 % 33,9 % 6,4 % 45 % 59 % 12,4 % 68,7 % 14,7 % 50,9 % 10,6 % 60 % 78 % 16,8 % 91,7 % 19,6 % 67,9 % 14,5 % Esitetyissä laskelmissa oletetaan, että sijoitus pidetään eräpäivään asti. Esitetyissä laskelmissa käytetty EUR/SEK -valuuttakurssille lähtöarvoa 9,4. Esitetyissä laskelmissa ei ole otettu huomioon veroja. * Tuottokertoimet ovat alustavia. Lopulliset tuottokertoimet vahvistetaan liikkeeseenlaskupäivänä 18.2.2015. Maltillisen vaihtoehdon tuottokerroin tulee olemaan vähintään 50 % ja tuottohakuisen vaihtoehdon vähintään 110 %. Lähde: Danske Bank 3
Havainnollistava laskuesimerkki Maltillinen vaihtoehto: emissiokurssi 106 % tuottokerroin 60 %* 10 000 euron nimellisarvoinen sijoitus maltilliseen vaihtoehtoon maksaa 10 600 euroa Tuottohakuinen vaihtoehto: emissiokurssi 111 %, tuottokerroin 130 %* 10 000 euron nimellisarvoinen sijoitus tuottohakuiseen vaihtoehtoon maksaa 11 100 euroa Eräpäivänä maksetaan 100 % nimellispääomasta eli 10 000 euroa sekä lainaehtojen mukaan laskettu kohde-etuutena olevan osakekorin arvonnousu kerrottuna tuottokertoimella ja valuuttakurssin kehityksellä: 100 % + Arvonnousu x Tuottokerroin Valuuttakurssin kehitys Jos arvonnousu olisi 30 % ja Ruotsin kruunu vahvistuisi suhteessa euroon tasolta 9,4 tasolle 8,0, maltillisen vaihtoehdon tuotto nimellispääomalle olisi noin 21,2 % (= 30 % x 60 % x 9,4/8,0) eli noin 2 120 euroa. Tuottohakuisen vaihtoehdon tuotto nimellispääomalle olisi noin 45,8 % (= 30 % x 130 % x 9,4/8,0) eli noin 4 580 euroa. Jos arvonnousua ei tapahtuisi, tuottoa ei makseta ja tappioksi koituisi maksettu ylikurssi. Tässä laskuesimerkissä tappion suuruus olisi 600 euroa maltillisessa vaihtoehdossa ja 1 100 euroa tuottohakuisessa vaihtoehdossa. Sijoitusobligaation tuottoon vaikuttaa osakekorin ohella Ruotsin kruunun mahdollinen vahvistuminen tai heikentyminen suhteessa euroon. Yllä esitetyssä laskuesimerkissä ei ole otettu huomioon veroja. x * Tuottokertoimet ovat alustavia. Lopulliset tuottokertoimet vahvistetaan liikkeeseenlaskupäivänä 18.2.2015. Maltillisen vaihtoehdon tuottokerroin tulee olemaan vähintään 50 % ja tuottohakuisen vaihtoehdon vähintään 110 %. 4
Miksi sijoittaa? Maailmantalouden kasvunäkymät ovat kohtuullisen hyvät siirryttäessä kohti vuotta 2015. Kasvulla on hyvät edellytykset voimistua finanssikriisin ja euroalueen kriisin jäädessä hiljalleen taka-alalle. Kasvun vahvistumista tukee mm. raaka-öljyn voimakas hinnan lasku sekä elvyttävänä jatkuva rahapolitiikka (pl. Yhdysvallat). Esimerkiksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF odottaa globaalin kasvun voimistuvan tälle vuodelle ennustetusta 3,3 prosentista 3,8 prosenttiin vuonna 2015 (Lähde: IMF, 11/2014). Erityisesti Yhdysvalloissa talous jatkaa varsin vahvalla ja laajaalaisella kasvu-uralla (mm. paraneva työllisyys), joten Yhdysvallat toimii globaalin talouden vahvimpana ja vakaimpana kasvuveturina. Euroopassa talouden hidas ja epätasainen elpyminen on myös jatkunut, joskin lyhyellä aikavälillä huolia aiheuttaa Ukrainan ja Venäjän välille syntyneen kriisin taloudelliset seuraukset. Euroopan kasvun selvempi voimistuminen edellyttää rakenteellisten talousuudistusten jatkumista sekä Euroopan keskuspankin jo ilmoittamien järeiden elvytystoimien sekä mahdollisesti uusien elvytystoimien (valtionlainojen osto-ohjelma) siirtymistä reaalitalouteen. Kehittyvien maiden taloustilanteet ovat eriytyneet toisistaan, sillä osa kehittyvistä maista on selvinnyt uuteen kasvuun kun taas toisten näkymät ovat pysyneet heikkoina. Yleisesti kehittyvien maiden kasvu on kuitenkin jälleen nopeutumassa. Naapurimaamme Ruotsin talouden näkymät ovat asteittain kohenemassa samalla kun Ruotsin keskeisimpien vientimarkkinoiden eli euroalueen, Yhdysvaltojen sekä Norjan talousnäkymät paranevat. Ruotsi on Suomen tavoin kansainvälisesti tarkasteltuna pieni ja vientiriippuvainen kansantalous. Ruotsin talous on tosin suurempi kuin Suomen talous ja lisäksi Ruotsin talouden ja teollisuuden rakenne on Suomea monipuolisempi. Erona Suomeen on myös se, että Ruotsissa kotimarkkinoiden kehitys ja yksityinen kulutus on pysynyt vahvana ja tämän kotimarkkinoiden myönteisen kehityksen ennakoidaan jatkuvan. Tästä lähtökohdasta Ruotsin taloudella ja yrityksillä on hyvät edellytykset hyötyä vahvana jatkuvasta kotimarkkinakysynnästä sekä asteittain kohenevasta globaalista talouskasvusta. Osakeobligaatio Ruotsi III:n kohde-etuutena on kymmenestä Tukholman pörssiin listatusta yhtiöstä koostuva osakekori. Kullakin yhtiöllä on 10 prosentin painoarvo (1/10) osakekorissa. Lyhyet yhtiökuvaukset osakekorin yhtiöistä seuraavalla sivulla. Kohde-etuutena olevaan osakekoriin kuuluvat yhtiöt ja Danske Bankin analyytikkojen suositukset: Yhtiö Paino osakekorissa Suositus ABB Ltd 1/10 Osta Boliden AB 1/10 Osta Electrolux AB 1/10 Pidä Investor AB 1/10 Osta Skandinaviska Enskilda Banken AB 1/10 Pidä SKF AB 1/10 Osta Svenska Handelsbanken AB 1/10 Osta Swedbank AB 1/10 Osta Swedish Match AB 1/10 Osta TeliaSonera AB 1/10 Pidä Kohde-etuutena olevan osakekorin yhtiöitä seuraavien Danske Bankin analyytikkojen suositukset, tilanne 18.12.2014. Lähde: Danske Bank 5
Kohde-etuutena olevan osakekorin yhtiöiden esittelyt ABB Limited on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka pääkonttori sijaitsee Sveitsin Zürichissä. ABB:n palveluksessa on noin 145 000 henkilöä 100 maassa, joista Suomessa noin 5 400. Lisätietoa internetistä: www.abb.fi Boliden AB on metallialan yhtiö, jonka ydinosaamista ovat malminetsintä, kaivostuotanto, sulattotoiminta ja metallien uusiokäyttö. Yhtiön päätuotteita ovat sinkki, kupari, lyijy, kulta ja hopea. Yhtiö operoi kaivoksia ja sulattoja Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Irlannissa. Yhtiöllä on noin 4 800 työntekijää. Lisätietoa internetistä: www.boliden.fi Electrolux AB on maailman johtavia kodinkoneiden ja ammattikäyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistajia. Yhtiön palveluksessa työskentelee noin 61 000 työntekijää ja yhtiön tuotteita myydään vuosittain 150 markkina-alueella. Lisätietoa internetistä: www.electrolux.fi Investor AB on vuonna 1916 perustettu sijoitusyhtiö, jota on alusta asti hallinnut Wallenbergin suku. Yhtiö omistaa merkittäviä osuuksia useista laadukkaista yhtiöistä. Investor toimii aktiivisen omistajan roolissa useissa omistamissaan yhtiöissä. Lisätietoa internetistä: www.investorab.com SKF AB on yksi maailman johtavista teknologiatoimittajista, jonka päätoimialoja ovat laakerit ja laakerijärjestelmät, tiivisteet, mekatroniikka, palvelut ja voitelujärjestelmät. Lisätietoa internetistä: www.skf.com Svenska Handelsbanken AB on yksi pohjoismaiden johtavista pankeista ja Euroopan kustannustehokkain pankki. Yhtiöllä on toimintaa yli 20 maassa. Lisätietoa internetistä: www.handelsbanken.com Swedbank AB on Ruotsin ja Baltian alueen merkittävimpiä pankkeja. Asiakasmäärällä mitattuna yhtiö on Ruotsin suurin pankki. Lisätietoa internetistä: www.swedbank.com Swedish Match AB on ruotsalainen yhtiö, joka valmistaa ja markkinoi erilaisia tupakkatuotteita sekä tulentekovälineitä. Lisätietoa internetistä: www.swedishmatch.com TeliaSonera AB on yksi Pohjoismaiden ja Baltian alueen johtavista verkkoyhteyksien ja televiestintäpalveluiden tarjoajista, jolla on merkittävä asema myös Euraasian matkaviestinmarkkinoilla. Lisätietoa internetistä: www.teliasonera.fi Skandinaviska Enskilda Banken AB on yksi pohjoismaiden johtavista rahoituspalveluiden tarjoajista, joka tarjoaa laajan valikoiman pankkipalveluita. Yhtiöllä on toimintaa pohjoismaiden lisäksi mm. Saksassa ja Baltian maissa. Lisätietoa internetistä: www.seb.fi Lähteet: Danske Bank, Bloomberg, yhtiöiden internetsivut 6
Kohde-etuutena olevan osakekorin yksittäisten osakkeiden historiallinen kehitys 700 600 500 400 300 200 ABB Ltd Boliden AB Investor AB Swedish Match AB SKF AB Electrolux AB Svenska Handelsbanken AB Skandinaviska Enskilda Banken AB Swedbank AB TeliaSonera AB 100 0 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 01/13 01/14 Kohde-etuutena olevan osakekorin yksittäisten osakkeiden kehitys ajanjaksolla tammikuusta 2004 joulukuuhun 2014. Lähtötaso on indeksoitu sataan. Huom! Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Lähteet: Danske Bank, Bloomberg 7
Sijoituksen ajallinen hajauttaminen Osakeobligaatio Ruotsi III:ssa on kiinnitetty huomiota ajalliseen hajauttamiseen. Keskiarvoistaminen on laskentamenetelmä, jolla pienennetään sijoituksen ajoitukseen liittyvää riskiä. Osakeobligaatio Ruotsi III:ssa käytetään päättymisarvon keskiarvoistamista. Kohde-etuutena olevan osakekorin kunkin osakkeen päättymisarvo lasketaan laina-ajan viimeisen vuoden aikana kerättyjen kuukausittaisten havaintojen keskiarvona. Laskentamenetelmä pienentää laina-ajan lopussa mahdollisesti tapahtuvien voimakkaiden markkinaliikkeiden vaikutusta sijoituksen tuottoon. Vasemmanpuoleisessa esimerkissä sijoittaja olisi hyötynyt keskiarvoistamisesta kohde-etuutena olevan osakekorin osakkeen laskettua laina-ajan viimeisen vuoden aikana. Oikeanpuoleisessa esimerkissä sijoittaja olisi saanut paremman päättymistason ilman keskiarvoistamista kohde-etuutena olevan osakekorin osakkeen noustua laina-ajan viimeisen vuoden aikana. Riippuen kohde-etuutena olevan osakekorin osakkeiden kehityksestä keskiarvoistamisajanjaksolla, menetelmä voi antaa paremman tai huonomman päättymisarvon kuin viimeisen arvostuspäivän tason käyttäminen päättymisarvona. Päättymisarvon keskiarvoistamisen tarkoituksena on pienentää sijoituksen päättymisarvon määräytymiseen liittyvää ajoituksellista riskiä. Kuvitteelliset esimerkit: 135 130 125 120 115 133 130 131 131 131 127 110 Ensimmäinen arvostuspäivä 128 126 125 123 122 Viimeisen arvostuspäivän mukainen päättymisarvo 120 Keskiarvoistettu päättymisarvo 127 120 Viimeinen arvostuspäivä 145 140 135 130 125 132 129 137 137 139 137 130 120 Ensimmäinen arvostuspäivä 142 143 140 140 Viimeisen arvostuspäivän mukainen päättymisarvo 140 Keskiarvoistettu päättymisarvo 137 140 Viimeinen arvostuspäivä 8
Sanasto Kohde-etuus. Sijoitusobligaation tuotto on sidottu kohde-etuuden kehitykseen. Kohde-etuus voi olla esimerkiksi indeksi, osake, rahasto, hyödyke, valuutta tai yhdistelmä edellisistä. Nimellispääoma on määrä, joka maksetaan takaisin laina-ajan päättyessä. Myös lainan tuotto lasketaan nimellispääomalle. Nimellispääoma on jaettu arvoosuuksiksi, joiden yksikkökoko on määrätty lainaehdoissa. Lainan nimellispääomaa ei pidä sekoittaa merkintähintaan tai sijoitusobligaation jälkimarkkinahintaan. Pääomaturva tarkoittaa sitä, että sijoittaja saa huonoimmassakin tapauksessa sijoittamansa nimellispääoman takaisin sijoitusobligaation eräpäivänä. Sijoitusobligaatioon liittyy kuitenkin liikkeeseenlaskijariski. Katso Lainaan liittyviä riskejä" -osio seuraavalla sivulla. Tuottokerroin kertoo, kuinka suuren osan kohdeetuuden lainaehtojen mukaan lasketusta arvonnoususta sijoittaja saa itselleen sijoitusobligaation eräpäivänä. Tuottokertoimesta voidaan käyttää myös nimitystä osallistumisaste. Emissiokurssi eli merkintäkurssi on sijoitusobligaation liikkeeseenlaskukurssi, joka kertoo mikä on sijoitusobligaation liikkeeseenlaskuhinta suhteessa nimellisarvoon. Hinta, jolla sijoitusobligaatiota voi merkitä. 9
Lainaan liittyviä riskejä Ylikurssiriski. Mikäli sijoittaja maksaa lainasta ylikurssia (emissiokurssi yli 100 %), voi hän menettää maksamansa ylikurssin osittain tai kokonaan. Tappion suuruus riippuu siitä, minkä verran lainan tuotto eräpäivänä jää maksettua ylikurssia pienemmäksi. Tuoton eräpäivänä jäädessä nollaan vastaa sijoittajan tappio maksettua ylikurssia. Liikkeeseenlaskijariski. Sijoitukseen liittyy liikkeeseenlaskijan luottoriski eli riski siitä, että liikkeeseenlaskija ei kykene vastaamaan maksuvelvoitteistaan eräpäivänä. Jos liikkeeseenlaskijariski toteutuu ja lainan liikkeeseenlaskija joutuu laina-aikana maksukyvyttömäksi, sijoittaja voi menettää sijoituksensa kokonaan tai osittain. Tuottoriski. Lainan tuotto riippuu valitun kohdeetuuden kehityksestä. Kohde-etuuden taso voi vaihdella laina-aikana. Lisäksi kohde-etuuden taso tiettynä päivänä ei välttämättä kuvasta sen toteutunutta tai tulevaa kehitystä. Kohde-etuuden tulevasta kehityksestä ei voida antaa takeita. Kohdeetuuden arvonvaihtelut vaikuttavat lainan arvoon. Sijoitus lainaan ei ole sama asia kuin sijoitus suoraan kohde-etuuteen. Sijoittajan tulee myös ottaa huomioon, että hän ei välttämättä hyödy osakkeiden mahdollisista osingoista. Korkoriski aiheutuu siitä, että lainan arvo muuttuu markkinakoron muutoksen seurauksena. Korkoriski voi toteutua, jos sijoittaja myy lainan ennen eräpäivää. Yleisen korko tason nousu lainan ostohetken ja myyntihetken välisenä aikana laskee lainan arvoa ja yleisen korkotason lasku puolestaan nostaa lainan arvoa. Jälkimarkkinariski. Mikäli sijoittaja haluaa myydä lainan ennen eräpäivää, tapahtuu myynti sen hetkiseen markkinahintaan, joka voi olla joko enemmän tai vähemmän kuin sijoitettu nimellispääoma. Sijoittajalle voi siten koitua myös tappiota myydessään lainan jälkimarkkinoilla. Valuuttakurssiriski. Lainan tuoton euromääräinen arvo riippuu EUR/SEK valuuttakurssin kehityksestä. Ruotsin kruunun vahvistuminen euroa vastaan nostaa lainan tuottoa. Ruotsin kruunun heikkeneminen euroa vastaan taas laskee lainan tuottoa. Lainan nimellispääomalla ei ole valuuttakurssiriskiä. Katso lisäksi Danske Bank A/S:n joukkovelkakirjaohjelman esitteen kohta Risk Factors sekä lainaehtojen tiivistelmän kohta Jakso D Riskit.. 10
Materiaali on yleistä tietoa eikä se ole täydellinen kuvaus sijoituskohteesta tai siihen liittyvistä riskeistä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan tulee tutustua sijoituskohteen ominaisuuksiin, riskeihin ja verotukseen. Tutustu myös joukkolainan ohjelmaesitteeseen, lainakohtaisiin ehtoihin ja hinnastoon. Sijoittamiseen liittyy aina taloudellinen riski. Tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. On syytä muistaa, että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Asiakkaan tulee perustaa sijoituspäätöksensä omaan arvioonsa sijoituspalvelusta, rahoitusvälineestä ja siihen liittyvistä riskeistä, sillä asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisista seuraamuksista. Tämä materiaali ei ole yksilöllinen suositus eivätkä annetut tiedot liity yksittäisen asiakkaan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Vaikka pyrkimyksenä onkin antaa mahdollisimman tarkkoja ja oikeita tietoja, pankki ei takaa ulkopuolisista lähteistä saatujen tietojen täydellisyyttä tai virheettömyyttä. Esitetyt näkemykset edustavat pankin arvioita materiaalin laatimishetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Pankki ei vastaa mistään kuluista tai tappioista, joita materiaalin tietojen käyttö voi aiheuttaa. Materiaali sisältää pankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon pankki pidättää kaikki oikeudet. Ohjelmaesite ja lainakohtaiset ehdot ovat saatavissa merkintäpaikoissa ja Danske Bankin Internet-sivuilla www.danskebank.fi sekä www.sijoitusobligaatiot.fi RISKILUOKITUS: MATALA RISKI. PÄÄOMATURVA. Strukturoidut sijoitustuotteet, joissa nimellispääoma palautetaan eräpäivänä, mikäli liikkeeseenlaskija on maksukykyinen. Sijoituksessa voi olla enintään 15 % ylikurssia. Pääomaturva on voimassa ainoastaan eräpäivänä eikä se kata ylikurssia eikä sijoittajan maksamia palkkioita ja kuluja. Liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyyn liittyvä riski on kuvattu tässä markkinointiesitteessä. Riskiluokitus ei poista sijoittajan velvollisuutta perehtyä huolellisesti tähän markkinointiesitteeseen, tuotekohtaisiin ehtoihin ja mahdolliseen ohjelmaesitteeseen ja niissä mainittuihin riskeihin. Lisätietoja riskiluokituksesta Suomen Strukturoitujen Sijoitustuotteiden yhdistys ry:n Internet -sivuilta www.sijoitustuotteet.fi. Danske Bank A/S, Rekisteröity kotipaikka ja osoite Tanska, Holmens Kanal 2-12, DK-1092 Kööpenhamina. CVR-NR. 61 12 62 28 - Kööpenhamina Danske Bank Oyj. Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK. Y-tunnus 1730744-7 11