Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisiä sitoumuksia ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla, uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta sekä ohjeellisena energiatehokkuuden parantaminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan pitkäikäisiksi, joten nyt rakennettavien rakennusten vaikutukset Suomen energiankulutukseen ja päästöihin kestävät vuosikymmeniä. Vuonna 2050 puolet rakennuskannasta on rakennettu vuoden 2012 jälkeen. D3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012 (astunut voimaan 1.7.2012) Parannetaan uudisrakentamisen energiatehokkuutta keskimäärin noin 20 % aikaisempaan määräystasoon verrattuna. Siirrytään aikaisemmasta rakennuksen lämpöhäviölle (rakennuksen vaippa, vuotoilma ja ilmanvaihto) asetetusta vaatimuksesta tarkastelemaan rakennuksen koko vuotuista energiankulutusta, jolle asetetaan yläraja. Energiankulutusta laskettaessa otetaan huomioon myös lämmitystapa.
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Määräysuudistus kannustaa kaukolämmön sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Määräysuudistus lisää myös eri energiamuotojen ja eri energiatehokkaiden ratkaisujen välistä kilpailua. KÄSITTEITÄ rakennuksen kokonaisenergiankulutuksella, E-luvulla (kwh/m 2 ) tarkoitetaan energiamuotojen kertoimilla painotettua rakennuksen vuotuista ostoenergian laskennallista kulutusta näissä määräyksissä annetuilla säännöillä ja lähtöarvoilla laskettuna lämmitettyä nettoalaa kohden rakennuksen ostoenergian kulutuksella tarkoitetaan energiaa, joka hankitaan rakennukseen esimerkiksi sähköverkosta, kaukolämpöverkosta, kaukojäähdytysverkosta ja uusiutuvan tai fossiilisen polttoaineen sisältämänä energiana. Ostoenergia koostuu lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiankulutuksesta energiamuodoittain eriteltynä, missä on otettu huomioon vähennykset uusiutuvasta omavaraisenergiasta, katso kuva. rakennuksen lämpöhäviöllä tarkoitetaan vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon yhteenlaskettua lämpöhäviötä standardikäytöllä tarkoitetaan rakennuksen vakioitua käyttöä, jolla lasketaan rakennuksen E-luku. Rakennuksen todellinen käyttö useimmiten eroaa standardikäytöstä käyttäjän toimintojen vuoksi tilojen lämmitysenergian nettotarpeella tarkoitetaan lämmitysenergian tarvetta, joka muodostuu johtumislämpöhäviöistä, vuotoilman lämpöhäviöistä, korvausilman ja tuloilman lämpenemisestä tilassa huonelämpötilaan ja josta on vähennetty auringon ja sisäisten lämpökuormien vaikutus
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK uusiutuvalla omavaraisenergialla tarkoitetaan kiinteistöön kuuluvalla laitteistolla paikallisista uusiutuvista energialähteistä tuotettua uusiutuvaa energiaa, lukuun ottamatta uusiutuvia polttoaineita. Uusiutuvaa omavaraisenergiaa on esimerkiksi aurinkopaneeleista ja keräimistä tuotettu energia, paikallinen tuulienergia ja lämpöpumpun lämmönlähteestä ottama energia. Uusiutuvat polttoaineet käsitellään osana uusiutuvaa ostoenergiaa uusiutuvilla polttoaineilla tarkoitetaan puu ja puupohjaisia sekä muita biopolttoaineita pois lukien turve, joka käsitellään näissä määräyksissä fossiilisena polttoaineena ENERGIATEHOKKUUDENVAATIMUKSET Rakennuksen kokonaisenergiankulutus Kokonaisenergiatarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta. Kokonaisenergiatarkastelussa otetaan huomioon myös tekijät, kuten esimerkiksi ilmanvaihto, valaistus ja lämmin vesi, jotka riippuvat rakennuksen käyttötarkoituksesta ja suunnitteluratkaisusta. Kokonaisenergiatarkastelu tehdään rakennuksen standardikäytöllä, mikä tarkoittaa sitä, ettei käyttäjien vaihtelevia kulutustottumuksia oteta huomioon. Energiankulutuksen ja luonnonvarojen kulumisen määrittämiseksi tarvitaan yksi yhtenäinen tapa, jolla voidaan laskea yhteen eri energialähteistä peräisin oleva energia kokonaisenergiankulutukseksi. Eri energialähteitä vertailtaessa on aluksi laskettava rakennuksen ostoenergia. Rakennukset voivat käyttää useita eri energialähteitä kuten sähköä, kaukolämpöä, öljyä, kaasua, puuta, pellettejä ja niin edelleen. Näistä sähkö ja kaukolämpö ovat suoraan hyödynnettävissä olevaa energiaa. Sen sijaan polttoaineet joudutaan polttamaan lämmöksi.
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Pientalo A netto E-luku 120 204 135 183 150 162 175 161 200 159 250 156 300 152 400 145 500 138 600 130
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Lämmitysmuotojen vaikutus E-lukuun Rakennuksen kokonaisenergian käyttöä ei voi vertailla suoraan energiamuotojen kertoimia vertailemalla, vaan energiamuoto on ensin muutettava lämmöksi. Lämmityksen osuuteen E-luvussa vaikuttavat lämmitysjärjestelmän ja lämmön tuoton hyötysuhteet, kuva. Valaistuksen ja kuluttajalaitteiden sähkönosuus on sama kaikille lämmitysjärjestelmille, eikä sitä ole esitetty kuvan esimerkissä. Pientalojen energiantehokkuutta ohjataan pinta-alasta riippuvaisena, koska rakennuksen pinta-ala vaikuttaa energiankulutukseen. Pienissä pientaloissa nurkkien lämpöhäviöt ovat suhteessa suuremmat kuin isossa pientalossa. Tämän vuoksi pienten pientalojen (alle 120 m 2 ) vaatimusta on kevennetty. Lisäksi pieniin pientaloihin on tehty kohdennettu helpotus lämmitysjärjestelmän investointikustannusten kohtuullistamiseksi. Tämä on tarpeen haja-asutusalueilla, joissa ei ole tarjolla kaikkia energiavaihtoehtoja. Esimerkiksi maalämmön investointikustannukset suhteessa kaikkiin rakennuskustannuksiin kasvavat merkittävästi pienissä rakennuksissa. Helpotus mahdollistaa esimerkiksi suoran sähkölämmityksen silloin, kun rakennus on lämmöneristetty normaalia vähän paremmin ja
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK siinä on varaava takka. Ulkoseinien lämmöneristepaksuus on tällöin valitusta materiaalista riippuen noin 26 34 cm. Paksuus vaihtelee myös rakennetyypin mukaan. Varaavaa takkaa voidaan pitää haja-asutusalueilla järkevänä investointina myös mahdollisten sähkökatkosten vuoksi.