Leader rahoitusta vesistöjen hoitoon



Samankaltaiset tiedostot

ajankohtaista maaseuturahastosta

Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2011

Uusi ohjelmakausi

Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pekka Tahvanainen Ohjelmakausi

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelma vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tilannekatsaus MYR Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet

Vesiensuojelun organisointi Hirvijoen valuma-alueella

Voimassa oleva maaseutuohjelman. rahoitusosuus 1) EU:n. % kehyksestä

ELY-palvelut. Etelä-Savon maaseutupäivä Ylijohtaja Pekka Häkkinen

Ihmisen paras ympäristö Häme

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013

Satakunnan taidetoimikunta -asiantuntija ja vaikuttaja. Päivi Setälä Satakunnan taidetoimikunta

Läntinen palvelualue SUUNNITELMA VÄHÄ LEPPIJÄRVEN VESIENSUOJELU. 1. Hankkeen tausta ja perustelut

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila Hilkka Heinonen

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Elinvoimaa maakuntaan. Reijo Vesakoivu

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Hyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

KUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU

Muita Euroopan unionin toiminta-aloja. Alue- ja rakennepolitiikka Maatalous Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

MAASEUTURAHASTOSTA. Etelä-Savon kalastusaluepäivä Kaija Siikavirta. Sivu

1.3. Hankkeen nimi Yhteistyöhanke Joutsenten reitin alueen ja Koillis-Kiinan alueen välillä

Maaseuturahaston mahdollisuudet

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

MAVEKE Maaseudun taloudellinen vesihuolto ja sen paikallinen kehittäminen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Maaseudun kehittämisohjelma

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset ELY-keskuksissa Paula Lohikoski Pohjois-Pohjanmaan ELY

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Mitä Leader tarkoittaa?

SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUKSET Suomen Kotiseutuliitto Johanna Hakanen

Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi

Koulutusasiainvaliokunta

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Maaseudun kehittämisohjelman toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Yleistä maaseutuohjelmasta

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Perusopetuksen kehittämiskouluverkosto

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

Pien-Saimaan kunnostustoimet vuosina Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Vuoksi-Kruununpuisto hanke

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Happamuuden ehkäisyyn kohdistuvat hankkeet Pohjois- Pohjanmaalla

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla. Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsätalouden vesiensuojelupäivät Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Maaseutujaoston kokous Timo Lehtiniemi, yksikönpäällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Suomen Omakotiliitto ry

Kumppanuus ja maaseutu

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS

HLJ liikennejärjestelmäehdotus

Maaseuturahaston yritystuet vuosina Riikka Hautala taloussuunnittelija Nouseva Rannikkoseutu ry

ALUEELLISET JA PAIKALLISET MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIAT

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

HALLITUSOHJELMAN VAIKUTUS KORKEAKOULUJEN RAKENTEISIIN

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

Uudenmaan ympäristökeskuksen toimenpiteitä Itämeren pelastamiseksi. Itämerihaasteen kansallinen seminaari

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Myönnetyt hanketuet

Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Transkriptio:

Leader rahoitusta vesistöjen hoitoon Tuomo Hämäläinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus 29.10.2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 1

Komission esittämät tavoitteet maatalous- ja maaseutupolitiikalle 2014-2020 A. Elinvoimaisen elintarviketuotannon ylläpitäminen - viljelijöiden tulotason ylläpito, elintarvikeketjun toiminta, EU:n tuotannon kilpailukyky suhteessa 3. maihin, erityisten luonnonhaittojen korvaus B. Luonnonvarojen kestävä käyttö - julkishyödykkeiden tarjonta, vihreä kasvu, innovaatiot, ilmastonmuutoksen lievittäminen ja siihen sopeutuminen C. Tasapainoinen alueellinen kehitys - työllisyyden ylläpitäminen, elinkeinojen monipuolistaminen, paikallinen tuotanto, bioenergia Sivu 2

Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Suunnitelma (6 Prioriteettia) 1. Tietämyksensiirron ja innovoinnin parantaminen (maa- ja metsätaloudessa sekä yleisesti maaseutualueilla) 2. Maatalouden kilpailukyvyn ja maatilojen elinkelpoisuuden parantaminen 3. Elintarvikeketjun organisoinnin ja riskienhallinnan edistäminen maataloudessa 4. Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen 5. Luonnonvarojen käytön tehostaminen sekä vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen siirtymisen tukeminen maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa 6. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen, köyhyyden vähentäminen ja talouden kehittäminen maaseutualueilla 29.10.2013 Sivu 3

Suomen Leader toimintaryhmät 29.10.2013 4

Pohjois-Karjalan Leaderyhdistykset ovat toimineet vuodesta 1997 lähtien Kokonaisbudjetti on yhteensä n.1,8 milj. euroa vuodessa Rahoittavat n. 100 kehittämishanketta vuosittain, joista noin 35 % on maaseudun yrityshankkeita Kannustavat maaseudun toimeliaisuutta Leader täydentää muita maaseudun kehittämisohjelmia, on paikallislähtöinen ja tukee monipuolista maaseudun kehittämistä 29.10.2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 5

Yleiset kehittämis/investointihankkeet Perustuvat paikallisuuteen Kyläsuunnitelmat yleisesti hankkeiden perustana Järjestetään ajankohtaisia kursseja Kunnostetaan, rakennetaan kylätaloja, reittejä, luontokohteita Kehitetään kulttuuritoimintaa Aktivoi maaseudun toimintaa 29.10.2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 6

Yritystuki: Aloittava yritys Etsitään lisää toimeentuloa, kokeillaan Turvaa paikallisia palveluja Yhteistyötä ja verkostoitumista Koneiden ja laitteiden hankintaa Toimitilojen korjausta ja rakentamista Täsmäkouluttautumista 29.10.2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 7

Esimerkkejä Leader rahoituksesta: Vedet puhtaaksi- hanke: Kyseessä on esiselvityshanke, jolla selvitetään ne toimet, joilla Onkamojärven valuma- alueelta tulevat päästöt minimoidaan ja järven puhtausastetta nostetaan. Lisäksi selvitetään, miten kiinteistöjen jätevesien käsittely saadaan vesilain edellyttämälle tasolle ja etsitään kylän alueelle uusi uimaranta nykyisen huonokuntoisen uimarannan tilalle. Kustannusarvio 33 690 euroa Leader tuki 80%

Vesiensuojelun organisoiminen Hirvijoen valuma-alueella Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa toimenpiteet, joilla parannetaan Hirvijoen ekologista tilaa ja käytettävyyttä ja aktivoidaan paikallisia toimijoita yhteistyöhön. Hankealueelle tehdään toimenpidesuunnitelma ja organisoinnin malli, jolla suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan. Hankkeen jälkeen toteutetaan yksityiskohtaiset toteutussuunnitelmat eri toimenpiteille. Hanke toteutetaan koko Hirvijoen valuma-alueella pääsääntöisesti Nousiaisten ja Maskun kuntien ja Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n alueella. Hankkeen jälkeen on tarkoitus aloittaa kartoitetut konkreettiset toimenpiteet joen tilan ja käytettävyyden parantamiseksi. Toimenpiteitä tullaan mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan erilaisten hankerahoitusten turvin ja paikallisten toimijoiden ja asukkaiden talkootyötä hyväksi käyttäen. Kustannusarvio 26 700 Leader tuki 85%

Suunnitelma Ahostenjärven kunnostamiseksi Hankkeen tarkoituksena on teettää suunnitelma, joka sisältää Lempäälän Kuljussa olevan Ahostenjärven kunnostukseen tarvittavat toimenpiteet. Ahostenjärvi on pienehkö ja matala järvi, joka on voimakkaasti rehevöitynyt. Ilman toimenpiteitä järvi kasvaa pikkuhiljaa umpeen ja sen virkistyskäyttömahdollisuus pienenee. Suunnitelman kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat Honkaniemen Kyläyhdistys ry:n toiminta-alueella ja Ahostenjärven ympäristössä olevat noin 100 kotitaloutta, joille Ahostenjärven kunto on tärkeää. Hyvän kunnostussuunnitelman tuloksena ja positiivisina vaikutuksina ovat varmuus siitä, että kunnostamiseksi tehtävät toimenpiteet ovat järven pitkäaikaisen kunnon kannalta mahdollisimman järkeviä ja toteuttamiskelpoisia. Kustannusarvio 25 000 euroa Leader tuki 80%

Jukajärven (ja Jukajoen) vesistöjen kunnostamissuunnitelmahanke Hankkeella laaditaan Jukajärven vesistöalueelle hoitosuunnitelma ja käynnistetään sen toteuttaminen. Samalla pohjustetaan laajempaa eri varoilla toteutettavaa kunnostusohjelmaa. Vesistöalue kattaa Kissapuron, Jukajärven ja Jukajoen vesistöt. Hankkeessa ovatkin mukana ja moottoreina Alavi-Jukajärven seudun kyläyhdistys, Selkien kyläyhdistys sekä Särkivaaran kyläyhdistys. Veden tila on ollut huononemassa jo pitkään, äärimmäisinä osoituksina ovat olleet Jukajoen kalakuolemat. Nyt tavoitteena on pysäyttää tilan huononeminen laatimalla hoitosuunnitelma, tiedottamalla siitä ja sitouttamalla sen toteuttamiseen asukkaiden omien toimien lisäksi keskeisiä yhteistyökumppaneita kuten Metsäkeskus, Pro Agria, Vapo, ELY-keskus ja metsäyhtiöt. Eri toimijoilla on kokonaisuudessa omat tehtävänsä, joiden toteuttamiseen voidaan käyttää eri rahoituksia. Leader-hankkeen keskeinen tehtävä on tiedottaminen, eri tahojen yhteistyön käynnistäminen asukkaiden ja kyläyhdistyksen toimintana. Kustannusarvio 52 900, tuki 70%

Pappilanluhta - kosteikkohelmi kaupunkikeskustassa Pappilanluhta on Lieksan keskustan kupeessa sijaitseva kosteikko. Pappilanluhdassa on hyvät elinolosuhteet luhta-alueilla viihtyville lajeille. Avovesialueet ovat kuitenkin ajan mittaan kasvaneet umpeen ja lajisto on sen takia köyhtynyt. Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri on esittänyt aluetta yhdeksi kohteeksi Metsästäjäin Keskusjärjestön valtakunnalliseen kosteikkokunnostushankkeeseen. Riistanhoitopiiri tulee suunnittelemaan ja tekemään varsinaiseen kosteikkoon liittyvät kunnostustyöt. Suunnittelussa on mukana myös Pohjois-Karjalan ympäristökeskus/biosfäärialue. Hankkeen tavoitteena on kehittää Pappilanluhdasta esteettömään liikkumiseen soveltuva virkistys- ja luontomatkailukohde. Hankkeen aikana alueelle rakennetaan lintutorni, kulkuväylät siltoineen, yhdystie, opasteet ja pysäköintipaikka. Kustannusarvio 149 740, Leader-tuki 70%, Lieksan kaupunki 30%

Jamalinlahden kunnostus Jamalinlahden hoitoyhdistys ry on perustettu v. 2008 huolehtimaan Jamalinlahden tilasta ja kunnosta. Jamalinlahti on rehevöitynyt ja kaislaa on niitettävä 35-45 ha. Tukea haetaan kaislan niitossa tarvittavien laitteiden (vene + moottori, kaislaleikkuri ja tarvikkeet) hankkimiseen. Laitteet ovat myös muiden vastaavien kunnostustöiden tekijöiden käytössä. Kustannusarvio 10 800, Leader-tuki 70 %

29.10.2013 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 14