Voimalaitoksen lisäveden valmistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult



Samankaltaiset tiedostot
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Veden sisältämät epäpuhtaudet ja raakaveden esikäsittely Susanna Vähäsarja ÅF-Consult

IONINVAIHTO- JA KÄÄNTEISOSMOOSITEKNIIKAN VERTAILU VESILAITOKSEN UUSIMISTA VARTEN Etelä-Savon Energia Oy:lle

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Jaksollinen järjestelmä

Voimalaitoksen vedenkäsittely Sekaioninvaihtimen korvaaminen elektrodeionisaatiolaitteistolla

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi

Puhdasvesijärjestelmien toteutus

Energiatehokas ja ympäristöystävällinen.

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Höyryvoimalaitoksen lisäveden valmistus

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Puhdas juoma- ja talousvesi helposti suoraan merestä tai järvestä.

Ei enää vesiongelmia saaressa tai haja-asutusalueella. Puhdasta juomavettä helposti ja ympäristöystävällisesti.

Tea Ruha POLTTOLAITOKSEN VEDENKÄSITTELY. Hydratsiinin korvaaminen vastaavalla kemikaalilla

VALMISTA RAIKAS JUOMAVETESI PAIKALLISESTI OMASTA RANNASTA. Ekologinen valinta. Toimii pelkällä aurinkoenergialla, jos sähköä ei ole.

Voimalaitoksen vedenkäsittelyn uudet menetelmät

BWT For You and Planet Blue. Kemikaalitonta ja laadukasta vettä lämmitysverkostoon

Liukeneminen

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

Puhdistetun veden tärkeys välinehuollossa. Reijo Heikkinen Välihuoltajien koulutuspäivät

Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä.

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

KAIVOSTEN VESIENHALLINTA JA POHJOISTEN OLOSUHTEIDEN ERITYISPIIRTEET

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Sairaaloiden puhdasvesijärjestelmien vedenkäsittely

Vedenkäsittelyjärjestelmän suunnittelu ja toteutus

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

sdsfsf Tuotteemme ammattikeittiöiden astianpesukoneisiin

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!

Lupahakemuksen täydennys

NANOSUODATUKSEN SOVELTUVUUS NAISTEN- LAHDEN VOIMALAITOKSEN LISÄVESIEN VALMISTUKSESSA

Liukoisuus

Testausseloste (1) Vesinäyte

Mira Lappalainen MIKRO-H-CHP-LAITOKSEN KATTILAVEDEN LAATU

Taskilan MBR-yksikkö kokemuksia ja tuloksia

Biofilmipotentiaalin määritys vedenkäsittelyn seurannassa

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen

Enemmän kuin puhdasta vettä Kalvoteknologia

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Kestävä sanitaatio Juomavesi

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK

KLOORIJÄÄMÄT JUOMAVE- DESSÄ

Määritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO

ESA Electrostatic attraction (ESR Electrostatic repulsion)

Membraanisuodatuksen hyödyntäminen kunnallisessa jätevedenpuhdistuksessa Case: Parikkalan Särkisalmen jätevedenpuhdistamo

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Kemiantekniikan koulutusohjelma

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Tavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita.

TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi Tilausnro (1001/VIHTIVL), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Tilaaja, JM

Iina Laxman Suolanpoiston toiminnan optimointi voimalaitosympäristössä

TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

KARTOITUS KLOORI-ALKALITEHTAAN TUOTANTOKAPASITEETIN KASVATTAMISESTA / KEMIRA CHEMICALS OY JOUTSENO

Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat puhtaan juoma- ja käyttöveden merestä tai järvestä. Laite on suunniteltu kestämään jatkuvaa ammattikäyttöä.

DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat

Alikuoret eli orbitaalit

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

SCOTT PRO 2 SUODATTIMET TEKNISET TIEDOT

GREMMLER 1403 Tiivistysepoksi

Juomavesi Maailmanlaajuinen haaste Luotettavaa vedenkäsittelyä ja desinfiointia

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

Neutraloituminen = suolan muodostus

Täyttöasema PUROTAP compenso

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA JOHDANTO

TURUN SEUDUN TEKOPOHJAVESI- JÄRJESTELMÄ

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

NatWat-prosessi. Luonnollinen veden puhdistaminen: raudan, mangaanin ja hapankaasujen poisto. Tekninen NatWat-esite.

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

EUROWATER KÄÄNTEISOSMOOSILAITTEISTOT (RO)

JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN SAVUKAASULAUHTEEN PUHDISTAMINEN

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

irrottaa tehokkaasti kerrostumia ei sisällä pinta-aktiivisia aineita

Tiina Pakkanen. Kaukolämpöverkon lisäveden pehmennyssuodatin

Tutkimustodistus Projekti: /10

Getinge WPT. Kytke-ja-käytä veden esikäsittely-yksikkö

Transkriptio:

Voimalaitoksen lisäveden valmistus Susanna Vähäsarja ÅFConsult 4.2.2016 1 Sisältö Lisäveden puhtausluokittelu Lisäveden valmistus ioninvaihdolla Lisäveden valmistus kalvotekniikalla 2 1

Lisävesilaadut Kuvaus Johtokyky Valmistusmenetelmä Pehmennetty vesi Ca ja Mgsuolat korvattu Nasuoloilla ~ Esikäsitellyn veden johtokyky Ioninvaihto (NaClelvytteinen vahva kationinvaihdin) Suolanpoistettu vesi Täyssuolanpoistettu vesi Suuri osa veden suoloista poistettu Ultrapuhdas vesi, suurin osa suoloista poistettu < 20 µs/cm Ioninvaihto, RO < 0,20 µs/cm * Ioninvaihto, RO EDI / MB * Absoluuttisen puhtaan veden johtokyky: 0,055 µs/cm 3 Kattilatyypin ja paineen vaikutus lisäveden laatuun (VGB) Kattilatyyppi Kattilan paineluokka Lisäveden laatu < 40 bar* Pehmennetty vesi Lieriökattila < 60 bar* Suolanpoistettu vesi > 60 bar Täyssuolanpoistettu vesi Läpivirtauskattila Kaikki paineluokat Täyssuolanpoistettu vesi, johtokyky < 0,2 µs/cm * Mikäli ei erityisvaatimuksia höyryn tai lisäveden puhtaudelle (esim. ruiskutusvesi) 4 2

Miksi pehmennettyä vettä? Kalsiumin ja magnesiumin suolat yleisimpiä kerrostumien aiheuttajia Lämpötilan kasvaessa Ca ja Mgsuolojen liukoisuus veteen laskee kerrostumia Pehmennyksessä poistetaan pahimmat kerrostumia aiheuttavat suolot 5 Suolanpoistoprosessit Ioninvaihto Käänteisosmoosi (RO) Elektrodeionisaatio (EDI) 6 3

Suolanpoistoon tulevan veden laatu Ioninvaihto KMnO 4 kulutus < 10 mg/l (DENÅ) Jäännösraudan pitoisuus < 0,050 mg/l (DENÅ) Jäännösalumiinin pitoisuus < 0,100 mg/l (DENÅ) Klooripitoisuus (Cl 2 ) < 0,1 0,2 mg/l (EPRI) Sameus < 2 5 NTU (EPRI) Öljy: ei havaittavissa Käänteisosmoosi SDI < 5 (DOW) Öljy < 0,1 mg/l (DOW) TOC < 3 mg/l (DOW) Veden kiintoainepitoisuus, suodatustesti 0,45 µm suodattimella Vapaa kloori < 0,1 mg/l (DOW) Rautapitoisuus < 0,05 mg/l (DOW) Alumiinipitoisuus < 0,05 mg/l (DOW) 7 Ioninvaihto Vedessä olevat varaukselliset ionit vaihdetaan ioninvaihtohartsin saman varauksen ioneihin OH Na H 8 4

Ioninvaihtohartsi CH=CH 2 Styreeni CH=CH 2 CH=CH 2 Divinyylibentseeni Negatiivisesti varautunut ioninvaihtopaikka, esim. SO 3 Liikkuva positiivisesti varautunut vaihdettava kationi,.na tai H Polystyreeniketju Divinyylibentseeni ristisidonta Hydratoitunut vesi 9 Kationin ja anioninvaihtohartsit SO 3 R 3H OH SO 3 H H OH Ca 2 H SO SO 3 3 2 OH R 3H R 3H OH R 3H SO 3 H H R 3H OH Na Cl 10 5

Cl HSiO 3 Ca 2 Mg 2 Na 27/01/2016 Ioninvaihtoprosessi Anioninvaihdin Kationinvaihdin 2 HCO 3 OH OH OH H OH H OH OH OH OH H H H H H OH OH OH OH H H H H H H Elvytys OH OH OH 2 2 2 2 Ca 2 Ca 2 Ca 2 Ca 2 Ca 2 Hartsin ioninvaihtokapasiteetin ehtyessä hartsit elvytetään Cl Cl Cl Cl Cl HCO 3 HSiO 3 HCO 3 HCO HCO 3 3 HSiO 3 HSiO 3 HSiO 3 Mg 2 Mg Mg 2 Mg 2 2 Mg 2 Na Na Na Na Na Anioninvaihdin: elvytys lipeällä Kationinvaihdin: elvytys hapolla (tai pehmennin suolalla) 6

Ioninvaihdintyypit Anioninvaihdin Heikko anioninvaihdin Poistaa: Cl, 2 ja NO 3 Aktiivinen ryhmä OH Elvytys lipeällä Vahva anioninvaihdin Poistaa: Cl, 2, NO 3 SiO 3, CO 3 Aktiivinen ryhmä OH Elvytys lipeällä Kationinvaihdin Heikko kationinvaihdin Poistaa: HCO 3 ioniin sitoutuneet Ca, Mg ja Na Aktiivinen ryhmä H Elvytys hapolla Vahva kationinvaihdin Poistaa: Kaikki kationit Aktiivinen ryhmä H Elvytys hapolla Pehmennin Poistaa: Ca 2 ja Mg 2 Aktiivinen ryhmä Na Elvytys suolalla Sekaioninvaihdin Kationin ja anioninvaihtohartseja sekaisin Poistaa sekä kationeja että anioneja Jälkisuodatin kationin ja anionvaihtimien jälkeen tai lauhteenpuhdistuksessa Täyssuolanpoistettu vesi, johtokyky <0,2 µs/cm Hartsit erotetaan toisistaan elvytystä varten 13 Pehmennys Na Ca 2 Mg 2 Na Na Na HSiO 3 Na K Cl Cl HCO 3 K SO 2 4 HSiO 3 Na Na Na Na Na 2 HCO 3 Ca(HCO 3 ) 2, Mg(HCO 3 ) 2, CaCl 2, MgCl 2, Ca, Mg Na Na Na Na Na NaHCO 3, NaCl, Na Kalsium ja magnesiumionit vaihdetaan natriumioneihin Elvytys NaCl:lla 14 7

Pehmennetyn veden käytössä huomioitava: natriumbikarbonaatti Kattilassa: 2 NaHCO 3 Na 2 CO 3 Na 2 CO 3 H 2 O CO 2 2 NaOH CO 2 Lauhteessa: CO 2 H 2 O H HCO 3 Liian suuri NaHCO 3 pitoisuus syöttövedessä johtaa kattilaveden ph:n nousuun ja lauhteen ph:n laskuun 15 Heikko kationinvaihdin kaasunpoisto Ca 2 K HCO 3 HCO 3 Mg 2 HCO 3 K CO 2 CO 2 CO 2 CO 2 Na HCO 3 HCO 3 SO 2 4 HSiO Cl 3 Na 2 H H CO 2 O Cl HSiO 3 Na K 2 Cl HSiO 3 Ca(HCO 3 ) 2, Mg(HCO 3 ) 2 H 2 CO 3 H 2 O CO 2 Kaasunpoistin muut suolot muut suolot Dealkalisointi / dekarbonisointi 16 8

Ioninvaihtimien kytkentä: Kationinvaihdin anioninvaihdin Mg 2 Cl K Na 2 Ca 2 Anionit & kationit Cl HCO 3 Cl HCO 3 HSiO 3 2 HSiO 3 Anionit & H OH OH OH OH OH OH OH OH OH H H O H H O OH H H 2 O Raakavesi Kationit Anionit HCO 3 Ca 2 Mg 2 Cl NO 3 Na 2 Org. Ioninvaihtimien kytkennät SiO 2 Pehmennin Na Heikko kationinvaihdin H Vahva kationinvaihdin H Heikko anioninvaihdin OH Vahva anioninvaihdin OH HCO 3 CO 2 CO 2 CO 2 Na SiO 2 Cl NO 3 SO 2 4 Org. Ca 2 Mg 2 Cl Ca 2 Mg2 NO 3 SO 2 4 Na Org. SiO 2 H Cl NO 3 SO 2 4 Org. SiO 2 H 2 O SiO 2 H 2 O 18 9

Ioninvaihtimien ajojakso Ionienvaihtimien ajo/käyttöjaksoksi kutsutaan elvytysten välistä käyttöaikaa Ajojakson pituuden yksikkö: h tai m 3 Ajojakson pituuteen vaikuttavat: Syöttöveden laatu Ioninvaihtohartsin kapasiteetti ja hartsin määrä Veden lämpötila Elvytystehokkuus Virtausmäärä vaadittava minimiajojakso = ioninvaihtimen suunnitteluperusteet 19 Ioninvaihtimien prosessikytkennät 2 x 100 %, 1 linja ajossa, 1 elvytyksessä 3 x 50 %, 2 linjaa ajossa, 1 elvytyksessä 20 10

Ioninvaihtimien selektiivisyys Toiset ionit tarttuvat ioninvaihtohartsiin helpommin kuin toiset Huonoiten hartsiin tarttuvat ionit vuotavat ensimmäisenä läpi ioninvaihtimesta 2 2 2 2 2 Ca 2 Ca 2 Ca 2 Ca2 Ca 2 Cl Cl Cl Cl Cl Mg 2 Mg 2 Mg 2 Mg 2 Mg 2 HCO 3 HCO 3 HCO3 HCO 3 Na Silikaatti HSiO 3 HSiO 3 HSiO 3 HSiO3 Na Na Na Na Natrium 21 Elvytyskemikaalit Rikkihappo, H 2 Vahva kationinvaihtohartsi elvytetään yleensä kahdessa osassa, ensin 1,5 2 % hapolla, sitten 3 4 % hapolla, heikko kationinvaihtohartsi < 1 % hapolla Riskinä Ca :n (kipsin) syntyminen ioninvaihtohartsissa Suolahappo, HCl Kationinvaihtohartsien elvytys 4 8 % vesihappoliuoksella Voimakas korroosion aiheuttaja, inhottava käsitellä Käytetään erikoiselvytyksissä poistamaan mm. rautaa ja alumiini kationinvaihtohartseista Lipeä, NaOH Anioninvaihtohartsien elvytys lämmitetyllä (35 49 C) 2 4 % vesiliuoksella 22 11

Elvytystekniikat Myötävirtaelvytys Vastavirtaelvytys 23 Myötävirtaelvytys Syöttövesi Elvytyshappo Ca 2 Mg 2 Na Ca 2 Ca2 Ca 2 Ca2 Mg 2 Mg2 Mg 2 Mg 2 Na Na Na Na Mg 2 Ca 2 Ca 2 Ca 2 Na Ca Ca 2 2 Mg2 Mg 2 Mg 2 Na Na Ca 2 Na Na Mg 2 Mg 2 Mg 2Ca2 Ca 2 Ca 2 Na Na Na Ajojakso Vastavirtahuuhtelu Elvytys 24 12

Vastavirtaelvytys Syöttövesi Ca 2 Ca Ca Ca 2 2 2 Ca 2 Mg 2 Ca 2 Ca2 Ca2 Ca2 Mg 2 Mg2 Mg 2 Mg 2 Mg 2 Na Mg 2 Mg 2 Na Na Na Na Na Na Na Elvytyshappo Ajojakso Elvytys 25 Vastavirtaelvytystapoja Syöttövesi Vastapainevesi tai ilma Syöttövesi Inertti hartsi Elvytyskemikaali Huuhteluvesi Elvytyskemikaali Vapaa tila Vapaa tila Elvytyskemikaali Elvytyskemikaali Vastapaineelvytys Pakattu peti 26 13

Sekaioninvaihtimen elvytys Raakavesi Kationinvaihtohartsi Anioninvaihtohartsi Ilma NaOH NaOH HCl / H 2 Käsitelty vesi Vastavirtahuuhteluvesi HCl / H 2 Ilma Käyttöjakso Hartsien erotus Anioninvaihtohartsin elvytys Kationinvaihtohartsin elvytys Hartsien sekoitus ilmalla 27 Tyypillisimmät ioninvaihtimien kytkennät Suolanpoisto K A1 A2 K A1/A2 K kaasunpoisto A2 Täyssuolanpoisto K A1 A2 MB K A1 A2 K K A1/A2 MB K kaasunpoisto A1/A2 MB K vahva kationinvaihdin MB sekaioninvaihdin A2 vahva anioninvaihdin A1 heikko anioninvaihdin 28 14

29 Käänteisosmoosi Kalvotekniikkaan perustuva suolojen poisto Poistaa 95 99 % veteen liuenneista suoloista Reverse osmosis, RO 30 15

Kalvosuodatuksen erotuskokojen vertailu Ionit Proteiinit Virukset Bakteerit Hiekka 10 Suodatus 1,0 µm 0,1 Mikrosuodatus 0,01 Ultrasuodatus 0,001 Nanosuodatus 0,0001 Käänteisosmoosi 31 Osmoosi periaate Osmoottinen paine H 2 O Puoliläpäisevä kalvo 32 16

Käänteisosmoosi periaate Paine H 2 O Puoliläpäisevä kalvo 33 Käänteisosmoosiprosessi Syöttövesi Permeaatti Konsentroitunut suolavesi poistetaan rejektinä Permeaatti = puhdistettu vesi Rejekti / konsentraatti n. 25 % syöttövedestä (makealla vedellä) Permeaatti n. 70 80 % syöttövedestä makealla vedellä, n. 60 % suolaisella vedellä 34 17

Käänteisosmoosikalvo Polyamidikalvo DOW Chemical company Polyesteritukiverkko Mikrohuokoinen polysulfonikerros Kalvomateriaaleja: Selluloosaasetaatti Vanhin kalvomateriaali Herkkä korkealle lämpötilalle, liian alhaiselle tai korkealle ph:lle, kloorille Polyamidi Moderni kalvomateriaali Kestävämpi lämpötilan ja ph:n suhteen kuin selluloosaasetaatti Komposiittikalvo: kalvo koostuu useammasta kerroksesta 35 Käänteisosmoosimodulin rakenne spiraalimoduli Komposiittipolymeerikalvoja Permeaatti Syöttöveden / permeaatin erottaja Syöttövesivirtaus Tuotevirtaus kalvon läpäisyn jälkeen Kalvojen välinen kannatinkerros Kalvot 36 18

Spiraalimodulin rakenne Poikkileikkaus päätykuva Poikkileikkaus sivukuva Syöttövesi Konsentraatti Kalvoon kohdistuva paine Puhtaan veden virtaus kalvojen läpi kalvon keskiputkeen 37 Käänteisosmoosikoneikon rakenne Useita kalvomoduleja yhdistetään samaan painesäiliöön 38 19

Käänteisosmoosikytkentöjä Konsentraatti Konsentraatti Permeaatti Permeaatti Konsentraatti Permeaatti 1. vaiheen konsentraatti 2. vaiheen syöttövetenä Nostaa saantoa vähäsuolaisilla vesillä 1. vaiheen permeaatti 2. vaiheen syöttövetenä Parantaa suolanpoistoa suolaisilla vesillä 39 Käänteisosmoosikalvojen likaantuminen ROmodulissa syöttöveden suolat konsentroituvat rejektipuolella jolloin niiden pitoisuus saattaa ylittää liukoisuustulon suolat saostuvat Saostumisen estäminen: ph:n säätö Antiskalantit Pehmennys (ioninvaihto, kalkkisaostus) Syöttövesi Ca 2 2 Ca 2 2 Rejekti Puhdas vesi H 2 O 40 20

Syöttöveden lämpötilan säätö Mitä lämpimämpi syöttövesi, sitä suurempi permeaattivirtaus saadaan Mitä suurempi syöttöpaine, sitä suurempi permeaattivirtaus saadaan Lämmittämällä syöttövesi voidaan säästää pumppauskustannuksissa (optimilämpötila 20 25 C) Toisaalta lämpötilan nosto lisää suolojen kalvon läpäisyä 41 Käänteisosmoosin prosessikytkennät phsäätö Antiskalantti Permeaatti Pehmennin Patruunasuodatin, 5 µm Korkeapainepumput n. 8 12 bar pintavedet n. 40 60 bar merivedet Rejekti 42 21

43 ROpermeaatin käsittely Käänteisosmoosi poistaa n. 95 99 % liukoisista suoloista Loput suolat poistetaan sekaioninvaihtimella tai elektrodeionisaatiolla Esikäsittely RO Sekaionin vaihdin Esikäsittely RO EDI Esikäsittely RO EDI Sekaionin vaihdin 44 22

EDI:n toimintaperiaate Syöttövesi Kationiselektiivinen Anioniselektiivinen membraani membraani Sähkövirta saa kationit kulkeutumaan katodille ja anionit anodille Katodi Kationit Anionit Rejekti n. 510 % syöttövedestä Anodi Ioninvaihtohartsit Edesauttavat sähkövirtausta Lisäävät ionien liikkuvuutta Elpyvät jatkuvatoimisesti veden dissosioituessa vedyksi ja hydroksidiioniksi Rejekti Tuote Rejekti 45 EDIlaitteisto 46 23

Spiraalirakenteinen EDI http://www.dowwaterandprocess.com 47 48 24

49 EDI:n hyviä ja huonoja puolia Vie vähän tilaa Ei tarvitse kemikaaleja Jatkuvatoiminen Edulliset käyttökustannukset Tarkat puhtausvaatimukset syöttöveden suhteen (veden oltava ROpermeaatin puhtaustasoa) Jatkuvatoiminen Enemmän säätöjä ja huoltoa kuin sekaioninvaihtimessa 50 25

Ioninvaihto vs. käänteisosmoosi Plussat Miinukset Ioninvaihto Vanha tunnettu tekniikka Yksinkertainen Kapasiteettia helppo säätää kulutuksen mukaan Elvytyskemikaalit Prosessi ei käytössä elvytyksen aikana Vie paljon tilaa Käänteisosmoosi Kemikaalimäärät vähäisiä Pienikokoinen Jatkuvatoiminen prosessi Poistaa silikaattia paremmin kuin ioninvaihto (myös kolloidista) Vaatii paremman esikäsittelyn vedelle: kiintoaineen ja raudan poisto, mahdollisesti pehmennys 25 30 % raakavedestä menee hukkaan rejektinä (merivedellä enemmän) Pumppauskustannukset Ei säätömahdollisuutta kapasiteetin suhteen 51 Suolanpoistoprosessin valinta: ioninvaihto vs. käänteisosmoosi Ioninvaihtoa suosivat: Vähäsuolainen raakavesi Laitoksella muutakin kemikaalinkulutusta Tarve säätää vesilaitoksen kapasiteettia Tarve isolle kapasiteetille Käänteisosmoosia suosivat: Suolainen raakavesi Raakavedessä kolloidista silikaattia Halu päästä kemikaaleista eroon Pieni tila Halpa raakavesi H H H H H H H H H H H 52 26

Kohdemaa, laitoksen koko Suomi, kattila 485 MW, sähkö 209 MW Viro, kaukolämpö 60 MW, sähkö 24 MW Projekteja viime vuosilta Aika 2007 2010 2008 2010 Vesilaitoksen kapasiteetti Vesilaitoksen kytkentä Raakavesi 2 x 20 m 3 /h H K A1/A2 MB Kaupunginvesi, C = 98 150 µs/cm Kovuus = 0,8 1,2 meq/l 2 x 30 m 3 /h pehm. vettä, 5 m 3 /h lisävettä H K1 kaasunpoistin pehmennin RO EDI Kaupunginvesi, C = 620 947 µs/cm Kovuus = 4,4 5,4 meq/l Liettua, kattila 85 MW, sähkö 20 MW Suomi, kattila 38 MW, sähkö 12,5 MW UK, sähkö 50 MW prosessihöyry 2010 2013 2011 2013 2011 2013 2 x 12 m 3 /h H pehmennin RO EDI 2 x 8 m 3 /h AC pehmennin RO EDI MB Kaupunginvesi, C = 536 580 µs/cm Kovuus = 4,4 5 meq/l Kaupunginvesi, C = 290 µs/cm Kovuus = 1,56 meq/l 2 x 80 m 3 /h AC K A1/A2 MB Esikäsitelty jokivesi, C = 20 181 µs/cm Kovuus = 0,5 meq/l H Hiekkasuodatin K vahva kationinvaihdin K1 Heikko kationinvaihdin A1 Heikko anioninvaihdin A2 Vahva anioninvaihdin MB Mixed bed, sekaioninvaihdin AC aktiivihiilisuodatin C Johtokyky 53 27