IFRS-konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

IFRS-konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet Yrityksen perustiedot Lemminkäinen Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Rekisteröity osoite on Esterinportti 2, 00240 Helsinki. Lemminkäinen Oyj on konsernin emoyritys. Konserni toimii kaikilla rakentamisen osa-alueilla. Konserni muodostuu seuraavista liiketoimintaryhmistä: Päällystys- ja kiviainesryhmä, Rakennusmateriaaliryhmä, Lemcon Oy, Oy Alfred A. Palmberg Ab ja Tekmanni Oy. Näistä ryhmistä Päällystys- ja kiviainesryhmä toimii Pohjois- ja Itä-Euroopassa ja Lemcon Oy maailmanlaajuisesti. Muut ryhmät toimivat pääasiallisesti kotimaassa ja lähialueilla. Hallitus hyväksyi konsernitilinpäätöksen julkaistavaksi 15.2.2006. Siirtyminen kansainväliseen tilinpäätöskäytäntöön Vuoden 2005 konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2005 EU:ssa käyttöön hyväksyttyjä IFRS-standardeja ja tulkintoja. Siirtymispäivä oli 1.1.2004 lukuun ottamatta standardeja IAS 39 (Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen) ja IAS 32 (Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja esittämistapa), joiden osalta siirtymäpäivä oli 1.1.2005. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisten hankintamenojen perusteella lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia ja johdannaissopimuksia, jotka on kirjattu käypiin arvoihin. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa konsernin tilinpäätökset on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish Accounting Standards, FAS) mukaisesti. Lemminkäinen Oyj on julkaissut 8.6.2005 pörssitiedotteen, jossa on selostettu pääasialliset IFRS-siirtymästä aiheutuvat muutokset laadintaperiaatteissa ja niiden vaikutukset avaavaan IFRS-taseeseen 1.1.2004. Yhtiö julkaisi 7.12.2005 pörssitiedotteen, jossa selvitettiin IFRS-standardien käyttöönotosta johtuvat erot vertailulaskelmilla vuoden 2004 tilinpäätöksen ja vuoden 2005 osavuosikatsausten osalta. Konsolidointiperiaatteet Tytäryritykset Konsernitilinpäätös sisältää Lemminkäinen Oyj:n sekä sellaiset tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimääristä tai muutoin oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Konserniyritysten keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa on käytetty hankintamenomenetelmää, ja 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä, ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun oman pääoman erotuksesta on liikearvoa. IFRS 1 Siirtymästandardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRSsiirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaisiksi. Ne esitetään suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Ennen IFRS-siirtymäpäivää tapahtuneissa hankinnoissa tytäryhtiöosakkeista maksettu oman pääoman ylittävä hinta on kohdistettu käyttöomaisuuserille ja/tai konserniliikearvoon. Käyttöomaisuuteen kohdistettu osuus poistetaan ko. käyttöomaisuuserän poistosuunnitelman mukaisesti. Konserniliikearvosta ei IFRS 3 Standardin mukaisesti tehdä poistoja 1.1.2004 alkaen. Suomalaisen tilinpäätösperiaatteen mukaan konserniliikearvojen poistoajat olivat hankintahetkellä laaditun suunnitelman mukaisesti 5 20 vuotta. Konsernitilinpäätökseen sisältyvä liikearvo on merkitty taseeseen ostavan yhtiön valuutassa hankinnoissa, jotka on tehty 31.12.2003 asti ja sen jälkeen tehdyistä hankinnoista syntyvä liikearvo kirjataan ulkomaisen yksikön toimintavaluutassa. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt on sisällytetty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, jolloin konserni on saanut määräysvallan ja myydyt tytäryhtiöt siihen hetkeen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, realisoitumattomat sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen osingonjako on eliminoitu konsolidoinnissa. Vähemmistöosuus erotetaan tuloksesta ja esitetään omana eränään tuloslaskelmassa. Vähemmistöosuus esitetään taseessa oman pääoman osana. Osakkuus- ja yhteisyritykset Sijoitukset osakkuusyrityksiin (yleensä 20 50 % äänimääristä tai muutoin huomattava vaikutusvalta) ja yhteisyrityksiin, joissa konserni käyttää muiden osapuolten kanssa yhteistä määräysvaltaa, otetaan mukaan konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Tällöin konsernin tuloslaskelmaan on sisällytetty konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyrityksen tuloksesta. Vastaavasti taseessa on esitetty osakkeiden arvona osuus osakkuusyritysten omista pääomista, mukaan lukien osakkuusyhtiön hankinnasta aiheutunut liikearvo. Mikäli Lemminkäisen osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappio-osuuksia ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuus- tai yhteisyritykseen liittyen. Konsernin ja osakkuus- tai yhteisyritysten välisten käyttöomaisuuskauppojen yhteydessä syntyneet realisoitumattomat myyntivoitot eliminoidaan omistusosuuden suhteessa. Erä vähennetään konsernin kertyneistä voittovaroista ja pitkäaikaisista varoista. Eliminoitu myyntivoitto tuloutetaan poistojen tahdissa. Ulkomaanrahan määräiset erät Konserniyhtiöiden omassa kirjanpidossa ulkomaanrahan määräiset tapahtumat on muunnettu toimintavaluutaksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat on muunnettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Myynteihin ja ostoihin liittyvistä liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot on kirjattu vastaavien erien oikaisuksi liikevoiton yläpuolelle. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu rahoitustuottoihin ja -kuluihin lukuun ottamatta niiden lainojen kurssieroja, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaista nettoinvestointia ja ovat siinä tehokkaita. Tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikursseja käyttäen. Kaikki tase-erät tilikauden tulosta lukuun ottamatta muunnetaan konsernivaluuttaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Muuntoero, joka syntyy tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta eri kursseilla, sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden omien pääomien eliminoinnissa syntynyt muuntoero, on kirjattu omaan pääomaan. IFRS 1 Siirtymästandardin salliman helpotuksen mukaisesti ennen IFRS-siirtymä- 2005 1

päivää kertyneet kumulatiiviset muuntoerot on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin. Siirtymispäivästä alkaen konsernitilinpäätöstä laadittaessa on kurssimuutoksista aiheutuva muuntoero tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden osalta kirjattu omana eränään konsernin oman pääoman muuntoeroon. Kun ulkomaisesta tytär- tai osakkuusyhtiöstä luovutaan, 1.1.2004 alkaen kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi. Rahoitusvarat ja -velat Vuoden 2004 loppuun saakka rahoitusvarat ja -velat on merkitty tilinpäätökseen suomalaisen tilinpäätösperiaatteen mukaisesti. Konserni on soveltanut IAS 32 ja 39 -standardeja 1.1.2005 alkaen. Konserni kirjaa rahoitusvarat ja -velat kirjapitoon selvityspäivänä lukuun ottamatta johdannaisia, jotka merkitään kirjanpitoon kaupantekopäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä konserni luokittelee rahoitusvarat seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, myytävissä olevat sijoitukset sekä muut lainat ja saamiset. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Ryhmään kuuluvat johdannaissopimukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan tilikauden tulokseen. Johdannaisista taseeseen kirjattavat saamis- tai velkaerät sisältyvät lyhytaikaisiin saamisiin tai velkoihin. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat markkinahintoihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin, ja valuutta- ja korko-optioiden käyvät arvot perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken termiinikursseihin. Myytävissä olevat sijoitukset Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Mikäli käypää arvoa ei ole määritettävissä, merkitään sijoitus kirjanpitoon hankintamenoon. Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät noteerattuja osakkeita, asunto-osakkeita sekä muita oman pääoman ehtoisia sijoituksia kuten puhelinosakkeita. Myytävissä olevien sijoitusten käypien arvojen muutokset kirjataan taseeseen arvonmuutosrahastoon siihen asti, kunnes sijoituksesta luovutaan, jolloin taseeseen kirjattu kumulatiivinen käyvän arvon muutos kirjataan pois taseesta tulosvaikutteisesti. Taseeseen kirjattu kumulatiivinen käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan myös silloin, kun myytävissä olevan sijoituksen arvo on alentunut. Taseeseen kirjattavat myytävissä olevat sijoitukset sisältyvät taseen pitkäaikaisiin varoihin. Muut lainat ja saamiset Muut lainat ja saamiset arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Muut lainat ja saamiset ovat eriä, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä ja määritettävissä olevia. Ne sisältyvät taseen lyhyt- ja pitkäaikaisiin varoihin. Rahavarat koostuvat pankkitilien saldoista ja likvideistä riskittömistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta. Rahavarat merkitään kirjanpitoon hankintamenoon. Koska rahavaroihin kuuluvien sijoitusten maturiteetti on lyhyt, katsotaan niiden hankintamenon vastaavan niiden käypää arvoa. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Johdannaiset ja suojauslaskenta Konserni soveltaa suojauslaskentaa tiettyihin johdannaisiin ja valuuttamääräisiin lainoihin, jotka suojaavat ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä valuuttamääräisiä nettosijoituksia ja täyttävät IAS 39:n määrittelemät suojauslaskennan ehdot. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi, suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon muutokset. Kun suojausinstrumenttina käytetään valuuttatermiinejä, kirjataan suojauksessa käytettävän termiinin spot-käyvän arvon muutos suoraan omaan pääomaan muuntoeroihin siltä osin kuin suojaussuhde on tehokas. Tehoton osa kirjataan tilikauden tulokseen. Kun suojausinstrumenttina on valuuttamääräinen laina, kirjataan lainasta aiheutuneet valuuttakurssivoitot/-tappiot omaan pääomaan siltä osin kuin suojaussuhde on tehokas. Tehoton osa kirjataan tilikauden tulokseen. Omaan pääomaan kirjattu suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos kirjataan pois omasta pääomasta tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jolla sijoituksesta luovutaan osittain tai kokonaan. Vuonna 2005 konserni soveltaa suojauslaskentaa ulkomaisia nettosijoituksia suojaaviin valuuttatermiineihin sekä ulkomaista nettosijoitusta suojaavaan valuuttamääräiseen lainaan. Tietyt valuutta- ja korkojohdannaiset eivät täytä IAS 39:n mukaisia suojauslaskennan ehtoja, ja ne luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Näillä johdannaisilla toteutetaan hallituksen hyväksymiä valuutta- ja korkoriskien hallinnan periaatteita. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä. Kehitysmenot aktivoidaan, jos ne täyttävät IFRS:n aktivointikriteerit. Tuloutusperiaatteet Valmisteiden myynnin tuloutus Konserni tulouttaa valmistamiensa tuotteiden myynnin sillä hetkellä, kun tuotteen omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut siirtyvät ostajalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa hetkeä, jolloin tuote on luovutettu sovittujen toimitusehtojen mukaisesti asiakkaalle. Rakennusprojektien tuloutus Tilinpäätös laaditaan osatuloutusperiaatetta noudattaen, jolloin rakennushankkeet on tuloutettu niiden valmistusasteen mukaisesti. Projektien valmistusaste on laskettu toteutuneiden kustannusten suhteena arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Tilauskantaan sisältyvien tappiollisten projektien ennakoitu tappio on kirjattu kokonaan kuluksi. Kun syntyneet menot ja kertyneet voitot ovat suuremmat kuin projektin edistymiseen perustuva laskutus, esitetään erotus taseen myyntisaamiset ja muut saamiset -erässä. 2005 2

Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin projektin edistymiseen perustuva laskutus, esitetään erotus taseen ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat -erässä. Perustajaurakoinnissa projektit tuloutetaan kokonaisvalmistusasteen mukaan. Kokonaisvalmistusaste muodostuu kertomalla keskenään rakentamisen valmistusaste ja myyntiaste. Myyntiaste lasketaan jakamalla myytyjen huoneistojen velaton myyntihinta projektin velattomalla kokonaismyyntihinnalla. Siltä osin kuin kertyneet kustannukset kohdistuvat vielä myymättömään rakentamiseen kustannusten määrä esitetään vaihto-omaisuudessa keskeneräisissä töissä. Joidenkin tytäryhtiöiden virallisissa tilinpäätöksissä noudatetaan suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön perustuvaa rakennusprojektien luovutuksen mukaista tuloutusta. Konsernitilinpäätöstä varten nämä yhtiöt laativat osatuloutukseen perustuvan tilinpäätöksen. Pitkäaikaisten varojen arvostus ja jaksotus Aineelliset hyödykkeet Konserniyhtiöiden aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä, suunnitelman mukaisilla tasapoistoilla arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa sekä mahdollisilla arvonalennuksilla. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Aineellisten hyödykkeiden arvioidut taloudelliset pitoajat ovat seuraavat: Rakennukset ja rakennelmat 10 40 vuotta Koneet ja kalusto 4 10 vuotta Kiviainesalueet substanssipoisto Muut aineelliset hyödykkeet 10 vuotta Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen pitoaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa ne oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä. Merkittävät parannus- tai lisäinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena pitoaikana, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Myyntivoitot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja tappiot liiketoiminnan muissa kuluissa. Konserni kirjaa aineellisten hyödykkeiden hankintojen korkomenot kuluksi. Saadut avustukset Valtiolta tai muulta julkiselta taholta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan samaan aikaan kulujen kirjauksen kanssa. Investointiavustukset vähennetään asianomaisen käyttöomaisuushyödykkeen arvosta. Liikearvo Liikearvo muodostuu 1.1.2004 alkaen yritysten hankinnasta maksetun hankintamenon sekä käypiin arvoihin arvostettujen hankitun yrityksen hankintahetken nettovarojen erotuksena. Ennen 1.1.2004 tehdyissä yrityskaupoissa syntyneen liikearvon oletushankintamenona on käytetty suomalaisen kirjanpitokäytännön mukaista kirjanpitoarvoa. Liikearvoa ei IFRS 3 -standardin mukaan poisteta 1.1.2004 alkaen, vaan sitä testataan säännöllisesti arvonalentumisen varalta. Liikearvot on arvonalentumistestauksessa kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo kirjataan tilinpäätökseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisella, joka merkitään tuloslaskelmaan kuluksi. Muut aineettomat hyödykkeet Aineettomiin hyödykkeisiin lasketaan käyttöoikeusmaksut ATK-ohjelmista, sekä mm. patentit ja lisenssit. IFRS-siirtymäpäivästä 1.1.2004 lähtien hankittujen yritysten hankintahetken aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin taloudellisena pitoaikana. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat: ATK-ohjelmistojen käyttöoikeusmaksut 5 vuotta muut aineettomat hyödykkeet 5 10 vuotta Arvonalentumiset Omaisuuserän tasearvo arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Jos arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä. Vuosittaiset arvonalentumistestit tehdään aina liikearvolle ja aineettomille hyödykkeille, joille ei ole määritelty poistoaikaa. Omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot, tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa diskonttokoroilla, jotka kuvastavat sijaintimaan keskimääräisiä pääomakustannuksia ennen veroja. Diskonttokannassa otetaan huomioon riskitekijä. Mikäli kerrytettäviä vastaisia rahavirtoja ei kyetä laskemaan yksittäisen omaisuuserän osalta, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu. Arvonalennus kirjataan, jos tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan. Aineellisiin hyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvät arvonalentumistappiot peruutetaan, jos on tapahtunut muutos arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Peruutus tapahtuu korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määrätty kirjanpitoarvoksi poistoilla vähennettynä, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta tehtyä arvonalentumiskirjausta ei peruuteta. Sijoituskiinteistöt Konsernilla ei ole sijoituskiinteistöksi luokiteltavaa omaisuutta. Vuokrasopimukset Vuokrasopimukset, jotka koskevat aineellisia hyödykkeitä ja joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista eduista ja riskeistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Vuoden 2003 konsernitaseesta alkaen rahoitusleasingsopimukset on esitetty varoina käyttöomaisuudessa määrään, joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvo sopimuksen alkamisajankohtana, tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Vastaava velka on esitetty korollisissa pitkäaikaisissa ja lyhytaikaisissa veloissa. Vertailuvuoden 2004 tiedot on myös suomalaisen tilinpäätöskäytännön aikana laskettu IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti. Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratuista omaisuuseristä tehdään suunnitelman mukaiset poistot kyseisen hyödykeryhmän taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa ja kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Vuotuiset lea- 2005 3

singvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten mukaiset maksut käsitellään vuokrakuluina ja ne kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuuskiinteistöt ja -huoneistot esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman nettorealisointiarvon määräisenä. Aineiden ja tarvikkeiden arvo on määritetty FIFO-menetelmää (first-in, first-out) käyttäen. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää kaikki hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot sekä niihin kohdistuneen osuuden valmistuksen yleismenoista ja kiinteistä menoista normaalitoiminta-asteella laskettuina. Hankintamenoon ei kohdisteta myynnin tai rahoituksen kustannuksia. Myyntisaamiset ja muut saamiset Myynti- ja muut saamiset kirjataan hankintamenoon. Tilinpäätösten yhteydessä niille suoritetaan arvonalennustestaus. Mikäli myyntisaamisten tai muiden saamisten arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä, kirjataan luottotappiot kuluksi tuloslaskelmaan. Lyhytaikaiset sijoitukset perustettuihin yhtiöihin Perustajaurakointikohteisiin tehdyt pääomasijoitukset sisältyvät taseen lyhytaikaisiin varoihin. Velat rakenteilla oleville yhtiöille sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin. Tilinpäätöksessä erät kuitataan keskenään siten, että saldo esitetään veloissa rakenteilla oleville yhtiöille. Lyhytaikaisten sijoitusten ja niitä vastaavien velkojen määrä eritellään taseen liitetiedoissa. Perustettujen yhtiöiden kautta tapahtuvasta lainoituksesta valmiisiin myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet sekä keskeneräisille kohteille nostetuista lainoista myymättömälle ja myytyjen huoneistojen valmiusasteen ylittävälle osuudelle kohdistuva osa esitetään lyhytaikaisissa korollisissa veloissa. Eläkevelvoitteet Eri maissa toimivien konserniyhtiöiden eläkejärjestelyt ovat pääsääntöisesti maksupohjaisia järjestelyjä. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Siltä osin kuin eläkejärjestely on luokiteltu etuuspohjaisiksi, siitä on kirjattu eläkevastuuvelka. Eläkevelan määrä on laskettu siten, että tulevien eläkevelvoitteiden tilinpäätöspäivän nykyarvosta on vähennetty eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käypä arvo. Eläkevelvoitteet kirjataan kuluksi henkilöiden työssäoloajalle vakuutusmatemaatikoiden suorittamien laskelmien perusteella. Näistä eläkevelvoitteista aiheutuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyn piiriin kuuluvien työntekijöiden keskimääräisen jäljellä olevan työajan aikana, siltä osin kuin se ylittää 10 % järjestelyn etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvosta tai tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta. Yhtiö on soveltanut IFRS 1:n IAS 19:ään liittyvää helpotusta ja kirjannut kaikki kertyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot avaavaan taseeseen 1.1.2004. Suomen Sosiaali- ja terveysministeriön 22.12.2004 hyväksymien laskentaperusteiden muutoksen seurauksena Suomessa kertyviä työeläkkeitä käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä kokonaisuudessaan maksupohjaisena järjestelynä. Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että vastuusta vapautuminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja vastuun määrä pystytään arvioimaan luotettavasti. Varaukset liittyvät takuuvarauksiin, tappiollisiin töihin tai sopimuksiin, maisemointi- ja muihin ympäristövastuisiin. Rakentamisessa takuuvaraukset lasketaan takuukulujen aikaisempina tilikausina toteutuneen tason perusteella ja kirjataan, kun valmis projekti tuloutetaan tuloslaskelmaan. Mikäli konserni saa hyvityksen kuluista, joihin on varauduttu, sopimuksen perusteella aliurakoitsijalta tai materiaalin toimittajalta, kirjataan tulevasta korvauksesta saaminen, kun se on käytännöllisesti katsoen varma. Tappiollisista töistä tai sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat sopimuksen edellyttämät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Maisemointivaraus kirjataan maa-ainesten käytön mukaisesti maisemointivelvoitteen realisoitumisperusteella niistä kohteista, joissa sopimuksiin sisältyy kyseinen velvoite. Perustajaurakoinnin kymmenvuotisvastuut on esitetty varauksina tilinpäätöksessä siltä osin kuin niiden toteutumista pidetään todennäköisenä. Johdon palkitsemisohjelmat Yhtiöllä ei ole käytössä johdon optio-ohjelmaa. Johdon muiden palkitsemisohjelmien kulut kirjataan tuloslaskelmaan henkilöstökuluiksi sinä ajankohtana, jolloin kulut ovat muodostuneet. Tuloverot Konsernituloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksen perusteella lasketut suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Laskennallisen veron muutos lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista jaksotuseroista käyttäen joko tilinpäätöshetkellä voimassa olevaa verokantaa tai myöhemmin voimaantulevaa, mutta tiedossa olevaa verokantaa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Merkittävimmät jaksotuserot syntyvät tilinpäätössiirroista, rakennusprojektien tuloutuskäytännöstä, käyttöomaisuuden sisäisistä myyntivoitoista, rahoitusleasingjärjestelyistä, varauksista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, yrityshankintojen yhteydessä tapahtuneista käypiin arvoihin arvostamisesta ja eläkevelvoitteista. Verotuksessa vähennyskelpoiset vahvistetut tappiot on otettu huomioon verosaamisena siinä määrin kuin yhtiö pystyy niitä todennäköisesti hyödyntämään lähitulevaisuudessa. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka vain silloin, jos veronmaksun voidaan katsoa realisoituvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Osingonjako Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osingonmaksu kirjataan jakokelpoisen oman pääoman vähennykseksi vasta yhtiökokouksen hyväksynnän jälkeen. 2005 4

Osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Omat osakkeet Jos yhtiö tai sen tytäryhtiöt hankkivat yhtiön omia osakkeita, vähennetään yhtiön omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta lisättynä transaktiomenoilla verojen jälkeen, kunnes omat osakkeet mitätöidään. Jos ostetut omat osakkeet myydään edelleen tai lasketaan uudelleen liikkeelle, saatu vastike merkitään omaan pääomaan. Yhtiön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien ostosta, myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota. Arvioiden käyttö IFRS-tilinpäätöksen laadinta edellyttää arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportointikaudella kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinneissa. Laskenta-arviot liittyvät pääosin valmistusasteen mukaiseen tuloutukseen, omaisuuden arvostukseen, omaisuuserien realisoitavuuteen, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden taloudellisiin pitoaikoihin, eläkevastuiden määrittämiseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Uudet standardit Seuraavassa on lueteltu ne standardit, jotka on julkaistu ennen tilinpäätöksen julkaisupäivää, mutta joita konserni ei ole vielä ottanut käyttöön. Standardien käyttöönotto edellyttää EU:n hyväksymisen. Johdon arvion mukaan konsernilla ei ole sen kaltaista toimintaa, että seuraavilla standardeilla, tulkinnoilla ja standardien muutoksilla olisi vaikutusta konsernin tilinpäätökseen: IAS 21 (muutos) Valuuttakurssien muutosten vaikutukset IFRS 1 (muutos) Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IFRS 6 (muutos) Mineraalivarojen etsintä ja arviointi IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen IFRIC 6 Liabilities arising from participating in a specific market Waste electrical and electronic equipment IFRIC 7 Applying the restatement approach under IAS 29, Financial reporting in hyperinflationary economies IFRIC 8 Scope of IFRS 2 Johdon arvion mukaan seuraavilla standardeilla, standardien muutoksilla ja tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen: IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen (cash flow hedge accounting of forecast intragroup transactions) IFRS 4 (muutos) Vakuutussopimukset (Financial quarantee contracts) IAS 19 (muutos) Työsuhde-etuudet, arvostamismahdollisuus IFRIC 4 Miten määritetään, sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen Konserni arvioi, että seuraavan standardin käyttöönotto vaikuttaa lähinnä tilinpäätöksen liitetietoihin. IFRS 7 Rahoitusinstrumentit; Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot Konserni arvioi, että seuraavan standardin käyttöönotto vaikuttaa lähinnä liitetiedoissa esitettäviin tietoihin. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (muutos) Capital disclosures 2005 5