ISONKYRÖN KUNTA ESITYSLISTA No 5/2015 Kunnanvaltuusto Sivu 59

ISONKYRÖN KUNTA ESITYSLISTA No 5/2015 Kunnanvaltuusto Sivu 59 KOKOUSAIKA torstai 10.12.2015 kello 18.30 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Isonkyrön virastotalo, valtuustosali Heinilä Miko Antila Ari Sivula Tony Alanen Ulla Hahtola Sami Kallio Terttu Karhu Timo Killinen Esa Kujala Ossi Kuusikko Erkki Laine Tommi Loukola Eeva Myllyniemi Hanna Mäkynen Jouni Nikula Sami puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II Perttilä Johanna Pollari Väinö Pukkinen Jaakko Rinta Jaakko Saari Raija Saikkonen Ville Takala Tiina-Maria Talso Johanna Tuuri-Tammela Helena Vaismaa Marko Varo Raili Yliviitala Johanna MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Khall:n jäsenet (pl. valtuutetut): Kauppinen Pentti Nyrhinen Antti Rajamäki Sirkku Rinta-Korkeamäki Paula Viljanmaa Pirkko Toivola Eino Järvi-Laturi Jaana Försti Juha Latvala Merja Pietikäinen Susanna Tarkastuslautakunnan jäsenet: Knuuttila Lea Komsi Armi kunnanjohtaja hallintojohtaja, ptk:n pitäjä tekninen johtaja perusturvajohtaja johtava rehtori LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT 34-40 PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Isonkyrön kunnanvirastossa.12.2015 Allekirjoitus PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Isonkyrön kunnanvirastossa keskiviikkona 16.12.2015 kello 9.00 15.00 Virka-asema Allekirjoitus Todistaa Kanslisti Tarja Perkiö

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 60 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kvalt 34 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kvalt 35

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 61 VESIHUOLTOLAITOKSEN KIRJANPIDOLLISEN TASEYKSIKÖN PERUSTAMINEN Khall 30.11.2015, 190 Asian tausta Isonkyrön kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti eriytetty yksikkö, jonka kirjanpito on hoidettu erillistileillä kunnan kirjanpidossa. Tilinpäätöksessä siitä on johdettu tulos- ja taselaskelma. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen talousarvio on sisällytetty kunnan talousarvioon. Tähän saakka kunnallisen vesihuoltolaitoksen toimintojen eriyttäminen on voitu tehdä laskennallisesti, muuna taseyksikkönä tai kunnallisena liikelaitoksena. Laskennallisesti eriytetyn liiketoiminnan tilinpäätöskaavat eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia osakeyhtiöiden laskelmien kanssa, erityisesti tasejatkuvuuden osalta. Peruspääoman sijasta kunnan sijoitusta kuvaa jäännöspääoma, jolla ei ole tasejatkuvuutta. Laki vesihuollon muuttamisesta (681/2014) Vesihuoltolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 1.9.2014. Lain mukaan kunnan tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista ja sille on tilikausittain laadittava kirjanpitolain mukainen tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 9.3.2015 asiaa koskevan lausunnon numero 112. Lisäksi Kuntaliitto on antanut ohjeen kirjanpidollisen taseyksikön perustamisesta (24.6.2015). Uudistunut vesihuoltolaki edellyttää kirjanpidon eriyttämistä ja siten myös tilinpäätöksen johdettavuutta kirjanpidosta. Kirjanpidon eriyttämisellä pyritään jatkossa siihen, että tilinpäätöksen ja siinä esitettyjen tunnuslukujen perusteella voidaan läpinäkyvästi arvioida, missä määrin vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä ja ovatko maksut kohtuullisia. Edellä mainituista syistä johtuen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto katsoo, että vesihuoltolaitos kokonaisuutena (vesihuolto ja huleveden viemäröinti) tulee eriyttää kirjanpidossa joko kunnallisena liikelaitoksena tai taseyksikkönä. Tällöin sen tilikauden tulos siirtyy taseessa seuraavalle tilikaudelle. Sen sijaan huleveden viemäröinti voidaan eriyttää muusta vesihuoltolaitoksen toiminnasta laskennallisesti. Kunnan liikelaitos ja muu taseyksikkö eroavat toisistaan talousarviokäsittelyn suhteen. Liikelaitos on erillään kunnan talousarviosta, kun taas taseyksikön määrärahat ja tuloarviot otetaan kunnan talousarvioon. Taseyksiköllä voi olla omat pankkitilit tai yhdystili kunnan pääkassaa vastaan. Taseyksikössä investointimenot lisäävät yhdystilivelkaa kunnalle ja investointitulot lisäävät sitä. Jos taseyksikkö tekee suuria investointeja, velka voi kasvaa merkittävän suureksi. Se voi muuttua pitkäaikaisen velan tai oman pääoman luonteiseksi eräksi, jos taseyksikkö ei kykene lyhentämään velkaa pitkälläkään tähtäimellä. Tällöin voi olla perusteltua lyhentää yhdystilivelkaa budjetoimalla taseyksikölle pitkäaikaisen lainan lisäystä kunnalta tai peruspääoman lisäystä. Taseyksikön tulojen tulee enintään neljän vuoden pituisella suunnittelukaudella kattaa toiminnan kustannukset ja pitkällä aikavälillä myös investoinnit siltä osin kuin niitä ei kateta oman pääoman ehtoisella rahoituksella.

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 62 Hulevesien viemäröinti Vesihuoltolain 17 a :n mukaan kunta päättää, huolehtiiko vesihuoltolaitos myös hulevesien viemäröinnistä päätöksessä määriteltävällä alueella vai vastaako kunta siitä muulla tavoin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Mikäli se määritellään vesihuoltolaitoksen tehtäväksi, tulee myös hulevesien viemäröinnin kirjanpito eriyttää. Eriyttämisellä pyritään siihen, että tilinpäätöksen ja siinä esitettyjen tunnuslukujen perusteella voidaan läpinäkyvästi arvioida, missä määrin vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä, ja ovatko maksut kohtuullisia. Esitys vesihuoltolaitoksen taseyksikön perustamisesta Vesihuoltolain muutosten johdosta esitetään, että 1.1.2015 alkaen Isonkyrön kunnan vesihuoltolaitoksesta muodostetaan takautuvasti taseyksikkö, jolle laaditaan tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma, sekä niiden liitetiedot ja toimintakertomus. Kunnan sijoituksen määrä muodostuu omaisuus- ja velkaerien erotuksesta ja se voidaan jakaa peruspääomaksi ja lainaksi. Vesihuoltolaitos maksaa kunnan siihen sijoittamalle peruspääomalla korkoa, jonka vuosittainen suuruus lasketaan Suomen Pankin määräämän peruskoron keskiarvon mukaan. Vuoden 2015 peruskorko on 0,25 %. Vesihuoltolaitoksella ei ole omia pitkäaikaisia lainoja, koska kunnan lainat on yleensä otettu kaikkiin investointeihin yhteisesti. Vesihuoltolaitoksen taseyksikön avaava tase muodostetaan laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen taselaskelman 31.12.2014 pohjalta. Taseyksikön rahaliikenne hoidetaan kunnan pankkitilien kautta. Kirjanpidollisesti eriytetyssä taseyksikössä noudatetaan tasejatkuvuuden periaatetta siten, että kertyvät yli- ja alijäämät kumuloituvat liiketoiminnan omaan pääomaan. Kun laskennallisesta taseyksiköstä muodostetaan vastaavaa toimintaa jatkava kirjanpidollinen taseyksikkö, aloittavaan taseeseen merkitään ko. liiketoimintaan kohdistuva aikaisemmilta tilikausilta kertynyt alijäämä. Vesihuoltolaitoksen peruspääoma ja avaava tase 1.1.2015 määrätään seuraavasti: Vesihuoltolaitoksen taseyksikön peruspääoma: Maa-ja vesialueet 34 077,72 Rakennukset 100 421,78 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 830 029,44 Osakkeet ja osuudet 42 046,98 Myyntisaamiset 169 512,58 Ostovelat -25 441,04 Muut velat -1 164 011,54 Oma pääoma 1 986 635,92 Edellisten tilikausien 2003 2013 alijäämät 480 660,18

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 63 Tilikauden 2014 alijäämä 47 247,36 Peruspääoma 2 514 543,46 Alijäämien kertymä laskennallisesti eriytetyistä tilinpäätöksistä vuodesta 2003 alkaen, jolloin valtuusto on edellisen kerran vahvistanut avaavan taseen: 2013-209 143,79 2012-80 090,44 2011-127 341,72 2010 22 691,62 2009-67 854,73 2008-3 112,64 2007 52 635,53 2006 84 733,28 2005-46 620,68 2004-60 895,12 2003-45 661,49 Yhteensä -480 660,18 Vesihuoltolaitoksen taseyksikön avaava tase 1.1.2015 VASTAAVAA 1.1.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet 34 077,72 Rakennukset 100 421,78 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 830 029,44 2 964 528,94 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 42 046,98 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Myyntisaamiset (la) 169 512,58 VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 176 088,50 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 2 514 543,46 Edellisten tilikausien alijäämä 2003-2013 -480 660,18 Tilikauden 2014 alijäämä -47 247,36 1 986 635,92

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 64 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pal.kelpoiset liittymismaksut (pa) 1 164 011,54 Lyhytaikainen Ostovelat (la) 25 441,04 1 189 452,58 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 176 088,50 Vesihuollon avaavaan taseeseen sisältyy laskennallisesti eriytettävän hulevesiviemäröinnin tase-eriä seuraavasti: VASTAAVAA II Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteen ja laitteet 94 312,13 Yhteensä 94 312,13 Lisätietoja antaa pääkirjanpitäjä Petra Isotalo, puh.(06) 470 1111, etunimi.sukunimi@isokyro.fi. KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että - 1.1.2015 alkaen vesihuoltolaitoksen kirjanpidollinen taseyksikkö sekä taseyksikön sisällä hulevesien viemäröinnin laskennallinen eriyttäminen päätetään edellä esittelytekstissä esitetyllä tavalla - Talousarviota vuodelle 2016 ja -suunnitelmaa vuosille 2016 2018 muutetaan siten, että Vesi- ja viemärilaitoksen tehtäväalueen nimeksi (s. 55 ja s. 69) muutetaan Vesihuoltolaitos. Ehdotus hyväksyttiin. Kvalt 10.12.2015, 36

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 65 ERONPYYNTÖ VAASA-OPISTON NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSE- NEN NIMEÄMINEN Khall 6.3.2014, 39 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 26.9.2013 50 hyväksynyt Vaasan kaupungin kanssa sopimuksen kansalaisopistotoiminnan järjestämisestä Isonkyrön kunnan alueella. Sopimuksen mukaan hallinto ja päätöksenteko järjestetään seuraavasti: 3. Hallinto ja päätöksenteko Kansalaisopistopalvelujen tuottamisesta Isonkyrön kunnan alueella vastaa Vaasan kaupungin omistama ja ylläpitämä Vaasan työväenopisto. Vaasan työväenopiston käyttönimenä on Vaasa-opisto. Opiston ylläpitäjä huolehtii opiston taloudenhoidosta, valtionosuuksien, - avustusten ja muun rahoituksen hakemisesta. Opiston toimintaa johtaa ja valvoo Vaasan kaupungin johtosäännön mukaisesti työväenopiston johtokunta. Johtokunta hyväksyy opiston talousarvion käyttösuunnitelman ja opetussuunnitelman. Sopimuskuntien osalta toiminnan sisältöä käsitellään vuosittain neuvottelukunnassa, joka kokoontuu rehtorin kutsumana huhtikuun loppuun mennessä. Neuvottelukuntaan kuuluvat opiston rehtori, sopimuskuntien toiminnasta vastaavat henkilöt ja 1-3 sopimuskuntien valtuustokaudeksi kerrallaan nimeämää jäsentä. KJ:N EHDOTUS: Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Eino Toivola, puh. (06) 470 1111, etunimi.sukunimi@isokyro.fi. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että - Vaasa-opiston neuvottelukuntaan nimetään kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokauden 2013 2016 jäljellä olevaksi ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin. Kvalt 28.4.2014, 13 Ehdotus hyväksyttiin ja kunnanvaltuusto valitsi jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Jussi Lehtonen Harri Niemi Susanna Pietikäinen Henkilökohtainen varajäsen Marja Vaismaa Sami Hahtola Paula Rinta-Korkeamäki

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 66 Khall 30.11.2015, 191 Susanna Pietikäinen on 11.11.2015 saapuneella kirjeellään anonut eroa Vaasaopiston neuvottelukunnan jäsenyydestä, koska kuuluu ko. neuvottelukuntaan nyt virkansa puolesta. Kuntalain (365/1995) 38 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että - myönnetään Susanna Pietikäiselle ero Vaasa-opiston neuvottelukunnasta ja - nimetään Susanna Pietikäisen tilalle Vaasa-opiston neuvottelukuntaan jäsen valtuustokauden 2013 2016 jäljellä olevaksi ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin. Kvalt 10.12.2015, 37

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 67 LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Khall 30.11.2015, 193 Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö pyytävät 19.11.2015 päivätyllä kirjeellään kunnilta lausuntoa hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. Lausunnot pyydetään antamaan 28.1.2016 klo 16.15 mennessä. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut 20.10. ja 7.11.2015 tekemillään päätöksillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Itsehallintoalueiden rahoitusta valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta, minkä lisäksi myös osittain alueiden omaan verotusoikeuteen perustuvaa ratkaisua selvitetään. Hallituksen aluejakoa koskeva linjaus sekä sitä perusteleva muistio sekä muu lausuntopyyntöön liittyvä materiaali löytyy osoitteesta: http://alueuudistus.fi/lausuntopyynnot Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausunnossaan kantaa siihen, minkä maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kunta katsoo kuuluvansa sekä perustelemaan kannanottonsa. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Itsehallintoalueeseen sijoittumista koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kunnan virallisena kantana. On mahdollista menetellä myös niin, että valtuusto ottaa kantaa ainoastaan sille osoitettuihin, itsehallintoalueeseen kuulumista koskeviin kysymyksiin ja toimittaa kannasta päätösasiakirjan STM:öön. Tällöin lausuntopyynnön muihin kysymyksiin voidaan ottaa kantaa muussa kunnan toimielimessä. Mikäli kunta katsoo, ettei sen ole tarpeen ottaa alueiden muodostumiseen virallista kantaa, lausuntopyyntöön voidaan vastata kokonaisuudessaan kunnan valitsemassa toimielimessä eikä päätösasiakirjan toimittaminen ole tällöin tarpeen. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen laatimisessa. Hallituksen esityksestä pyydetään lausunnot keväällä 2016.

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 68 Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Eino Toivola, puh. (06) 470 1111, etunimi.sukunimi@isokyro.fi. KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto antaa asiassa seuraavan lausunto (vastaukset tummennettu): Kysymykset ja vastaukset 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Vastaus: Ei ole. 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Vastaus: Tarkoituksenmukaisinta olisi yhdistää Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit yhdeksi itsehallintoalueeksi, jolloin olisi varmistettu selkeä työnjako alueen nykyisten keskussairaaloiden välillä sekä tarkoituksenmukainen palvelujen sijoittelu lähipalveluja tarjoavien yksikköjen osalta. Itsehallintoalueiden maankäytön suunnitteluvastuu, edunvalvonta, maaseudun rahoitus ja kehittämisvastuu pysähtyy itsehallintoalueiden rajoille. Itsehallintoalueiden rajat haittaavat elinkeinoelämän kehittämistyötä. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? Vastaus: Etelä-Pohjanmaa 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Vastaus: Isonkyrön tulee kuulua Etelä-Pohjanmaan itsehallintoalueeseen mm. sillä perusteella, että kunta kuuluu EP:n sairaanhoitopiiriin ja Isokyrö sekä Seinäjoki ovat muodostaneet terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 alkaen. Isokyröläisten asiointi suuntautuu pääosin myös kaupan osalta Seinäjoelle.

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 69 Lähes kokonaan suomenkielisenä (98,6 % väestöstä) kuntana Isollakyröllä on Etelä-Pohjanmaanhan kuulumiselle myös vahvat kielellisiin oikeuksiin perustuvat syyt. Pohjanmaan itsehallintoalueella isokyröläiset olisivat kielivähemmistön asemassa. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? Vastaus: Sote-palvelujen järjestäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja työnjakoa sotealueiden välillä, jota valtion tulee omalta osaltaan ohjata tavoiteltujen kustannussäästöjen aikaan saamiseksi. Vaarana on erityisesti sote-alueiden rajakuntien palvelutarjonnan heikentyminen, ellei yhteistyötä pystytä rakentamaan myös lähipalvelujen osalta. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia. Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? Vastaus: Esitetyt kriteerit alleviivattu ja tummennettu edellä 7. Kaikki itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Vastaus: Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pirkanmaan itsehallintoalueet.

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 70 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Vastaus: Ei ole. 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Vastaus: Isollekyrölle on joka tapauksessa kohdassa 4 sanotuin perustein luontevaa olla samassa itsehallintoalueessa muiden Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien kanssa siitä riippumatta toimiiko Etelä-Pohjanmaa omana sotealueena vai tuotetaanko palvelut yhdessä jonkin toisen alueen kanssa. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? Vastaus: Ei tässä vaiheessa muita tehtäviä. Maakuntakaavoituksen siirtyessä pois kuntien omistamilta maakuntaliitoilta itsehallintoalueille, tulee kuntien asemaa kaavoituksessa vahvistaa esim. yhteisten osayleiskaavojen osalta suhteessa maakuntakaavaan. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntien yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Vastaus: Paikalliset itsehallintoalueen ja kuntien yhteistyötiimit, jotka huolehtivat lähipalveluista. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. Vastaus: Ei vastausta. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. Vastaus: Ei vastausta. Ehdotus hyväksyttiin.

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 71 Kvalt 10.12.2015, 38

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 72 SELONTEKO YKSITYISTIEASIOISTA Tekninen ltk 26.11.2015, 133 Vuoden 2014 talousarviota päätettäessä kunnanvaltuusto päätti, että kuntaan laaditaan talouden tasapainottamisohjelma. Tasapainottamisohjelma valmistui 16.6.2014 ja kunnanhallitus hyväksyi sen kokouksessaan 25.8.2014 118, jonka jälkeen tasapainottamisohjelma on lähetetty tiedoksi valtuustolle ja lautakunnille. Tela 2.9.2014/44 Isonkyrön kunnan talouden tasapainottamisohjelmassa on tie- ja liikenneväyliä esitetty yhdeksi jatkuvaluonteiseksi säästökohteeksi. Yksityisteiden hoitojärjestelyillä tulisi saavuttaa yksityisteiden käyttömenoihin 30.000 euron vuotuinen säästö. Teknisen osaston selvitysten perusteella asetettu nettosäästö on mahdollista toteuttaa hoitotason osittaisella laskemisella sekä ryhtymällä perimään yksityistiekunnilta omavastuuosuutta kunnan hoidossa olevilta yksityistiekunnilta. Vuonna 2010 Isonkyrön kuntaan on konsultin toimesta laadittu selvitys yksityisteiden hoitojärjestelyistä. Tässä selvityksessä on tutkittu muutamia eri vaihtoehtoja miten yksityisteiden hoitojärjestelyt voitaisiin toteuttaa. Selvitykset ja vaihtoehtojen kustannusvaikutukset esiteltiin lautakunnalle. Tekninen lautakunta päätti merkitä tiedoksi konsultin laatiman esityksen yksityisteitä koskevista vaihtoehtoisista hoitotavoista sekä päätti 1.1.2015 voimaan tulevista käytännöistä, jotka perustuivat kunnanvaltuuston 19.5.1998/27 :n päätökseen. Vuoden 2015 talousarvioon päätettiin esittää yksityisteiden ylläpitoon 175.000 määrärahaa, josta yksityistieavustusten osuus 26.000. Tiekunnilta päätettiin periä 15 % omavastuuosuus tien hoidosta. Päätettiin laskuttaa tiekuntia puolivuosittain huhti- ja lokakuulla. Tiekunnilta perittävä toimintatulo oli 22.000 (alv 0 %) Kvalt 13.11.2014/39 Talousarvion päätöksen mukaan vuonna 2015 tiekunnilta kerättävä toimintatulo on 12.000. Teknisen lautakunnan tulee esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle toukokuun loppuun 2015 mennessä yksityisteiden hoito- ja kunnossapitojärjestelyt kokonaisuudessaan ja yksityistieavustusten myöntämisperusteet niin, että järjestelmä voidaan ottaa tasapuolisesti käyttöön kunnan alueella viimeistään vuoden 2016 alussa.

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 73 Tela 3.2.2015/13 Tieisännöitsijä Perttu Potka oli mukana kokouksessa selvittämässä vaihtoehtoisia toteutustapoja yksityisteiden hoito- ja kunnossapitojärjestelyissä. Esitys merkittiin lautakunnalle tiedoksi. Tela 10.3.2015/21 Teknisen toimen henkilöstön toimesta valmisteltu esitys yksityisteiden hoito- ja kunnossapitojärjestelyistä sekä avustamisperusteista. Tela esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi yksityisteiden kunnan hoito- ja kunnossapitosopimusten piiriin ottamisen sekä avustamisen periaatteet sekä kunnan ja tiekunnan välisen hoitosopimusmallin käyttöönotettavaksi. Kvalt 27.4.2015/18 Päätös 1.1.2016 voimaantulevista uusista yksityisteiden hoito- ja kunnossapitojärjestelyistä sekä yksityistieavustusten myöntämisperusteista. Nykyiset sopimukset irtisanottava ja laadittava uudet. Tiekuntien tulee kirjallisesti hakeutua kunnan hoito- ja kunnossapitosopimuksen piiriin. Kunnanvaltuuston hyväksymät kriteerit: Tekninen lautakunta voi hakemuksesta päättää ottaa seuraavat ehdot täyttävät yksityisteiden tiekunnat tai niiden osat kunnan yksityisteiden hoito- ja kunnossapitosopimusten piiriin: - Tien varrella tulee olla vähintään kolme vakituisesti asuttua kiinteistöä. - Viimeiseen asuttuun kiinteistöön tulee olla vähintään 1000 metriä. - Yksityistiekuntien tulee olla järjestäytyneitä yksityistielain mukaisesti. - Tiekunnan tulee huolehtia tien kunnossapitoon liittyvistä hallinto- ja valvontatehtävistä. Hallinto ja valvontatehtäviin katsotaan liikenteenohjauslaitteiden ja liikennemerkkien hankinta ja asentaminen. - Tien yleiskunto ja kantavuus mahdollistavat kunnossapidon nykyaikaisella kunnossapitokalustolla. - Kiinteistölle johtavia omia teitä ei hyväksytä sopimuksen piiriin - Pelkästään maa- ja metsätaloutta palvelevia teitä tai tien osia ei hyväksytä sopimuksen piiriin. - Tiekunnilta laskutetaan 15 %:n omavastuuosuus, jonka suuruus lasketaan edellisen vuoden toteutuneista keskimääräisistä hoito- ja kunnossapitokustannuksista. Hintaan lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero.

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 74 - Em. poiketen, yksityistie voidaan muusta erityisestä syystä ottaa kunnan hoito- ja kunnossapitosopimuksen piiriin. Tekninen lautakunta voi päätöksellään avustaa seuraavat ehdot täyttäviä yksityisteitä: - Tien vaikutuspiirissä tulee olla vähintään yksi vakituisesti asuttu kiinteistö. - Tien pituus tulee olla viimeiseen asuttuun kiinteistöön vähintään 400 m. - Avustusta myönnetään vain viimeiseen asuttuun talouteen saakka. - Avustusta myönnetään vain yhtä tietä myöten talouteen. - Avustaminen toteutetaan valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa. - Em. lisäksi, yksityisteitä voidaan avustaa muusta erityisestä syystä, kuten alueelle merkittävä läpiajotie. - hyväksytään liitteenä oleva Isonkyrön kunnan ja tiekunnan välinen hoitosopimusmalli käyttöönotettavaksi - teknisen lautakunnan tulee järjestää tiekunnille tiedotustilaisuus uusista hoito- ja kunnossapitojärjestelyistä - teknisen lautakunnan tulee tehdä selvitys asemakaavojen mukaisten katujen hallinnasta ja hoitovastuusta sekä tehtävä päätökset kunnan hoidettavista asema-kaavojen mukaisista kaduista syyskuun 2015 loppuun mennessä sekä selvittää yksityistiet, jotka ovat yleisluonteisia läpikulkuteitä. - teknisen lautakunnan tulee laatia raportti yksityisteiden hoitojärjestelyiden onnistumisesta sopimuspohjalta toukokuun 2017 loppuun mennessä Tiekuntien laskutus: Tiekunnilta laskutettiin ensimmäinen erä 30.4.2015, laskujen eräpäivä oli 15.6.2015 Tela 16.6.2015 Yksityisteiden hoito- ja kunnossapitosopimukset irtisanottiin. Infotilaisuus: 25.6.2015 pidettiin yksityistiekunnille tiedotustilaisuus voimaantulevista yksityisteiden hoito- ja kunnossapitojärjestelyistä. Tilaisuudessa käytiin läpi toimenpiteitä mitä yksityistiekuntien tulee tehdä ennen uuden mahdollisen hoitosopimuksen solmimista.

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 75 TJ:N EHDOTUS: Tela 1.9.2015/77 Päätettiin jättää laskuttamatta yksityistiekunnilta toinen erä vuoden 2015 omavastuuosuudesta, jolloin tulo vastaa tarkoitukseen varattua määrärahaa. Siirtymävaiheen tilanne 26.11.2015 Vuonna 2015 yksityistiekuntien kanssa laadittuja hoitosopimuksia on yhteensä 42 kpl, niistä 32 yksityistiekuntaa on hakeutunut kunnan hoito- ja kunnossapitosopimuksen piiriin. Lisäksi tiekuntia on yhdistetty yhteiseksi suuremmaksi tiekunnaksi. Kunnan hoito ja kunnossapitosopimuksen piiriin hakeutuneista tiekunnista sopimuksen piiriin on hyväksytty yhteensä 25:n tiekunnan teitä tai niiden osia. Viisi hoito- ja kunnossapitosopimuksen vaatimukset täyttävää tiekuntaa ei ole vielä hakeutunut kunnan hoito- ja kunnossapitosopimuksen piiriin. Lisätietoja asiasta antaa tekninen johtaja Juha Försti, puh. 06-470 1230. Tekninen lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että esittelytekstin selonteko merkitään tiedoksi Ehdotus hyväksyttiin. Khall 30.11.2015, 188 Kunnanvaltuusto on 27.4.2015 päättänyt, että teknisen lautakunnan tulee tehdä selvitys asemakaavojen mukaisten katujen hallinnasta ja hoitovastuusta sekä tehtävä päätökset kunnan hoidettavista asemakaavojen mukaisista kaduista syyskuun 2015 loppuun mennessä Tekninen lautakunta on kokouksessaan 26.11.2015 tehnyt seuraavia päätöksiä: asemakaavoitetulla alueella olevista kaduista kadunpitopäätöksiä ( 130), teiden hoitopäätöksiä, joilla maan käyttö on toteutettu palstoitussuunnitelmalla ( 131) sekä päätöksiä kunnan hoidettavista kaduista, jotka eivät täytä kadunpitopäätökselle asetettuja vaatimuksia ( 132). Tekninen johtaja Juha Försti on kutsuttu asiantuntijaksi kokoukseen esittelemään asiaa. KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että esittelytekstin selonteko merkitään tiedoksi. Ehdotus hyväksyttiin.

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 76 Merkittiin, että tekninen johtaja Juha Försti oli kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian esittelyn ajan klo 18.15 18.50. Kvalt 10.12.2015, 39

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 77 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Khall 27.10.2015, 175 Kuntalain (410/2015) 110 Talousarvio ja -suunnitelma mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja - suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja - suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Kunnanhallitus on 29.6.2015 109 antanut talousarvion laadintaa koskevat ohjeet vuodelle 2016, joiden pohjana on käytetty pohjana Suomen Kuntaliiton ja Valtiovarainministeriön ennusteita talouden kehittymisestä. Kuntalain säännöksessä korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnittelukaudelle. Talousarvioon on siis otettava tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Talousarviossa sitovia ovat tehtäväalueiden meno-, tulo- ja nettomäärärahat. Investointisuunnitelmassa sitovia ovat menot investointikohteittain.

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 78 Määrärahat on käytettävissä ainoastaan talousarviovuoden aikana. Valtuuston tehtävänä on päättää myös kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. Sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion, kunnanhallitus lähettää sen lautakunnille käyttösuunnitelmien tekemistä ja täytäntöönpanoa varten ja antaa omat ohjeensa. Käyttösuunnitelmia hyväksyessään lautakunta jakaa valtuuston hyväksymät määrärahat tulosyksiköille ja tarkentaa tavoitteet. Jakoa eri menolajeihin ei vahvisteta. Talousarvioesitys on valmisteltu lautakuntien esitysten pohjalta. Valtuusto vahvistaa tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentit kokouksessaan 12.11.2015. Lisätietoja antaa hallintojohtaja Jaana Järvi-Laturi, puh. (06) 4701 111, etunimi.sukunimi@isokyro.fi. KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessa. Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että Pentti Kauppinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 12.25 15.50. Merkittiin, että johtava rehtori Susanna Pietikäinen oli kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian esittelyn aikana klo 12.35 12.55. Merkittiin, että tekninen johtaja Juha Försti oli kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian esittelyn aikana klo 12.50 13.12. Merkittiin, että Helena Tuuri-Tammela poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 15.56. Merkittiin, että kokous keskeytettiin tämän asian käsittelyn aikana taukojen ajaksi klo 12.40 12.50 ja 15.00 15.10. Khall 9.11.2015, 184 KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että - talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 hyväksytään liitteen mukaisena.

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 79 KÄSITTELY: Keskustelun kuluessa Jaakko Pukkinen Erkki Kuusikon kannattamana ehdotti, että käyttötalousosassa Tieasiat ja liikenneväylät -tehtäväalueen toimintatuotot vuonna 2016 ovat 0 euroa kunnanjohtajan ehdotuksen 18 000 euron toimintatuottojen sijaan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, on äänestettävä ja teki seuraavan äänestysesityksen, joka hyväksyttiin: Ne, jotka ovat esittelijän pohjaehdotuksen kannalla äänestävät JAA, ja ne, jotka ovat Pukkisen esityksen kannalla, äänestävät EI. Toimitetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä (Tuuri-Tammela, Hahtola, Kauppinen, Mäkynen ja Rinta-Korkeamäki) ja 5 EI-ääntä (Kuusikko, Nyrhinen, Rajamäki, Viljanmaa ja Pukkinen). Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että äänin 5-5 puheenjohtajan äänen ratkaistessa Tieasiat ja liikenneväylät - tehtäväalueen toimintatuotot vuonna 2016 ovat 0 euroa. Vastaavasti myös tuloslaskelma ja rahoituslaskelma muuttuvat. Keskustelun kuluessa Sirkku Rajamäki Pirkko Viljanmaan kannattamana ehdotti, että investointiosassa Sivistystoimen hankkeiden suunnittelu -investointikohteen nimeksi muutetaan Sivistystoimen hankkeiden suunnittelu ja toteutus ja kunnanjohtajan ehdotuksen mukaisen vuoden 2016 esitetyn 30 000 euron menomäärärahan lisäksi vuodelle 2017 lisätään 200 000 euron menomääräraha ja vuodelle 2018 lisätään 1 500 000 euron menomääräraha. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, on äänestettävä ja teki seuraavan äänestysesityksen, joka hyväksyttiin: Ne, jotka ovat esittelijän pohjaehdotuksen kannalla äänestävät JAA, ja ne, jotka ovat Rajamäen esityksen kannalla, äänestävät EI. Toimitetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä (Tuuri-Tammela, Hahtola, Kauppinen, Mäkynen ja Rinta-Korkeamäki) ja 5 EI-ääntä (Kuusikko, Nyrhinen, Rajamäki, Viljanmaa ja Pukkinen). Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että äänin 5-5 puheenjohtajan äänen ratkaistessa investointiosassa Sivistystoimen hankkeiden suunnittelu -investointikohteen nimeksi muutetaan Sivistystoimen hankkeiden suunnittelu ja toteutus. Investointikohteen menomäärärahat ovat 30 000 euroa vuodelle 2016, 200 000 euroa vuodelle 2017 ja 1 500 000 vuodelle 2018. Vastaavasti investointien kokonaismenot ja kokonaisnettomenot muuttuvat suunnitelmavuosina 2017 ja 2018. Vastaavat muutokset tehdään myös rahoituslaskelmaan. Puheenjohtaja totesi, että em. äänestystulosten aiheuttamat muutokset huomioiden kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että - talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 hyväksytään liitteen mukaisena.

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 80 Merkittiin, että Khall 27.10.2015 175 Jaakko Pukkinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 12.28 12.29, jolloin puheenjohtajana toimi Helena Tuuri- Tammela. Merkittiin, että kokous keskeytettiin tämän asian käsittelyn aikana tauon ajaksi klo 19.47 19.53. Kvalt 10.12.2015, 40

Kunnanvaltuusto 10.12.2015 81 VALITUSOSOITUS Kunnallisvalitus Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella: Pykälät: Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Viranomainen, jolle valitusosoitus tehdään: Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43, 65100 Vaasa / PL 204, 65101 Vaasa faksi: 029 56 42760, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Valitusaika Valitusaika 30 päivää, alkaa päätöksen tiedoksisaannista Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa. Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: