1 Lnro 2340A OHJE TELEYRITYKSELLE LAAJAKAISTAHANKKEEN TUEN HAKEMISESTA ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSESTA Koskee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan myönnetyistä lisävaroista rahoitettavia laajakaistainfrastruktuurihankkeita 1. YLEISTÄ Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella (1186/2009) (jäljempänä laajakaistatukilaki) tuli voimaan 1.1.2010. Laajakaistatukilain yhteydessä tehtiin muutoksia myös lakiin maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista (1443/2006) sekä asetukseen maaseudun hanketoiminnan tukemisesta (829/2007). EU:n komissio myönsi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan lisärahoitusta uusien haasteiden rahoittamista varten ja tästä rahoituksesta osa kohdistetaan laajakaistainfrastruktuurihankkeisiin. Tämä ohje on laadittu sellaisten laajakaistahankkeiden EU-tuen hakumenettelyä varten, joille myönnettävästä EU-tuesta päättää Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus). 2. LAAJAKAISTAHANKKEET, JOITA OHJE KOSKEE ELY-keskus myöntää EU-tukea sellaisille laajakaistahankkeille, joissa kunnan maksuosuus on suuruudeltaan 22 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Perusteista, joiden nojalla 22 prosentin maksuluokkaan kuuluvat kunnat määräytyvät, säädetään asetuksessa maaseudun hanketoiminnan tukemisesta (829/2007), jonka liitteenä on luettelo 22 prosentin maksuluokkaan kuuluvista kunnista. 3. HAKUMENETTELYYN SOVELLETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Keskeisimmät laajakaistahankkeisiin ja valtion tuen myöntämiseen sovellettavat säännökset sisältyvät laajakaistatukilakiin (1186/2009) sekä lakiin laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta (538/2010) sekä lakiin maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista (1443/2006) sekä asetukseen maaseudun hanketoiminnan tukemisesta (829/2007). Tämän lisäksi hakumenettelyssä tulee huomioida yleisestä hallinto-oikeudellisesta lainsäädännöstä, kuten hallintolaista (434/2003) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista (julkisuuslaki, 621/1999), johtuvat vaatimukset. Laajakaistatukilakia on täydennetty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella laajakaistarakentamisentuesta haja-asutusalueilla annetussa laissa tarkoitetuista tukikelpoisista alueista (246/2010) sekä valtioneuvoston asetuksella kunnan maksuosuudesta laajakaistatukihankkeissa (240/2010). Kansallisen lainsäädännön ohella tukimenettelyn kaikissa vaiheissa on tärkeää huomioida EY:n lainsäädännöstä sekä komission ja EY:n tuomioistuimen valtiontukia koskevasta oikeuskäytännöstä johtuvat vaatimukset. EY:n komissio on 17.9.2009 julkaissut yhteisön suuntaviivat laajakaistaverkkojen nopeaan käyttöönottoon liittyvien valtiontukisääntöjen soveltamisessa. Suuntaviivoissa esitetään komission noudattamat EY:n perustamissopimuksen valtiontukisäännöksiä koskevat tulkintalinjat.
2 4. EU:N TUKEA KOSKEVAN PÄÄTÖKSENTEON VAIHEET EU:n tuen julkisesta hakumenettelystä säädetään laajakaistatukilain 6 :ssä ja hakumenettelyssä käytettävistä vertailuperusteista lain 6 a :ssä Maakunnan liitot ilmoittavat Viestintävirastolle käynnistettävät laajakaistahankkeet, jonka jälkeen Viestintävirasto tekee käynnistettäviä hankealueita koskevat markkina-analyysit ja kuulee teleyrityksiä hankealueen mahdollisista investoinneista sekä tuen vaikutuksista kilpailuun. Markkinaanalyysin tarkoituksena on varmistua hankkeen tukikelpoisuudesta ja rajata tarkemmin sitä, miltä osin hankealueelle voidaan myöntää valtion tukea. Maakunnan liittojen tehtävänä on julistaa 22 prosentin maksuluokkaan kuuluvien kuntien osalta hankkeeseen liittyvä EU:n tuki julkisesti haettavaksi. Hakumenettelyn perusteella maakuntien liitot valitsevat laajakaistahankkeiden toteuttajat. ELY-keskus voi myöntää EU:n tukea hakijalle, joka on tullut valituksi maakunnan liiton järjestämässä hakumenettelyssä hankkeen toteuttajaksi, jos laajakaistatukilaissa, laissa maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista (1443/2006) sekä asetuksessa maaseudun hanketoiminnan tukemisesta (829/2007) määritellyt tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Tuen myöntämisen lisäksi ELYkeskus tekee tuen saajan hakemuksesta erillisen tuen maksupäätöksen. 5. TUKIKELPOISEN MAANTIETEELLISEN ALUEEN MÄÄRITTELY Tukikelpoiset alueet on määritelty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (246/2010). Kartat tukikelpoisista alueista löytyvät Viestintäviraston internetsivuilta Laajakaista 2015-osiosta 1. Asetuksessa määriteltyä tukikelpoista aluetta voivat lisäksi rajoittaa sellaiset jo rakennettujen viestintäverkkojen liityntäpisteet, joista tarjotaan tai voidaan tarjota 100 Mbit/s edistyksellisiä viestintäpalveluita. Laajakaistatukilain 11 :n perusteella tukikelpoisia kustannuksia eivät ole kustannukset alueella, joka ulottuu kahden kilometrin päähän sellaisesta liityntäpisteestä, josta voidaan tarjota edistyksellisiä viestintäpalveluita. Olemassa olevien verkkojen lisäksi konkreettiset lähitulevaisuuden investointisuunnitelmat edistyksellisten viestintäpalvelujen tarjoamiseksi tietyllä alueella saattavat rajata tukikelpoista aluetta. Markkina-analyysin yhteydessä Viestintävirasto selvittää olemassa olevien edistyksellisten viestintäverkkojen sijainnin ja järjestää julkisen kuulemisen niiden hankealueiden osalta, joille maakuntaliitot ovat ilmoittaneet julistavansa julkista tukea haettavaksi. Julkisen kuulemisen yhteydessä teleyrityksiltä pyydetään selvitystä lähitulevaisuuden (3 vuotta) investointisuunnitelmista hankealueen edistyksellisiin viestintäverkkoihin sekä valtion tuen mahdollisista vaikutuksista kilpailuun hankealueella ja alueelle aiemmin tehtyihin investointeihin. Näiden tietojen perusteella Viestintävirasto laatii kustakin hankealueesta markkina-analyysin, jossa määritellään mahdolliset verkkotietojen tai investointisuunnitelmien perusteella tukikelvottomat alueet. Valmiit markkina-analyysit löytyvät myös Viestintäviraston www-sivuilta 2. 6. TUKIHAKEMUS ELY-KESKUKSELLE Maakunnan liiton hakumenettelyssä valituksi tulleen on tehtävä asianomaiselle ELY-keskukselle kirjallinen tukihakemus. Hakemuslomake ja liitteet löytyvät osoitteesta www.suomi.fi Tukihakemuksessa tulee olla ainakin seuraavat tiedot ja selvitykset: 1) viestintäverkon rakentamissuunnitelma; 2) haettavan valtion tuen enimmäismäärä; 3) selvitys tarjottavien liittymien määrästä sekä hinnasta ja muista ehdoista, joilla viestintäpalveluita suunnitellaan tarjottavan käyttäjille näiden vakinaisessa asuin- tai sijaintipaikassa; 1 http://www.ficora.fi/index/saadokset/ohjeet/laajakaista2015/kartat.html 2 http://www.ficora.fi/index/saadokset/ohjeet/laajakaista2015/markkina-analyysit.html
3 4) hankkeen aikataulu; 5) selvitys yhteisrakentamisesta muiden yhdyskuntaa palvelevien johtojen ja rakennelmien asentamisen yhteydessä Sekä lisäksi hakemukseen on liitettävä ainakin selvitys: 6) tarjottavista verkkopalveluista sekä hinnasta ja muista ehdoista, joilla verkkopalveluja tarjotaan; 7) hankkeen tukikelpoisista kustannuksista sekä laajakaistatukilain 8 :n 1 momentissa tarkoitetuista rahoitusosuuksista; 8) rakennettavan viestintäverkon teknisistä ominaisuuksista ja viestintäpalvelun teknisestä toteutuksesta; 9) viestintäverkon ja -palvelun yhteen liittämisestä muiden teleyritysten kanssa; 10) kunnan kanssa tehty sopimus verkon toimittamisesta. Kohdassa 1 tarkoitetusta viestintäverkon rakentamissuunnitelmasta tulee käydä ilmi ainakin viestintäverkon maantieteellinen sijainti sekä tiedot viestintäverkossa tarjottavien palveluiden teknisestä toteutustavasta, joita ovat esimerkiksi tiedot valitusta tekniikasta sekä tarvittavista verkkokomponenteista. Rakentamissuunnitelman tulee tukihakemusvaiheessa olla yksityiskohtaisempi kuin EU:n tuen hakumenettelyvaiheessa maakuntaliitolle toimitettu suunnitelma. Hankkeelle voidaan myöntää julkista tukea enintään 66 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Julkisesta tuesta EU:n osuus on 67 prosenttia. Kuntarahoituksen osuus on 22 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Hankkeelle haettavan tuen enimmäismäärä tulee ilmoittaa hakemuksessa. Kohdan nro 3 perusteella tulee esittää selvitystä tarjottavien liittymien määrästä sekä hinnasta ja muista ehdoista, joilla viestintäpalveluita suunnitellaan tarjottavan käyttäjille näiden vakinaisessa asuin- tai sijaintipaikassa. Selvityksessä on toisin sanoen kerrottava laajakaistahankkeen piiriin kuuluvien kotitalouksien, yritysten sekä julkishallinnon vakinaisten toimipisteiden lukumäärä. Jos tuen hakija suunnittelee itse tarjoavansa vain verkkopalveluita, tukihakemuksessa on nimettävä vähintään yksi palveluyritys, joka tulee tarjoamaan viestintäpalveluita verkossa myös loppukäyttäjille. Tulevan palveluntarjonnan osalta tulee esittää esim. aiesopimus tai muu vastaava asiakirja tulevasta yhteistyöstä. Käyttäjille tarjottavien palveluiden hintatasosta on esitettävä arvio, joka koskee hinnoittelua palvelun alkaessa sekä hintatason kehittymistä tulevan viiden vuoden aikana. Kohdan nro 4 mukaisesti tuen hakijan tulee liittää tukihakemukseensa hankkeen aikataulu, josta ilmenee ainakin hankkeen suunniteltu aloitus- ja valmistumisajankohta. Kohdan nro 5 perusteella tukihakemukseen tulee liittää selvitys mahdollisesta yhteisrakentamisesta muiden yhdyskuntaa palvelevien johtojen ja rakennelmien asentamisen yhteydessä. Palveluntarjontaa koskevassa suunnitelmassa tulee kohdan 6 perusteella selostaa ainakin tarjottavien palveluiden minimivalikoima, tilaajayhteyksien toteutustapa ja hinta, jos ne ovat tiedossa sekä keskeisimmät vuokratuotteet ja niiden hinnat. Kohdan nro 7 perusteella tulee ilmoittaa hakijan arvio hankkeen tukikelpoisista kustannuksista niiden enimmäismäärän arvioimiseksi ja hakemusten vertailtavuuden varmistamiseksi. Yksityiskohtainen hankkeen kustannusarvion ohjeistus löytyy tukihakemuslomakkeen mukana tulevasta täyttöohjeesta. Kohdan nro 8 perusteella tuen hakijan on esitettävä esimerkiksi verkkosuunnitelma. Selvitys on tarpeen tukikelpoisten kustannusten arvioinnissa. Tuen hakijan tulee varmistua siitä, että verkon tekniset ominaisuudet täyttävät Viestintäviraston teknisissä määräyksissä asetetut vaatimukset. Kohdassa 9 tarkoitetuksi yhteen liittämisestä annettavaksi selvitykseksi riittää esim. aiesopimus tai muu vastaava suunnitelma, josta selviää, että yhteen liittäminen toteutuu tarvittaessa. Jos tuen avulla rakennettu viestintäverkko liitetään yhteen saman teleyrityksen
4 omistaman muun viestintäverkon kanssa, riittää selvitykseksi maininta tästä. Kohdassa 10 tarkoitetaan teleoperaattorin ja kunnan välistä sopimusta verkon toimittamisesta kunnan alueelle sekä kunnan tekemää kuntarahoituspäätöstä, jossa kunta sitoutuu maksamaan 22 % hankkeen kokonaiskustannuksista. 7. TUEN HAKIJAA KOSKEVAT VAATIMUKSET EU:n tuen saajalle ei laajakaistatukilaissa ole asetettu erityisiä edellytyksiä. Laissa maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista on 2 luvun 5 todettu tuen myöntämisen yleiset edellytykset. Tuen hakijan ei tarvitse vielä tuen hakuvaiheessa olla teletoimintaa harjoittava teleyritys, vaan tukea voi hakea mikä tahansa yritys, yhteisö tai säätiö, joka on tullut valituksi hankkeen toteuttajaksi maakunnan liiton järjestämässä hakumenettelyssä. Hankkeen toteuttajan kuitenkin tulee noudattaa kaikkia lainsäädännössä teleyritykselle asetettuja velvoitteita aloittaessaan yleisen teletoiminnan harjoittamisen. Mikäli tuen hakijana on julkisesti omistettu (esimerkiksi kunnan omistama) verkkoyhtiö, on kuitenkin arvioitava, voidaanko julkisyhteisön pääomasijoitusta yhtiöön tällaisessa tapauksessa pitää hankkeen yksityisenä rahoituksena. Arvioinnissa huomioidaan, täyttääkö julkinen investointi yhtiöön EY:n tuomioistuimen ja Euroopan komission asettamat toiminnan markkinaehtoisuutta koskevat kriteerit. 8. TUEN MYÖNTÄMISEN YLEISET EDELLYTYKSET Hanketuen myöntämisten yleisistä edellytyksistä on säädetty asetuksessa maaseudun hanketoiminnan tukemisesta 829/2007 6. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että 1) tuettava hanke antaa hakijalle mahdollisuuden toteuttaa sellaisia hakijan toimintaan liittyviä lisätehtäviä, joiden toteuttaminen ilman tukea ei olisi mahdollista 2) tuen hakijalla on toimivalta päättää hankkeesta ja vastata siitä aiheutuvista kustannuksista 3) tuen hakijalla katsotaan olevan riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset sekä osaaminen hankkeen toteuttamiseen tai, jos tuen saaja ei itse toteuta hanketta, että vastaava osaaminen on hankkeen toteuttajalla 4) tuen hakijalla on mahdollisuus seurata hanketta ja puuttua sen toteuttamiseen 5) tuen hakijan ja hankkeen toteuttajan ollessa eri tahoja tuen hakija tai päätösvaltaa hakijayhteisössä käyttävä ei ole hallintolain (434/2003) 28 :ssä tarkoitetulla tavalla esteellinen hankkeen toteuttajaan nähden 6) tuen hakijan tai toteuttajan toiminta on järjestetty siten, että tuettuun hankkeeseen liittyviä tehtäviä hoitavan henkilön toiminnasta ja palkkauksesta aiheutuvat kustannukset ovat tuntikirjanpidolla tai muulla vastaavalla hyväksyttävällä tavalla osoitettavissa yhteisön muun toiminnan kustannuksista ja 7) tuen hakijan taloushallinto sekä käyttöomaisuuden ja varojen käyttö on järjestetty siten, että tuen hakijan muun toiminnan kustannusten ja hankkeen kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on eriytettävissä. Tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että tuen saaja pitää kohteen asianmukaisesti vakuutettuna, kunnes tuki on maksettu kokonaan, jos tuettavaan hankkeeseen sisältyy rakentamisinvestointeja. Lisäksi tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kunta sitoutuu rahoittamaan hanketta 22 prosentin osuudella hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Lisäksi tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saaja rahoittaa viestintäverkon rakentamisen tukikelpoisista kustannuksista vähintään 34 prosenttia omalla rahoituksellaan. EU:n tukea ei myönnetä, jos samoihin kustannuksiin on jo myönnetty muuta valtion tukea, tukea Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta taikka Euroopan unionilta. Tukea voidaan myöntää vain, jos tuen myöntämisellä ei arvioida olevan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia. Viestintävirasto on markkina-analyysin yh-
5 teydessä ottanut kantaa siihen, onko mahdollisella EU:n tuella hankealueelle muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia. Tuen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on lisäksi ollut, että ilmoitusmenettely EU:n komissiolle on päättynyt eikä komissio ole vastustanut tuen myöntämistä. Euroopan komissio hyväksyi päätöksellään K (2010)3062 Suomen laajakaistatukiohjelman valtiontuen vuosille 2010 2015. Päätöksessä komissio päätti olla vastustamatta Suomen laajakaistatukea, koska päätöksessä kuvatuilla edellytyksillä tukiohjelma täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa asetetut vaatimukset. 9. TUEN MYÖNTÄMISEN ERITYISET EDELLYTYKSET VERKKO- JA VIESTINTÄPALVELUJEN TARJONNAN VÄHIMMÄISAIKA RAKENNETTAVASSA VIESTINTÄ- VERKOSSA Hankkeelle voidaan myöntää EU:n tukea vain, jos tuen hakija sitoutuu tukihakemuksessaan ottamaan vastuulleen edistyksellisten verkko- ja viestintäpalveluiden tarjonnan hankinnan kohteena olevassa viestintäverkossa vähintään 10 vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta lukien. Edistyksellisinä viestintäpalveluina pidetään lain 11 :n perustelujen mukaan tällä hetkellä vähintään 100 Mbit/s yhteysnopeuden omaavia laajakaistayhteyksiä. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat symmetrisyys ja toimintavarmuus. Verkko- ja viestintäpalveluita koskevana teknisenä vaatimuksena on lisäksi, että tarjottujen palveluiden tulee olla viestintämarkkinalain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisia sekä muutoinkin teknisesti edistyksellisiä, toimintavarmoja ja turvallisia. VERKON KÄYTTÖOIKEUDEN LUOVUTTAMINEN EU:n tuen myöntämisen edellytykseksi on lisäksi asetettu viestintäverkon käyttöoikeuden luovuttamista koskeva vaatimus. Tuen hakijan on tukihakemuksessaan sitouduttava vähintään 10 vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta lukien luovuttamaan muille teleyrityksille käyttöoikeus tuen avulla rakennettuun viestintäverkkoon ja sen kapasiteettiin. Luovutusvelvollisuutta ei ole, jos käyttöoikeuden kohde on tuen saajan omassa käytössä tai tarpeen sen kohtuullista omaa tulevaa tarvetta varten. Tuen hakijan tulee sitoutua luovuttamaan käyttöoikeus kohtuulliseen hintaan ja syrjimättömin ehdoin. Viime kädessä Viestintävirasto määrittelee, mitä on pidettävä kohtuullisena hintana käyttöoikeuden luovutukselle. Saadakseen tukea, on hakijan myös sitouduttava julkaisemaan kymmenen vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta lukien palvelun toimitusehdot ja muut käyttöoikeuden luovutusvelvollisuuden kannalta merkitykselliset tiedot. 10. TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET Kustannusten tukikelpoisuuden osalta sovelletaan myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta haetun EU:n tuen osalta laajakaistalain 11. Laajakaistatukilain 11 :n mukaan: "Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, jotka ovat: 1) syntyneet tukihakemuksen vireilletulon jälkeen; 2) syntyneet edistyksellisten viestintäpalveluiden tarjonnassa tarpeellisen viestintäverkon rakentamisesta; sekä 3) välttämättömiä tukikelpoisella alueella sijaitsevien, käyttäjän vakinaiseen asuin- tai sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa. Tukikelpoisia kustannuksia eivät ole: 1) viestintäverkon ylläpitokustannukset;
6 2) kustannukset, jotka kohdistuvat tilaajayhteyden osalle, joka ulottuu enintään kahden kilometrin päähän käyttäjän vakinaisesta asuin- tai sijaintipaikasta; 3) kustannukset alueella, joka ulottuu kahden kilometrin päähän sellaisesta liityntäpisteestä, josta voidaan tarjota edistyksellisiä viestintäpalveluita." EU:n tukea voidaan myöntää vain sellaisiin kustannuksiin, jotka ovat välttämättömiä asiakkaiden vakinaiseen asuin- tai sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa. Tukea voidaan myöntää ainoastaan verkon rakentamiskustannuksiin. Tukea ei myönnetä viestintäverkon ylläpitokustannuksiin eikä verkonosien vuokrakustannuksiin. Tukikelpoisia kustannuksia ovat tukikelpoisella maantieteellisellä alueella syntyvät kustannukset. Tukikelpoisia kustannuksia ovat lisäksi sellaiset kustannukset, jotka syntyvät alueella, joka on liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (246/2010) rajattu tuen ulkopuolelle, mutta verkon linjat ovat välttämättömiä yhteyksien rakentamiseksi tukikelpoisella alueella sijaitseville tilaajille (Viestintäviraston Laajakaista 2015-sivulla kartoissa punaisella raidoituksella kuvattu alue). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan laajakaistahankkeisiin osoitettujen lisävarojen EU:n tukea ei voida kuitenkaan myöntää hankealueelle rakennettavan viestintäverkon kustannuksiin alueella, joka ulottuu kahden kilometrin päähän sellaisesta olemassa olevan viestintäverkon liityntäpisteestä, josta tarjotaan tai voidaan tarjota edistyksellisiä viestintäpalveluja. Viestintävirasto rajaa kyseiset alueet markkina-analyyseissään. Tällaiset kustannukset eivät ole missään tilanteessa tukikelpoisia riippumatta siitä sijaitseeko alue liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (246/2010) tukikelpoiseksi rajatulla alueella tai tukikelvottomaksi rajatulla alueella. ELY-keskuksen tukipäätöksessä asetetaan kullekin hankkeelle myönnettävälle EU:n tuelle enimmäismäärä sekä prosentuaalisesti että euromääräisesti. Tuki maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaisesti kuitenkin siten, että EU:n tuen lopullinen määrä ei voi olla suurempi kuin mitä ELYkeskus tukipäätöksessä on todettu. 11. TUKIHAKEMUKSEN JÄTTÄMISEN MÄÄRÄAIKA Laissa maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista tai Laajakaistatukilaissa ei ole asetettu varsinaista määräaikaa tukihakemuksen jättämiselle. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ohjelmakauden kesto on vuoden 2013 loppuun saakka. Ohjelman kautta myönnettävistä rahoituksista tulee tehdä päätökset hyvissä ajoin ennen ko. määräajan päättymistä. HUOM! Laajakaistatukilain 11 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan tukikelpoisia kustannuksia ovat vain sellaiset kustannukset, jotka ovat syntyneet tukihakemuksen vireille tulon jälkeen. 12. TUEN MAKSATUKSEN HAKEMINEN ELY-KESKUKSELTA Maksuhakemus tehdään kirjallisesti Maaseutuviraston vahvistamalle lomakkeelle. Maksuhakemukseen liitetään tuen maksamisen edellytyksen kannalta välttämättömät tilinpitoasiakirjat ja selvitykset. Yleishyödyllisen investointihankkeen maksamista varten tuensaajan on esitettävä selvitys kustannusten kohdentumisesta tuettavaan investointiin. Hakijan tulee sisällyttää maksuhakemukseen vain hankkeen tukikelpoisia kustannuksia. Rakenteen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen myönnetty yleishyödyllisen investoinnin tuki maksetaan enintään kuudessa erässä. Viimeinen erä on vähintään 20 prosenttia tuen määrästä. Hakemuksen allekirjoittaa hakija tai muu sellainen henkilö, jolle on annettu virallinen nimenkirjoitusoikeus. Jos nimenkirjoitusoikeudessa on tapahtunut muutoksia tukipäätöksen jälkeen, on maksuhakemukseen liitettävä asiakirjat, joista ilmenee tapahtunut muutos.
7 Puutteellinen hakemus tulee täydentää viranomaisen antamassa määräajassa. On huomioitava, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian käsittelyä, mutta voi johtaa hakemuksen hylkäämiseen. Maksuhakemus toimitetaan tuen myöntäneelle ELY-keskukselle. Yleishyödyllisen investointihankkeen maksaminen edellyttää mm. että tuensaaja on noudattanut tukipäätöksen mukaisia tuen ehtoja. Lisäksi maksamisen edellytyksenä on tuensaajalle aiheutuneen tukipäätöksen mukaisen menon tosiasiallisuus, lopullisuus ja todennettavuus. Tuensaajan tulee esittää näitä edellytyksiä koskevat asiakirjat ja selvitykset. Hankkeen päättyessä tuen maksamista on haettava vähintään neljän kuukauden kuluessa tukipäätöksessä määritellyn toteutusajan päättymisestä. Viimeisen erän maksamista saa hankkeen hyväksyttäviin palkkakustannuksiin kuuluvan lomarahan, -palkan tai korvauksen osalta hakea kuukauden kuluessa siitä kun lomaraha, -palkka tai toiminta on toteutettu ja siitä aiheutuva lopullinen kustannus on maksettu. Kaikkien maksujen on oltava suoritettuna ennen hankkeen viimeisen erän maksamisen hakemista. Maksuhakemukseen sisällytettävien menojen tulee olla tuensaajan maksamia. Maksettava tuki Tukea maksetaan enintään tukitasoa ja myönnetyn tuen määrää vastaava osuus maksuhakemukseen sisältyvistä hyväksyttävistä tukikelpoisista kustannuksista. Hankkeen toteuttamisaikana hankkeesta saadut tulot vähentävät maksettavan tuen määrää vaikka hanke toteutuisi alkuperäistä suunnitelmaa pienempänä. Huomioon otetaan tulot, jotka maksetaan toteuttajalle tuen maksamisen hakemiselle säädetyn määräajan loppuun mennessä. 13. LAAJAKAISTAHANKKEIDEN SEURANTA Tuen saajan on esitettävä tuettavan toimenpiteen edistymistä ja vaikuttavuutta koskevat selvitykset ja seurantatiedot ELY-keskukselle. Laajakaistahankkeiden toteutumista seurataan mm. vuosittain ELY-keskukselle lähetettävillä seurantatiedoilla sekä maksuhakemusten yhteydessä palautettavilla väliraporteilla ja seurantatietolomakkeilla. Hankkeen päätyttyä toimitetaan loppumaksatuksen yhteydessä loppuraportti sekä seurantatietolomake. 14. JULKISEN TUEN KÄYTÖN VALVONTA JA TARKASTUKSET Hankkeen kustannukset kirjataan tuen hakijan kirjanpitoon muiden kustannusten tavoin. Hankkeesta on lisäksi pidettävä erillistä projektikirjanpitoa, jonka avulla on mahdollista raportoida ELYkeskukselle EU-tuen käytöstä yksilöidyllä tasolla. Hankkeen kustannusarvion esittämistä on tarkemmin ohjeistettu tukihakemuslomakkeen ohjeissa. Tarkastus voi koskea valvontatehtävän edellyttämässä laajuudessa tuettavan toimenpiteen ja tuen käytön kannalta merkityksellisiä rakenteita, rakennelmia, rakennuksia, toimitiloja, olosuhteita, tietojärjestelmiä ja asiakirjoja. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Tarkastustehtävän asianmukaiseksi hoitamiseksi voidaan ulkopuolinen tilintarkastaja valtuuttaa suorittamaan tarkastus. Tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa (459/2007) tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tarkoitettu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastusyhteisön on nimettävä tilintarkastuksesta vastuullinen tilintarkastaja. Tarkastustehtävää suoritettaessa sovelletaan hallintolakia (434/2003), kielilakia (423/2003), saamen kielilakia (1086/2003) sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Tarkastustehtävää suorittavaan tilintarkastajaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Tarkastustehtävää suoritettaessa aiheutettuun vahinkoon sovelletaan, mitä vahingonkorvauslaissa (412/1974) säädetään. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, joka toimitetaan asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Maaseutuvirastolle. Tarkastusta suorittavalla on oikeus ottaa asiakirjat
8 ja muu tuen käyttöön liittyvä aineisto haltuunsa, jos tarkastuksen päämäärän saavuttaminen tätä edellyttää. Asiakirjat ja muu aineisto tulee viipymättä palauttaa, kun tarkastuksen suorittaminen ei enää edellytä niiden hallussapitoa. Edellä 43 :ssä tarkoitetulla viranomaisella on oikeus saada poliisilta korvauksetta virka-apua tarkastustehtävän suorittamisessa. 15. TUEN PALAUTTAMINEN, TAKAISINPERINTÄ JA TUOTON PALAUTTAMINEN ERÄISSÄ TAPAUKSISSA Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on velvollinen keskeyttämään tuen maksamisen ja perimään tuen takaisin, jos: 1) tuen myöntämisen tai maksamisen edellytykset eivät ole täyttyneet; 2) tuen saaja on antanut sellaisen virheellisen tai puutteellisen tiedon, joka on olennaisesti vaikuttanut tuen myöntämiseen tai maksamiseen; 3) tuen saaja on luovuttanut ilman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupaa tuen kohteena olevan yritystoiminnan tai tuetun investoinnin kohteen ennen säädetyn määräajan päättymistä; 4) tuen saaja on kieltäytynyt avustamasta tarkastuksessa; tai 5) Euroopan unionin osaksi rahoittamia tai kokonaan kansallisista varoista rahoitettuja maaseudun kehittämisen tukia koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä tätä edellytetään. Perimättä voidaan kuitenkin jättää määrä, joka on enintään 100 euroa. Jos tuki on myönnetty yhteisesti useammalle, vastaavat kaikki tuen saajat yhteisvastuullisesti tuen palauttamisesta Tuen palauttaminen eräissä tapauksissa Jos tukea on myönnetty neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen, osa maksetusta tuesta voidaan määrätä palautettavaksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain 16 :ssä säädetyllä perusteella. Tuen palauttamisesta päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ennen päätöksen tekemistä on hankittava Viestintäviraston lausunto. 16. MUUTA HUOMIOITAVAA HANKKEEN TOTEUTTAJAN VELVOLLISUUS KILPAILUTTAA HANKINTANSA Hankintalain mukaan laissa tarkoitettuna hankintayksikkönä pidetään mitä tahansa hankinnan tekijää silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta esimerkiksi valtion tai kuntien viranomaisilta. Mikäli hankkeen toteuttava yritys saa hankkeeseen tukea 2/3 sen kustannuksista kunnalta ja valtiolta, on mahdollista, että sitä pidetään hankintalaissa tarkoitettuna hankintayksikkönä, jolloin sen tähän hankkeeseen liittyviin hankintoihin sovelletaan hankintalakia. VIESTINTÄVERKON LUOVUTTAMINEN ETEENPÄIN Julkisen tuen kohteena oleva viestintäverkko jää verkon toimittavan yrityksen tai yhteisön omaisuudeksi. EU-tuen edellytyksenä on kuitenkin, että jos tuen avulla rakennettu viestintäverkko tai sen osa myydään tai muutoin luovutetaan eteenpäin, siirtyvät tuen saajan lain mukaiset velvollisuudet omaisuuden uudelle omistajalle. Omistusoikeuden siirtymisestä on ennen luovutusta haettava ELY-keskuksen lupa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että kehittämistyön luonne ei olennaisesti muutu. Lisäksi siirron saajan on sitouduttava laajakaistalain 9 :n edellyttämiin velvolli-
9 suuksiin kuten tarjoamaan verkko- ja viestintäpalveluja jäljellä olevan ajan, luovuttamaan muille teleyrityksille käyttöoikeuden tuen avulla rakennettuun viestintäverkkoon sekä julkaista palvelun toimitusehdot ja muut käyttöoikeuden luovutusvelvollisuuden kannalta merkitykselliset ehdot jäljellä olevan ajan (eli vähintään 10 vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta). Lisäksi siirrosta on ilmoitettava Viestintävirastolle ja laajakaistahankkeen kustannuksiin osallistuneelle kunnalle viipymättä. Lisätietoa: www.maaseutu.fi www.suomi.fi Laajakaistahanke - http://www.ficora.fi/index/saadokset/ohjeet/laajakaista2015.html - laajakaistahanke@ficora.fi Kansallinen lainsäädäntö - Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista (1443/2006) - Asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta (829/2007) - Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla (1186/2009) - Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta (538/2010) - Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) - Viestintämarkkinalaki (393/2003) - Valtioneuvoston asetus kunnan maksuosuudesta laajakaistatukihankkeissa (240/2010) - Liikenne- ja viestintäministeriön asetus laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetussa laissa tarkoitetuista tukikelpoisista alueista (246/2010) - Valtioneuvoston päätös haja-asutusalueiden laajakaistahankkeiden tukimäärärahan jakaantumisesta maakunnittain (LVM/968/08/2009, 15.4.2010) Viestintäviraston tekniset määräykset: http://www.ficora.fi/index/saadokset/maaraykset.html Luettelo EY:n komission laajakaistatukia koskevasta oikeuskäytännöstä: http://ec.europa.eu/competition/sectors/telecommunications/broadband_decisions.pd f EY:n komission tiedonanto suuntaviivoista laajakaistaverkkojen nopeaan käyttöönottoon liittyvien valtiontukisääntöjen soveltamisesta: http://ec.europa.eu/competition/consultations/2009_broadband_guidelines/index.htm l