Oikeutta vanhuksille, päättäjät!

Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton sosiaalinen uudistuslehti 4/2010 Oikeutta vanhuksille, päättäjät! Tässä numerossa: Timo Piippo purkaisi ay-pamppujen eläkepommit Sivu 2 Seminaari kannusti kamppailuun palveluista Sivu 3 Leila innostui Lailan kurssista Sivu 4 Kuva: Hannu Oittinen Tampereen Tapaturma- ja sairausinvalidien yhdistyksen lähetystö esitti kaupunginvaltuuston poliittisille ryhmille vetoomuksen vanhusten ja vammaisten oikeuksien toteuttamiseksi tulevan vuoden budjetissa. Lähetystössä olivat Anja Kivipensas (oik.), Eila Kosonen, Eino Saarijärvi ja Irmeli Saarijärvi. Vastaanottajina olivat vasemmalta lukien Mikko Aaltonen (Vas), Pekka Salmi (Sdp), Jari Heinonen (Skp), Lasse Oksanen (Tamp.sit.), Heikki Luoto (Perussuom.), Elina Siren (Kok) ja Satu Sipilä (Krist.dem.). Tampereen Tapaturma- ja sairausinvalidit vetosi kaupunginvaltuustoon: Rahat oikeisiin kohteisiin! Tampereen vanhuspalvelut ovat toistuvasti esillä julkisuudessa. Muun muassa Koukkuniemen henkilökuntamääristä on tullut ylemmiltä viranomaisilta määräyksiä lisätä henkilökuntaa. Kaupunki on ottanut tavoitteeksi kilpailuttaa palvelutuotantoa. Yleinen väittämä on, että yksityisten yritysten tuottamat palvelut tulevat edullisemmiksi. Ainakaan toistaiseksi ei kuntalaisille, eikä myöskään valtuutetuille ole laskelmilla osoitettu, että niin todellisuudessa olisi. Tilaaja-tuottajamalli on ollut käytössä useita vuosia. Sen kokonaisvaikutuksesta ei ole julkisuuteen esitetty tuloksia. Tähän saakka on ollut todettavissa, ettei myönteisiä tuloksia ole syntynyt. Samaan aikaan, kun näillä lähinnä keinotekoisilla menettelyillä pyritään säästöihin, tehdään tarpeettomia ja osittain kunnan toimialaan kuulumattomia investointipäätöksiä. Sellaisia ovat Rantaväylän tunneli, monitoimihallin peruskannen rahoittaminen ja parkkiluolan rahoitus. Kun näitä jatkuvia menoja toteutetaan, käytetään palvelujen parantamiseen tähtäävien toimien vastustamisen perusteena, että ne aiheuttavat jatkuvia kustannuksia, Tällaisten monumenttien rakentaminen ei kuulu kunnan toimialaan ja siksi niiden rahoitusta ei pidä ottaa kaupungin talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Näitä investointeja tehdään samaan aikaan kun vanhusten ja vammaisten palveluja heikennetään. Kuva: Hannu Oittinen Esitämme palveluiden kehittämistä seuraavasti: - Koukkuniemen henkilökuntaa lisätään suositusten mukaisesti. Tämä ei saa tapahtua sijaisten määrää vähentämällä. - Vanhusten kotipalveluita tehostetaan kaupungin oman organisaation toimesta. Yksityistetyt palvelut palautetaan kaupungin itse tuottamiksi. - Takseilla tehtävät vammaiskuljetukset muutetaan siten, että palvelujen käyttäjien tasa-arvoisuus toteutuu. Tilauksessa käytetty pitkä soittovarausaika poistetaan ja mahdollistetaan taksin otto kaikilta tolpilta, kun se nykyisin voi tapahtua vain kahdelta tolpalta. - Bussiliikenteessä toteutetaan aktiivipassijärjestelmä, jonka valtuustoryhmät sopivat toteutettavaksi jo vuonna 2007. Irja ja Mauno ne vaan jaksavat taistella Sivu 5 Kunnalliset kotipalvelut käyttäjätestissä Sivu 6 Ökyherran euro vastaan vaivaisen sentti Sivu 7 Hyvää joulua ja kunnon kokouksia Sivu 8-10 Muista lehden tuki, katso uudet euro-tilinumerot Sivu 11 Professori Kivelä kritisoi hallitusta ikäsyrjinnästä Sivu 12

2 Pääkirjoitus 4/2010 Terveisiä Andalusiasta. Lähdin alkusyksystä sädehoitojeni loputtua tänne Espanjaan parantamaan sairastamisesta ja hoidoista heikoksi mennyttä yleiskuntoani. Syksyn alkamisen merkiksi olivat muuttolinnut silloin jo lähteneet Suomesta, kuitenkin olin perillä parisen viikkoa ennen kuin pääskyset ehtivät tänne. Missä lie matkalla kuhnineet. *** Espanjassa olo alkoi räväkästi, kun yleislakko ajoi kansan kaduille protestina työmarkkinalakiin suunniteltuja muutoksia vastaan työläisten oikeuksien puolesta. Mm. yksin Barcelonassa illalla järjestettyihin mielenilmauksiin osallistui arvioiden mukaan lähes 500 000 ihmistä. Muistui mieleeni liiton ja sen yhdistysten järjestämät mielenilmaisut eduskuntatalolla vammaisen oikeuksien puolesta. Uusi Invalidi 4/2010 Erilaisen samanlaista Oman paikkansa ja arvonsa nekin ansaitsevat kamppailuissa oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta riistoa ja eriarvoisuutta vastaan. Espanjan historian suurimmasta talouskriisistä huolimatta jaksavat espanjalaiset etelämaalaisen luonteensa mukaisesti iloita elämästä, vaikka moni on taloudellisesti todellisessa ahdingossa. *** Suomalaisten määrä on taas syksyn edistyessä lisääntynyt aurinkorannikolla. Suomen lämpimästä kesästä johtuen palaa nyt syksyn myötä arki taas uomiinsa ja suomalaisia on palannut entisessä määrin rannikolle. Auringon valossa on hienoa saada viettää päiviään, mutta aina ei päivä ole pelkkää paistetta. Moni on lähtenyt Suomesta ongelmiaan pakoon ja tullut katkerasti huomaamaan, että ongelmat ovat tulleet mukana. Etenkin ne hiljaiset, itseensä sulkeutuneet ja kielitaidottomat ihmiset, joilla on ihmissuhde- ja muitakin ongelmia, ovat vaarassa syrjäytyä. Tällöin on moni sortunut alkoholin ja huumeiden käyttäjiksi ja pilannut elämänsä. Onneksi täällä on vireää yhdistystoimintaa ja sitä kautta on saatavilla apua yksinäisyyden ja ongelmien torjuntaan. Kulttuurieroista huolimatta voi sanoa, että ongelmat Suomessa ja Espanjassa ovat erilaisia mutta kuitenkin niin samanlaisia, ja ongelmien ratkaisuun tarvitaan yhteisöllisyyttä sekä toisista välittämistä. *** Vuosi alkaa pian olla taas lopuillaan ja on kiitoksen aika vuoden aikana vammaisten hyväksi tehdystä työstä. Kiitokset liiton yhdistyksille ja niiden jäsenille, liiton henkilökunnalle sekä muille yhteistyökumppaneillemme. Puhalletaan taas yhteiseen hiileen tulevankin vuoden aikana, jotta voimme ensi vuodenkin lopussa todeta, että olipa hieno vuosi! Jorma Eloranta Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n puheenjohtaja Vammoista viis osaaminen ratkaiskoon työhönotossa Suomessa on työttömänä noin 20 000 30 000 työikäistä vammaista tai osatyökyistä henkilöä, jotka kykenisivät ja haluaisivat osallistua aktiivisesti työelämään. Heidän joukossaan on paljon eri alojen ammattilaisia ja korkeakoulututkinnon suorittaneita. Vammaisen työllistymistä haittaavat kuitenkin usein mm. työympäristön fyysiset esteet, työkokemuksen puute sekä ehkä kaikkein eniten vammaisuuteen kohdistuvat ennakkoluulot ja tiedon puute. Työ- ja elinkeinoministeriö on nyt julkaissut työnantajille suunnatun maksuttoman Vammoista viis anna osaamisen ratkaista -opaslehtisen, jonka tarkoituksena on kannustaa osaavien työntekijöiden palkkaamista riippumatta heidän vammoistaan, sairauksistaan tai muista fyysisistä ominaisuuksistaan. Opaslehtinen kertoo vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisen edellytyksistä sekä tukimuodoista, joita työnantaja voi hakea vammaisten työntekijöiden palkkaukseen ja työolosuhteiden järjestelyyn. Esimerkiksi jos työpaikalla tarvitaan työntekijän vammaisuuden vuoksi työtehtävien, - välineiden tai -ympäristön yksilöllistä räätälöintiä, voi työnantaja saada siihen tukea mm. TE-toimistoista, Kelalta, työeläkelaitoksilta sekä tapaturma- ja liikennevakuuttajilta. Oppaassa selvitetään myös palkan ja eläkkeen yhteensovittamista eri tilanteissa sekä kuvaillaan monimuotoisen työyhteisön tarjoamia etuja vammaisia työllistävälle yritykselle. Työ- ja elinkeinoministeriön opasta voi tilata hankepäällikkö Liisa Männistöltä, p. 050 396 3655, liisa.mannisto@tem.fi. Verkkoversiona se löytyy nettiosoitteista www.tem.fi ja www.yhdenvertaisuus.fi. Lisätietoa ja käytännön apua näissä asioissa työnantaja saa paikallisesta työ- ja elinkeinotoimistosta. Tietoa kannattaa aktiivisesti levittää mm. paikallisille yrittäjille. Marja-Leena Kalkkinen Kuva: Hannu Oittinen Näkökulma: Timo Piippo Eläkepommi ja pommin purkajat Meitä eläkeläisiä on liikaa ja me tulemme liian kalliiksi yhteiskunnalle. Näin parkuvat työnantajajärjestöjen edustajat. Tulee joskus mieleen, että pojat käyvät keskenään kisaa, kuka pystyy panemaan härskimmin paremmaksi ja näin nostamaan omaa rintaansa. Samalla he käyvät huonosta (hyvästä) esimerkistä, kuka pystyy saamaan paremmat bonukset, erorahat, optiot ja palkat lisineen. Ulkopuolinen voi vain arvailla, mitä he ovat keksineet ja vielä keksivät entisten lisiensä ja etuuksiensa lisäksi. Kun nykyiset työeläkelait luotiin, niiden piti toimia täysimääräisesti vuoden 2005 jälkeen. Kuitenkin niitä on muutettu ja samalla heikennetty monta kertaa. Viimeiset muutokset ovat luoneet oikein järjestelmän eläketulojen ostovoiman pysyvään laskuun. Tulevaisuudessa työeläke tulee olemaan valtaosan eläke. Tässä kohdassa pomminpurkajat iskivät. Työeläkkeitä laskettaessa palkkaindeksin osuus laski 50 prosentista 20 prosenttiin. Palkat tulevat varmasti nousemaan tulevaisuudessakin. Aikaisempien vuosien perusteella tämän voidaan arvioida merkitsevän ainakin 0,5 prosentin vuosittaista eläkkeiden laskua. Tulevan ajan karttuma tuo alenevan laskukaavan tuleviin eläkkeisiin. Lisäksi tulee muistaa eläkeindeksinkin vaikuttavan aina viiveellä. Aikaisemmin Suomi devalvoi noin 10 vuoden välein. Sillä kuitattiin velkoja, mutta se heikensi eläkkeiden ostovoimaa. Hallitusten eläkelupaukset eivät ole pitäneet koskaan, toteaa Timo Piippo. Mikä takaa, ettei euroa devalvoida? Mikä on ammattiyhdistyksen rooli? Onko se hukassa? Mielestäni ammattiyhdistysten tulee kantaa huolta myös entisistä jäsenistään eikä heittää heitä ulos jäsenyydestään. En ole kuullut, että ay-liike olisi korottanut ääntään, kun teollisuuden ja muun liiketalouden ylin johto on kahminut poskettomia rahallisia etuja itselleen. Herääkin kysymys, kuinka monella ammattiyhdistysten johtoportaan jäsenellä on hyvätuloinen hallintopaikka oman toimen ohella? Nämä sidonnaisuudet pitäisi poistaa ja julkistaa kuten eduskunnassakin. Kahdella tuolilla istuminen pitäisi kieltää ay-liikkeen johdolta. Timo Piippo Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry:n puheenjohtaja Tsil ry:n liittohallituksen varapuheenjohtaja Muistisairaiden ihmisten tuet ja palvelut turvattava Muistiliiton On aika toimia!-vetoomus luovutettiin 26.11 valtiosihteeri Vesa Rantahalvarille. Vetoomuksella ja yli 14 000 suomalaisen allekirjoittamalla kansalaisadressilla haluttiin herättää päättäjät huomaamaan, että muistisairaudet koskettavat maassamme monia ja että sairastuneet jäävät aivan liian usein vaille kipeästi tarvitsemaansa tukea ja tietoa. Muistisairauteen sairastuu joka päivä 36 suomalaista. Sairastuneiden ihmisten ja heidän läheistensä tarvitsemat tuet ja palvelut on turvattava. Epäasiallisen tai ohittavan kohtelun lisäksi suurimpia haasteita muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kannalta ovat kotona asumista tukevien palvelujen ja oikeanlaisten hoitopaikkojen puuttuminen sekä hoidon ja palvelujen piiriin pääsemisen vaikeus. Muistisairaat ihmiset eivät myöskään ole yhdenvertaisia muihin sairausryhmiin verrattuna esimerkiksi vammaispalvelulakia tulkittaessa. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee kansallista Muistiohjelmaa alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän avulla. Muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä tarpeiden tulee ohjata ohjelman sisällön suunnittelua. Ohjelman laadinnan lisäksi tarvitaan myös siihen kirjattavien tavoitteiden toteutuminen arjen teoissa.

Liiton sosiaalipoliittinen seminaari: Kuntalaiset liikkeelle! Uusi Invalidi 4/2010 3 Hoitopaikoista pulaa Valkeakoskella Kuntapalvelujen nykytila ja tulevaisuus puhuttivat liiton sosiaalipoliittisessa seminaarissa lokakuun alussa Vähäjärvellä. Keskustelua viritti lauantaiiltapäivänä Olli Salin. Hän totesi, että kunnissa tavoitellaan nyt lyhytnäköisiä säästöjä keskittämällä ja yksityistämällä palveluja Paras-hankkeeseen ja muihin kuntarajat ylittäviin suunnitelmiin nojautuen. - Samalla supistetaan julkisen vallan vastuuta terveydenhoito- ym. palveluista, eikä vastuunkantajaa useinkaan tahdo edes löytyä. Hoito- ja hoivaalan pörssiyhtiöt ovat innokkaasti saalistamassa voittoja. Esimerkiksi Helsingin vanhuspalveluista jo suurin osa on yksityistä toimintaa. Käytännössä se merkitsee, että vanhukset joutuvat maksamaan tarvitsemistaan palveluista jopa yli eläketulojensa ja Kela rahoittaa toimintaa asumistuella. Näin rahoitusvastuuta siirretään avuntarvitsijoille itselleen ja Kelalle. - Henkilökohtaisten palvelujen korvaaminen sähköisillä ja muilla itsepalveluilla terveyskioskit, nettineuvolat, vanhusten ruokinta-automaatit ym. ja yhteisten sosiaalitilojen poistaminen palvelutaloista merkitsevät vanhusten ja sairaiden ihmisten lokeroimista ja jättämistä yksin. Salin arvioi, että kuntien laskentatointa ollaan viemässä yhä enemmän yritystalouden suuntaan. Ei ole väliä ihmisestä, kunhan kunta säästää? Helsingissä käynnissä Peli seis!-kampanja Olli Salin kertoi myös Helsingissä meneillään olevista kamppailuista kuntapalvelujen puolesta. Puoluepoliittisesti sitoutumaton Peli seis!-kampanja on esittänyt, että kaupungin palveluverkon kehittämisessä otetaan lähtökohdaksi EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattori, joka mittaa peruspalvelujen saavutettavuutta kävely- - Ei ole väliä ihmisestä, kunhan kunta säästää, Olli Salin arvioi kunnallisen konsernimallin moraalia. etäisyydellä. Jo lievemmän eli 700 metrin kävelyetäisyyden mukaan sovellettuna olisi kaupungin lähipalvelujen verkostoa karsimisen sijaan huomattavasti laajennettava: Helsinkiin tarvittaisiin lisää mm. 22 terveysasemaa, 15 kirjastoa, 7 nuorisotilaa ja 16 vanhustenpalvelujen toimipaikkaa. Paikallisissa kamppailuissa lähipalvelujen puolesta on lähtökohtana oltava kuntalaisten tarpeet, korosti Salin alustuksessaan. Kamppailuihin olisi saatava mukaan asukkaat itse, asukasyhdistykset, kaupunginosaseurat, mahdollisimman monet järjestöt, seurakunta, kunnan työntekijät ym. Tärkeätä on julkisuus ja esillä oleminen, avoimet tilaisuudet asuinalueilla, julkiset aloitteet ja median hyödyntäminen. Turussa ProKirjasto-liike ja monta muuta Keskustelussa kuultiin eri puolilta maata kokemuksia kuntapalvelujen heikentämispyrkimyksistä sekä toiminnasta palvelujen puolesta. Kaija Kiessling kertoi, miten turkulaiset ovat kamppailleet kuntapalvelujen puolesta jo 1970-luvulta alkaen. Ja kamppailu jatkuu: ProKirjasto-liike jatkon ohella vanhusten omaiset ovat lähteneet puolustamaan kunnallisten vanhainkotien säilyttämistä, nuoret perheet vastustavat päiväkotien lakkauttamista, terveysasemien ulkoistamishankkeet herättävät vastarintaa Kiessling viittasi myös Johanna Kallion tuoreeseen väitöskirjaan, jonka mukaan kansalaisten enemmistön huoli palvelujen siirtämisestä markkinavoimille ei Suomessa näytä vaikuttavan päättäjiin. Seppo Harjunpää puolestaan kuvaili Helsingin Myllypurossa kehittynyttä laajapohjaista kansanliikettä, joka seuraa aktiivisesti kaupunginosan palvelujen kehitystä. Ritva Korhonen kertoi Lahden seudun ilmiöistä, mm. kuntaliitoshankkeen kariutumisesta ja yksityistetyistä terveydenhoitopalveluista, sekä järjestöjen yhteistoiminnasta palvelulinjojen ja toimivan sosiaaliasiamiespalvelun puolesta. Kuntapäättäjät pantava tiukoille Useilta tahoilta muistutettiin, että kuntapäättäjät on syytä panna koville ja tivata, miksi he ovat menneet mukaan siihen, että ei ole rahaa. Anja Kivipensas kehotti kutsumaan kunnan päättäjiä kerhoihin ja seuraamaan näiden tekemisiä. Tampereen yhdistyksen kerhossa olivat käyneet mm. kaikki kaupungin apulaispormestarit kuuntelemassa vammaisten näkemyksiä ja joskus oli heidän kauttaan pystytty asioihin vaikuttamaankin. Kaija Kiessling Turusta. Seppo Harjunpää Helsingistä. Ritva Korhonen Lahdesta. Valkeakosken Ammattitauti- ja sairausinvalidit ry:n ja Valkeakosken Eläkeläiset ry:n yhteiseen tilaisuuteen lokakuun lopulla oli kutsuttu mukaan kodinhoidon johtava hoitaja Irmeli Myllykylä ja vanhainkodin johtaja Tuomo Hemminki. Yli 40 kuulijaa sai kattavan tietopaketin vanhustenhoidon nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Omaiset ovat huolissaan Järjestöjä on huolestuttanut jo tehty päätös Palmurinteen vanhainkodin lopettamisesta ja terveyskeskuksen vuodeosastojen saneerauksen yhteydessä häviävät hoitopaikat, yhteensä noin 120 paikkaa. Keskustaan on suunniteltu 120-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Hankkeen toteuttajaksi oli valittu Mediverkko Hoivapalvelut Oy, joka vuokraisi tiloja kaupungille. Kaupunki vastaisi 60 ja Mediverkko 60 vanhuspaikan hoidon järjestämisestä. Sopimusneuvottelut ja tontin vuokraneuvottelut ovat kesken, samoin ruokapalvelun järjestäminen. Laitoksen piti olla toiminnassa ensi vuoden keväällä. Kysymyksiä tilaisuudessa herätti se, minne sijoitetaan ne erittäin huonokuntoiset, lähes sänkyyn sidotut vanhukset, joita nyt vanhainkodissa ja vuodeosastoilla hoidetaan. Virkamiehet vakuuttivat tehostetun palveluasumisen olevan vastaus kysymykseen. Edelleen vakuutettiin pienillä eläkkeillä eläville hoidettaville jäävän riittävästi (?) rahaa käytettäväksi palveluiden ostoon ja henkilökohtaisiin tarpeisiin. Päätökset vuokra-, ateria- ja hoivamaksuista kuitenkin vielä puuttuvat. Paikkatarve on kasvussa Yhdistyksemme torstaikerhossa asioiden pohdintaa jatkettiin. Uudet tiedot synkensivät vanhusten hoidon tulevaisuudenkuvaa. Vanhainkotijonossa on noin 30 vanhusta ja kotona asuvia hoitoa tarvitsevia on toinen mokoma. Vuodeosastolla joudutaan odottamaan vanhainkotipaikkajonoon pääsyä jopa kolme kuukautta ja sen jälkeen itse paikkaa noin yhdeksän kuukautta. Hoitopaikkatarve kasvaa koko ajan. Tilastokeskuksen arvion mukaan yksinomaan yli 80-vuotiaiden määrä Valkeakoskella lähes tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä. Siirtyminen suurelta osin avohoitopainotteiseen suuntaan vanhuspalveluissa ei yksin takaa laadukkaita ja ihmisarvoisia vanhuuspäiviä. Puhuvilla ruoka-automaateilla ja lääkeannostelijoilla voidaan kyllä korvata työntekijöitä jossain määrin, mutta silloin unohdetaan se kaikkein tärkein eli kotona yksinelävä vanhus, jonka viimeinen elävä yhteys ulkomaailmaan pahimmassa tapauksessa lähes katkeaa. Huolenpito on unohdettu Yhteiskunnan sivistystason mittaa osoittava huolenpito vanhuksista on unohdettu. Tarvitaan kiireellisesti vanhustensuojelu- tai hoivalaki ja valtiovallan huomattavaa rahoitusta kunnille, jotta ikääntyvän vanhusväestön suoranainen heitteillejättö tulevaisuudessa estettäisiin. Esimerkiksi 7500 vanhainkoti- tai palveluasunnon rakentaminen ja niihin 6000 työntekijän palkkaaminen maksaisi noin 320 miljoonaa euroa. Asevarustelumäärärahoista summa on siirrettävissä, jos vain poliittista tahtoa riittää. Vesa Ruskeeniemi Valkeakosken Ammattitautija sairausinvalidit ry Kaiken kaikkiaan keskustelussa todettiin, että ongelmat ovat hyvin samankaltaisia niin isoissa kuin pienemmissäkin kunnissa. Kamppailuissa palvelujen puolesta korostettiin tiedottamista ja näkyvyyttä. On myös suunniteltava huolella tarkoin, mitä pystytään tekemään ja mihin keskitytään. Kokemusten vaihto ja erilaisten toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksien yhteinen pohtiminen koettiin tärkeiksi, ja keskustelua olisi varmaan riittänyt useammaksikin päiväksi. Keskustelu ja toiminta paikkakunnilla varmasti jatkuu, ovathan kunnalliset lähipalvelut etenkin vammaisille elintärkeitä. Teksti: Marja-Leena Kalkkinen Kuvat: Pauli Västilä

4 Terveys puhutti Hämeenlinnassa Hämeenlinnan yhdistys järjesti 26.10 luento- ja keskustelutilaisuuden Tarvitaanko kunnallisia terveyskeskuspalveluja? Palvelutalo Keinukamarin monitoimitilassa. Paikalle oli pyydetty luennoimaan Juha Kovanen Vantaan terveyspalvelut-kansanliikkeestä. Tilanne on epäoikeudenmukainen Tilaisuutta oli mainostettu lehdissä ja radiossa, ja paikalle saapui noin 20 henkeä, mukaan lukien yksi SDP:n kaupunginvaltuutettu sekä Hämeen Sanomien toimittaja. Juha Kovanen toi esityksessään esille nykyisen tilanteen terveyspalveluissa, joissa tilanne on vähempiosaisten näkökulmasta epäoikeudenmukainen, koska terveydenhuolto kärsii kuntien säästötoimien johdosta. Kaikilla ei ole varaa hakeutua yksityislääkärin vastaanotolle, mikä johtaa terveyserojen kasvuun. Vantaalla on kuitenkin saatu paikallisella liikehdinnällä paljon aikaiseksi, ja toive olisi, että tämä liikehdintä kasvaisi valtakunnalliseksi. Kannustavia kokemuksia Vantaalta Vantaan terveyspalvelut-kansanliike sai alkunsa Vantaan kaupungin suunnitelmista lakkauttaa 190 000 asukkaan kaupungissa viisi kahdeksasta terveyskeskuksesta. Näiden tilalle oltiin suunniteltu terveyspalvelukioskeja. Kansanliikkeen tarkoituksena on kuitenkin pyrkiä kaikkien kahdeksan säilyttämiseen. Niinpä vuoden 2009 aikana kansanliike keräsi 30 000 nimeä Syyslomalla Vähäjärvellä Lomalla täällä katselen huoneen ikkunasta järvelle ja rantojen jykevää syksyluontoa ja ihanaa ruskaa. Tuossa ikkunan tuntumassa haapa varistaa lehtiään aivan kuin pikku keijut toivottaisivat asujilleen ihanaa raikasta talvea. Kerttu Hiltula Kerava adresseihin, joita oli mm. noin sadassa liikkeessä ja netissä ja ihmiset keräsivät nimiä kaduilla ja eri tilaisuuksissa. Lisäksi paikalliset S-marketit antoivat luvan kerätä nimiä adresseihin kauppojen auloissa. Kansanliikkeeseen lähti mukaan ihmisiä eri kansanryhmistä, puolueiden ja luterilaisen kirkon jäseniä. Vantaan kaupunki on siirtänyt lakkautusten käsittelyä, mutta Hakunilan terveysasema on ulkoistettu kolmen vuoden ajaksi. Loppujen kohtalosta päätöksiä tehtäneen loppuvuoden aikana. Kunnallisia palveluja on syytä puolustaa Yleisö oli aiheesta kovin kiinnostunutta ja syntyikin vilkas keskustelu, jossa käytiin läpi nykyisen järjestelmän heikkouksia, mm. pitkät odotusajat lääkäriin. Juha Kovanen olikin sitä mieltä, että käynnissä on julkisten terveyspalvelujen tahallinen alasajo ideologisista syistä. Kansainväliset yritykset ovat vallanneet jo niin suuren osuuden terveyspalvelujen tuottamisesta, että ne ovat vaarassa eriarvoistaa yhteiskuntaa. Tilaisuuden osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että kunnallisia terveyskeskuspalveluja on syytä yrittää pelastaa. Toivommekin, että myös Hämeenlinnassa ja koko valtakunnassa saataisiin koottua kansanliikkeitä puolustamaan ei yksin terveyskeskuspalveluja vaan myös muun muassa kouluja, päiväkoteja, kirjastoja ja sosiaalipalveluja. Pasi Ranki Hämeenlinnan Tapaturmaja Uusi Invalidi 4/2010 Iloiset terveiset ohjelmatyön kurssilta! Olimme 26. 28. lokakuuta Vähäjärven lomakodissa ohjelmatyön ja esiintymistaidon kurssilla. Meitä oli 13 henkilöä neljästä eri paikallisyhdistyksestä. Opastamassa meitä oli Tampereen Työväen Teatterista eläkkeellä oleva näyttelijä Laila Räikkä. Näiden kolmen päivän aikana saatiin hyviä ja tarpeellisia neuvoja ohjelman tekoon ja esiintymiseen. Päivät kuluivat liiankin nopeasti harjoitellessa tehtäviä ja omaksuessa ohjaajan neuvoja, miten asioita voi tehdä toisellakin tavalla. Varmaan jokaisessa yhdistyksessä laitetaan kurssilla saadut opit käyttöön ilahduttamaan omaa järjestöväkeä ja muitakin. Tämmöiset iloiset kurssiterveiset jokaiselle Tapaturmaja sairausinvalidien liiton jäsenelle. Ja liitolle suurkiitos, että tämä kurssi järjestettiin! Kurssilla ollut Leila Soini Oulun Tapaturma- ja Ryppyjen pitäisi vain osoittaa, missä hymyt ovat olleet. (Mark Twain) Joka tuntee toiset ihmiset, on oppinut; joka tuntee itsensä, on viisas. (Laotse) Kerava säästää kalliisti Sitä herää harva se aamu uuteen tapaukseen tällä saralla. Minulle kävi näin, kun sain hammashoitolaskun. Keravan kaupunki ei enää huolinut rahaa, vaan maksu meni nyt yksityisen laskutusfirman tilille. Edellisellä kerralla vuosi sitten saatoin vielä maksaa laskun kaupungin kassaan ilman pankkikuluja. Nyt kaikki terveyspalvelumaksut kiertävät laskutusfirman kautta. Kuulemma sattuu virheitä, joita on sitten vaikea selvittää. Toivottavasti tässä säästössä ei käy niin kuin ulkoistetussa ajanvarauksessa, jota hoitanut firma meni konkurssiin! Keravalaisille on jäänyt epäselväksi, mitä tässä säästyy vai säästyykö mitään. Tähän asti kun homma oli hoitunut kaupungin pienipalkkaisten naistyöntekijöiden voimin. Pirkko Laaksonen Kerava Näyttelijä Laila Räikkä (edessä oikealla) koulutti Tsil ry:n yhdistysväkeä ohjelmatyön ja esiintymistaidon kurssilla. Osanottajat olivat iloisia saamastaan opista, kuten Leila Soini kirjoittaa. Kuva: Pauli Västilä. Kilpailutus paluu huutolaisuuteen Kilpailutus on ollut jo jonkin aikaa lain vaatima keino hankkia myös kuntien palveluja. Onko se aina täysin välttämätöntä tai edes tarkoituksenmukaista vammais-, kuntoutus- ja vanhuspalveluissa, onkin sitten eri juttu. Alle 100 000 euron hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa, ja laissa mainitaan myös rajoitettu- ja neuvottelumenettely ja suorahankinta. Nyt kilpailutetaan melkein kaikkea, vaikka osaaminen ei välttämättä ole kenenkään hallinnassa. Kilpailuttaminen vaikeuttaa vammaisten jokapäiväistä elämää asumispalveluissa, kuntoutuksessa ja kuljetuspalveluissa, eikä vammaislakia oteta tarpeeksi huomioon. Etenkin asumispalveluissa rinnastetaan pyörätuolia käyttävä vanhuksiin, päihdeongelmaisiin ja mielenterveyskuntoutujiin. Myös vanhuspalveluissa kilpailutus 3-4 vuoden välein on epäinhimillistä. Onko mitään järkeä siirtää ihmisiä muutaman vuoden välein paikasta toiseen? Syksyllä tulleessa MOTohjelmassa tuli hyvin esille, miten pienten yksikköjen käy, kun suuret monikansalliset yritykset valtaavat Suomen markkinoita. Niille rakennetaan laitoksia yhteiskunnan varoin. Onko tässä järkeä, jos muutaman vuoden kuluttua yrittäjä häviääkin kilpailun tehtyään hyvän tilin. Rakennetaanko taas uusia uudelle yrittäjälle? Onko terveen järjen käyttö kokonaan unohtunut, vai onko ahneudesta tullut maan tapa? Syntyykö tämänkaltaisella. Ritva Korhonen kysyy, onko kilpailuttamisessa järkeä ja moraalia, tai edes säästöjä. Kuva: Pauli Västilä. kilpailutuksella säästöjä? En ainakaan minä usko, laitoshoidosta maksettava kunnan osuus ehkä pienenee, mutta toimeentulotuki- ja asumistukimenot kasvavat. Vammaisten ja vanhusten kotiin saatavat palvelut huononevat jatkuvasti, vaikka juhlapuheissa ja strategioissa puhutaan niiden puolesta. Kuntoutukset ovat siirtymässä erikoisyksiköistä yhä enemmän kylpylöihin, missä ei ole ammattitaitoa erilaisten sairauksien ja vammojen hoitoon. Kilpailutuksessa jää laatu monesti taas rahan jalkoihin. Tässä ollaan palaamassa ajassa pitkälle taaksepäin. Vammaiset ja vanhukset eristetään yhteiskunnassa näkymättömiin, suuriin laitoksiin tämän päivän huutolaisiksi. Muistakaa: keväällä on eduskuntavaalit tulossa, ja me äänestämällä päätämme, jatkuuko meno tällaisena vai haluammeko sellaiset päättäjät, jotka huomioivat myös ihmi sen, eivätkä pelkästään rahaa. Ritva A Korhonen

Valkeakoskelaisten aloite: Vanhukset vapautettava terveyskeskusmaksusta Valkeakosken Ammattitauti- ja sairausinvalidit ry jätti syyskuun alussa Valkeakosken kaupunginvaltuustolle osoitetun aloitteen kaikkien 80 vuotta täyttäneiden ja myöhemmin täyttävien vapauttamiseksi terveyskeskusmaksusta. Aloitteen taustalla oli kaupunginvaltuuston vuoden 2008 talousarviokokouksen yhteydessä tekemä päätös sanotun maksun vapauttamisesta vuonna 1927 ja sitä ennen syntyneiltä. Päätös asettaa vanhukset keskenään eriarvoiseen asemaan. Nyt jätetyn aloitteen mukaan hämmennystä, mielipahaa ja kysymyksiä on herättänyt vuoden 1927 jälkeen syntyneiden, 80 vuotta täyttäneiden keskuudessa se, etteivät he kuulukaan edellä kerrotun päätöksen piiriin. Olemattomasta tiedottamisesta johtuen päätöksen on ymmärretty koskevan kaikkia myöhemminkin tuon iän saavuttaneita. Kyselyjen ja yhteydenottojen perusteella ja ennen muuta vanhusten tasa-arvoisen kohtelun turvaamiseksi yhdistys esitti vuoden 2011 talousarvioon otettavaksi riittävän suuruista määrärahaa. Aloite näyttää kuitenkin toistaiseksi hautautuneen suureen pöytälaatikkoon, kuten joidenkin muidenkin yhdistysten aloitteiden on käynyt. Valkeakosken kaupungin hallintosäännön mukaan aloitteen tekijälle on ilmoitettava kuukauden kuluessa sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa tietoja aloitteen käsittelystä. Näin ei ole tapahtunut. Vesa Ruskeeniemi Valkeakosken Ammattitautija sairausinvalidit ry Välillä otetaan kantaa ja välillä laulattaakin. Kuvassa valkeakoskelaisia retkellä Vähäjärven lomakodissa. Kuva: Vesa Ruskeeniemi. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n sääntömääräinen liittokokous pidetään sunnuntaina 13. maaliskuuta 2011 alkaen klo 10.00 Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19. Valtakirjojen tarkastus alkaa kokouspaikalla klo 9.00. Liiton sääntöjen 5 :n mukaan kukin liiton jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden edustajan jokaiselta alkavalta kolmeltasadalta (300) jäseneltään, kuitenkin enintään 10 edustajaa. Jäsenmääräksi katsotaan se määrä, jolta yhdistys on suorittanut liiton jäsenmaksun vuodelta 2010. Kokousta edeltää liittokokousseminaari lauantaina 12.3.2011. Liittohallitus TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY:N LIITTOKOKOUS Uusivuosi lomakodissa Tule viettämään vuodenvaihdetta kanssamme Vähäjärven lomakotiin 31.12.2010 3.1.2011! Kolmen vuorokauden paketti jäsenille 140 euroa/henkilö ja ei-jäsenille 160 euroa/henkilö. Hinta sisältää täysihoidon sekä illanvieton ilotulituksineen ja tinanvalantoineen. Tiedustelut ja varaukset lomakotiin p. (03) 6543 124. Uusi Invalidi 4/2010 5 Isänmaa on hylännyt iäkkäät rakentajansa Irja ja Mauno Laitinen ovat tehneet pitkän päivätyön Suomen hyväksi, mutta nykypolitiikka on kääntänyt heille selkänsä. - Yritämme auttaa muitakin tuntemaan omat etunsa ja puolustamaan niitä, Laitiset sanovat. Työllä ja hiellä tämä maa on rakennettu, ei optioherrojen pörssipeleillä Tätä mieltä ovat monen muun ohessa lahtelaiset Irja ja Mauno Laitinen, jotka viettävät eläkepäiviään Lahden Riihelän kaupunginosassa omakotitalossaan. Kovalla työllä on omakin talo rakennettu. Meidät raskaan työn raatajat ja työssä vammautuneet on jätetty yhä pienemmille eduille, kaikkea vaan leikataan pala kerrallaan. Yli 65-vuotiaana vammautuneita ei lasketa enää vammaisiksi kun etuuksista päätetään, Mauno sanoo. Tämä heikennys koskettaa tosi laajasti. Vaikka takuueläkettä hehkutetaan, sekään ei auta, jos vähäinen korotus otetaan muusta pois. Toimeentulotuen ja asumistuen leikkurit purevat, vaikka monet eivät vielä huomaa tätä, Irja jatkaa. Huutolaisena ja sotaorpona Jo elämän lähtökohdat olivat heillä kovat. Iisalmesta kotoisin oleva Irja joutui lypsämään naapurin lehmiä jo viisivuotiaana, 10-vuotiaana kunta myi hänet huutolaiseksi. Kun minut oli myyty taloon, karjapiika sanottiin irti ja minä jouduin vastaamaan 12 lehmän lypsämisestä aamullakin ennen kouluun lähtöä. Kunta vielä ros- Geriatreja päivystyspisteisiin! - Geriatrin virkoja pitäisi palvelujärjestelmässä kohdentaa niin, että ne painottuisivat nykyistä enemmän etulinjaan, kuten päivystyspisteisiin, ehdottaa geriatrian professori Jaakko Valvanne Tampereen yliopistosta. Geriatrit eli vanhusten hoitoon erikoistuneet lääkärit voisivat tuolloin tunnistaa iäkkäiden potilaiden epämääräisten oireiden taustalta pika- vosi minun lapsilisätkin, taidan olla Suomen viimeisiä huutolaisia, Irja kertoo. Täytettyään 15 vuotta, Irja karkasi huutolaispaikasta ja meni palkalliseksi piiaksi toiseen taloon. Poliisi olisi tuolloin voinut pidättää tytön, mutta onneksi eno ryhtyi hänen holhoojakseen. Mauno pääsi postinkantajaksi 11-vuotiaana, kun hän oli jäänyt sotaorvoksi ja perheen avustukset oli lakkautettu. Sotaintoilijat lähettivät isän kiusallaan jatkosotaan, vaikka hän oli ihan vähää vaille nostoväki-iässä. Sinne isä jäi rakettituleen Äänisen rannoille. Olin kylän postinkantajana vielä pari vuotta sodan jälkeenkin. Se oli meidän pelastus, ei äidin tienesteillä olisi pärjätty. Työn ja vaivojen kautta yhdistystoimintaan Irjan tie vei Mietoisiin karjatalouskouluun, jonka aikana hän löysi Maunonsa tansseista. Mauno teki pitkää päivää telakoilla, kunnes sotakorvausten päättyminen toi työttömyyden tullessaan. Sitten minusta tuli luokkahitsaaja, olin rakentamassa Porvoon ja Naantalin öljynjalostamoita, Olkiluodon voimalaa ja monia muita suuria kohteita Kemiä myöten. Ehdin olla työpaikan luottamustehtävissä ja kunnallispolitiikassakin, sen minkä reissutöiltä ehdin. Lahteen muutimme Kaarinasta vuonna 1966, vaikka asunnon saanti oli vaikeaa. Täällä pääsin Lahden kaupungille maidontarkastajaksi, ja siitä työstä olen nyt eläkkeellä. Irja toteaa. Kirpputoria ja ystäväapua Tällä taustalla ei ole ihme, että Laitiset ovat löytäneet omakseen vammaisliikkeen Lahden yhdistyksessä olemme olleet pitkään eri tehtävissä ja Vähäjärven lomakoti on meille kullanarvoinen paikka. Siellä on hyvä käydä virkistäytymässä, samoin talkoissa olemme olleet mukana. Toiminnan alkuvuosina pyöritimme yhdistyksen kirpputoria pitkään, siinä oli pakettiautolle käyttöä. Nykyisin kirpputoreja on jo niin paljon, ettei se enää kannata, Mauno toteaa. Yksinäisten ja sairaiden ystäväapu on ollut tärkeää toimintaa Lahdessa, samoin kaikenlainen neuvonta sosiaalisissa asioissa. Eläke-etuja ja lääkekulujen hintakattoa monet eivät tunne, Irja jatkaa. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen ista hoitoa vaativat sairaustilat ja luoda kokonaisvaltaiseen arvioon perustuen edellytykset vanhusten nopeammalle toipumiselle ja kuntoutumiselle. Geriatrisina potilaina pidetään monisairaita, raihnaita ikäihmisiä, joilla on runsas lääkitys. Yli 80-vuotiaista 10-20 prosenttia kuuluu tähän ryhmään. - Geriatriaa tarvitaan, jotta monisairaat ja hauraat ikäihmiset saisivat mahdollisimman hyvän hoidon ja kuntoutuksen sitä tarvitessaan. - Myös erikoissairaanhoidossa pitäisi olla nykyistä enemmän geriatrin virkoja. Erikoissairaanhoitoon tulisi perustaa geriatrisia tai ortogeriatrisia yksiköitä ja niihin geriatrin virkoja. Lähde: Tampereen yliopiston tiedotus

6 Uusi Invalidi 4/2010 Olen saanut aina apua tarvitessani Keväällä 83 vuotta täyttänyt Eeva Kalliokoski asuu yksinään viihtyisässä kerrostaloasunnossaan Pälkäneen keskustassa. Pohjanmaalta kotoisin oleva, Helsingissä ompelijana ja siivoojana elämäntyönsä tehnyt Kalliokoski on kotiutunut hyvin Pälkäneelle. Jotkut valittavat oloistaan, mutta minä olen tyytyväinen. Mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu, kun vanhuksia siirretään paikasta toiseen ja kaikenlaisia muutoksia tulee. Nytkin käy 6-7 eri tyttöä viikon aikana hoitamassa, olisi hyvä jos edes viikon ajan olisi sama hoitaja. Hoitajat käyvät päivittäin, he huolehtivat esimerkiksi lääkkeiden annostelusta. Hoitajat rasvaavat jalat ja muutenkin huolehtivat diabetesta ja reumaa sairastavan Eevan hyvinvoinnista. Kotiapua olen tarvinnut pari vuotta, siitä alkaen kun diabetes vahingossa löydettiin. Reuma on vaivannut jo vuodesta 1968 lähtien, onneksi se on nyt aika rauhallisessa vaiheessa. Molemmissa polvissa ja toisessa kyynärpäässä on tekonivelet. Nokialainen Hilkka Hernesniemi asuu yksin kerrostaloasunnossaan ja kiittelee kotikaupunkinsa palveluja. - Aina olen saanut apua, ja lisää on lupa pyytää, hän sanoo. Nokialainen Hilkka Hernesniemi, 92, kiittelee kotikaupunkinsa kotiapua, vaikka palveluja on karsittu ja laitettu maksullisiksi. Vuonna 1963 valmistuneen Ketolanmäen ensimmäisen kerrostalon ylimmässä kerroksessa asuvalla teräsmuorilla on myös hienot maisemat, sillä ikkunasta pilkottavat puiden latvojen läpi Pyhäjärven maisemat. Jäin eläkkeelle 58-vuotiaana siivoojan töistä, ja 65-vuotiaasta asti olen tarvinnut kotiapua. Alkuun hoidettiin kaikki mahdolliset palvelut siivousta, leipomista ja pyykinpesua myöten ilmaiseksi, mutta vuosien mittaan on tullut muutoksia, Hilkka-muori kertoo. Nyt hän tarvitsee apua kolme kertaa päivässä, ja maksaa siitä noin 300 euroa kuukaudessa. Se on kallein kotipalvelutaksa kaupungilla, Vaikka hän on ikäisekseen pirteä ja hyvinvoivan oloinen, vaivoja on ihan riittämiin. Sydämen rytmihäiriö, eteisvärinä ja vajaatoiminta vievät voimat niin, että apu jokapäiväisissä askareissa on välttämätöntä. Palveluihin kuuluu verenpaineen mittaus ja lääkkeiden annostelu dosetteihin kerran viikossa. En tiedä missä olisin ja miten selviäisin ilman näin hyvää kotiapua. Kaikkea apua ei olisi varaa ostaa eri palveluntuottajilta. Täytyy kiittää Nokian kaupunkia, että minulla on asiat näin hyvin. Palvelut toimivat kun niin vain halutaan Hilkka Hernesniemi jatkaa, että alkuun apua oli tarjolla myös ylimääräistä apua sairastumisen tai muun erikoisen syyn vuoksi. Vaikka alkuvuosina kaupungilla oli vain kaksi kodinhoitajaa, ei hän koskaan jäänyt vaille apua. Nyt henkilökuntaa on paljon enemmän, mutta avun saanti on vaikeampaa. Silti olen aina saanut tarvitsemani avun. Siivous täytyy hankkia muualta, sillä se jäi pois kaupungin palveluista jo kymmenisen vuotta sitten. - Lämmin ruoka tuotiin ennen kaupungin vanhainkodista, mutta nyt tuodaan kylmä ruoka kaksi kertaa viikossa Koukun Helmestä Tampereelta. Mutta hyvää ruokaa sieltäkin tulee. Poika osti mikron, että voin lämmittää annokseni. Kun pyykit pestään ja tuodaan viikattuina kaappiin, astiat On ilo pärjätä omassa kodissa - Pärjään kotona kotiavun ansiosta. Onneksi sitä ei ole tarvinnut monesta paikasta ostaa. Mutta koskaan ei tiedä, kun muutoksia tulee niin nopeasti, sanoo Eeva Kalliokoski Pälkäneeltä. Näkö on niin huono, että se vaikeuttaa yksin elämistä. Lisää helpotusta elämään tarjoaa Vähäjärven lomakoti, jonka vakituinen asiakas Eeva on. Jouluksi hän on saanut puhuttua naapurissa asuvan ystävättären mukaansa Vähäjärvelle. Kunta vastaa vielä pääosin palveluista Ammatin vaihto ompelijasta siivoojaksi oli aikoinaan välttämätöntä, koska hartiat eivät kestäneet yksitoikkoista työtä. Eeva muistelee SYP:n koulutuskeskuksen siivoojan työtä hyvällä, se on ollut hänelle kaikin puolin hyvä työpaikka. Ruoka tuotiin aiemmin kotiin, mutta kyllästyin, kun se oli aina niin samanlaista. Nyt käyn samassa talossa asuvan ystävättäreni kanssa yhdessä ostoksilla. - Pikkupyykin pesen itse, mutta lakanapyykki haetaan joka toinen viikko palvelutalolle pesulaan. Kerran kuussa tiskataan ja lattiat imuroidaan, mikäpä on Hilkan elellessä kauniissa kodissaan. Kaupungin palveluksessa oleva ruokalähetti tuo kaupasta leivät, maidot ja muut päivittäistarpeet. Minulle on sanottu, että pyydä vain, jos tarvitset lisää palvelua, Hilkka Hernesniemi sanoo hyvillä mielin. Näin ne palvelut pelaavat, kun niin vain halutaan. Niiden ansiosta Hilkka asuu yhä kotonaan. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen siivooja käy tekemässä isomman siivouksen. Siivousta lukuun ottamatta muut palvelut ovat kunnallisia. Alkuun sitä varten myönnettiin etuseteleitä, mutta tänä vuonna ne otettiin pois. On se hyvä, ettei tarvitse monesta ja vaihtuvasta paikasta ostaa palveluja. Toivon, että palvelut säilyisivät kunnallisina, se olisi paljon turvallisempaa. Kuljetuspalvelujen 18 taksimatkaa riittää minulle. Hyvällä mielellä palveluista nauttien Eeva Kalliokoski toteaa, että hän on tehnyt ikänsä niin kovaa työtä, että palvelut on maksettu ennakkoon veroina. En sääli kunnan rahoja, kyllä yhteiskunta on velvollinen maksamaankin ikäihmisille. Me olemme nämä palvelut ansainneet, joten voimme nauttia niistä hyvällä omallatunnolla. Minä puolestani koetan pitää itseni kunnossa ulkoilulla ja muulla liikunnalla. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Kuka kantaa vastuun kuntapalveluissa? Päivittäin saamme lukea lehdestä tai kuulla tuttaviltamme, kuinka vanhuksia jää heitteille, terveyskeskukseen ei saa aikoja tai kotihoito ei toimi. Tapaukset ovat usein vähästä piti - tilanteita, onneksi ei sattunut pahemmin. Vastuuta perättäessä kunnista ei löydy vastuunkantajia ja aina selityksenä on rahanpuute. Eikö kunnissa osata tehdä talousarvioita niin, että pystyttäisiin ottamaan huomioon todellinen tilanne? Tilastoja ja väestöennusteita on olemassa 20 vuodeksi eteenpäin, mutta seuraavan vuoden tilannetta ei osata arvioida. Toki kaikki päätökset ovat poukkoilevia ja suuntaa vaihdetaan. Mutta kun kunnissa me palvelujentarvitsijat olemme oikeita tuntevia ihmisiä, niin ei meitä voi kohdella kuin esineitä, joita siirretään varastosta toiseen, kuten on tapahtunut viime vuosina esimerkiksi vanhusten sairaanhoidossa. Eikö kunnan johtavilla viranhaltijoilla ole käsitystä todellisuudesta, mitä ihmisten arki todella on? Missä valtuutetut kuvittelevat sairaita, toisen avun varassa olevia hoidettavan, kun hoitopaikat suljetaan? Missä on vanhuksen koti, kun hän on ollut vanhainkodissa viimeiset vuotensa? Mikä palvelutalo tarjoaa hänelle ympärivuorokautista hoitoa kohtuuhintaan? Kaikki muistavat, miten 1990-luvun lamassa psykiatrista laitoshoitoa ajettiin alas ja tavoitteena oli rakentaa hoito avohoidon varaan. Mutta kuinka kävikään: laitoshoitoa purettiin, mutta ei tullut avohoitoa. Onko vanhustenhoidon kohdalla käymässä samoin? Laitosten henkilökunta on kauhuissaan, kun heille tutut hoidettavat ovat peloissaan ja ymmällä kuinka tässä käy. Kuinka monta unetonta yötä vietetäänkään. Jos sosiaali- ja terveysministeriössä ei olekaan tietoa todellisuudesta, niin kunnissa pitäisi tietämystä olla. Ei tarvitse kuin marssia lähimpään vanhainkotiin katsomaan, kuinka tämän päivän Oprit ja Oleksit viettävät päivänsä kujeita keksien. Tarja Västilä Arpa on nostettu Liiton tukiarpajaisten voitot arvottiin sosiaalipoliittisen seminaarin päätteeksi Vähäjärvellä 3.10. Onnittelut voittajille ja lämpimät kiitokset kaikille osallistujille!

Lait ja päätökset on tehty NOUDATETTAVIKSI Tämä on poliittinen valinta eli heikentämällä ja purkamalla julkisia palveluja tehdään tilaa palvelujen yksityistämiselle, sanoo professori Jari Heinonen kuntien palveluvastuiden kiertämisestä. Vanhusten, vammaisten, sairaiden ja työttömien palvelujen rahoitus on kunnissa jatkuvassa kriisissä, vuodesta ja budjetista toiseen. Samaan aikaan tehdään erityisesti sosiaalitoimessa tietoista alibudjetointia, eli rahaa toimintaan varataan vähemmän kuin tiedetään varmasti tarvittavan. Miljoona sinne ja toinen tänne Eikä siinä kaikki: esimerkiksi Helsingin kaupungilla on 800 miljoonan euron kassavarat ja Tampereen kaupunki osallistuu yritysmaailman hankkeiden rahoituksiin sadoilla miljoonilla euroilla tulevina vuosina. Miten tämä on mahdollista ja mistä on kyse? Tämä on poliittinen valinta eli heikentämällä ja purkamalla julkisia palveluja tehdään tilaa palvelujen yksityistämiselle. Erityisen selvästi tämä näkyy Koukkuniemen vanhainkodissa, jota hiljalleen alasajetaan. Kun Koukkuniemessä on nyt 850 paikkaa, ollaan niistä sataa muuttamassa osaksi tehostetun palveluasumisen yksikköä, sanoo Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professori ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen (Skp). Uskomatonta kikkailua vakavilla asioilla Heinonen teki kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa esityksen 50 uuden hoitohenkilökunnan toimen perustamiseksi Koukkuniemeen. Esitys perustuu SuPerin arvioon henkilöstötarpeesta. Aluehallintovirasto on valituksen perusteella esittänyt vaatimattomasti 14 uuden hoitajan palkkaamista, mutta kaupunki pyrkii vesittämään senkin tavoitteen. On tämä uskomatonta kikkailua. Koko ajan joudumme käymään neuvotteluja myös kaupungin pitkäaikaissairaanhoidon riittävän hoitajamäärän puolesta. Kaupunki pyrkii pienentämään yli 75-vuotiaiden laitospaikkojen määrää valtakunnalliselle keskitasolle, vaikka oikea tapa olisi saattaa hoito vastaamaan paikallisia tarpeita. Koukkuniemen hoitajille vai autotunnelin korkoihin? Valtuuston enemmistö ei ollut halukas myöntämään 2,5 miljoonaa euroa 50 hoitajan palkkaukseen, eikä muihinkaan sosiaalisesti kiireellisiin kohteisiin, vaikka Tampereella on tilastojen mukaan 35000 köyhää, työttömyysaste on 14 prosenttia ja ikäihmisiä siirrellään laitoksesta toiseen. Vertailukohdaksi kelpaa suunniteltu Rantaväylän tunneli, jonka kustannusarvio on noussut 120 miljoonasta noin 250 miljoonaan euroon. Se on pääosin lainarahoitteinen hanke. Jos tunnelia varten otetaan lainaa 200 miljoonaa euroa, pelkät korkokulut ovat vuodessa 7,5 miljoonaa euroa eli kolminkertaisesti ikäihmisten palveluihin esittämäni määrä. Vaikka tunneli tuo tulojakin, menot ovat moninkertaiset. Sama pätee Heinosen mukaan P-Hämpin parkkihalliin (liki tuhat paikkaa) ja Keskusareenan monitoimihalliin, jonka liiketoimintakannen maksajaksi Uusi Invalidi 4/2010 7 kaupunki on äänestetty. Näihin hankkeisiin kaupunkilaisten rahaa aiotaan upottaa 55 miljoonaa euroa. Keskusareenalta kaupunki ei aio periä vuokraa eikä yhteisöveroa, sen sijaan ostaa siltä aiemmin itse tuottamiaan palveluja. Lisäksi pitää muistaa, että kaikki nämä ovat riskihankkeita. Ei ole mitään takeita, että Keskusareena koskaan kannattaa, pelkillä jääkiekon MMkisojen tuotoilla ei pärjätä. Turun vastaava halli on tappiollinen ja Helsingin Hartvall-areena niukasti voitollinen. Tiltu on näyttänyt terävät kyhntensä Heinosen mukaan nyt näyttäytyy mitä tilaaja-tuottajamalli karuimmillaan on. Tampere on ollut tienavaaja, joista muiden kaupunkien pitäisi ottaa varoittavaa esimerkkiä. Yksityistämisen ja muiden toimien seurauksena kaupungin työntekijöiden määrä on pienentynyt vuodessa tuhannella hengellä. Se on hurja luku. Vaikka Tampereen budjetti on liki 1,4 miljardia euroa, ovat nämä yksityisen liike-elämän hankkeet sellainen musta aukko, joka nielee rahat monesta elintärkeästä hankkeesta, Jari Heinonen sanoo. Hän antaa tunnustusta Tapaturma- ja sairausinvalidien yhdistykselle, jolla on rohkeutta sanoa mielipiteensä asioiden arvojärjestyksestä. Siinä mielenosoittajien joukossa Heinonen näkisi mielellään muitakin tahoja, esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeestä. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Vammaispolitiikan valtavirrassa Lokakuun puolessa välissä järjesti Vane eli Valtakunnallinen vammaisneuvosto Helsingin Pasilassa seminaarin, jonka aiheena oli EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen teemavuosi. Paikalla oli yli sata vammaisneuvostojen ja eri järjestöjen edustajaa ympäri Suomen. Timo Piipon kanssa edustimme siellä liittoamme. Vanen puheenjohtaja Marja Pihnala avasi tilaisuuden ja toimi tilaisuuden puheenjohtajana. Aamupäivän aiheet käsittelivät vammaisten köyhyyttä ja syrjäytymistä. Tilastoista puhui Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Teemavuoden vammaislähettiläs Kalle Könkkölän aiheena oli työtä vai sosiaaliturvaa. Vammaisen köyhyyden syistä kertoi Jussi Lindevall, omakohtaiset kokemukset selvensivät asiaa. Esimerkiksi maksukatot eivät kata läheskään kaikkia sairauksien hoitokuluja, vaan monissa hoidoissa kerätään vielä kertamaksuja, kuten dialyysihoidoissa. Maksukatothan ovat Suomessa muutenkin aivan liian korkeat, ja moni joutuu turvautumaan toimeentulotukeen selvitäkseen välttämättömistä ku- Miten haluaisin asioitani hoidettavan, jos sairastun vakavasti tai kykyni tehdä päätöksiä heikkenee? on kysymys, joka askarruttaa monia. Laki edunvalvontavaltuutuksesta vuodelta 2007 antaa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet varautua hyvissä ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen. Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen henkilö voi varmistaa, että hänen asioitaan hoitaa hänen itsensä valitsemansa henkilö. Edunvalvontavaltuutus tehdään testamentin tapaan kirjallisesti. Valtuuttaja määrittelee tehtävät, joita valtuutus koskee, sekä nimeää valtuutetun, joka on suostunut tehtävään. Valtuuttaja oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan omaisuutensa hoidosta ja itseään koskevista asioista kuten terveydenhoidosta. Kahden esteettömän luistaan. Julkilausuman kehitysvammaisten köyhyydestä esitteli Me Itse ry:n varapuheenjohtaja Ulla Topi. Lounaan aikana oli aikaa tutustua muihin osanottajiin, ja mielenkiintoisia keskusteluja käytiin päivän aiheesta ja kuulumisiakin vaihdettiin. Iltapäivällä esitteli kotikuntalakiin tulevia muutoksia tutkija sosiaali- ja terveysministeriöstä ja itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön muutosta lakimies Elina Akaan-Penttilä Invalidiliitosta. Nämä kaksi lakiahan ovat estäneet Suomea ratifioimasta YK:n vammaisjulistusta. Kahvin jälkeen käsiteltiin tuoretta VAMPOa eli vammaispoliittista ohjelmaa. Tätä hyvää ohjelmaa esittelivät Vanen pääsihteeri Sari Loijas sekä vammaisneuvoston puheenjohtaja Keijo Kaskiaho Kouvolasta. Tilaisuus oli erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Oli mukava taas kuulla mitä eri puolilla Suomea, mm. Oulun, Keravan ja Valkeakosken vammaisneuvostoissa tällä hetkellä tapahtuu. Ritva A Korhonen Edunvalvontavaltuutus varautumista tulevaisuuteen todistajan on oltava samanaikaisesti läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan. Valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, kun valtuutuksen antaja ei kykene huolehtimaan asioistaan esimerkiksi sairauden vuoksi ja valtuutettu pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen. Maistraattiin toimitetaan alkuperäinen valtuutus ja lääkärintodistus, josta ilmenee valtuuttajan kyvyttömyys hoitaa asioitaan. Maistraatti valvoo valtuutetun toimintaa erityisesti talousasioissa. Valtuutuksen tullessa voimaan maistraatille esitetään luettelo päämiehen varoista ja veloista, joita valtuutettu on oikeutettu hoitamaan. Lisätietoja edunvalvontavaltuutuksesta antavat maistraatit ja oikeusaputoimistot. Tarja Västilä Tukea Uusi Invalidi-lehdelle Uusi Invalidi-lehden julkaisemista, kehittämistä ja laajentamista voi tukea lahjoituksin liiton tilille: Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48 BIC-koodi: OKOYFIHH

8 YHDISTYSTEN, YHTEI- SÖJEN JA YRITYSTEN TERVEHDYKSET Helsingin Seudun Sairausja Hämeenlinnan Tapaturmaja. Keravan Sairaus- ja Kuopion Seudun Sairaus- ja Lahden Seudun Sairaus- ja Lappeenrannan Tapaturmaja. Nokian Tapaturma- ja Oulun Sairaus- ja Porin Sairaus- ja Rauman Seudun Tapaturma- ja. Tampereen Tapaturma- ja. Turun Tapaturma- ja. Valkeakosken Ammattitautija. Vilppulan Sairaus- ja Terveysrintama ry Sairaus- ja Tapaturmavammasäätiö rs SNDL:n Pohjois-Hämeen piiri ry. Tapiola Uudenkylän Työväentalo Oy Rauhallista Joulua ja oppimisen iloa uudelle vuodelle! Demokraattinen Sivistysliitto ry. HENKILÖTERVEHDYKSET YHDISTYKSITTÄIN: Helsingin Seudun Sairausja Timo Piippo Marja Peltonen Maija Laitinen Ilpo Laitinen Veijo Katainen Soile Valli Pirkko Katainen Anneli Lindfors Anja Hokka Lea Uhtio Elma Blom Viljo Blom Orvokki Blom Hannele Manner Pirkko Piiroinen Arja Saarijärvi Senja Räsänen Vilho Vauhkonen Kristiina Haavisto Antti Paananen Matti Kumpulainen Eila Kumpulainen Pauli Toikka Seppo Harjunpää Päivi Koivunen Leena Huhtala Olli ja Marketta Salin Juhani Lilja Hämeenlinnan Tapaturmaja. Helmi Virtanen Irja Huovinen Pasi Ranki Anja Jokinen Eeli Huotari Eino Jaakkola Aino Ruotsalainen Jorma Talikka Taina Talikka Keravan Sairaus- ja Kerttu Hiltula Leo Salonen Maunu Jauhiainen Kirsti Niskanen Carita Jokinen Helena Tenhunen Tapio Tenhunen Pirkko Laaksonen Pekka Rosenberg Ritva Katajisto Ritva Innala Eila Elfving Pia Lohikoski Uusi Invalidi 4/2010 Hyvän joulun ja onnellisen uuden vuoden tervehdykset Satabuss Erkki Heinonen Kisällintie 10 28400 Ulvila Galleria Liisa Ekqvist (02) 646 9300, 0400-740 775 Vanha Vaasantie 13 Noormarkku Kuopion Seudun Sairaus- ja Sirkka Ruuskanen Toini Antikainen Siiri Kauppinen Marjatta Hieta Eeva Nuutinen Aulis ja Tuulikki Heinonen Marjatta Kankkunen Helka Karhunen Kyösti Könönen Hilja Haatainen Raili ja Erkki Huttunen Elina Hassinen Maija Räsänen Helena Räsänen Antti Kokkonen Paavo Antikainen Pentti Koponen Leena Turunen Liisa ja Erkki Perämaa Lahden Seudun Sairaus- ja Aini Forsander Toini Gröndahl Irma Iivanainen Armi Immonen Pirjo Hirvonen Veijo Hirvonen Ritva Korhonen Sakari Kosonen Aini Rantonen Raili Nurminen Saara Palviainen Mauno Laitinen Irja Laitinen Rauha Maikkunen Ville Maikkunen Linnea Sievänen Rauni Olkkonen Esko Jokinen Aino Meriläinen Eeva Malinen Lappeenrannan Tapaturmaja. Elma Mikkonen Eeva Björkholm Margit Hirvisaari Tyyne Kirvesniemi Matti Vesalainen Seija Vesalainen Hilkka Puhakainen Paavo Kiesi Signe Lyytikäinen Laila Pöntinen Milja Kunttu Seija Tams Heikki Tams Anneli Tiainen Armi Kohonen Aulis Salin Hilkka ja Mikko Smolander Liisa Pikkarainen Nokian Tapaturma- ja Aili Hakanen Helena Laukkanen Airi Harhila Veijo Salmi Raija Salmi Sirkka-Liisa Hakanen Irja Leppäjärvi Raili Pakka Vieno Leinonen Aino Lunden Liisa Myllynen Aila Lehtinen Orvokki Murto Leila Ahola Hilkka Hernesniemi Raili Palonen Solja Järvinen Tapio Ahovaara Sari Järvinen Marko Järvinen Jyrki Järvinen Olli Tuupainen Merja Tuupainen Eeva Ronkainen Elli Viinamäki Ritva Koskinen Eero Salonen Herkku Hernesniemi Pauli Schadrin Tuula Palomäki Seija Nurminen Olavi Nurminen Eila Kuusisto Hannu Kuusisto Maritta Alakoski Oulun Sairaus- ja Eeva Silvennoinen Kerttu Järvelä Kaarina Närhi Aila Rahko Aarne Kutilainen Helena Kylmäaho Tauno Paakkonen Anna-Liisa Nissinen Anneli ja Vilho Kelloniemi Laimi Arponen Heikki Mäkinen Leila Soini Helvi Ilvo Juhani Keränen Iida ja Niilo Huovinen Vilho Nevala Ilmari Raappana Leena Saviluoto Tuula Väisänen Esko Suorsa Hannes Jäälinoja Kyllikki Anttila Paavo Kilvelä Marjatta Mettovaara Matti Perttunen Aarne Saarela Tuomo Keltamäki Anja Keltamäki Kauko Sivusalo Aili Seppänen Irja Kurra Salme Mattila Martta Mikkola Irmeli Heikkinen Taimi ja Raimo Anttila Eila Moilanen Toivo Orava Aino Knuutila Annikki Jurvakainen Lyyli Lapintaival Kirsti Mankinen Pekka Polojärvi Matti Marjetta Anna-Liisa Satalahti Paavo Junttila Saara Lehtomaa Porin Sairaus- ja Antti Lehtola Kirsti Lehtola Lauri Peltomaa Virpi Kiviheimo Anna-Liisa Mäkinen Anna-Liisa Pahkuri Mervi Backman Pasi Pahkuri Anja Mäkelä Petri ja Kaarina Martti Liisa Söderman Esa Kalske Irma ja Vilho Murto Aili Pärnä Pentti Ruohoniemi Arja ja Antti Rosenqvist Tuija Siltanen Hilma Eväs Irja A Nevala Aino Grönvall Mirja Koskela Elina Kiviniemi Lahja Nieminen Frans Lammi Rauno Huhmarniemi Ilmi Haapanen Jaska Mattila Kirsi Juhola Eila Martti Heimo Laine Aune Tormonen Liisa ja Pentti Uusi-Luomalahti Liisa ja Antti Lepistö Raili Saunaluoma Asta Mäkelä Aarre Mäkelä Terttu Elomaa Pentti Elomaa Heikki Loimupalo Eeva Uksjärvi Hannu Uksjärvi Pirkko Näränen Aili Nordlund Elise Seittonen Toini Isomäki Anni Lehtinen Ritva Smolander Heikki ja Aino Mutta Anneli Pihlavisto Armi Ranta Reijo Ranta Risto Jokisuo Raila Aho Ritva Karinen Kerttu ja Matti Hellberg Marjatta Lahtinen Rauman Seudun Tapaturma- ja. Taisto Lamminen Terttu Lamminen Reino Leino Raija Vikstedt Aini Saarinen Eila Lehti Oili Juvela Toini Roininen Jorma Kisamaa Pia Innanen Anneli ja Kalevi Mäkelä Kalevi ja Anne Tuominen Olavi Hanhiluoto Rauno Glad Aune Roslöf

Uusi Invalidi 4/2010 9 Yhdistysten vuosikokouksia Tampereen Tapaturma- ja. Irmeli ja Eino Saarijärvi Mirja Kauppila Irja Koivisto Riitta Suokas Sauli Siidoroff Hilkka Koivula Pauli Hujo Pirkko ja Reijo Mäkelä Kauko Kyllönen Taavi Lintunen Seija Vehmas Väinö Luoma Pirkko Kallioaho Airi ja Heikki Perttala Antti Vuori Kaarina Vuori Seija Riihiluoma Martti Riihiluoma Riitta Palkee Hilkka Nurminen Maija ja Raimo Marttunen Aili Levola Terttu Autio Sulo Kaunisto Ritva Mäkelä Elvi ja Reijo Oja Raili Oja Marja-Liisa Rissanen Leena Vartti Eila Härkönen Pentti Kuusisto Rauha Järvinen Toivo Mäkinen Rauha Harjunalanen Leo Mantila Kauko Kyllönen Terttu Autio Sulo Kannisto Riitta Halonen Anja Kivipensas Pertti Keihänen Jari Heinonen Aino Laine Ritva Leppänen Aune ja Veikko Aalto Anna-Maija ja Pentti Koivisto Tuula Koskiranta Arvo Oranen Hannu Oittinen Turun Tapaturma- ja. Ritva Normasto Lilja Nurmi Kurt Laine Marja-Terttu Artiola Aili Lehtimäki Airi Aarnio Olli Aarnio Aira Stenman Tauno Väisänen Kyllikki Roine Reijo Leino Onerva Leino Helena Lehto Seija Runko Reima Runko Hilkka ja Mauno Koivu Sirpa Haikka Liisa Oivanen Hannu Hyytiäinen Matti Koivu Helli Koivu Helky Saarinen Kirsti Hämäläinen Nokian Tapaturma- ja vuosikokous tiistaina 1.2.2011 klo 13.00 Osuuspankin kokoustilassa, Kauppakatu 8, 4 kerros. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Hallitus Jyväskylän Seudun Sairaus- ja vuosikokous torstaina 3.2.2011 klo 13.00 Saiholla, Saihokatu 4. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kaikki jäsenet mukaan! Vilppulan Sairaus- ja Vuosikokous sunnuntaina 6. helmikuuta 2011 klo 13.00 Anja Ylä-Ajoksella, Kitusuontie 15. Esillä sääntömääräiset vuosikokousasiat. Mukana liiton edustaja Tarja Västilä. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hämeenlinnan Tapaturma- ja. Vuosikokous tiistaina 8.2.2011. klo 17.00 Palvelutalo Keinukamarin monitoimitilassa, Pikkujärventie 6. Kahvitarjoilu! Oulun Sairaus- ja Vuosikokous tiistaina 15.2.2011 klo 9 Aleksinkulmassa Pohjansalissa. Esillä sääntömääräiset vuosikokousasiat. Tervetuloa! Hallitus Helsingin Seudun Sairaus- ja :n sääntömääräinen vuosikokous torstaina 17.2.2011 alkaen klo 13 Kinaporin Palvelukeskuksen väliaikaisissa toimitiloissa, Käenkuja 1 B, Helsinki. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Lahden Seudun Sairaus- ja Sääntömääräinen vuosikokous tiistaina 22.2.2011 klo 12.00 15.00 Lahden Invakeskuksessa, Hämeenk. 26 A 3 krs. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Veikko Hämäläinen Kyllikki Vuorinen Eila Nieminen Maija Vuorela Keijo Takala Harri Takala Ari Normasto Raija Auranen Ritva Blomroos Riitta Mäkinen Arja Merranti Teuvo Merranti Hillevi ja Kaarlo Tuusa Aira Korpela Sirkka Seulu Anja Kautonen Esko Ollila Ritva Reunanen Pirkko Peuralahti Jorma Rantanen Kaija ja Friedhold Kiessling Elli ja Esko Hännikäinen Maija-Liisa Mäkinen Pertti Tuominen Maija Niemi Terttu Sirkiä Liisa Aho Hilkka Tulva Elvi Salonen Pirkko Ojanen Ken Helenius Kirsti Kaire Anja Rantanen Riitta ja Aku Arja Keltakangas Antti Romu Sirkka Leinonen Salli Kipinä Porin Sairaus- ja Sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 22.2.2011 alkaen klo 10.00 Nuorisotalolla, huone 3. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus Lappeenrannan Tapaturma- ja. Vuosikokous pidetään keskiviikkona 23.2.2011 klo 12.00, Perillistenkatu 3. Kaikki joukolla mukaan! Rauman Seudun Tapaturma- ja. Vuosikokous torstaina 24. helmikuuta 2011 klo 12.00 SVS:n talolla, Isokatu 17. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Liitosta edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. Jäsenet tervetuloa! Hallitus Tampereen Tapaturma- ja :n sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina 24.2.2011 alkaen klo 12.00 Domuksella, Pellervonkatu 9, vammaisjärjestöjen kokoustiloissa. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu alkaa klo 11.30. Tervetuloa! Hallitus Valkeakosken Ammattitauti- ja Vuosikokous torstaina 24.2.2011 klo 14.00 Nordea-pankin kokoustilassa. Sääntömääräiset asiat. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta. Turun Tapaturma- ja. Vuosikokous lauantaina 26.2.2011 klo 11.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Edustaja liitosta mukana. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Yhdistyksen hallitus Kuopion Seudun Sairaus- ja :n vuosikokous pidetään sunnuntaina 27.2.2011 alkaen klo 13.00 kerhohuoneella, Raviradantie 8. Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Liiton edustaja paikalla. Hallitus Sirkka Suomalainen Anna-Liisa Heinonen Irma Uusitalo Eila Oiva Elvi Ruusu Helena Pyy Sinikka Niittonen Irja Hakala Ritva Piispanen Riitta Lehtiö Eira ja Pentti Puhakka Seija ja Timo Kaleva Arja Kurko Pirjo ja Aarno Ylitalo Erkki Helander Liisa Helander Kaisa Koivu Juhani Koivu Valkeakosken Ammattitautija. Tiina Laaksonen Eila Viinikainen Aini Vikman Martta Kuronen Pirkko Rantala Arja Toivonen Pekka Lehtinen Aili Lehtinen Maila Rämä Kari Saukkonen Tuure Hietanen Maritta Ruskeeniemi Vesa Ruskeeniemi Pauli Västilä ja Oskari Jatkuu seuraavalla sivulla

10 Uusi Invalidi 4/2010 Helsingin Seudun Sairaus- ja :n tapahtumia: Kerhot ovat talvilomalla. Torstai -kerhon kevätkausi 2011 alkaa 13. tammikuuta uusissa toimitiloissa Käenkujalla. Kerho kokoontuu torstaisin klo 13 15 Kinaporin Palvelukeskuksen väliaikaisissa toimitiloissa, Käenkuja 1 B, Helsinki, kerhohuoneessa Västäräkki 2. Askartelukerhon kevätkausi 2011 alkaa 17. tammikuuta. Kerho kokoontuu joka toinen maanantai parittomilla viikoilla alkaen klo 12 yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. Jyväskylän Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry:n KEVÄTKAUSI 2011 Kokoukset: 13.1., 10.2., 10.3., 14.4., 12.5. ja 9.6. Käsityökerhot: 19.1., 2.2., 16.2., 2.3., 16.3., 30.3., 20.4., 4.5. ja 18.5. Opintokerhot: 13.1., 27.1., 10.2., 24.2., 10.3., 24.3.,14.4., 28.4., 12.5., 26.5. ja 9.6. Ruokakerho: 27.1., 24.2., 24.3., 28.4. ja 26.5. Vuosikokous Saiholla 3.2. klo 13.00. Talviliikuntapäivät Vähäjärvellä 16. 18.2. Pajukurssi: 6.4. Kevätkauden päättäjäiset 15.6. Vammaiskulttuuripäivät 11. 12.6. Kotiseuturetki: ajankohta myöhemmin. Liikuntaviikko: aika sovitaan erikseen. Muut kerhot ja kurssit sovitaan erikseen vetäjien kanssa. Kurssit järjestetään yhteistyössä DSL:n kanssa. Kuopion Seudun Sairaus- ja :n tapahtumia keväällä 2011 11.1. aloitetaan kerho jälleen entiseen tapaan joka toinen tiistai. Samoin kuntokävelyt jatkuvat 18.1 alkaen joka toinen tiistai. 27.2. Vuosikokous klo 13.00 kerhohuoneella, Raviradantie 8. 29.3. Talvipäivä Palokurjessa, lähtö ilmoitetaan myöhemmin. 10.5. vietämme kevään viimeisen kerhon Äitienpäivän merkeissä. Hallitus toivoo, että mahdollisimman moni voi osallistua tapahtumiin, sillä yhdessä meillä on hauskaa! Lahden Seudun Sairaus- ja Pikkujoulu Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A 3. krs, lauantaina 18.12.2010 klo 12.00 15.00. Liput 7 euroa. Joulupuuro lisäkkeineen, kahvi, torttu ym. Musiikista vastaavat Jussi ja Esko. Ota mukaan pieni paketti pukinkonttiin. Tervetuloa, tuo ystäväsikin mukana! Kuukausikokoukset joka kuukauden toinen keskiviikko klo 10.00 Lahden Invakeskuksessa alkaen 12.1.2011 toukokuuhun ja syyskuusta joulukuuhun. Vuosikokous 22.2.2011 klo 12.00 15.00 Invakeskuksessa, ks. ilmoitus. Varkauden Vammaiset ry. Sinikka Holopainen Irja Taskinen Kerttu Virkkunen Milja Tuovinen Pekka Tuovinen Eila Pöllänen Taisto Tuovinen Hilkka Karvonen Lauri Karvonen Meeri Ruuskanen Signe Miettinen Aila Hypén Raili Kaksonen Aira Hyttinen Irja Ahlfors Saimi Tuovinen Raija Tunnila Saimi Happonen Eila Koponen Liittohallituksen jäsenet Jorma Eloranta Paavo Antikainen Matti Koivu Porin Sairaus- ja Toimintakalenteri kevätkaudelle 2011 Tiistaikerho Nuorisotalolla, huone 3, klo 10.30: Tammikuu: 11.1. ja 25.1. Helmikuu: kerho 8.2; vuosikokous 22.2. klo 10.00. Maaliskuu: 8.3. ja 22.3. Huhtikuu: 5.4. ja 19.4. Toukokuu: 3.5. ja 17.5. Käsityökerho Nuorisotalolla, huone 4, maanantaisin klo 11.00: Tammikuu: 10.1., 17.1., 24.1. ja 31.1. Helmikuu: 7.2., 14.2., 21.2. ja 28.2. Maaliskuu: 7.3., 14.3., 21.3. ja 28.3. Huhtikuu: 4.4., 11.4. ja 18.4. Toukokuu: 2.5., 9.5., 16.5., 23.5. ja 30.5. Hallituksen kokoukset Nuorisotalolla, huone 3, klo 10.00: 31.1., 28.2., 28.3. ja 31.5. Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan Työ-lehden järjestöpalstalla. Tampereen Tapaturma- ja. MUISTILISTA Toimisto avoinna keskiviikkoisin klo 12 15 Näsilinnankatu 22 A 37, 6.krs, p. (03) 2142 678. Vuoden 2011 ensimmäinen kerho on 13.1. klo 11.00 Pellervonkatu 9. Tule kuulemaan hyviä puhujia ja keskustelemaan meille tärkeistä asioista. Nokialle teatteriin mennään 13.3., kysy tarkemmin Anjalta p. (03) 255 1232 tai 040 569 6022. Matkoista voi kysyä Irmeliltä, p. (03) 3180 649 tai 050 5894 644. Yhdistyksen vuosikokous pidetään 24.2.2011, tervetuloa! Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta! Turun Tapaturma- ja :n tapahtumia: HELMIKUU 12.2. Tampereen teatterissa Pesulan likat (päivänäytös), lähtö klo 9.00. 26.2. Vuosikokous T-talolla, Vanha Hämeentie 29, klo 11.00. MAALISKUU 14.3. Päiväretki Valkeakoskelle, lähtö klo 9.00, tutustumme Valkeakoskeen ja sen yhdistyksen jäseniin. HUHTIKUU Päiväretki jonnekin, kerrotaan myöhemmin tarkemmin. TOUKOKUU 19.5. Sokkotreffit, lähtöaika ym. myöhemmin. Huom! Laivamatkoista ja muista retkistä lisää seuraavassa lehdessä. Lisätiedot: toimisto p. (02) 232 8526 tai Ritva p. 040 519 8434. Valkeakosken Ammattitauti- ja Kerho kokoontuu torstaisin klo 10.00 Järjestöyhdistyksen toimitiloissa. Ritva Korhonen Aino Laine Ritva Leppänen Erkki Matikainen Elma Mikkonen Anna-Liisa Mäkinen Tauno Paakkonen Timo Piippo Eero Salonen Tapio Tenhunen Pauli Toikka Kalevi Tuominen Anja Ylä-Ajos Liiton ja lomakodin henkilökunta Tarja Västilä Pekka Naukkarinen Antti Auvinen Lea Ikonen Marja-Leena Kalkkinen Marja Kokko Kiitokset kaikille kuluneesta vuodesta! Vilppulan Sairaus- ja Pikkujoulu 20. joulukuuta 2010 klo 15.00 Anjan luona, Kitusuontie 15. Tule syömään joulupuuroa ja tuo kaverisikin mukanasi! Pikkupaketti mukaan. Arpajaiset. Ilmoitathan 15.12. mennessä p. (03) 471 6997 tai 050 313 8422. Tervetuloa! Lomakoti kiittää lahjoituksista Lahjoituksin ovat Vähäjärven lomakotia tänä vuonna muistaneet Lappeenrannan, Jyväskylän, Tampereen, Vilppulan, Hämeenlinnan, Nokian, Lahden, Helsingin, Porin ja Varkauden yhdistykset, Kaariportin ystävät, Jalasjärven Eläkeläiset ry ja Työkyvyttömyyseläkeläisten sope-kurssilaiset sekä: Seija Vesalainen, Pirkko ja Reino Rantala, Elma Mikkonen, Paula Svärd, Elvi ja Reijo Oja, Ritva ja Masi Nieminen, Leena Vartti, Sylvi Metsäjoki, Aune Leppilampi, Eino ja Irmeli Saarijärvi, Orvokki Murto, Liisa Myllynen, Helena Laukkanen, Anna-Maija, Solja Järvinen, Aili Hakanen, Mirja Kauppila, Antti ja Kaarina Vuori, Hilkka Hernesniemi, Marja Peltonen, Väinö Luoma, Eeva Ronkainen, Veijo Salmi, Sally Pulkkinen, Anja Ylä- Ajos, Anna-Liisa Pahkuri, Aili Pärnä, Eeva Hautala, Antti Paananen, Leena ja Markku Laine, Aune ja Veikko Aalto, Taimi ja Raimo Anttila, Katri Pitkänen, Ritva Korhonen, Mervi Henttinen, Vieno Leinonen, Ritva Koskinen, Aune Saarinen, Senja Räsänen, Sylvi Koskiranta, Tuula Koskiranta, Raija Wikstedt ja Verna Nurminen, Tauno Paakkonen, Anna-Liisa Nissinen, Leila Soini, Kyllikki Anttila, Markus Jalonen, Tapio Tenhunen, Tuure Hietanen, Rauno Huhmarniemi, Helka Karhunen ja Marjatta Hieta. Lämmin kiitos lahjoittajille, myös kaikille heille, jotka eivät ole nimeänsä lahjoitusten kirjaan kirjoittaneet!

Talvinen Vähäjärvi kutsuu Tervetuloa! Hinnat 1.1.2011 alkaen: A-osa 52 euroa/vrk/hlö B-osa 50 euroa/vrk/hlö Vähäjärven lomakoti tarjoaa edullisen ja mukavan paikan tilaisuuksille. Tarjolla majoitusta, kotiruokaa ja viihtyisiä tiloja. Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous, poikkea tutustumaan tai käväise kotisivuillamme: www.tsil.fi/lomakoti. Liiton uudet tilinumerot 1.1.2011 alkaen: IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48 BIC-koodi: OKOYFIHH UUSI INVALIDI-LEHDEN AIKATAULU 2011 Lehden Ilmestyy Aineisto liiton numero viikolla toimistoon viim. 1/11 12 (maaliskuussa) 28.02.11 2/11 21 (toukokuussa) 02.05.11 3/11 39 (syyskuussa) 05.09.11 4/11 49 (joulukuussa) 14.11.11 Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa. Ota aikaa itsellesi - tule viettämään lomaa yksin, kaksin tai joukolla! Edulliset lomaviikot liiton jäsenille 17.1 20.2.2011 Vähäjärvellä Hinnat 5 vrk 200 euroa, 7 vrk 270 euroa ja 14 vrk 500 euroa, hinnat sisältävät täysihoidon (majoitus 2 hengen huoneissa + ateriat). Tervetuloa nauttimaan hämäläisestä talvesta ja lomakodin lämmöstä! Tiedustelut ja varaukset lomakotiin p. (03) 6543 124. Muntsilantie 19, 14680 Alvettula puh. (03) 654 3124 lomakoti@tsil.fi www.tsil.fi Talvilomalle lomakotiin Lämmintä joulua ja valoisaa uutta vuotta kaikille lukijoille, yhdistyksille, liitolle, henkilökunnalle ja kannatusjäsenille! Jyväskylän Seudun Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry. Uusi Invalidi 4/2010 11 Forssan Seudun Tapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Koivusaarenkatu 2 as 8 30420 Forssa 0400 977 731 Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu 5 00500 Helsinki ark. 12-15 sähköp. hssti@kolumbus.fi Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09)713787 Hämeenlinnan Tapaturmaja siht. Pasi Ranki Rinkelinmäenkuja 4 C 27 13130 Hämeenlinna 050 5722627 pasiranki@jippii.fi Jyväskylän seudun Sairausja Tsto: Saihokatu 4 40630 Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen 040 5837991 erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E 63 04200 Kerava (09) 2944770, 040 7571604 Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21, 70780 Kuopio 040 7537505 Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B 20 Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki Puh. (09) 713990 faksi (09) 713787 Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut:www.tsil.fi Pankkiyhteys: Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48 BIC-koodi: OKOYFIHH 15100 Lahti, 044 2610028 ritva.a.korhonen@phnet.fi Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Elma Mikkonen Pirtintie 26 53420 Lappeenranta 050 542 5145 Nokian Tapaturma- ja Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A 10 37100 Nokia 050 5851735 Oulun Sairaus- ja Pj. Tauno Paakkonen Kuivastie 12 B 28 90500 Oulu 044 913 6002 Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Höylä Palvalammintie 174 77220 Neuvola 040 7570066 Porin Sairaus- ja Pj. Anna-Liisa Pahkuri Toejoenpuistikko 30 D 14 28200 Pori 050 9180111 Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie 9 26100 Rauma 044 0228485 UUSI INVALIDI Tampereen Tapaturma- ja Tsto: Näsilinnankatu 22 A 37 33210 Tampere (03) 2142678 av. ke klo 11-15 Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu 71 33530 Tampere (03) 2551232, 040 5696022 Turun Tapaturma- ja Turun Tapaturma- ja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E 79 20100 Turku avoinna ma ja ke klo 10 14 (02) 232 8526 fax (02) 232 8525 tur.tsi@pp.inet.fi Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj Tuure Hietanen Harjukatu 5 37600 Valkeakoski (03) 5841643 040 7657414 Varkauden Vammaiset ry Pj. Pekka Tuovinen Luttilantie 5 78400 Varkaus 0400 185300 Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie 15 35700 Vilppula (03) 4716997 050 3138422 Julkaisija: Tapaturma-ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki Puh. ja fax puh. (09) 713 990, faksi (09) 713 787 S-posti ja Internet: tsil@tsil.fi, www.tsil.fi/uusi-invalidi Pankkiyhteys Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48 BIC-koodi: OKOYFIHH Toimituskunta Anna-Liisa Mäkinen, Timo Piippo, Pauli Toikka Päätoimittaja Jorma Eloranta, Mikkolantie 7 B 13, 32210 Loimaa puh. 040 7458310, sp.jorma.eloranta@virttaa.net Toimitus ja taitto Hannu Oittinen, Katajikonkatu 1 D 13, 33820 Tampere puh. 040 5191502, sp.hannu.oittinen@tpnet.fi Toimisto av. arkisin klo 8.30-16.00, toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Ilmoitukset Tsil ry (09) 713 990 Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki ISSN-numero 0787-7021

12 Uusi Invalidi 4/2010 Geriatrian professori Sirkka-Liisa Kivelä kritisoi hallituksen toimia: Ikäsyrjintä on rakenteellista Lokakuussa oli Turussa Ruusukorttelin palvelutalossa ilmeisesti yksi maan ensimmäisiä varsinaisia vaalipaneeleita. Järjestäjänä oli Turun Vanhustyön Tuki ry, jota professori Sirkka-Liisa Kivelä oli aikanaan perustamassa. Vaalipaneelia oli seuraamassa toista sataa ihmistä, pääosa eläkeikäisiä, vanhuksia ja vammaisia, myös lähihoitajiksi valmistuvia aikuisopiskelijoita. Ehdokkaille esitettiin kysymyksiä vanhuspolitiikan keskeisistä aiheista. Vastauskierroksen jälkeen geriatrian professori Sirkka-Liisa Kivelä kommentoi osaltaan asiaa. Olipa näin eläkeläis- ja vammaisjärjestön aktiivina mukava olla yhtenä panelistina, kun suunta Kivelän kanssa osui monissa asioissa yksiin. Syrjintää lain puitteissa Sirkka-Liisa Kivelä läksytti railakkaan reippaasti ja olan takaa päättäjiä huonosta vanhustenhuollosta. Hän osoitti päättäjien syyllistyvän rakenteelliseen syrjintään lainsäädännön valmisteluja ja vahvistamista myöten. On useita lakeja ja säädöksiä, joissa tapahtuu selvää ikäsyrjintää. Kivelä luetteli liudan esimerkkejä, mm: - Ikäsyrjintää tapahtuu kaiken aikaa monissa kunnissa jopa peruspalveluissa. - Suomen perustuslaissa luetellaan ikä ominaisuutena, kuten varallisuus, uskonto jne, mutta vaikka lapsia koskien perustuslaissa on erillinen pykälä, sellaista ei löydy vanhuksia koskien. - Nykyinen yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän työelämässä, vaan ei elämässä yleensä. - Kela noudattaa kuntoutuksen osalta säädöspohjaista ikärajaa, joka myös aiheuttaa syrjintää. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto on ottanut voimakkaasti kantaa vanhusten tasa-arvoisen kohtelun puolesta. Kuva: Hannu Oittinen. - Maamme ihmisoikeuspolitiikassa todetaan kaikki muut syrjityt ryhmät, vaan ei vanhuksia. Kivelä korosti vahvasti, että Suomen hallitus ei ole tehnyt mitään ikärasismin poistamiseksi. Toteutus vaatii rahaa Valmisteilla olevaan uudistettuun yhdenvertaisuuslakiin liittyy yhdenvertaisuusvaltuutetun nimeäminen. Kivelä toi esille vaaran, että aloite vanhusvaltuutetun vakanssin perustamisesta voi vesittyä yhdenvertaisuuden alle. Hän korostikin, että vanhusvaltuutetulla on oltava laki takanaan ja vanhusvaltuutetun tehtävät on kirjattava lakiin ja todettava, että sitä varten on toimisto. Vanhusvaltuutetun tehtävänä on nostaa esiin ongelmallisia asioita, ja miksei voisi kertoa myös positiivisista asioista, arvioi Kivelä. Tähän liittyen ex-parlamenttimies Ensio Laine totesi, että toiminnalle on vaadittava myös omaa budjetointia, muuten sitä on vaikea toteuttaa. Asian korjaamista Kivelä uskoo auttavan tulossa oleva EU-direktiivi, joka kieltää iäkkäiden ihmisten syrjinnän. Tämän sanoessaan hän korosti, Liisa oli juuri ennen joulua täyttänyt 10 vuotta. Liisan vanhemmat olivat päättäneet viettää joulun mummon ja ukin luona. Niin perhe lähti matkalle jo aatonaattona, että olisivat mummon ja ukin apuna jouluvalmisteluissa. Aattona jouluvalmistelut olivat jo lopuillaan, kun ukki halusi lähteä hieman ulkoilemaan. Päivä oli sateinen ja tiekin hiukan jäinen ja liukas. Liisa meni ukin seuraan ulos, kun ei jaksanut sisällä odottaa iltaa ja joulupukkia. Kävellessään ukin vieressä hän liukasteli jäisellä kadulla. Ukki neuvoi Liisaa kulkemaan paikkoja, jotka talonmies oli hiekoittanut. Liisa kertoi ukille odottavansa pukilta suksia ja muita hiihtovälineitä, että pääsisi hiihtelemään talven lumille. Kyllä Liisa saikin sukset ja että oltakoonpa EU:sta mitä mieltä tahansa, tämä on hyvä asia ja auttaa meitä. Kivelä korosti myös, että vanhukset itse eivät saa antaa syrjiä itseään. Aikanaan naiset nousivat taisteluun tasa-arvon puolesta, nyt on iäkkäiden ihmisten aika nousta samanlaiseen kamppailuun. Emme saa antaa syrjiä itseämme, hän sanoi. Oltu liian varovaisia? Tilaisuuden jälkeen keskustelin parin eturivissä istuneen rouvan kanssa. He toivat vahvasti esille, etteivät kaikki eläkeläiset todellakaan ole samassa asemassa: toiset saavat rahalla, mitä tarvitsevat. He myös totesivat, että vuosikymmeniin eduskunnassa on tehty lähinnä pienituloisten elämää yhä enemmän ahdistavia päätöksiä. Turun Vanhustyön Tuki ry:n toimijat puolestaan totesivat juttutuokiossamme, että varmaan täytyy uskaltaa ottaa reippaammin kantaa näissä asioissa. Ollaanko oltu sittenkin liian varovaisia, pohti yhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Immonen- Räihä, joka on TYKS:n johtavia lääkäreitä. Pieni joulutarina Kaija Kiessling Turku sauvat ja olisi ollut valmis heti aattoiltana niitä kokeilemaan, mutta vanhemmat saivat puhuttua, että kyllä aamulla kerkiää hiihtää. Ihminen lääketokkuran takana Ei meidän perheessä ole tapana eikä varaa ostella nimipäivälahjaksi kirjoja, mutta kun etsin vaimolle jotain pientä ja kivaa, käteeni osui ohittamaton kirja. Siinä ei väsymys painanut, kun luin tuon kirjan. Ja tuskin mitään kirjaa olen niin lämpimästi suositellut kenellekään kuin tätä. Niin että mikä kirja? No, Katariina Romppaisen Pitkät päiväunet. Kun traaginen ja koominen kohtaavat, kun todellisuuden alta paljastuu toinen ja kun tarina alkaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! SATAKUNNAN PAINOTUOTE OY Ratastie 6, 32800 KOKEMÄKI puh. 02-523 2500 www.satakunnanpainotuote.fi Hyvää Joulua ja Onnellista uutta vuotta toivottaa Saimaan Turistiliikenne Oy TILAUSLIIKENNE BASKERLINE Kiittää menneestä vuodesta ja toivottaa menestystä ja terveyttä vuonna 2011! Aamulla Liisa oli sitten innoissaan laittamassa hiihtovehkeitä päällensä ja nopeasti hangelle. Mutta ei se hiihtäminen ollutkaan niin helppoa kuin se näytti muille lapsille olevan. Liisa yritti ja jatkuvasti hän kaatui selälleen tai mahalleen. Lopulta Liisa tuskastui hiihtämiseen ja huusi ukille: Minä en hiihdä yhtään ennen kuin on kunnolla hiekoitettu! Kyllä Liisa vielä ajan mittaan oppi hiihtämään ja laskemaan mäkeä. Tarinan lähetti lehdellemme Paavo Antikainen Kuopiosta Kuva Pentti Koponen kolkutella oman mielen lukkoja, on romaani todella onnistunut. Varon kertomasta liikaa, etten vie lukunautintoanne. Mutta tarinan lähtökohta on, kun nuori toimittaja pestautuu hyvässä tarkoituksessa valehoitajaksi. Se hyvä tarkoitus on paljastaa vanhustenhoidon mädännäisyydet. Romaanin avainlause on: Dosetti on keittiössä. Siitä alkaa tapahtumien vyöry. Se siitä. Kips kaps kirjastoon tai kirjakauppaan. Hannu Oittinen Rahalla saa ja mopolla pääsee Tämä juttu on ilmeisesti niiltä ajoilta, kun kunnissa vielä oli vanhainkoteja. Terveyssisar tuli katsomaan mökin mummoa ja päätteli, että nyt oli mummun aika siirtyä omasta mökistä vanhainkotiin. Onko teillä sinne kuljetusta? hän kysyi mummulta. On minulla mopo.