Osavuosikatsaus Q1 Q2 Q3 Q4 1.1.-31.3.2010 1.1.-30.6.2010 1.1.-30.9.2010

Osavuosikatsaus Q1 Q2 Q3 Q4 1.1.-31.3.2010 1.1.-30.6.2010 1.1.-30.9.2010 1.1.-31.12.2010

1(11) DESTIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2010 Yhteenveto Kannattavuus oli toisella vuosineljänneksellä edellisvuotta parempi huolimatta liikevaihdon laskusta Kannattavuuden parantamiseen tähtäävä kehitysohjelma etenee tavoitteiden mukaisesti Destia Oy osti 1.4.2010 loput 16 prosenttia Kaivujyrä-konsernin osakekannasta Destia Oy myi kesäkuussa liikenteen tietopalvelut -liiketoiminnon, Destia Trafficin, Mediamobile Nordicille Tilauskanta on edelleen vahva, 908 miljoonaa euroa (921) Lauttapalvelut eriytyi osittaisjakautumisella vuoden vaihteessa Destia Oy:stä Avainluvut, MEUR 1-6/2010 1-6/2009 4-6/2010 4-6/2009 1-12/2009 Liikevaihto 211,7 244,8 * 122,3 147,9 ** 603,4 Liiketulos -4,3-8,8-1,2-1,9-16,9 % liikevaihdosta -2,0-3,6-1,0-1,3-2,8 Katsauskauden tulos -6,5-9,6-1,9-2,1-17,7 % liikevaihdosta -3,1-3,9-1,6-1,4-2,9 * ilman lauttapalveluita 230,5 ** ilman lauttapalveluita 139,7 Toimintaympäristö Infrarakentamisen markkinan arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla vuonna 2010. Valtioneuvoston alkuvuonna 2009 hyväksymien elvytystoimien vaikutukset eivät näy vielä kuluvana vuonna, koska uudet suuret väylähankkeet työllistävät urakoitsijoita vasta vuosina 2011 2013. Muuta rakennustoimintaa leikkaavat kuntien ja valtion talousongelmat sekä yksityisten infrainvestointien vähäisyys ja mahdollisuudet. (Maa- ja vesirakennusalan näkymät 1/2010, VTT.) Maarakennusalan kustannukset nousivat 3,1 prosenttia vuoden 2009 kesäkuusta vuoden 2010 kesäkuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin kunnallisteknisten järjestelmien -0,6 prosentista päällysteiden 12,6 prosentin nousuun. Kokonaisindeksin nousuun vaikuttivat erityisesti bitumi- ja muovituotteiden sekä polttoaineiden ja energian kallistuminen. Kokonaisindeksin nousua hillitsivät eniten maa- ja kiviaineksen kustannusten lasku sekä korkojen aleneminen. (Maarakennuskustannusindeksi 19.7.2010, Tilastokeskus.) Valtioneuvoston katsauskaudella julkaiseman lisätalousarvion täydentämisesityksen myötä poistui 40 miljoonaa euroa ratamarkkinasta, kun Seinäjoki Oulu- ja Tampere Orivesi-rataosien perusparantamisurakat sekä Kotolahden sataman ratapihan kunnostamisurakka poistuivat kilpailutuksesta. Liikevaihdon kehitys liiketoiminnoittain 1.1.2010 alkaen Destian toiminta on koostunut kolmesta liiketoimintaryhmästä, Infrarakentaminen, Infrahoito ja Rocks, sekä konserniyksiköistä, jotka ovat Talous ja rahoitus, Lakipalvelut, Henkilöstö ja Viestintä sekä Yrityssuunnittelu ja kehittäminen. Kukin tytäryhtiö ja alakonserni ovat osa liiketoimintaryhmien operatiivista toimintaa. Destia Oy myi kesäkuussa ajantasaisia liikenteen tietopalveluita tuottavan yksikkönsä Destia Trafficin TDFkonserniin kuuluvalle Mediamobile S.A.:lle. Yrityskauppa tukee Destian strategiaa keskittyä ydinliiketoimintaansa. Kaupalla ei ole merkittävää vaikutusta Destian taloudellisiin tunnuslukuihin. Destia Trafficin 18 työntekijää siirtyivät Mediamobilen palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Destia-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuulta laski 13,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan kauteen verrattuna, ja oli 211,7 miljoonaa euroa (244,8). Edellisvuoden vastaavan kauden liikevaihto ilman lauttapalveluita oli 230,5 miljoonaa euroa. Konsernin tulouttamaton työkanta kesäkuun lopussa oli 908,0 miljoonaa euroa (921,5).

2(11) Infrarakentaminen-liiketoiminta Infrarakentamisen liiketoiminta sisältää väylä- ja ympäristörakentamisen, silta- ja energiainfran rakentamisen, päällystepalvelut, suunnittele ja toteuta -projektit, suunnittelu-, mittaus- ja tutkimuspalvelut sekä kansainvälisen urakoinnin ja konsultoinnin. Avainluvut, MEUR 1-6/2010 1-6/2009 4-6/2010 4-6/2009 1-12/2009 Liikevaihto 108,8 123,3 70,7 81,4 334,8 % konsernin liikevaihdosta 51,4 50,4 57,8 54,9 55,5 Tilauskanta 30.6. 369,9 364,0 332,8 Henkilöstö keskimäärin 1198 1462 1228 1542 1485 Toisen neljänneksen liikevaihto oli 13,1 prosenttia ja vuosipuoliskon liikevaihto 11,8 prosenttia edellisvuotta alhaisempi. Liikevaihdon alenema johtui perusinfrarakentamisen kysynnän vähenemisestä. Infrarakentamisen tilauskanta katsauskauden lopussa oli edellisvuoden tasolla, mutta urakat jakaantuivat edellisvuotta pidemmälle ajanjaksolle. Henkilöstömäärään vaikuttivat vuoden 2009 lopussa toteutetut henkilöstösopeutukset. Katsauskaudella käynnissä olleita suurimpia hankkeita olivat Valtatie 4:n Joutsa Toivakka, Valtatie 4:n Kemin kohta Pohjois-Suomessa, Valtatie 6:n Lappeenranta Imatra, Valtatie 6:n Joensuun kehätie, Valtatie 5:n Koirakivi Hurus Kaakkois- ja Etelä-Suomessa sekä Kantatie 51 Kirkkonummi Espoon Kivenlahti. Infrarakentamisen tarjoustoiminta jatkui katsauskaudella vilkkaana ja vuoden toisella kvartaalilla uusia sopimuksia solmittiin useita heikentyneestä markkinatilanteesta huolimatta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELYn) kanssa solmittiin tienpäällystysurakka, jossa päällystettävää tietä on yli 200 kilometriä Uudenmaan sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueilla. Sopimus sillankorjausurakasta solmittiin Pohjois-Savon ELYn kanssa ja Kaakkois-Suomen ELYn kanssa Valtatie 7:n parantamisesta Vaalimaan rajalla. Myös Varsinais- Suomen ELYn kanssa tehtiin urakkasopimus Köyliön Uitamon sillan ja virtausaukkojen rakentamisesta. Liikenneviraston kanssa solmittiin urakkasopimus Lapua Voltti välisen radan stabiliteetin parantamisesta ja tiejärjestelyistä. Tampereen kaupungin kanssa allekirjoitettiin sopimus Särkijärven eritasoliittymän rakentamisurakan väyläurakka II:sta sekä Tornion kaupungin kanssa Rajatorin ja Rajakanavan rakentamisesta. Kansainväliseen infrakonsultointiin erikoistunut Destia Finnroad Oy teki sopimuksen tiestömittausurakasta Azerbaizanissa. Urakkaan sisältyy koko maan tieverkon digitointi gps-mittauksin, tieverkon videokuvaus, siltojen kuntotarkastukset, kunto- ja varusteinvestointeja, liikennelaskentoja sekä tieverkon kuntomittaukset. Destia Sverige AB solmi Ruotsissa urakkasopimuksen Trafikverketin kanssa maantie-, rautatie- ja eläimien alikulkusillan rakentamisesta Kiirunan ympäristöön Pohjois-Ruotsiin. Infrahoito-liiketoiminta Infrahoidon liiketoiminta sisältää talvihoidon, sorateiden hoidon ja kunnostuksen, liikenneympäristön ja siltojen hoidon, pienrakentamisen, hoidon ja kunnossapidon alueurakat sekä kelikeskuspalvelut. Avainluvut, MEUR 1-6/2010 1-6/2009 4-6/2010 4-6/2009 1-12/2009 Liikevaihto 77,0 94,6 35,8 51,2 204,1 % konsernin liikevaihdosta 36,4 38,6 29,3 34,6 33,8 Tilauskanta 30.6. 441,1 501,6 382,6 Henkilöstö keskimäärin 425 798 432 829 781 Infrahoidon tilauskantaan ja henkilöstömäärään verrattuna edellisvuoteen vaikutti lauttapalvelujen eriytyminen Destiasta. Infrahoidon vertailukelpoinen liikevaihto edellisvuoden toisella neljänneksellä oli 43 miljoonaa euroa ja vuosipuoliskolla 80,3 miljoonaa euroa. Destialla on kuluvalla hoitokaudella sopimukset yhteensä 57:stä yleisten teiden alueurakasta. Hoitourakoiden kesto on yleensä 5-7 vuotta. Lisäksi Destialla on noin 30 talvihoitourakkaa eri puolilla Suomea. Destian Infrahoito tekee myös sekä talvi- että kesähoitotyöt Rautaruukin Raahen tehdasalueella ja Outokumpu Stainless Oy:n terästehtaan alueella Torniossa. Yleisten teiden alueurakoita kilpailutettiin vuonna 2010 yhteensä 13 kolmessa kilpailutuskierroksessa. Kolmas kilpailutuskierros käytiin vuoden toisella neljänneksellä, jolloin Destia voitti viidestä alueurakasta neljä: Puolan-

3(11) gan, Savonlinnan, Porvoon ja Kemijärvi-Posion. Kaikkiaan Destia voitti vuonna 2010 kilpailutuksessa olleista kolmestatoista alueurakasta yhdeksän. Alueurakat ovat kukin kestoltaan 5- tai 7-vuotisia. Destian lauttapalvelut eriytyi vuoden vaihteessa omaksi valtion omistamaksi yhtiökseen. Suomen Lauttaliikenne Oy aloitti toimintansa 1.1.2010. Aiemmin Destian palveluksessa olleet lauttapalvelujen 272 työntekijää siirtyivät uuteen yhtiöön. Lauttapalvelujen liikevaihto vuonna 2009 oli 30,7 miljoonaa euroa, josta ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto oli 14,3 miljoonaa euroa. Lauttapalvelujen osittaisjakautumisen vaikutukset Destia-konsernin taseeseen on esitetty taulukossa sivulla 11. Rocks-liiketoiminta Rocks-liiketoiminta sisältää kiviainespalvelut, kallio- ja kaivosrakentamisen sekä ratarakentamisen ja ratainfran kunnossapitotyöt. Avainluvut, MEUR 1-6/2010 1-6/2009 4-6/2010 4-6/2009 1-12/2009 Liikevaihto 25,9 26,9 15,8 15,3 64,5 % konsernin liikevaihdosta 12,2 11,0 12,9 10,4 10,7 Tilauskanta 30.6. 97,0 55,8 37,9 Henkilöstö keskimäärin 389 481 404 489 454 Rocksin tilauskanta oli katsauskauden lopussa edellisvuotta merkittävästi suurempi, mikä johtuu pitkäaikaisista radan kunnossapito- ja kalliorakentamisen projekteista. Henkilöstömuutos edelliseen vuoteen verrattuna sisältää vuoden 2009 lopun henkilöstösopeutukset sekä edellisvuoden projektien lisähenkilöstön. Suurimmat käynnissä olleet urakat katsauskaudella olivat Talvivaaran sivukiven louhinta- ja malmikiven murskaus, Olkiluodon tunneleiden laajennus- ja aluetyöt sekä tutkimustila ONKALOn ajotunnelin louhinta sekä testaus- ja demonstraatiotilojen rakentaminen loppusijoitussyvyydelle. Rocks-liiketoimintaryhmä solmi vuoden toisella neljänneksellä merkittäviä uusia sopimuksia. Destian ja tsekkiläisen Metrostav a.s:n muodostama työyhteenliittymä METRO solmi Länsimetro Oy:n kanssa louhintaurakkasopimuksen Länsimetron Helsingin puoleisten (Lauttasaari, Myllykallio ja Koivusaari) ajotunneleiden louhinnasta. Sopimus kattaa kaikkien kolmen ajotunnelin louhinnat sekä tunneleiden vaatimat maanpäälliset suuaukkorakenteet. Destia vastaa hankkeen johtamisesta sekä maanpäällisistä rakenteista ja Metrostav tunnelilouhinnasta. Liikennevirasto ja Destian tytäryhtiö Destia Rail Oy solmivat viisivuotisen radan kunnossapitosopimuksen alueesta 10 Keski-Suomessa sekä urakkasopimukset roudan sulamisen jälkeisistä erillistuennoista Pohjois- Suomessa ja ratapölkkyjen vaihdosta Itä-Suomessa. Destia Oy osti 1.4.2010 allekirjoitetulla yrityskaupalla loput 16 prosenttia Kaivujyrä-konsernin osakekannasta, ja omistaa nyt Kaivujyrä-konsernin koko osakekannan. Kaivujyrä-konsernin tytäryhtiö Destia Rail Oy (ent. Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy, MVH) on erikoistunut rautatieverkoston rakentamiseen, korjaamiseen ja kunnossapitoon. Konsernin tuloskehitys Konsernin liiketulos oli toisella neljänneksellä -1,2 miljoonaa euroa (-1,9) ja ensimmäisellä vuosipuoliskolla -4,3 miljoonaa euroa (-8,8). Edellisvuotta parempaan kannattavuuteen vaikutti vuoden 2009 syksyllä alkanut kannattavuuden parantamiseen tähtäävä kehitysohjelma, joka on edennyt suunnitellusti. Kuuden ensimmäisen kuukauden liiketulos sisältää 3,3 (1,8) miljoonaa euroa liiketoiminnan muita tuottoja, jotka ovat pääosin vuokratuottoja sekä käyttöomaisuuden myyntivoittoja. Toimialalle tyypilliseen tapaan rakentamishankkeiden toteutus ajoittuu alkuvuotta enemmän vuoden toiselle ja kolmannelle neljännekselle. Tase, rahavirta ja rahoitus Konsernitaseen loppusumma kesäkuun lopussa oli 265,5 miljoonaa euroa (299,5). Omavaraisuusaste oli 22,7 prosenttia (27,6), nettovelkaantumisaste 133,2 prosenttia (100,5) ja sijoitetun pääoman tuotto -6,0 prosenttia (-10,7). Taseen loppusumma aleni lauttapalvelujen eriytymisen takia 16,1 miljoonalla eurolla.

4(11) Katsauskauden rahavirta muodostui liiketoiminnan rahavirrasta -30,0 miljoonaa euroa (-8,8), investointien rahavirrasta -6,1 miljoonaa euroa (-19,6) ja rahoituksen rahavirrasta, joka oli 4,9 miljoonaa euroa (28,0). Taseen mukaiset rahavarat katsauskauden lopussa olivat 10,0 miljoonaa euroa (22,6). Konsernin 31,1 miljoonan euron lyhytaikaisesta luottolimiitistä oli käytössä 1,6 milj. euroa (0,0). Lauttapalvelujen osittaisjakautumisen vaikutus katsauskauden kassavirtaan oli -6,4 miljoonaa euroa. Katsauskauden liiketoiminnan rahavirtaan vaikutti tietojärjestelmämuutoksen käyttöönoton haasteet kesäkuussa, mikä viivästytti laskutusta ja maksuliikennettä. Konsernin korollisen velan määrä laski katsauskauden aikana 79,6 miljoonaan euroon (95,6). Nettorahoituskulut olivat 1,2 miljoona euroa (0,9), mikä oli 0,6 prosenttia liikevaihdosta (0,4). Korollinen nettovelka katsauskauden lopussa oli 69,6 miljoonaa euroa (73,0). Investoinnit Katsauskauden bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 6,7 miljoonaa euroa (20,7). Investoinneista 4,2 miljoonaa euroa (14,4) oli pääasiassa kalustoinvestointeja. Henkilöstö Konsernin henkilömäärä oli katsauskaudella keskimäärin 2 126 henkilöä (2 884). Kesäkuun lopun henkilömäärä oli 2 272 (3 153), joista vakinaisia 1 921 (2 540) ja määräaikaisia 351 (613) henkilöä. Muutos edellisvuoteen johtuu vuoden 2009 lopussa toteutetuista henkilöstösopeutuksista ja lauttapalvelujen henkilöstön siirtymisestä uuden yhtiön palvelukseen. Liiketoiminnan kausiluonteisuudesta johtuen henkilömäärä vaihtelee vuoden aikana ja on korkeimmillaan kesällä. Infra-alan työntekijöitä koskeva työehtosopimus solmittiin 9.3.2010 ja infra-alan toimihenkilöitä koskeva sopimus 10.3.2010. Sopimuskausi kummassakin sopimuksessa on 1.3.2010 29.2.2012. Katsauskaudella päätettiin johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä osana koko konsernin kannustinjärjestelmän uudistusta. Yhtiökokouksen päätökset ja hallinto Destia Oy:n 18.3.2010 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen vuodelta 2009. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti olla jakamatta osinkoa. Hallitukseen valittiin uudelleen Elina Engman, Karri Kaitue, Matti Mantere, Ilpo Nuutinen ja Solveig Törnroos- Huhtamäki. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa yhtiökokouksen valitsemana Karri Kaitue. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy, jossa päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Tapani Vuopala. Destia Oy:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 22.3.2010 varapuheenjohtajaksi Matti Mantereen. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Destia luokittelee riskit markkina- ja toimintaympäristöriskeihin sekä toiminnallisiin riskeihin. Destian merkittävimmät lyhyen aikavälin riskit liittyvät edelleen vallitsevaan markkinatilanteeseen. Erityisesti rakentamispalveluissa kysyntä ei ole elpynyt taantumaa edeltävälle tasolle, mistä johtuen alalla on ylikapasiteettia. Kireä kilpailutilanne heijastuu myös hoito- ja kunnossapitoliiketoimintaan mm. alalle tulleiden uusien toimijoiden myötä. Markkinatilanteen epävarmuustekijöiden hallitsemiseksi toimintaa sopeutettiin viime vuoden lopulla markkinatilannetta vastaavaksi. Toimenpiteet kiinteiden kulujen hallitsemiseksi ovat toteutuneet suunnitellusti. Epävarmuutta projektien kannattavuuteen luovat myös panoshintojen mahdollinen nousu ja kyky hallita hintariski. Projektitoiminnassa riskejä liittyy myös projektien toteuttamiseen. Projektiriskien hallintaa tukevat projektitoimintaan sisältyvät riskienhallinnan menettelyt sekä Destian etujen turvaaminen sopimusehdoin ja vakuutuksin voimassa olevien linjausten mukaisesti.

5(11) Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Katsauskauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia. Näkymät vuodelle 2010 Taantuma on laskenut Destian palvelutarjontaan soveltuvan infrarakentamisen kokonaiskysyntää kuluvana vuonna ennakoitua enemmän. Myös valtion vuoden 2009 elvytyspakettiin sisältyneiden infrahankkeiden vaikutus markkinatilanteeseen kohdistuu pääasiallisesti vasta vuosille 2011 2013. Loppuvuoden 2010 kysynnän arviointi on edelleen haasteellista. Destian olemassa oleva vahva tilauskanta ja vuoden 2009 aikana käynnistetyt kannattavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet vaikuttavat kuitenkin vuoden 2010 näkymiin myönteisesti. Markkinatilanteesta johtuen Destia-konsernin vuoden 2010 liikevaihdon arvioidaan jäävän edellisvuotta alemmaksi. Siitä huolimatta konsernin liiketuloksen arvioidaan olevan voitollinen vuonna 2010. Helsingissä 20.8.2010 DESTIA OY Hallitus

6(11) KONSERNIN TULOSLASKELMA milj.euroa 1-6/2010 1-6/2009 4-6/2010 4-6/2009 1-12/2009 LIIKEVAIHTO 211,7 244,8 122,3 147,9 603,4 Valmistus omaan käyttöön 0,0 0,0 0,2 Liiketoiminnan muut tuotot 3,3 1,8 2,5 0,8 5,5 Materiaalit ja palvelut -130,7-143,8-80,8-87,9-381,6 Henkilöstökulut -50,1-69,3-23,1-38,6-146,0 Poistot ja arvonalentumiset -10,9-12,0-5,4-6,1-31,1 Liiketoiminnan muut kulut -27,5-30,3-16,7-18,0-67,3 LIIKETULOS -4,3-8,8-1,2-1,9-16,9 Rahoitustuotot ja -kulut -1,2-0,9-0,6-0,3-1,8 TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ JA VEROJA -5,5-9,7-1,8-2,2-18,7 Satunnaiserät 0,0 0,0-0,7 Verot -1,0 0,0-0,9 1,0 2,3 Vähemmistöosuus 0,1-0,6 TILIKAUDEN TULOS -6,5-9,6-2,7-1,2-17,7

7(11) KONSERNITASE milj.euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 19,8 17,9 19,2 Aineelliset hyödykkeet 103,4 129,6 119,4 Sijoitukset 2,2 2,5 2,2 PYSYVÄT VASTAAVAT 125,4 149,9 140,8 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 27,4 39,3 25,5 Laskennallinen verosaaminen 3,8 4,3 Saamiset 98,9 87,7 62,3 Rahat ja pankkisaamiset 10,0 22,6 41,2 VAIHTUVAT VASTAAVAT 140,1 149,6 133,3 VASTAAVAA 265,5 299,5 274,1 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 52,3 71,0 62,9 VÄHEMMISTÖOSUUS 1,3 2,0 KONSERNIRESERVI 0,1 0,1 0,1 PAKOLLISET VARAUKSET 18,8 17,2 25,7 VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka 2,8 2,0 3,0 Pitkäaikainen vieras pääoma 31,9 6,1 41,4 Lyhytaikainen vieras pääoma 159,6 201,8 138,9 VIERAS PÄÄOMA 194,3 209,9 183,3 VASTATTAVAA 265,5 299,5 274,1

8(11) KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA milj.euroa 1-6/2010 1-6/2009 1-12/2009 Liiketoiminnan rahavirta Asiakkailta saadut maksut 185,0 259,6 636,5 Maksut tavaroiden/palveluiden toimittajille sekä henkilöstölle -213,5-267,8-602,1 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -28,5-8,2 34,4 Maksetut korot liiketoiminnasta -0,8-0,6-1,8 Saadut korot liiketoiminnasta 0,1 0,2 0,2 Muut rahoituserät liiketoiminnasta -0,3-0,1-0,9 Maksetut verot liiketoiminnasta -0,5-0,1-1,2 Liiketoiminnan rahavirta -30,0-8,8 30,7 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -5,4-16,5-24,7 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 2,6 3,6 5,5 Ostetut ja myydyt tytär- ja osakkuusyhtiöosakkeet -3,3-6,3-9,0 Investoinnit muihin sijoituksiin -0,4-0,1 Investointien rahavirta -6,1-19,6-28,2 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot 5,4 33,2 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -13,0 Pitkäaikaisten lainojen nostot 0,4 40,4 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -0,5-0,7-6,7 Maksetut osingot -4,9-4,9 Rahoituksen rahavirta 4,9 28,0 15,8 Rahavarojen muutos -31,2-0,4 18,3 Taseen mukaiset rahavarat tilikauden lopussa 10,0 22,5 41,2 Taseen mukaiset rahavarat tilikauden alussa 41,2 22,9 22,9 Rahavarojen muutos -31,2-0,4 18,3

9(11) KONSERNIN TUNNUSLUKUTAULUKKO milj. euroa 1-6/2010 1-6/2009 4-6/2010 4-6/2009 1-12/2009 Liikevaihto 211,7 244,8 122,3 147,9 603,4 Muutos edellisestä vuodesta % -13,5-10,7-17,3-13,2-15,9 Liiketulos -4,3-8,8-1,2-1,9-16,9 % liikevaihdosta -2,0-3,6-1,0-1,3-2,8 Katsauskauden tulos -6,5-9,6-1,9-2,1-17,7 % liikevaihdosta -3,1-3,9-1,6-1,4-2,9 Bruttoinvestoinnit 6,7 20,7 2,0 10,0 29,4 % liikevaihdosta 3,2 8,4 1,6 6,7 4,9 Taseen loppusumma 265,5 299,5 265,5 299,5 274,1 Oma pääoma 52,3 71,0 52,3 71,0 62,9 Omavaraisuusaste, % 1) 22,7 27,6 22,7 27,6 26,3 Oman pääoman tuotto, % 2) -22,3-23,9-14,3-11,5-21,2 Sijoitetun pääoman tuotto, % 3) -6,0-10,7-3,7-4,6-10,6 Velkaantumisaste (Gearing) % 4) 133,2 100,5 133,2 100,5 65,2 Korollinen vieras pääoma 79,6 95,6 79,6 95,6 83,5 Current ratio 5) 0,9 0,7 0,9 0,7 0,9 Quick ratio 6) 0,7 0,6 0,7 0,6 0,8 Tilauskanta 908,0 921,5 753,3 Tutkimus-ja kehittämistoiminnan menot 0,3 1,5 0,2 0,8 2,8 % liiketoiminnan muista kuluista 1,1 5,0 1,2 4,4 4,2 Tulos/osake, EUR -11,56-14,11-4,3-3,14-24,96 Oma pääoma/osake, EUR 76,91 104,41 76,91 104,41 92,49 Henkilöstö keskimäärin 2 126 2 884 2181 3004 2 860 Kaavat: 1) Oma pääoma + vähemmistöosuus/(taseen loppusumma - saadut ennakot) 2) Tulos ennen satunnaisia eriä - verot / Oma pääoma + vähemmistöosuus keskimäärin (aloittava ja päättävä tase) 3) Tulos ennen satunnaisia eriä + korkokulut ja muut rahoituskulut/sijoitetun pääoman keskiarvo (taseen loppusumma - korottomat velat - pakolliset varaukset, aloittava ja päättävä tase) 4) (Korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit)/ Oma pääoma + vähemmistöosuus 5) Vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus/lyhytaikainen vieras pääoma 6) Rahoitusomaisuus ilman osatuloutussaamisia/lyhytaikaiset velat ilman ennakkomaksuja Kohdissa 2 ja 3 tulos konvertoitu vuositulokseksi (12 kk taaksepäin)

10(11) KONSERNIN VASTUUSITOUMUKSET milj. euroa 30.6.2010 31.3.2010 31.12.2009 Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä Rahalaitoslainat 0,1 0,2 0,2 Annetut kiinnitykset 0,4 0,4 0,4 Pantatut kiinnitykset 0,8 0,8 0,8 Pantatut talletukset 0,1 0,1 0,1 Pantatut tytäryhtiöosakkeet (kirjanpitoarvo tytäryhtiössä) 1,3 1,3 1,3 Takaukset muiden puolesta 86,2 78,6 86,3 Leasingvastuut Seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvät 2,1 2,2 1,8 Myöhemmin erääntyvät 2,1 2,4 2,1 Pitkäaikaisten vuokrasopimusten tulevat maksut 5,1 4,2 4,5 KONSERNIN JOHDANNAISSOPIMUKSET milj. euroa 30.6.2010 31.3.2010 31.12.2009 Valuuttajohdannaiset Nimellisarvo 7,9 4,7 3,6 Käypä arvo 0,0-0,1 0,0 Korkojohdannaiset Nimellisarvo 30,3 30,9 40,0 Käypä arvo -1,0-0,7 0,1 Hyödykejohdannaiset Nimellisarvo 3,9 2,6 3,0 Käypä arvo 0,6 0,6 0,4 Nimellisarvot ja käyvät arvot on esitetty nettomääräisenä. Käypä arvo osoittaa arvion johdannaisista realisoituvasta tuloksesta, mikäli sopimukset olisi suljettu tilinpäätöshetkellä. OSAKKEET JA OSAKEOMISTUS Omistaja Kpl EUR / osake % Äänivalta Koko osakepääoma EUR Suomen valtio 680 000 25 100 1 ääni / osake 17 000 000

11(11) LAUTTAPALVELUJEN OSITTAISJAKAUTUMINEN DESTIA-KONSERNISTA Vaikutus Destia-konsernin taseeseen 2010 TASE milj. euroa 31.12.2009 1.1.2010 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 140,8 131,2 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 25,5 25,5 Saamiset 62,3 62,2 Laskennallinen verosaaminen 4,3 4,3 Rahat ja pankkisaamiset 41,2 34,8 VAIHTUVAT VASTAAVAT 133,3 126,8 VASTAAVAA 274,1 258,0 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 17,0 17,0 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 60,6 56,4 Edellisten tilikausien voittovarat 3,0-14,6 Tilikauden voitto/-tappio -17,7 OMA PÄÄOMA 62,9 58,8 VÄHEMMISTÖOSUUS 2,0 2,0 PAKOLLISET VARAUKSET 25,7 25,7 KONSERNIRESERVI 0,1 0,1 VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka 3,0 2,8 Pitkäaikainen vieras pääoma 41,4 32,4 Lyhytaikainen vieras pääoma 138,9 136,2 VIERAS PÄÄOMA 183,3 171,4 VASTATTAVAA 274,1 258,0 Osavuosikatsauksen tiedot ovat tilintarkastamattomia.