VUODEN KYLÄN VALINTA 2013 Maakunnallisia kyläyhdistyksiä pyydetään palauttamaan valintalomake liiteaineistoineen Suomen Kylätoiminta ry:lle perjantaihin 3.5.2013 mennessä. Jos vastaustila ei riitä, jatkakaa lomakkeen taakse tai erilliselle paperille. Voitte liittää esitykseen myös muuta kylän toiminnasta kertovaa materiaalia, jonka palautamme valinnan jälkeen. 1. Kylän perustiedot Kylän nimi: Rasimäki sijaintikunta: Valtimo kylän asukasluku: 45 henkilöä (kesä 90 henkilöä) etäisyys lähimpään kaupunkiin: noin 40 km, lähin kaupunki on Nurmes (ja Sotkamo) 2. Onko hakijana kyläyhdistys? Kyllä X Ei Kyläyhdistyksen nimi: Rasimäen Kyläyhdistys ry Perustamisvuosi: 2009 (kylätoimikunta v. 1976) 3. Tietojen ilmoittajan nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti: Tuomo Eronen/ Pohjois-Karjalan Kylät ry Kauppakatu 23 b A 8, 80100 Joensuu info@kylat.fi, 0400 379225 4. Mitä liitemateriaalia hakulomakkeen mukana on ja minne se palautetaan? Hakemuksen liitteet on koottu kyläkansioon (kylän kuvaus ja historia, kyläyhdistys, kylätoiminta ja tapahtumat, kehittämistoiminta, yhteistyö, Rasimäen kylätutkimukset ja tv-ohjelmat ym.) Liitteet tulee palauttaa osoitteella: Päivi Härkin, Rantakatu 14, 75700 Valtimo 5. Kylässä toimivat seuraavat järjestöt (rasti, jos on): kyläyhdistys kotiseutuyhdistys nuorisoseura maa- ja kotitalousseura tai PVY martat metsästysseura urheiluseura tai sen alaosasto 4H-kerho x muita järjestöjä, mitä? kyläläiset toimivat erittäin aktiivisesti Valtimon kirkonkylän yhdistyksissä (yhteistoiminta tapahtumissa ym. Valtimon Vasama, Valtimon tyttökuoro ym.) Valtimon kehittäjät ry (kylältä kaksi edustajaa) Valtimon kesäteatteritoiminta (kyläläiset näyttelijöinä) x 6. Onko kylässä voimassa oleva kyläsuunnitelma? Kyllä X Ei Kyläsuunnitelman laadintaprosessi, suunnitelman toteuttaminen ja seuranta? Kyläsuunnitelma on uusi ja se on laadittu v. 2011. Suunnitelman laadintaan osallistui kuuden hengen kyläsuunnitteluryhmä ja sen ohjaajana toimi Leader-toiminnajohtaja Hannele Pyykkö. Suunnitelma on yksinkertainen kooste tärkeimmistä kehittämisteemoista ja toimenpiteistä.
2 Kyläsuunnitelman teemoja ovat: 1) Kylän vetovoimaisuuden lisääminen ja uusien asukkaiden saaminen 2) Alueen toimijoiden yhteistyön vahvistaminen ja verkostoituminen 3) Osaamisen vahvistaminen ja kyläkohteiden kehittäminen 4) Kylän asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Kyläsuunnitelman laadinta on selvästi jäsentänyt ja tehostanut kylän toimintaa mm. seuraavilla osa-alueilla: asukashankinta on tehostunut; kylään muuttanut 15 uutta alle 15-vuotiasta (2008-2011) sekä sisäinen että ulkoinen tiedottaminen on tehostunut erittäin paljon paljon lisää kumppaneita; sidosryhmistä pidetään tiukasti kiinni (toiminta perustuu vahvoihin etätoimijoihin, jotka osallistuvat Valtimo, Lieksa, Juuka) tapahtumien järjestäminen Toimintasuunnitelmaa käytetään vuosittain kyläyhdistyksen toimintasuunnitelman pohjana. Kylällä onkin superhyvät toimintasuunnitelmat! 7. Miten kylä on osallistunut kuntarakenne uudistukseen ja miten on järjestetty kunnan ja kylän välinen suhde sekä luotu yhteinen sopimus- ja neuvottelumekanismi? Valtimon kunta on Pohjois-Karjalan pohjoisin kunta, jonka asukasluku on vain 2400 asukasta. Syrjäisyys ja rakennemuutos eivät ole kuitenkaan lannistaneet pientä kuntaa. Valtimon kuntatalous on pysynyt kohtuullisen hyvänä ja alueen elinkeinorakenne on monipuolinen moneen maaseutukuntaan verrattuna. Pielisen Karjalan kunnat eivät ole onnistuneet ratkaisemaan sotepalveluiden yhteistyötä ja kuntaliitosten tilanne on täysin avoin. Koska kylän etäisyys Valtimon keskustaan on suhteellisen lyhyt, kyläläiset kokevat kuntakeskuksen palveluiden kehittämisen erittäin tärkeänä. Rasimäen kylän edustajat ovat toimineet erittäin aktiivisesti Valtimon Kehittäjät ry:ssä (Valtimon alueen kylien yhteistyöfoorumi, jolla kunnan vahva tuki) ja pyrkivät sitä kautta vaikuttamaan kuntastrategiaan. Pienellä kylällä ei ole sopimuspohjaisesti tuotettuja julkisia palveluita, kunta tuottaa alueelle ainoastaan vanhusten avohoidon palvelut ja kyytipalvelun. Kiinteitä palvelupisteitä tai liikuntapaikkoja ei ole. 8. Kylän kolme merkittävintä voimannäytettä viimeisen viiden vuoden aikana (yksin tai yhdessä muiden kanssa)? Näistä pyydetään liittämään mukaan oheisaineistoa. 1. Tulehmo (=karjalainen tulipaikka; Leader-hanke, ks. kyläkansio ja nettisivut) 2. Tanssikallion graniittilouhoksen estäminen (kunnan käynnistämä iso hanke, jossa selvitettiin punagraniitin hyödyntämistä, hanke tuli täytenä yllätyksenä kyläläisille) 3. Juablukka sadu omenapuutarha (kylässä asuvan kotimunkin puutarhassa) Lisätietoja voimannäytteistä löytyy Rasimäen kyläkansiosta.
9. Miten kylä on hoitanut viestinnän; lehti, infokirje, ilmoitustaulu, kotisivut, verkkotiedotteet, facebook ja muu sosiaalinen media tms. 3 Rasimäki on voittanut Sanomalehtien Liiton viestintäpalkinnon ja kylä on onnistunut jo vuosikymmeniä menestyksekkäästi pääsemään valtakunnan mediaan (paljon kylästä kertovia tvohjelmia; ks. kyläkansiossa oleva yhteenveto). Voidaan sanoa, että Rasimäki -dokumentit ovat vaikuttaneet merkittävästi koko Suomen maaseutupolitiikkaan (esim. Pientilan emäntien iltamat (1975, Katso-lehden vuoden dokumentti). Kylän tunnettuutta ja brändiä on vahvistanut jo 1970-luvulla alkanut Itä-Suomen yliopiston (Karjalan tutkimuslaitos) kylätutkimustoiminta (ks. kyläkansio) Rasimäen kylän sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen on järjestetty monipuolisesti. Käytössä ovat seuraavat tiedotustavat: www.rasimaki.net facebook: Valtimon pohjoiset kylät (yhdessä viiden kylän kanssa) Rasimäen Sanomat; 3 numeroa, joista yksi erityislaaja jakelu hallituksen viestintä hoidetaan tekstareilla ja puheluilla, myös seuratoimintapalsta käytössä kylän laajan yhteistoimintaverkoston kontaktit (sähköposti, puhelin) Maria Dorffin artikkelit Ylä-Karjalassa (uusia asukkaita, omavaraistalous) muut lehtiartikkelit ja tv-ohjelmat; ks liite 10. Millaista yhteistyötä kylässä on tehty? Esimerkkejä: A. Oman kylän järjestöjen ja kyläläisten kesken: Rasimäen kylä on pieni kylä (45 asukasta), jossa vähän yhdistyksiä. Tämän vuoksi kyläyhdistys kokoaa kaikki kylän toimijat. Töitä pyritään jakamaan mahdollisimman monen henkilön kesken ja kylällä on poikkeuksellisen vahvaa yhteisöllisyyttä. Kyläyhdistyksellä on mm. seuraavat työryhmät: Tulehmo-työryhmä tapahtuma-työryhmä Rasimäen Sanomien toimitusryhmä (3 numeroa/vuosi) superkahvio työryhmät (järjestää mm. Valtimon messujen kahvioita) B. Yhdessä kunnan toisten kylien, kunnan, alueen Leader-ryhmän, järjestöjen ja muiden kanssa: Rasimäki on pienestä koostaan Valtimon kehittämistoiminnan tärkeimpiä vaikuttajia Rasimäen kylän verkostoituminen kylän ulkopuolisten toimijoiden kanssa on jatkunut jo 1970-luvulta lähtien, kun kylätutkimus Rasimäellä alkoi. Yhteistyö tv-dokumenttien tuotannossa on avartanut kyläläisten yhteiskunnallista näkökulmaa ja kehittänyt julkisia esiintymistaitoja. Kylän yhteistoimintaan liittyy siten paljon kokemusta ja vahvaa osaamista. Kylä on tehnyt myös paljon yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston/karjalan tutkimuslaitoksen kanssa (Rasimäki-selvitykset on pisimpään yhtämittaisesti toteutettu kylätutkimus Suomessa; ks. kyläkansio).
Muita kylän yhteistyökumppaneita ovat mm: Valtimon Kehittäjät ry (2 hallituksen jäsentä, kehittäjien kautta pyritään vaikuttamaan Valtimon kuntastrategiaan, lisäksi aloitteita) Valtimon Pohjoiset Kylät ry PIKES/Valtimon toimpiste (Osta omalta seudulta-hanke, tapahtumia ym.) MSL/Laiffia landelle hanke Vaara-Karjalan Leader ry (Tulehmo-hanke, 40000 euroa) aktiivinen osallistuminen MSL:n Laiffia landella hankkeeseen Valitimon kulttuuritaahtumat, Marrasmessut, Kevätmyyjäiset (paljon toimijoita) Nurmeksen ortodoksinen seurakunta Joensuun yliopisto/karjalan tutkimuslaitos ym. 4 C. Kansainvälinen toiminta: Kylällä ei ole varsinaisia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Kylä on kuitenkin tunnettu myös maailmalla. Rasimäelle on järjestetty kylän ortodoksisuuteen liittyvä Athos-vuoren munkkien vierailu v. 2011 (luentoja). Jatkona toteutuu kylän oman munkin vastavierailu Kreikkaan. Rasimäen kylää koskeva kylätutkimus on tuonut kylään myös ulkomaalaisia tutkijoita; esim. Katja Nitsche ja Thomas Byczkowski ovat tutkineet kylän leivinuuneja ja rakennuskulttuuria (etnisten ryhmien tutkimus). 11. Esimerkki onnistuneesta yhteishankkeesta, jossa kylä on ollut mukana (mitä tehtiin, miksi, koska ja keiden kanssa?): Kylä on ollut mukana monessa onnistuneessa hankkeessa tai tapahtumassa. Esimerkkejä tällaisista ovat: v. 2009 Kylä kelpaa maaseutuasumisen messut (ks. kyläkansio) - Rasimäki teki aloitteen teemasta ja rakensi viiden kylän ohjelman, jotka limittyivät toisiinsa - saatiin aikaan eniten uusia tapahtumia - tutkitusti paras osasto, kävijämäärä suuri - kyläfilmifestivaalit, seminaaripäivä, näyttelyt kyläkoululla Pielisen Messut yhteydessä television Paluumuuttajat ohjelmaan liittyvä tapahtuma Valtimolla; tapahtumassa mm. sarjan osien ensiesitys. Rasimäki oli keskeinen toimija tapahtumassa. 12. Mitä merkittäviä tapahtumia (kyläjuhlia, markkinoita, näytelmiä, yms. yleisötilaisuuksia) kyläläiset ovat järjestäneet viimeisen viiden vuoden aikana yksin tai yhdessä muiden kanssa? Rasimäen kylä on tunnettu onnistuneista tapahtumista, joita riittää ympäri vuoden. Suhteessa väkilukuun tapahtumia on paljon. Ne keräävät monesti osallistujia laajalta alueelta Valtimolta ja ympäristöstä. Lisää tietoa kylän tapahtumista löytyy kyläkansiosta. Seuraavassa listaa kylän säännöllisesti toteuttamista tapahtumista: kesäinen kyläilta (v. 2013 teemana maailman suurin karjalan piirakka > Gunneissin ennätysten kirjaan); n. 100 henkilöä Akkain praasniekka (perinteiden elvytys, naisten tapahtuma);
5 Ukkoin praasniekka (perinteiden elvytys, miehet) kylä tuottaa vuosittain Valtimon kesäteatterin ja Marrasmessujen superkahviot ; n. 15 henkilöä mukana talkoissa Vappubrunssi Tanssikallion tapahtuma talvinen hiihtotapahtuma Ylen sankia priha tapahtuma (liikuntapahtuma, moniottelu; vetäjä Vantaalta) 13. Miten kylä ja kyläläiset ovat osallistuneet alueensa lähipalvelujen kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen (esim. kauppa, lähikoulu, posti, kylän monipalvelukeskus, laajakaistayhteydet, jätevesineuvonta, kylien turvallisuus, kyläavustaja, kuljetuspalvelut)? Rasimäen kylässä ei ole pienestä asukasluvusta johtuen enää sellaisia kunnan tuottamia kiinteitä palveluita, joihin kyläläiset voisivat osallistua. Kunta järjestää alueella tietenkin vanhusten avohoitopalveluita ja tarjoaa asioimiskyytejä. Kylällä ei ole myöskään ollut pitkään aikaan kauppaa. Kyläläiset tukevat vapaaehtoisesti naapuriavulla vanhusten asumista, edistävät asukashankintaa ja tuottavat paljon koko kuntaa hyödyttäviä tapahtumapalveluita. Kylä on valinnut strategiakseen vaikuttamisen julkisten palveluiden järjestämiseen Valtimolla. Tämän vuoksi kylä on tehnyt jatkuvasti aloitteita kunnalle, valtiolle ja alueen kehittämisyhtiölle, PIKES:lle, palveluiden ja elinkeinojen kehittämiseksi. Seuraavassa on muutamia kylän onnistuneita aloitteita: aloite PIKES:in palvelupisteen säilyttämisestä Valtimolla (toteutunut) aloite valokuituverkon toteuttamisesta Valtimolla osana Rautavaaran valokuituosuuskuntaa (rakenteilla, valmis 2014) aloite kylän paikallistien sillan uusimisesta (toteutunut 2011) paljon palveluihin ja kehittämiseen liittyviä aloitteita Valtimon kunnan toimielimissä (kylän edustajat) kylän tärkeän toimintapisteen, Tanssikallion, suojelua koskeva mielipide vaikuttaminen; toimintaa ja asumista haittaava kivilouhoshanke onnistuttiin torjumaan karjalankielen säilyttämiseen liittyvä toiminta aktiivinen kumppani Valtimon kulttuuritoiminnassa ja tapahtumien järjestämisessä (erilaiset messut jne). Aitona siirtokarjalaiskylänä Rasimäki on myös aktiivisesti mukana karjalankielen säilyttämistoimenpiteissä (mm. karjalankielinen musiikkikoulu Valtimolla). Kylä valmistelee myös kyläturvallisuussuunnitelman laadintaa. Rasimäki saa Valtimon kunnalta vuosittain toiminta-avustusta, mikä on merkki kylän aktiivisesta toiminnasta.
6 14. Mitä elinkeinojen kehittämiseen liittyviä hankkeita kylä on toteuttanut tai ollut mukana toteuttamassa viimeisen viiden vuoden aikana? Elinkeinojen kehittämiseen suoraan tai välillisesti vaikuttaneita hankkeita ovat: Valtimon vuosittaiset messutapahtumat ja myyjäiset (ks. edellä); kylä on ollut innovatiivinen ja aloitteellinen tapahtumien suunnittelussa Valtimon valokuituverkko (ks. edellä) asukashankintaan liittyvät toimenpiteet (mm. etätyömahdollisuuksien edistäminen) Tulehmo-hanke (kokoontumistila) Juablukka sadu omenatarha (matkailu ja koulutus) Yleisesti voidaan todeta, että eri hankkeiden myötä kyläläisten koulutustalo on noussut, paljon ulkopuolista työntekijä. Kyläyhdistyksellä on myös vahvaa yhteistyötä kylän yrittäjien kanssa (Harrin ikonimaalaus, Marian Dorff Kehrätär, Tomaki-yhtiö ym.) 15. Edellä mainittujen hankkeiden kokonaisarvo ( ) kylän elinkeinojen kehittämiseen? Tulehmo-hankkeen arvo oli 40000 euroa. 16. Onko kylässä kyläkaavaa tai ympäristösuunnitelmaa? Kylässä ei ole vielä laadittu ympäristösuunnitelmaa, mutta asia on mietinnässä. 17. Miten kylässä on vaalittu kylän kulttuurimaisemaa? Rasimäen alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja onet toimenpiteet liittyvät asuinympäristön kunnostukseen. Perinnemaisemien hoitoa on toteutettu kahdella kohteella,, minkä lisäksi kyläyhdistys on toteuttanut raivausta laajalti koko kyläalueella: Säpinmäen perinnebiotooppialue n. 10 ha; perinteinen asutustilan pelto > tavoitteena yhtenäinen luonnonniitty; lampaiden käyttö hoitajina Tulehmon ympäristön hoito lampailla romukeräykset v. 2010 ja v. 2011 laaja vesakoiden raivaus Tanssikallion kunnostus ja suojelua 2010-13; alue saatu suojeltua kyläläisten aktiivisten toimien ansiosta (Rasimäki kotini on täällä > banderollit; maakuntakaavan kuulemistilaisuus, myös läänin taidetoimikunta tuki tapahtumaa) 18. Onko kylän voimin pyritty edistämään maaseutuasumista ja hankkimaan kylään uusia asukkaita ja miten (tonttipörssi, markkinointi, muilla tavoin)? Kylän kehittämisen tärkein teema on asukashankinta. Siinä onkin onnistuttu kylän kokoon suhteutettuna erinomaisesti: vuoden 2008 kylään on muuttanut useita lapsiperheitä (25 henkilöä, n. 15 alle 15-vuotiasta lasta) asukashankintaa on tehty kaikissa tapahtumissa kyläläisten vahvat juuret ja aktiivinen yhteydenpito ovat vaikuttaneet muuttohalukkuuteen harrastukset vetävät asukkaita halukkuutta kiinteistöjen ostoon on, mutta tarjontaa on valitettavan vähän
19. Miten lähistöllä olevia kaupunkeja ja muita keskuksia on pyritty hyödyntämään oman kylän kehittämisessä? 7 Rasimäki on loistava esimerkki kaupunki-maaseutu vuorovaikutussuhteen toteutumisesta. Kylä on onnistunut sitouttamaan tiiviisti kylästä muuttaneet ulkopaikkakuntalaiset toimintaan ja he osallistuvat lähes kaikkien tapahtumien toteuttamiseen. Tämä näkyy myös korkeana paluumuuttohalukkuutena. Aktiivinen ote oman kunnan kehittämiseen tukee selvästi Rasimäen pientä kylää. 20. Miten kyläperinnettä on vaalittu ja tallennettu (perinnetapahtumat, kyläkirjat, romput jne.)? Rasimäki on Suomen suurin sodan jälkeen kylmään korpeen perustettu asutuskylä, jonka väestö oli lähes kokonaan ortodokseja. Tämän vuoksi kylässä on säilynyt vahvana karjalainen yhteisökulttuuri ja kylässä vaalitaan mm. karjalankielen säilyttämistä. Perinteeseen liittyviä asioita kylällä ovat mm: Harri Stefaniuksen ikoninäyttely ortodoksisuus tutuksi teematapahtuma; luentoja ym. vanhaa karjalaista perinnettä vaalittu mm. kansanpuvuissa (näyttelyitä ym.) Juablukka sadu omenapuutarhan perustaminen tsasouna ja ortodoksisuus ks. tutkimukset Kylän paikka kirja (Tapio Hämynen) Lisäksi perinteet näkyvät myös kylällä tehtävissä käsitöissä (kansanpuvut, kyläsepän työt ym.) Kylä mielenkiintoiseen historiaan voi perehtyä laajasta Karjalan tutkimuslaitoksen tutkimusaineistosta. 21. Miksi juuri tämä kylä pitäisi valita Vuoden Kyläksi? Valinnan perusteet kiteytti erinomaisesti Rasimäen oma kylämunkki Harri sanoin: Onko edes muita vaihtoehtoja! 1. Rasimäellä historiasta nousevan aidon yhteisöllisyyden voima toteutuu loistavalla tavalla ja ulottuu myös vahvasti jo kylästä muuttaneisiin asukkaisiin. 2. Kylä on onnistunut erinomaisesti asukashankinnassa, tiedottamisessa ja erilaisten yhteistyöverkostojen rakentamisessa. 3. Kylä on valinnut strategiakseen vaikuttamisen Valtimon kunnan sekä muiden julkisten toimijoiden suuntaan ja onnistunut saamaan läpi monta merkittävää aloitetta (mm. koko kunnon valokuituverkon rakentaminen) 4. Kylä on kasvanut pitkään jatkuneen kylätutkimuksen rinnalla osaavaksi ja juurensa tuntevaksi toimijaksi, jolla on luovuutta ja rohkeutta toteuttaa unelmansa yhteistoiminnassa verkostojensa kanssa. 5. Teot puhuvat puolestaan - pienuus ei ole todellakaan este valita Rasimäki valtakunnalliseksi vuoden kyläksi