MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Asia: Lausunto ministeriön lausuntopyynnöstä 14.5.2010 Viite: 032:00/2009 Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa 14.5.2010 työryhmämuistion 2010:5 (Lakisääteisen metsästäjäorganisaation muutosprosessi, loppuraportti, Helsinki 2010) sisällöstä, joka on muotoiltu hallituksen esityksen muotoon. Yleistä Lausunnonantajana Suomen Metsästäjäliitto edustaa 150 000 aktiivimetsästäjää sekä noin 2500 metsästysseuraa ja on siten huomattavan oleellinen osa koko metsästäjäkunnasta. Lausunnon antamisen kohteena on hyvin merkittävä ja harvoin käsittelyssä oleva lakiesitys, jolla on kauaskantoisia seurauksia. Metsästäjäliitto kannattaa Suomen Riistakeskuksen perustamista. Metsästäjäin Keskusjärjestön toiminnot on muutettava vastaamaan kaikilta osin hyvän hallinnon periaatteita sekä perustuslaista johdettavia vaatimuksia. Julkishallinnossa hyvällä hallintotavalla on vahva perinne ja perusta perustuslaissa ja valtiosääntöperinteessä sekä hallinto - oikeudellisessa lainsäädännössä ja julkisuusperiaatteessa. Suomen riistakeskusta koskevassa lakiesityksessä on lähdetty vahvasta prosessiorganisaatiomallista. Julkisen sektorin toiminnan tuottavuutta palvelisi Suomen riistakeskuksenkin osalta parhaiten malli, jossa ohjaus ja palveluiden tilaaminen sekä varsinainen palveluiden tuottaminen olisivat tarkoituksenmukaisilta osiltaan eriytetty toisistaan. Yhdessä hallinnon uudelleen organisoinnin kanssa tämä on seikka joka olisi omiaan korostamaan nykyistä enemmän hyvän hallintotavan ja sen mukaisten rakenteiden sekä laadukkaiden prosessien merkitystä organisaatiossa, jonka muutoksen perimmäisenä tarkoituksena on toimintojen tehostaminen sekä päällekkäisyyksien purkaminen. Metsästäjien vapaaehtoisjärjestöt voisivat toimia tällaisina palveluntuottajina. Nyt lausunnolla olevaa lakia ja sen perusteella annettavia alemmanasteisia säännöksiä säädettäessä on joka tapauksessa otettava huomioon myös esimerkiksi Suomen Metsästäjäliiton toiminnot ja tehtävät sekä eri toimijoiden roolit metsästysasioiden hoidossa. Tämä on järkevää ja tarpeellista, koska nyt olemassa olevien toimijoiden roolit sekoitetaan yleisesti ja lakiuudistuksella tilanne tulisi selkeyttää. Metsästäjäliitto on ollut aloitteellinen näissä kysymyksissä ja pyrkinyt
sopimusperusteisen mallin luomiseen tehtävien, vastuualueiden jakamisen sekä yhteistoiminnan osalta. Metsästäjäliitto toivoo saavansa mahdollisuuden antaa lausuntonsa myös riistakeskusta koskevien, myöhemmin annettavien valtioneuvoston asetuksen, Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen sekä riistakeskuksen työjärjestyksen osalta niiden valmisteluvaiheessa. Suomessa on metsästäjäjärjestöjen roolijako ollut perinteisesti valitettavan epäselvää sekä metsästäjille, että muillekin sidosryhmille. Metsästäjäliitto odottaa, että uudistuksen myötä toiminnot selkeytetään ja profiilien sekä tehtävien erot tiedotetaan riittävällä tarkkuudella kansalaisille. Suomen Riistakeskuksen perustamisen tulee luoda metsästäjäorganisaatiolle nykyistä neutraalimpi profiili ja organisaation esityksen perustelluissa todettu sisäänpäin lämpiävyys tulee poistaa hallinnon avoimuudella ja luottamusmieshallinnon sekä julkisen vallan käytön yhteyden selkeyttämisellä. Lisäksi Suomen Riistakeskukselle tulee varmistaa riittävät resurssit. Organisaatio ja johtaminen Riistakeskuksen organisaatiorakenteeksi on valittu prosessiorganisaatio, jossa ydinprosesseiksi tulisivat riistatalouden hoito, palvelut ja julkiset hallintotehtävät sekä näitä tukeva sisäisten palvelujen prosessi. Prosessiorganisaatio on vahvasti prosessin johtajien ohjaama organisaatio, jossa keskusjohtoisuus on leimallista. Riistakeskuksen aluetoimistoille tulee turvata tarpeellinen ja riittävä itsenäinen toimintamahdollisuus huomioiden alueiden todelliset, paljon toisistaan poikkeavat toiminnalliset tarpeet. Viranomaisasema ja tehtävät Suomen Riistakeskukselle on tarkoitus antaa tehtäviä, joissa yksityistä kansalaista tai yhteisöä koskevia päätöksiä annettaessa käytetään julkista valtaa. Lisäksi Suomen Riistakeskus ja siihen kuuluva riistanhoitoyhdistysverkosto on osa julkista riistakonsernia. Suomen Riistakeskuksen perustamisvaiheessa on voitava normiperusteisesti määrittää tulevan toimijan status. Tähän saakka on ollut niin metsästäjille kuin sidosryhmillekin epäselvää onko Metsästäjäin Keskusjärjestö viranomainen vai järjestö. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että Suomen Riistakeskus ei ole viranomainen. Suomen Riistakeskus ei kuitenkaan ole myöskään kansalaisjärjestö (NGO). Tämän vuoksi on selvempää säätää avoimesti Suomen Riistakeskuksen asema ja määritellä Riistakeskus julkisyhteisöksi, joka on viranomainen.
Lakiehdotuksen perustelut 1 Organisaatioiden tarkoitus Lakiehdotuksessa on määritelty riistanhoitoyhdistyksen statukseksi riistanhoitomaksun maksaneiden metsästäjien omatoimisuuteen perustuva itsenäinen toimija, jolla on oma maantieteellinen toiminta-alue. Metsästäjäliiton kannan mukaan toimija käsite tulee määritellä tarkemmin, koska riistanhoitomaksu on veroluonteinen maksu. Riistanhoitoyhdistyksellä ei myöskään ole toiminta-alueellaan esim. metsästysoikeutta tai muuta suoraa toimintaoikeutta kuin mikä on johdettavissa riistakeskuksen toimivallasta. Lisäksi riistanhoitoyhdistyksen toimintojen muuttamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella ja toiminta sisältää myös julkisia hallintotehtäviä. 3 Riistanhoitoyhdistysten tehtävät 1 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa on sekä riistanhoitoyhdistyksen, että Suomen Riistakeskuksen tehtäväksi kirjoitettu Järjestäytyneiden metsästysolojen luominen ja säilyttäminen on siten keskeinen osa riistanhoitoyhdistysten ja Suomen Riistakeskuksen toimintaa kestävän riistatalouden edistämisessä. Mainittakoon, että Metsästäjäliiton sääntöjen 3 :n 1) ja 2) kohdissa pyritään pitkälti samaan tavoitteeseen. Riistanhoitoyhdistysten tehtäviä määritettäessä olisi syytä kirjoittaa auki myös metsästysseurojen asema metsästysoikeuden haltijana ja usein myös käytännön toimien suorittajana. Jo lainsäätämisen yhteydessä, mutta erityisesti lain perusteella annettavien alemmanasteisten säännösten säätämisen yhteydessä on syytä huomioida, että metsästäjien koulutustoimintaa ja yhteistoimintaa järjestävät Suomessa myös muut yhteisöt ja organisaatiot, kuten vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvat metsästäjien kansalaisjärjestöt. Metsästysseurat ovat valmiita tekemään yhteistyötä ja tarjoamaan talkooapua myös jatkossa. Metsästysseuroilla voi niin sovittaessa olla myös palveluntarjoajan rooli, kuten muutamissa paikoissa jo tällä hetkellä onkin. Tehtäviä annettaessa tulee huomioida, että riistanhoitoyhdistysten resurssit ovat paikoin hyvin pienet, eikä lisätehtävien hoitamiseen ole välttämättä työvoimaa. Metsästäjäliiton kannan mukaan tulisi pohtia voidaanko riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen välille luoda kattava sopimusperusteinen palveluntarjoajasuhde, jollainen olisi luotavissa sovittavien tehtävien osalta myös esimerkiksi Metsästäjäliiton ja Suomen Riistakeskuksen välille. Riistanhoitoyhdistysten toimintaedellytykset on taattava muutoksessa. 10 Suomen Riistakeskuksen tehtävät Riistakeskuksen tulee keskittyä riistahallinnon viranomaistoimintaan, yleiseen riistapolitiikkaan ja riistanhoidon edellytysten turvaamiseen. Riistakeskuksella ei tule olla sellaisia tehtäviä, joita kansalaisjärjestöt hoitavat.
13 ja 14 Alueelliset riistaneuvostot ja riistaneuvosto Metsästäjäliitolla tulee olla paikka valtakunnallisessa riistaneuvostossa. Mikäli alueellisissa riistaneuvostoissa on paikka intressiorganisaatioille, Metsästäjäliitolla tulee olla paikka myös siellä. 15 Suomen riistakeskuksen hallitus Riistakeskuksen luottamusmieselinten (alueelliset riistaneuvostot, riistakeskuksen hallitus) perustelutekstistä ei löydy mainintaa erovuoroisuuden määräämisestä. Nykyisen lakisääteisen riistaorganisaation ongelmaksi on havaittu luottamusmieshenkilöiden mahdollinen vaihtuminen samanaikaisesti joka on myös monessa tapauksessa toteutunut. Samanaikainen vaihtuminen tuo epäjatkuvuutta luottamusmieselinten toimintaan ja siten myös organisaation tai sen osan toimintaan. Kyseinen ongelma tulisi korjata Suomen riistakeskuksessa säätämällä erovuoroisuus alueellisten riistaneuvostojen ja riistakeskuksen hallitukseen osalta voimaan. 26 Muut tulot, lahjoitukset ja muut vastaavat varat Suomen Riistakeskuksen toiminta on rahoitettava valtionapuvaroin eli metsästäjiltä kerättävin riistanhoitomaksuvaroin, kuten tähänkin saakka olisi tullut menetellä. Riistanhoitomaksu on luonteeltaan veroluonteinen maksu. Koko muutosprosessin tarkoitus on purkaa toimintojen päällekkäisyyksiä ja tehostaa toimintaa. Tämän vuoksi riistanhoitomaksua ei tule korottaa normaalia tasokorotusta enempää. Toiminta saa myös jatkossa rahoituksensa Maa ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa ja budjettivaroista. Esitykseen sisältyy myös mahdollisuus toteuttaa varainhankintaa muilla, lähinnä järjestöille soveltuvilla keinoilla, kuten lahjoituksia vastaanottamalla. Metsästäjäliiton kannan mukaan Riistakeskuksen ei tule rahoittaa toimintaansa muilla kuin valtion talousarvion kautta tulevilla riistanhoitomaksuvaroilla. Metsästäjälehden jatkuvuus tulee varmistaa ja lehden menot tulee kattaa ensisijaisesti valtionapuvaroista. Esityksessä on ehdotettu, että Suomen Riistakeskus voisi toteuttaa myös muuta varainhankintaa. Mikäli näin olisi, nämä muut keinot tulisivat olla tarkkaan määritellyt. Yleisimmät järjestöjen toteuttamat varainhankintakeinot eivät kuitenkaan sovellu Riistakeskukselle sen toteuttaessa lukuisia viranomaistehtäviä. Myös riistanhoitoyhdistysten varainhankinta tulee toteuttaa valtionapuvaroista saatavin varoin tai hankerahoituksen keinoin. Riistanhoitoyhdistysten ei tule harjoittaa voittoa tuottavaa liiketoimintaa. Riistanhoitoyhdistykset eivät voi myöskään harjoittaa muuta liiketoimintaa, koska se vääristää kilpailua.
31 Elinkeinon harjoittaminen Laissa on esitetty yksiselitteisesti säädettäväksi sekä riistakeskuksen että riistanhoitoyhdistysten asema siten, että ne eivät saa harjoittaa elinkeinoa. Lain perusteluissa on kuitenkin lähdetty siitä ajatuksesta, että elinkeinotoimintaan verrattavissa olevaa maksullista koulutustoimintaa ja muuta varainhankintaa voitaisiin harjoittaa. Metsästäjäliiton kannan mukaan kyseisten orgaanien tulee pidättäytyä elinkeinon harjoittamisesta tai siihen verrattavissa olevasta toiminnasta täysin, ennekuin tuloverolain 23 :n mukainen jäsenyys olettama on ratkaistu. Toisin sanoen on määriteltävä muodostaako riistanhoitoyhdistyksen jäsenyys sellaisen tuloverolain 23 :ssä tarkoitetun aatteellisen yhdistyksen jäsenyyden, joka ei laukaise verokynnystä. Metsästäjäliiton kannan mukaan riistanhoitoyhdistysten on saatava rahoituksensa valtionapuvaroista, jolloin niiden ei tarvitse tehdä elinkeinotoimintaa. 35 Henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös Metsästäjäliitto edellyttää, että lainmuutoksen yhteydessä nykyisen Metsästäjäin Keskusjärjestön henkilöstöä kohdellaan kaikin puolin asiallisesti ja heillä olevan vankan ammattitaidon säilyminen turvataan joka tilanteessa. Muita näkökohtia 1. Riistanhoitoyhdistysten riistaeläinten rauhoitusaikojen pidentäminen siirtyy riistanhoitopiireiltä ministeriölle (muutos ML 38). Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että ministeriö pystyy toimimaan riittävän nopeasti riistakolmiolaskentojen jälkeen ilmenevässä rauhoitustarpeessa. 2. Karhuonnettomuuksia ja karhujen häätämistilanteita tapahtuu vuosittain runsaasti ja tilanteiden turvallinen hoitaminen edellyttää useimmiten koirien käyttöä. Nykyisin koulutus ja koe on voitu järjestää ilman erillistä lupaa. Tulevaisuudessa tulee turvata riittävät koulutus- ja koemahdollisuudet kokeiden muuttuessa luvanvaraisiksi. Tarkoituksenmukaista olisi myöntää koiran koulutus- ja koelupa karhulle riistakeskuksen alueen toimialueelle karhun rauhoitusajan ulkopuolelle. Karhuonnettomuuksia ja karkottamistilanteita tapahtuu runsaasti myös keväisin. Tarkoituksenmukaista olisi, että myös näissä tilanteissa voisi suorittaa koiran karhunhaukkutaipumuskokeen. 3. Onnettomuudessa kuolleen tai jälkitilanteessa tehdyn lopettamisen seurauksena hirvieläin kuuluu alueen riistanhoitoyhdistykselle (ML 83 muutos). Muutoksessa tulee huomioida, että SRVA - toiminnan vakuutusturva säilyy nykyistä vastaavassa laajuudessa. 4. Metsästäjien koulutustoiminnan osalta suomen riistakeskuksen tulisi lain hengen mukaisesti keskittyä siihen koulutustoimintaan, joka palvelee sille asetettua tehtävää. Koska metsästäjien koulutustoimintaa hoitavat Suomessa myös esimerkiksi Suomen Metsästäjäliiton piirit, tulisi riistakeskuksen lain hengen mukaisesti tukea tätä toimintaa.
Muilta osin Metsästäjäliitolla ei lainvalmistelun tässä vaiheessa ole huomautettavaa lausunnolla olevasta lakiesityksestä. Metsästäjäliitto varaa kuitenkin mahdollisuuden täsmentää kantojaan lainvalmistelun aikana mahdollisesti syntyvien neuvottelutulosten, sopimusten, uusien esitysten tai muiden merkityksellisten seikkojen myötä. Lisäksi Metsästäjäliitto tulee olemaan yhteydessä poliittisiin päättäjiin ja muihin asiaan vaikuttaviin tahoihin asian etenemisen yhteydessä. Riihimäellä 11.6.2010 SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO FINLANDS JÄGARFÖRBUND RY Lauri Kontro puheenjohtaja Panu Hiidenmies toiminnanjohtaja