Suomen Jalkapallovalmentajat ry Valmentajien jäsenlehti 25. vsk Päätoimittaja Jukka Vakkila Hallitus: Jukka Vakkila, puh.joht. 040 778 5240 jvakkila@surfeu.fi Heikki Altonen 050 596 7714 heikki.altonen@hlinsulation.com Kari Hakkarainen 040 590 6355 kari.hakkarainen@uusimaa.palloliitto.fi Mauri Keinänen 0400 483 354 mauri.keinanen@fennia.fi Heikki Suhonen 0400 437 704 heikki.suhonen@om.fi Jussi Ristimäki 040 863 1119 jussi.ristimaki@vr.fi Pekka Utriainen 0400 562 071 pekka.utriainen@luukku.com Lehden toimituskunta: J. Vakkila, H. Suhonen ja Sirpa Kaijomaa Kannen kuvat: Jukka Vakkila Lehden taustaa: Suomen jalkapallovalmentajien jäsenlehti on Suomen suurin yhden lajin kattava valmennusjulkaisu. Sen päätehtävänä on tuottaa jalkapallovalmentajien arkikäyttöön sopivia valmennukseen liittyviä vaihtoehtoja ja alan uusinta informaatiota. Toimintaa on viime vuosina päämäärätietoisesti ja tavoitehakuisesti suunnattu siten, että yhdistys pystyy vastaamaan niihin kysymyksiin, joihin jalkapallovalmentaja nykyisissä muuttuvissa olosuhteissa odottaa vastauksia. Kustantaja: Suomen Jalkapallovalmentajat ry Toimisto: PL 121, 00511 Helsinki Toimistosiht. Sirpa Kaijomaa 0500 422 240 valmentajat@surfeu.fi www2.palloliitto.fi/uusimaa/sjv www.jalkapallovalmentajat.fi Lehden ilmoitukset: A & J Media Oy Porvoonkatu 5, 00510 Helsinki Lehden tuotanto: Printway Oy Lauhatie 21 A, 01300 Vantaa Puh. (09) 873 3400, 0500 400 654 Faksi (09) 8517 0074 seppo.mahlman@printway.fi Pää kirjoitus WELCOME ROY! Roy Hodgson on monille suomalaisille valmentajille tuttu mies. Hän on vieraillut aiemmin valmentajapäivillämme sekä Otaniemessä että Tampereella. Karismaattinen huippuvalmentaja ei ole jättänyt ketään kylmäksi. SJV:n edustajat ovat tavanneet hänet useasti myös kansainvälisen jalkapallounionin (UEFT) kongresseissa. Roy on ollut meihin yhteydessä ja on erittäin halukas tulemaan syksyn valmentajapäiville 19.-20.11., mikäli Viking Stavangerin kansainvälinen ohjelma sen vain sallii. Toivomme parasta ja toivotamme hänet lämpimästi tervetulleeksi ensi vuoden elokuussa pysyvämmin Suomeen. Haluan kiittää myös Antti Muurista pitkäaikaisesta yhteistyöstä jäsenistömme kanssa. Päävalmentajakausi on ohitse, mutta mies ja ystävät ovat edelleen olemassa. Uskon, että Anttia nähdään myös jatkossa valmentajapäivillämme. Suomen Jalkapallovalmentajat ry kuuluu Euroopan jalkapallovalmentajien Unioniin (UEFT). Kuten aiemmin olemme kertoneet SJV on saanut järjestettäväkseen vuoden 2007 kansainvälisen valmentajakongressin. Tänä syksynä vastaava järjestetään Sveitsissä ja vuonna 2006 Saksassa. Heinäkuussa pidetyssä hallituksen kokouksessa Frankfurtissa sovittiin UEFT:n tulevista linjauksista ja valmisteltiin yhteistyöluonnosta UEFA:n ja UEFT:n välille. UEFT:hen kuuluu tällä hetkellä 35 Euroopan maata mukaan lukien kaikki jalkapallon suurmaat ja se edustaa yli 150.000 valmentajaa. Luku noussee vielä, sillä itäisen Euroopan maista tietoja puuttuu. Valmentajan asema on kaikkialla tulosmaailmassa samankaltainen. Jos homma ei toimi, tilallesi tulee seuraava. Joskus se seuraava tulee vaikka homma toimisikin. Näin se menee. Tämän vielä joissakin tapauksissa ymmärtää, mutta jos valmentaja saa kurinpidollisen rangaistuksen siitä, että ei jonkun mielestä ole tehnyt oikeita vaihtoja oikeaan aikaan, niin johan hämmästyttää kummastuttaa. Moni yhdistyksemme jäsenistä on kyseistä tapausta ihmetellyt. Tähänkö ollaan menossa? Toivottavasti ei. Toisaalta emmehän tunne välttämättä kaikkia yksityiskohtiakaan. Olkoon jokainen valmentaja kuitenkin tarkkana jatkossa vaihtojen kanssa. Varmuuden vuoksi. Jukka Vakkila puheenjohtaja Jalkapallovalmentaja 3 2005 3
Jarmo Matikaisen analyysi; Naisten läpimurtovuosi 2005 mitä ennen menestystä ja mitä tästä eteenpäin Suomen naisten A-maajoukkue ja naisten alle 19-vuotiaiden maajoukkue etenivät menneenä kesänä EM-lopputurnaukseen ja lisäksi menestyivät arvoturnauksessa. Naiset ja tytöt tekivät hienoilla peliesityksillään suomalaista jalkapallohistoriaa. Naisten A-maajoukkue selvitti ensimmäisenä aikuisten joukkueena tiensä aikuisten lopputurnaukseen syksyllä 2004. Joukkue hävisi karsinnassa vain yhden ottelun sijoittuen lohkossa kolmanneksi. MM-kisojen hopeamitalistijoukkue Ruotsi voitti karsinnan kotiottelunsa Suomea vastaan maalein 2-1. Tämän jälkeen pelit sujuivat tappioitta. kaksiosaisessa EM-jatkokarsinnassa moninkertainen arvokisamaa Venäjä kukistui yhteismaalein 4-1. Naisten EM-lopputurnaus Englannissa alkoi niukalla tappiolla isäntämaalle. Tämän jälkeen Suomi pelasi tasan Ruotsin kanssa ja voitti riemukkaasti viimeisessä lohko-ottelussa Tanskan. Tulos 2-1 tiesi semifinaalipaikkaa. Semifinaalissa Saksa oli parempi maalein 4-1. Alle 19-vuotiaat tytöt selvittivät kaksivaiheisen EM-karsinnan 2004 syksystä kevääseen 2005 pelaten kuusi peliä ilman tappioita. EM-lopputurnauksen avausottelussa heinäkuussa tytöt kaatoivat Sveitsin 4-2. Pari päivää myöhemmin nuorten jalkoihin jäi turnausisäntä Unkari numeroin 2-0. Alkulohkon päätöspelissä Saksa oli vahvempi 3-1. Välierässä Suomi sinnitteli Ranskan kanssa, mutta hävisi lopulta 1-0. Semifinaalipaikka merkitsi kuitenkin paikkaa vuoden 2006 alle 20-vuotiaiden MM-lopputurnaukseen, joka pelataan Venäjällä. Tämä on ensimmäinen MM-tason turnaus, johon Suomen tyttöjen tai naisten maajoukke on selviytynyt. Näitä tuloksia voidaan perustellusti pitää naisten läpimurtona kansainväliseen menestykseen. Paitsi Suomessa myös Euroopan johtavissa jalkapallomaissa on pienen pohjoisen maan esityksiä ihmetelty ja kiitelty. Mitä Suomessa on tehty? Miksi juuri nyt on tullut onnistumisia? Suomalaisia jalkapalloihmisiä ja valmentajia sama kysymys kiinnostaa. Naisten huippujalkapallossa kilpailu on yhä kovempaa ja siksi on tärkeää tehdä oikeita ratkaisuja, jotta huipulla voidaan pysyä. Tarkastelen seuraavassa molempien joukkueiden valmistautumista, pelitapaa, pelaajia sekä leiritykseen liittyviä valmennuksellisia ja toiminnallisia ratkaisuja. Lisäksi taustoitan joukkueita ja pelaajia. Pyrin avaamaan kotimaista pelaajakoulutusjärjestelmää sekä kansainvälisen kilpailutoiminnan kehitystä ja sen vaikutusta valmentautumiseen. 4 Naisten A-maajoukkueen selviytyminen EM-lopputurnauksessa 2005 Englannissa Naisten A-maajoukkue selviytyi kolmannen kerran arvoturnauksen jatkokarsintaan 2004. Aiemmilla kerroilla Venäjä (1998 MMkarsinta) ja Ruotsi (2000 EM-karsinta) olivat vahvempia, mutta 2004 jatkokarsinta toi kaivatun lopputurnauspaikan. Kokemusta jatkokarsinnasta osalla joukkueen pelaajilla oli siten jo Reima Kokon päävalmentajakaudelta. Tulin mukaan joukkueenjohtajaksi naisten A-maajoukkueen taustaryhmään jatkokarsintapeleihin, koska entinen joukkueenjohtaja sekä fysioterapeutti lopettivat viimeiseen karsinta-otteluun Vaasassa syyskuussa 2004. Päävalmentaja Michael Käld pyysi apua, koska aikaa jatkokarsintaan oli vain kolmisen viikkoa. Taustaan tarvittiin lisäksi uusi fysioterapeutti sekä huoltaja. Ottelujärjestys Venäjää vastaan ei ollut toiveiden mukainen. Päävalmentaja Käld olisi halunnut aloittaa vieraissa, mutta lohkokakkosena Venäjä sai valita. Kotipeli pelattiin Pietarsaaressa, jossa oli aina ollut hyvin yleisöä ja kenttä lokakuisesta ajankohdasta huolimatta hyvässä kunnossa. Vierasotteluun päätettiin matkustaa mahdollisimman lähellä ottelua, koska olosuhteiden ennakointi Venäjällä oli vaikeaa. Joukkueenjohtajana matkustin heti ensimmäisen pelin jälkeen Moskovaan valmistelemaan joukkueen saapumista. Naisten maajoukkueen permanentti oli vakiintunut keväällä 2004. Viimeinen palapelin palanen oli Tiina Salmenin tulo keskuspuolustukseen. Tiina debytoi naisten A-maajoukkueessa huhtikuussa 2004 Italiaa vastaan elintärkeässä vierasottelussa. Päävalmentaja kysyi ennen ottelua mielipidettäni pärjääkö 1984- syntynyt tyttö. Sanoin, että en usko, että valintaa tarvitsee katua. Nuorten maajoukkueissa kunnostautunut pelaaja on ollut aloituksessa siitä lähtien. Runkona koko EM-karsinnan ajan oli ollut ulkomailla pelaava seitsemän pelaajan ryhmä. Kaikki olivat olleet naisten A-maajoukkueessa jo useita vuosia. Kotimaassa pelaavat maajoukkuepelaajat puolestaan kuuluivat SM sarjan vahvojen seurojen keskeisiin roolipelaajiin. Karsintaotteluissa Suomen joukkueen nousujohteinen vire säilyi ja Suomi eteni lopputurnaukseen. Seuraavia joukkueen valmistautumiseen ja virittäytymiseen liittyviä tekijöitä painotettiin erityisesti: positiivinen ja rauhallinen ilmapiiri joukkueessa oman vahvan peruspelin säilyttäminen omien vahvuuksien hyödyntäminen pallon ja pelin kontrollointi erikoistilannepelaaminen Jalkapallovalmentaja 3 2005
Käytännön toiminnallisia ratkaisuja, joilla optimoitiin kotikentän vaikutus ja toisaalta vähennettiin hankalan vierasottelun haittoja: Hyvä kotikenttä, jossa tuttu ympäristö ja paljon kotiyleisöä (Pietarsaari) Nopea siirtyminen ensimmäisen ottelun jälkeen Helsinkiin, josta hyvät yhteydet Moskovaan Rauhallinen valmistautuminen Helsingissä (Hotelli Continental ja Pallokenttä) Mahdollisimman lyhyt aika Moskovassa olosuhteet ja logistiikka hankalat ja ennakoimattomat (joukkueenjohtaja paikalle etukäteen minimoimaan haittoja) Ruokailuohjeiden kertaaminen pelaajille ennen Moskovaan matkustamista Tarkat ohjeet aterioista ja niiden valmistamisesta hotellille Matkustus- ja liikkumisjärjestelyjen tarkistus paikan päällä Suomi onnistui pelitilannemaalissa Pietarsaaressa ja erikoistilanteista Moskovassa. Alla on muutama yleinen kommentti otteluiden lopputulokseen vaikuttaneista pelillisistä tekijöistä ja Venäjän joukkueesta. Oma kahden suunnan pelaaminen erittäin hyvää Vahva keskikaista erityisesti puolustussuuntaan Ratkaisevia yksilösuorituksia Erikoistilanteiden onnistuminen Toppareiden vartiointipeli, erityisesti Salmen vs. Barbashina Venäjän joukkue laskussa, ikääntyminen Suomen pelaajien henkinen vahvuus Onnistunut valmistautuminen EM-lopputurnaukseen Suomen naisten A-maajoukkueen pääsy lopputurnaukseen herätti mediassa oikeastaan ensimmäistä kertaa suurempaa mielenkiintoa nais- ja tyttöjalkapalloa kohtaan. Keskustelu kääntyi alkuvaiheessa kummalliseen suuntaan ja keskittyi SPL:n panostuksen tai sen puuttumisen ympärille. Vasta keväällä keskustelu sai asiallisemman luonteen ja pahemmat asiavirheet korjattiin. Tuolloin taas ihmeteltiin Olympiakomitean nihkeää tukipolitiikkaa. Totean tässä vain, että liitto on panostanut naisten maajoukkueen toimintaedellytyksiin jo usean vuoden ajan. Kun vertailukohtana on jalkapallon (erityisesti naisjalkapallon) suurvallat kuten Ruotsi ja Norja tai USA, olemme luonnollisesti jäljessä. Käytettävissä olevat resurssit on kuitenkin suunnattu järkevästi ja tuntuma maailman huippuun päästy mittaamaan vuosittain mm. Algarve Cupissa. Tähän turnaukseen on jatkuvasti uusi kovia maita tyrkyllä. Suomi on siellä ollut 1990-luvun alusta mukana. Naisten ja tyttöjen jalkapalloon on yksittäisten henkilöiden taholta aina tasaisin väliajoin eri yhteyksissä vaadittu liitolta pan- Ohessa Suomen joukkueen ryhmitys hyökkäyspelissä ja muutama kommentti rooleista. Jalkapallovalmentaja 3 2005 5
ostusta. Viimeksi Helsingin ja Uudenmaan piirin yhteisjulkaisussa 90 minuuttia (2/05) asiaan puuttui helsinkiläisen seuran junioripäällikkö. Hän totesi, että tyttöjen ja poikien eriarvoisuus on aihe, joka häiritsee. Miksi liitossa ei voi olla päätoimista tyttöfutisvastaavaa Tässä voi ehkä todeta, että SPL:n tyttöjalkapallon F.U.N. projekti on ollut menossa vuodesta 2000 lähtien ja sitä on johtamassa päätoiminen henkilö. Harrastajamäärät ovat kasvaneet koko ajan ja olemme mm. isännöineet 2004 alle 19-vuotiaiden naisten EM-lopputurnausta. Pelaajakoulutusta, kuten kaikkia muita liiton toimintoja vievät eteenpäin kaikki liiton henkilöt. Naisten A-maajoukkueen toiminnasta ehkä parhaan kuvan antaa budjettikehitys: 6 1999 2000 2004 2005 Naiset A 125 165 286 280 (budjetoitu) (ilman EM-jatkokarsintaa) 217 224 (toteutuma 15.7. eli lopullinen budjetti vuodelle 2005 tulee olemaan yli 300 euroa). Rahayksikkö 1000 euroa. Tällä puolella naisten A-maajoukkue on kuluiltaan noussut suuremmaksi kuin miesten Olympiajoukkue. Kumpikaan joukkue ei kuitenkaan vielä tuo pääsylipputuloina tai sponsorituloina merkittäviä tuloja. Edelleen UEFA tai FIFA ei palkitse lopputurnauspaikasta vaan menestys tuo ainoastaan kuluja. Tämä unohtuu helposti tässä keskustelussa. Kun EM-lopputurnausarvonnan tulos varmistui tammikuussa, järjestettiin heti SPL:n kilpailutoiminnon, maajoukkuetoiminnon ja naisten mestaruussarjaseurojen yhteinen palaveri. Tapaamisessa käytiin tiedossa oleva naisten sekä tyttöjen maajoukkuetoiminta ja aikataulut läpi sekä suunniteltiin yhdessä mahdollisimman tarkoituksen mukainen kalenteri koko kilpailukaudelle. Seuraavat näkökulmat toteutuivat naisten ylimmän sarjatason osalta: Kauden pidentäminen turvaamaan naisten maajoukkueelle riittävä pelituntuma ennen EM-lopputurnausta sekä syksyn MM-karsintaa varten Maaottelutauot alle 21-vuotiaiden PM-turnauksen ja Universiadien ajaksi Tauko naisten seurajoukkueiden UEFA-cupin ajalle Kauden pidentäminen palveli paitsi maajoukkueita myös luonnollisesti seuroja, joilla jäi kilpailukaudella aikaa laadukkaaseen harjoitteluun sekä harjoitusotteluihin. Muiden Pohjoismaiden kilpailukalenteri on samanlainen, joten naisten pidemmät leirit oli ajoitettava vuoden alkukuukausiin. Huhtikuusta eteenpäin oli mahdollista saada pelaajia enää lyhyempiin maaottelutapahtumiin, joista viimeistely haluttiin Suomeen. Valmistautuminen EM-lopputurnaukseen: Testi- ja harjoitusleiri tammikuussa 3 pv Peli- ja harjoitusleiri helmikuussa Maspalomas 11 pv (Espanja, Hollanti) Peli- ja harjoitusleiri maaliskuussa Algarve Cup 11 pv (Tanska, USA, Ranska ja Meksiko) Italia Suomi huhtikuussa 3 pv Suomi Skotlanti toukokuussa 3 pv Toiminta EM-lopputurnauksessa 1.6.-16.6.2005 Joukkue kokoontui keskiviikkona 1.6. Helsinkiin ja harjoitteli kahdesti Pallokentän nurmella ja matkusti 2.6. illalla Manchesteriin. Turnauspaikkakunnalla ei haluttu olla liian pitkään, koska turnaus kestäisi lyhimmilläänkin miltei kaksi viikkoa. Ei ollut myöskään tarvetta toipua aikaerosta tai muuten totutella ilmasto-oloihin. Joukkue harjoitteli lopputurnauksen aikana kerran päivässä. Päiväohjelma oli väljä ja lepoon, lihashuoltoihin sekä keskittymiseen haluttiin riittävästi aikaa. Median suhteen tehtiin tasapuoliset ja selkeät pelisäännöt, joilla varmistettiin hyvä palvelu tiedotusvälineille, mutta turvattiin joukkueen työrauha. Erityisesti hotelli haluttiin rauhoittaa. Valmentajien ja taustaryhmän roolit oli selkeytetty jo ensimmäisellä pitkällä leirillä. Työnjako toimi hyvin ja mallina käytettiin miesten maajoukkuetta sekä kokemuksia Argentiinan alle 20-vuotiaiden MM-lopputurnauksesta sekä alle 17-vuotiaden poikien EM-lopputurnauksesta. Muutenkin pyrittiin hyödyntämään 2000-luvulla lopputurnauksissa kertynyt kokemustieto/taito ja välttämään mahdollisesti aiemmin tehtyjä virheitä sekä toisaalta jatkettiin hyväksi havaittuja käytäntöjä. Taustan rakenne ja työnjako: Michael Käld päävalmentaja Jarmo Matikainen kakkosvalmentaja/joukkueenjohtaja (tekniset apuvälineet, sykeseuranta, pelaajaseuranta) Juha Kajander maalivahtivalmentaja (pelaajaseuranta) Martti Oljakka huoltaja Jari Autti lääkäri Peter Eggert fysioterapeutti Taina Avo fysioterapeutti Sami Terävä - media Jo talvella otettiin naisten maajoukkueessa käyttöön taustan joka-aamuiset palaverit, joissa käytiin päivän ohjelma läpi. Lisäksi jokainen taustan jäsen kertoi oman vastuualueen osalta muille taustan jäsenille olennaiset asiat. Tausta oli ennätyksellisen suuri naisten maajoukkueessa, mutta asiat haluttiin hoitaa mahdollisimman hyvin. Päävalmentaja Michael Käld korosti joukkueen ilmapiiriä ja positiivisuutta ja tätä pyrittiin kaikin tavoin vahvistamaan. Avausottelussa Englantia vastaan Avausottelun tappio 2-3 tuli pahimmalla mahdollisella tavalla. Suomi nousi kahden maalin takaa tasoihin, mutta Englanti iski vaihtopelaaja Karen Carneyn viime hetken maalilla. Ruotsi oli Suomelle tuttu vastustaja. Karsintapelit olivat olleet erittäin tasaisia ja Ruotsi oli selkeästi joukkueena murrosvaiheessa. Nuorennusleikkaus oli jäänyt tekemättä ja osa pelaajista oli ohittamassa terävintä huippua. Suomen puolustuspelissä korostettiin Ruotsin vaarallisia erikoistilanteita ja toisaalta huippuvaarallisen kärkiparin ottamista. Omaan kokoonpanoon tehtiin yksi muutos. Minna Mustonen korvasi Jessica Thornin. Pelaajista käytiin pitkä keskustelu, mutta päädyttiin kokemuksen ja suoritusvarmuuden hakemiseen. Ruotsin sarjojen kokemuksen uskottiin auttavan, jotta vastustajan turha kunnioitus vältettäisiin. Tasapeli 0-0 Ruotsia vastaan sekä Tanskan voitto Englannista varmistivat, että lohko oli ennen viimeistä kierrosta täysin auki. Voitolla Suomi selviäisi semifinaaliin. Joukkueen lataus oli vahva jo ottelua edeltävinä päivinä ja vireys harjoituksissa erinomainen. Kokoonpanoon ei tehty muutoksia. Hyökkäyspelissä korostettiin nopeita hyökkäyksiä sekä erikoistilanteiden hyödyntämistä. Jalkapallovalmentaja 3 2005
Englantia vastaan lähdettiin seuraavalla hyökkäysajatuksella: Jalkapallovalmentaja 3 2005 7
8 Jalkapallovalmentaja 3 2005
Suomen joukkue Tanskaa vastaan Suomi onnistui ottelun ensimmäisellä puoliajalla järkyttämään Tanskaa kahdella nopealla maalilla. Tästä Tanska ei toipunut, vaikka onnistui kaventamaan aivan juuri ennen puoliaikaa. Tiivis puolustuspeli toisella puoliajalla ratkaisi ottelun Suomen eduksi. Suomen voitto 2-1 merkitsi selviytymistä semifinaaliin, jossa Suomi sai vastaansa Saksan. Saksa oli etukäteen turnauksen kovin joukkue. Tavoitteena oli välttää suuret virheet ja päästä mahdollisimman nopeasti kontrolloituun pallolliseen pelaamiseen. Saksan vahva topparipari oli ollut erinomainen avauspelissä ja erityisesti pitkät syötöt, joilla pelin painopiste saatiin nopeasti muutettua olivat tuottaneet kaikille vastustajille ongelmia. Saksa ratkaisi ottelun nopeasti Suomen virheisiin jo ensimmäisen 15 minuutin aikana. Kavennusmaali tuli tärkeään paikkaan ensimmäisellä puoliajalla, mutta ottelun kulkuun se ei kuitenkaan vaikuttanut. Saksa oli yksinkertaisesti liian vahva. Yhteenveto naisten EM-lopputurnausmenestyksestä ja pelaajien kehittyminen jatkossa Suomen naisjalkapallon ja erityisesti naisten A-maajoukkueen menestys vuonna 2005 ei varmastikaan ole ollut sattuman kauppaa tai onnen potku. Tässä muutamia pitkän aikavälin seura- ja maajoukkuetyön tuloksia, joiden uskon parantaneen onnistumisen edellytyksiä: Naisten maajoukkueen pelaajisto on kokenutta ja runko ollut mukana jo kahdessa aiemmassa jatkokarsinnassa 1998 ja 2000 Avauskokoonpanosta kahta pelaajaa lukuun ottamatta kaikki pelaajat ovat olleet kovassa ulkomaisessa sarjassa viimeisen neljän vuoden aikana (USA, Ruotsi ja Norja) Avainpelaajista useat olivat mukana HJK:n naisten UEFA cupin menestyksessä Nuoremmat pelaajat ovat pelanneet hyvin alle 19-vuotiaiden EM-turnauksessa ja olleet säännöllisesti rankingissa sijoilla 6-15 omassa ikäryhmässä Euroopassa (1980-1984-syntyneet pelaajat) Jalkapallovalmentaja 3 2005 9
Naisten maajoukkue 15.10.2004 10 Jalkapallovalmentaja 3 2005
Naisten maajoukkueen vakiintunut pelitapa, jossa pelaajien vahvuudet on hyvin hyödynnetty. MM-karsinta 2001-2002 vei vaikeuksien kautta joukkueen oikealle tielle EM-karsinnassa 2003-2004. Naisten alle 21-vuotiaiden maajoukkue on toiminut hyvänä jatkokasvatus ryhmänä alle-19-vuotiaista nousseille pelaajille Tasaisesti kasvanut panostus naisten maajoukkueeseen sekä nais- ja tyttöjalkapallon pitkäjänteinen kehitystyö Seurojen toiminta kehittynyt Naisten maajoukkueen menestyksen hyödyntäminen on ratkaisevan tärkeää koko huippujalkapallomme pohjan vahvistamiseksi. Seuraavia tavoitteita kohti on mielestäni tärkeää pyrkiä selkeillä toimenpiteillä jo tulevan syksyn aikana: Naisjalkapallon resurssien turvaaminen liitto-, piiri ja seuratasolla Yhteistyö- ja kumppanuushankkeet mm. Olympiakomitean kanssa Nuorten maajoukkueiden toimintaedellytysten ja tyttöjen pelaajakoulutuksen kehittäminen Tyttöjoukkueiden valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen erityistarpeiden huomiointi Naisten ja tyttöjen pääsarjojen kilpailujärjestelmän kehittäminen palvelemaan paremmin huippujalkapallon vaatimuksia yksittäisen pelaajan, huippuseurojen ja maajoukkuetoiminnan osalta kilpailujärjestelmä on osa valmennusjärjestelmää Uskon, että seuraavien toimenpiteiden kautta on mahdollisuus vakiinnuttaa Suomen taso lähempänä Euroopan ja maailman huippua koko ajan kiristyvässä kilpailussa sekä seuratasolla että maajoukkueissa: SPL:n ja seurojen yhteistyöprojekti varainhankinnan kehittämiseksi ja markkinoinnin parantamiseksi Kotimaisen kilpailukauden vakiinnuttaminen välille maaliskuun loppu lokakuun loppu Talenttitytöt (esim. 17-23 -vuotiaat) ryhmien perustaminen urheiluoppilaitosten tai naisten mestaruussarjaseurojen aamuharjoitusryhmien ympärille. Harjoittelu+pelaaminen kansainvälisellä kilpailukaudella ja vaatimustason kohottaminen seuratasolla sekä liiton ja piirien leireillä Nuorten maajoukkueiden valmistautumisen ja leirityksen kehittäminen jatkuvuuden turvaamiseksi kansainvälisen ottelutuntuman osalta Naisten ja tyttöjen valmentajien kohderyhmäkoulutus sekä lisenssivaatimusten toteuttaminen myös nuorten valmentajien osalta Jarmo Matikainen Huomaa yhdistyksen uusi kotisivujen osoite: www.jalkapallovalmentajat.fi Myös vanha osoite toimii toistaiseksi. Vuotuiset Valmentajapäivät järjestetään 19.-20.11.2005 m/s Romantikalla Syksyn Valmentajapäivät järjestetään laivaristeilynä välillä Helsinki-Tallinna 19.-20.11.2005. Pääesiintyjäksi on lupautunut Hammarby IF:n valmentaja Anders Linderoth. Ilmoittautuminen päiville on alkanut osoitteessa: http://www2.palloliitto.fi/uusimaa/sjv www.jalkapallovalmentajat.fi Vuosikokouskutsu SJV:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään valmentajapäivien yhteydessä 20.11.2005 Romantika-laivalla. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen säännöissä määrätyt asiat. Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita. Suomen Jalkapallovalmentajat ry Hallitus Valmentajaseminaari Nuorten valmentajille 8.10.2005 Aika ja paikka: Helsinki (hotelli Aurora, 10 min kävelymatka Stadionille), klo 12:00 16:30. Uudenmaan piiri yhdessä Suomen Jalkapallovalmentajayhdistyksen kanssa järjestää Romania maaottelun yhteyteen valmentajaseminaarin, jonka teemana on sinivalkoinen tie menestyksen avainasiat. Tarkastelussa poikien maajoukkuetoiminta (pelitapa, pelaajatyypit, pelaajatarkkailu ja -valinta, tavoitteet ja toimintaresurssit), Akatemiatoiminta (malli), kykykoulut (malli) ja taitokoulut (nykytilanne). Lisäksi U21 otteluraportti ja Suomi - Romania A-maaottelun ennakko. Kohderyhmä: C14 ja vanhempien nuorten valmentajat, seurojen päätoimiset ja oto - valmennuspäälliköt, kyky- ja akatemiavastuuvalmentajat. Enintään 30 valmentajaa. (Osallistuminen vahvistetaan). Hinta 50 euroa (sis. maaottelulipun ja tarjoilun sekä materiaalit). Ilmoittautuminen tapahtuu mieluiten sähköpostitse osoitteeseen: markku.sandstrom@uusimaa.palloliitto.fi Jalkapallovalmentaja 3 2005 11
Ari Arska Tiittanen valmensi hyvällä menestyksellä Vantaan Allianssia, mutta joutui yllättäen kesken kauden väistymään belgialaisten johtajien ja valmentajien ottaessa seuran komennon haltuunsa. Arska hoiti tyylikkäästi jäähyväisottelunsa ja vastaa nyt toimituksen hänelle esittämiin kysymyksiin. 1. Miten johtohenkilöt hoitivat erottamisilmoituksesi ja miten tieto sinulle ilmoitettiin? T: General Manager hoiti homman itse face to face, eli siinä mielessä miehekkäästi. Minut pyydettiin ennen aamuharjoitusta palaveriin ja siellä kerrottiin, että huomenna tulee joukkueelle uusi valmentaja. Samalla minulle tarjottiin avustavan valmentajan paikkaa, josta kieltäydyin. 2. Miten irtisanomisesi perusteltiin? T: Olivier Surray kertoi käskyn tulleen ylempää, rahoittajien toimesta. Jälkikäteen hommaa perusteltiin menestymisen halulla. 3. Mitkä ovat tuntemuksesi entistä työnantajaasi kohtaan? T: Kun kysyt asiaa nyt, ymmärrän, että oli kysymys enemmän yrityskaupasta kuin perinteisestä suomalaisesta valmentajan erottamisesta. Itse voin sanoa olevani juuri nyt välinpitämätön. 4. M i t ä m u u t t a i s i t toiminnassasi jos saisit aloittaa edellisen työsuhteesi alusta? T: Minun tilanteessani en kykenisi muuttamaan mitään. Nyt on tilanne toinen, nyt käytössä on rahaa ja valmentajan mahdollisuudet kehittää toimintaa entisestään. Minun jälkeeni tuli uusi valmentaja ja kuusi uutta pelaajaa, pitäähän sen jossain näkyä. 5. Miten koet valmentajan arvostuksen Suomessa? T: Koen arvostuksen kohtuullisen hyvänä. Aina on parantamisen varaa, mutta sanoisin sellainen 7 +, eli tilaa on uudistuksille ja arvostuksen parantamiselle. 6. Mistä sinä valmentajana saat tukea ja kannustusta silloin kun siihen on tarvetta? T: E n n e n k a i k k e a k o l l e g o i l t a ja se oli hieno asia. Vain pari kolme liigavalmentajaa ei ollut yhteydessä minuun. Koti antoi vahvan tuen, siitä olen syvästi liikuttunut ja kiitollinen heille. Tapaukseni oli erikoinen, sain vetää jäähyväisottelun, joka voitettiin ennätysyleisön edessä. Sain myös mahdollisuuden hyvästellä fanijoukot ja mikä tärkeintä kätellä kaikki pelaajat ennen lähtöäni. 7. O l e t ko s a a n u t j u l k i s u u d e s - sa mielestäsi asiallisen kohtelun erottamisen jälkeen? T: Lehdistön taholta olen saanut reilun kohtelun. 8. Mitä ohjeita antaisit nuorell e v a l m e n t a j a l l e, j o k a p y r k i i huippuvalmentajan tehtäviin? T: Kouluttaudu huolella, etsi asist e n t i t l u o t t o k ave r e i s t a s i, l ö y d ä samanhenkiset, sopivat tyy pit tiimiin. Ole nöyrä, vaikka luotatkin i t s e e s i. Tu t u s t u s e u r a a n e t u k ä - teen, huomioi infrastruktuuri, mieti tarkkaan mitä asioita aiot muuttaa ja miksi. 9. Mitä uutta herrat Pister ja Hodgson voivat tuoda suomalaiselle futikselle? T: Hyvä kysymys, oikeastaan loistav a k ysy mys. Ei i h m eitä, j oitain uusia tuulia varmaan. Hodgson tuo menestymisen kulttuurin kokemusta, kansainvälistä auktoriteettia ja samalla uskottavuutta. Pister uusia harjoitteita, eurooppalaista näkemystä päivittäiseen harjoitustapahtumaan. 10. Onko suomalainen valmentajakoulutus antanut sinulle eväitä tilanteisiin mihin erottamisen yhteydessä jouduit? Arska Tiittanen vastaa T: Sitä ei tiedosta ennen kuin til a n n e t u l e e e t e e n. E i t ä m ä välttämättä ole koulutusasia, joku tukihenkilö olisi aina hyvä olla olemassa. 1 1. O n ko s i n u l l a ter ve i s i ä f u - t i k s e n s e u r a - j a l i i t t o t a s o n johtohenkilöille? T: Lähden siitä, että liiton osalta valmentajakoulutus alkaa olla h y v ä s s ä k u n n o s s a. L i i t o n t u l i - si tukea tulevaisuudessa seuroja taloudellisesti, jotta voitaisiin palk a t a k o u l u t e t t u j a v a l m e n t a j i a a k t i i v i t y ö h ö n. T ä l l ä t a r k o i t a n nuor ten p e l a a j i e n v a l m e n t a j i e n palkkaamista. Olisi myös tutkittava tarkkaan, onko mahdollisuutta valtion tai kuntien tuella ja varoilla rakent a a h a r j oituske s k u k s i a s euro j en k ä y t t ö ö n. Ta r v i t t a i s i i n s t a b i l i - teettia ja pitkäjänteisyyttä kuten Ruotsissa. Itsekin olisin halukas toimimaan jatkossa päätoimisena tai puolipäiväisenä akatemiavalmentajana. 12. Onko sinulla terveisiä suomalaiselle medialle? T: Jatkako ot omaa t yötään haluamallaan tavalla. Totta kai toivon, että asenne kirjoitteluun muuttuisi siinä mielessä, että lopetettaisiin s y l l i s ten h a ke m i n e n, s i i r r y t t ä i - siin keskustelemaan oikeista asioista oikeilla nimillä. 13. Saitko mitään oppia käydystä prosessista minkä huomioisit seuraavassa pestissäsi? T: Olin periaatteessa valmistautunut viimeiseen kauteen tässä pestissä. En ole prosessoinut tilannetta kovinkaan tarkkaan vielä. Olen varmasti oppinut jotain, olen yhtä asiaa kokeneempi, rikkaampi ihminen. 14. Nukutko yöt edelleen hyvin? T: Kyllä nukun, erittäin hyvin. Kiitos Arska Toimitus Jalkapallovalmentaja 3 2005 17