Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2011-2013



Samankaltaiset tiedostot
EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

Kuntien yritysilmasto Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto Kuopion seutukunta

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Kuntien yritysilmasto Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto Seinäjoen seutukunta

Sipoo. Kuntaraportti

Kerava. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti

Inkoo. Kuntaraportti

Kuntien yritysilmasto Helsinki Asiantuntija Jari Huovinen

Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

Järvenpää. Kuntaraportti

Kuntien yritysilmasto Kotkan-Haminan seutukunta

Siuntio. Kuntaraportti

Hyvinkää. Kuntaraportti

Tuusula. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti

Kuntien yritysilmasto Jyväskylän seutukunta

Kuntaraportti Kerava. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Karkkila. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Inkoo. Suomen Yrittäjät

Inkoo

Kuntaraportti Lohja. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kirkkonummi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Mäntsälä. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hyvinkää. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Järvenpää. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Porvoo. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hanko. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Sipoo. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Nurmijärvi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Loviisa. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Raasepori. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Askola. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pornainen. Suomen Yrittäjät

Kuntien yritysilmasto Kouvolan seutukunta

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki toimisto@yrittajat.

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Elinvoimakehittäjä. Kotkan-Haminan seutu 2019 Kyselyn tulokset

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Muonio. Muonio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo Matti Vatilo

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma

Espoo. Kuntaraportti

Kaupunginvaltuusto

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa

Kauniainen. Kuntaraportti

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

Kuntaraportti Vantaa. Suomen Yrittäjät

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Vihti. Kuntaraportti

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

Teolliset symbioosit. Haminassa Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Lohja E18. Kauppa ja elinkeinot

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Naantali. Kuntaraportti

Somero. Kuntaraportti

Kustavi. Kuntaraportti

Mynämäki. Kuntaraportti

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

Mustasaari. Kuntaraportti

Ristijärven kuntastrategia

Kuntaraportti Naantali. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Paimio. Suomen Yrittäjät

Aluejärjestöraportti Uudenmaan Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Vöyri. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Suomussalmi. Kuntaraportti

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat SEEK/jp

Humppila. Kuntaraportti

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Sysmä. Kuntaraportti

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

Transkriptio:

Lohjan kaupunki Kaupunginhallitus 22.8. Kaupunginvaltuusto 7.9. Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille -2013

2 SISÄLTÖ 1. Maailmanlaajuinen työn uusjako on meneillään...3 2. Lohjan yritysilmasto...3 3. Valittujen linjausten perustelut...4 4. Elinkeinopoliittisen ohjelman uudistaminen...4 5. Painopisteet vuosina - 2013...5 5.1 Kaupungin kasvun edellytykset...5 5.2. Yritysten toimintaedellytykset...7 5.3 Vetovoimainen kaupunkikuva ja aktiivinen markkinointi...10 6. Suomen Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien toimenpidesuositukset...12 LIITE 1 Lohjan elinkeinoelämään vaikuttaneet muutokset vuosina 2008-2010 LIITE 2 Mahdollisten kuntaliitosten vaikutukset elinkeinoelämän toimintaympäristöön ja uuden kaupungin kilpailukykyyn

3 ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA - 2013 1. Maailmanlaajuinen työn uusjako on meneillään Globaali työn uusjako on ravistellut Suomea eikä Lohjakaan ole teollisena seutuna jäänyt maailmantalouden vaikutuksista osattomaksi. Lohja on toistaiseksi menestynyt suhteellisen hyvin sekä kaupunkina että yritysten toimintaympäristönä. Kaupunki ja yritykset ovat pystyneet sopeuttamaan kustannusrakenteitaan. Tiukimmassa globaalissa kilpailussa toimivat ja menestyvät yritykset ovat yhdistäneet toimitusprosessiinsa toimitusketjun osia maista, joiden kustannusrakenne on täkäläistä edullisempi. Muutos pakottaa meidät tekemään uudenlaista työtä, koska erityisesti tuotannollisilla toimialoilla muut tekevät entiset työt meitä halvemmalla. Muutoksen mittasuhteet ovat suuret ja kerrannaisvaikutukset vielä edessäpäin. Harvat suuryritykset lisäävät enää henkilöstöään Suomessa. Kokonaan uusia työpaikkoja tarjoavat lähinnä yrityksen perustajat ja pienet kasvuyritykset. Kaupungin elinkeinopoliittisten toimenpiteiden onnistuminen edellyttää yhteistä näkemystä ja uudenlaista, rohkeaakin asennetta. Elinkeinopolitiikalla rakennetaan yhteistyötä ja yritystoiminnalle suotuisaa toimintaympäristöä. Metropolialueella sijaitsevan, kasvavan Lohjan elinkeinopolitiikan peruslähtökohdat ovat hyvät. Lohja pystyy edelleen vahvistamaan asemaansa kaupan ja kulttuurielämän kasvukeskuksena Länsi-Uudellamaalla. Uudenmaanliitto on esittänyt Lohjan yhdeksi Uudenmaan seutukeskukseksi. 2. Lohjan yritysilmasto Elinkeinoelämän keskusliitto EK teki kesä-elokuussa 2010 tutkimuksen suurimpien kuntien yritysilmastosta. Tutkimuksessa käytetty yritysilmastoindeksi mittaa kunnan yritysilmaston laatua, sijaintipaikan sopivuutta sekä elinkeinopolitiikan toimivuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta. Suuret yritykset ovat yleisesti ottaen tyytyväisempiä kotikuntansa elinkeinopolitiikkaan kuin pienet. Teollisuusyritykset kokevat yritysilmaston muita aloja myönteisemmin. Kunnan hyvä sijainti korvaa osittain huonon elinkeinopolitiikan ja päinvastoin. EK aikoo mitata kuntien yritysilmastoa tästedes vuosittain kehittämällään mittarilla. Lohjan kaupunki sijoittui EK:n tutkimuksessa 50 kunnan otoksessa seitsemänneksi. Uudellamaalla Lohjaa paremmin sijoittuivat Kerava (3.), Tuusula (4.) ja Hyvinkää (5.). Lohjan jälkeen tulivat mm. Vantaa, Kirkkonummi, Espoo, Helsinki, Salo, Järvenpää ja Porvoo. Tutkimus osoittaa, että paikallinen yritysilmasto koetaan sitä paremmaksi, mitä paremmin vastaajat tuntevat oman kuntansa elinkeinopolitiikan. Kunnan oma aktiivisuus yritysten suuntaan vaikuttaa keskeisesti siihen, kuinka hyvä mielikuva kunnan elinkeinopolitiikasta yrittäjien keskuudessa vallitsee. Kun kuntapäättäjät ja yritykset pitävät säännöllisesti yhteyttä, saadaan kaikkia hyödyttäviä päätöksiä. Yrittäjän kaipaamat asiat ovat usein pieniä, mutta yritykselle tärkeitä. Myös Suomen Yrittäjät toteutti aluejärjestöittäin oman Elinkeinopolitiikan mittaristo 2010 kyselynsä viime vuoden keväällä. Uudellamaalla kysely suunnattiin Uudenmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten hallitusten jäsenille. Näin ollen Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen eivät olleet tässä vertailussa mukana. Tärkeimmiksi kysymyksiksi kyselyssä koettiin kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys, yleinen elinkeinopolitiikka, julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka sekä päätösten yritysvaikutusten arviointi. Tässä kyselyssä Lohja sijoittui

4 kolmanneksi yhdessä Keravan ja Nummi-Pusulan kanssa. Parhaimmin onnistui Mäntsälä ja toiseksi pääsi Lapinjärvi. 3. Valittujen linjausten perustelut Sammatti liittyi Lohjaan vuoden 2009 alussa ja Karjalohja tulee liittymään Lohjaan vuoden 2013 alussa. Selvityksiä tehdään ja neuvotteluja käydään mahdollisesta uudesta kaupungista, johon kuuluisivat myös Nummi-Pusula ja/tai Siuntio vuoden 2013 alusta lähtien. Jos näin tapahtuu, niin uuden kaupungin maa-alue ulottuisi Suomenlahdelta Pusulaan Porin valtatielle saakka. Tällöin kaupungin elinkeinopolitiikka jouduttaisiin arvioimaan lähtökohdiltaan uudelleen. Siksi Lohjan uudistettavan elinkeinopoliittisen ohjelman aikajänteeksi valitaan tässä tilanteessa vain lähivuodet 2013. Kaupungin kaikki toimialat tekevät ja toteuttavat elinkeinopoliittisia päätöksiä. Mainittakoon esimerkkinä, että paikalliselle yritystoiminnalle tärkeät kaupungin hankintaratkaisut koskettavat läpeensä kaikkia toimialoja. Parhaimmillaan elinkeinopoliittinen ohjelma on kooste toimialojen tärkeimmistä elinkeinotoimintaan vaikuttavista suunnitelmista ja toimenpideohjelmista. Valtuustossa hyväksytty elinkeinopoliittinen ohjelmaa kuvaa päättäjien vahvaa tahtotilaa siitä, miten Lohja luo edellytykset menestyvälle yritystoiminnalle. Ohjelma sisältää tärkeimmät toimenpiteet, aikataulut, vastuut ja onnistumisen mittarit. Ohjelman hyväksymispäätös merkitsee samalla kaupungin alustavaa taloudellista sitoutumista ohjelman toteuttamiseen. Konkreettisimmin yritystoiminnan menestysedellytyksiin vaikuttavat elinkeinotoimi ja kaupunkisuunnittelu. Perusturva, sivistys- ja kultturitoimi tarjoavat palvelurakenteita ja palveluja, joita Lohjalle sijoittuneiden yritysten omistajat, johtajat ja työntekijät tarvitsevat. Koska elinkeinopoliittiselle ohjelmalle valittu aikajänne on tällä kertaa suhteellisen lyhyt, painottuu ohjelma ensisijaisesti elinkeinopalvelujen ja kaupunkisuunnittelun toimialueisiin. 4. Elinkeinopoliittisen ohjelman uudistaminen Nykyinen, toimenpiteistykseltään vanhentunut elinkeinopoliittinen ohjelma on laadittu vuosille 2006 2013. Ohjelman elinkeinopoliittisen vision mukaan Lohja on Länsi-Uudenmaan elinkeino- ja kulttuurielämän kasvukeskus. Työpaikkatarjonta, luonnonläheinen perheystävällinen asuminen ja korkeatasoinen palvelutarjonta vetävät osaajia turvaamaan yritysten menestymisen edellytykset. Ohjelman visio ja kolme tavoitetta ovat ajankohtaisia ja tavoittelemisen arvoisia tänäkin päivänä: - vetovoimaa ja tunnettuutta kaupunkikuvaan - uusia työpaikkoja ja uusia osaajia sekä - tehokkaammat yrityspalvelut Ohjelman motto on kuvattu seuraavasti: Elinkeinopolitiikkaa toteuttavat osaltaan kaikki Lohjan kaupungin hallintokunnat ja sidosryhmät sillä periaatteella, ettei elinkeinopolitiikka ole kenenkään yksinoikeus, vaan kaikkien velvollisuus. Lohjan kaupunkistrategia käsittää vuodet 2009 2017. Visionsa mukaan Lohja on laadukkaan elämän elinvoimainen järvikaupunki. Strategian painopisteet ovat: - kasvun edellytykset - toiminnan tehokkuus - elämisen laatu - kaupunkirakenne ja - kuntayhteistyö

5 Strategian toteutumista seurataan tulosaluekohtaisesti osavuosikatsauksissa ja toimintakertomuksissa. 5. Painopisteet vuosina - 2013 Kaupunkistrategian painopisteisiin sisältyvät elinkeinopolitiikan painoalueet ovat hieman toisella tavalla ryhmiteltynä kuvattavissa seuraavasti: - kaupungin kasvun edellytykset - yritysten toimintaedellytykset - vetovoimainen kaupunkikuva Kaupungin ja yritysten menestymisen edellytykset ovat monissa kohdin samansuuntaisia. Esimerkiksi kaupunkirakenteen kehittäminen hyödyttää sekä asukkaita, matkailijoita että yrittäjiä. Painopistealueiden menestystekijät on seuraavassa tarkastelussa ryhmitelty em. kolmeen alueeseen ensisijaiseen vaikutukseen perustuen. Ohjelman rakenne on pyritty tekemään mahdollisimman konkreettiseksi ja käytännönläheiseksi. 5.1 Kaupungin kasvun edellytykset Lohjalla toimivat ja Lohjan seudulle sijoittumista harkitsevat yritykset tarvitsevat päätöksentekoaan varten tietoa kaupungin suunnitelmista. Kaupungin kehitysohjelmat kertovat yrityksille omaa kieltään siitä, mitä uusia mahdollisuuksia täällä avautuu ja miten ne ajoittuvat. E18-moottoritien rakentaminen ja valmistuminen sai aikaan merkittävän kasvupyrähdyksen Lohjan seudulla. Nyt kaavaillaan ratayhteyttä Helsingistä Espoon, Veikkolan ja Nummelan kautta Lohjalle ja pidemmällä aikavälillä edelleen Salon kautta Turkuun. Lohja varautuu radan tuloon maanhankinnassaan ja yleiskaavoituksessaan. Suunnitellut ja mahdolliset kuntaliitokset ovat myös omiaan muuttamaan ja monipuolistamaan yritysten toimintaympäristöä sekä vahvistamaan alueen vetovoimaisuutta. Nykyisen Lohjan tärkeimmät yrityksiä ja työpaikkoja vastaanottavat alueet ovat Lempola, Pappilankorpi, keskusta ja Tynninharju. Maankäyttö Maanhankinta yritysten ja asukkaiden tarpeisiin o maapoliittinen ohjelma o kunnallistekniikan toteutuksen ohjelmointi Maapoliittinen ohjelma hyväksytty valtuustossa Maanhankinta 660.000 /vuosi (nykyinen taso) Valmiit yleiskaavat mahdollistavat asemakaavoituksen ja rakentamisen o taajamaosayleiskaava o keskustan osayleiskaava Yleiskaavat hyväksytty valtuustossa.

6 Kasvualueet ja kasvuhankkeet E18-kehityskäytävän hyödyntäminen kauppa- ja työpaikkaalueena o Lempolan työpaikka-alueen laajentaminen moottoritien varteen Muijalan suuntaan kaupan tarpeisiin sekä houkuttelevana yrityspuistona. Näkyvyys moottoritielle. Alueen maankäytöstä sovittu. Alueen käyttöönoton kustannukset riippuvat laajuudesta ja neuvotteluista. Tavoitteena on, ettei kaupungille aiheudu nettokustannuksia. o Karnaisten työpaikka-alueen laajentaminen Alueen maankäyttöratkaisu tehty. Alueen käyttöönoton kustannukset riippuvat laajuudesta ja neuvotteluista. Tavoitteena on, ettei kaupungille aiheudu nettokustannuksia. Kehä V-kehityskäytävän hyödyntäminen kauppa- ja työpaikkaalueena o Tynninharjun työpaikka-alueen laajentaminen Gunnarlaan Gunnarlan maankäytöstä sovittu. Alueen käyttöönoton kustannukset riippuvat laajuudesta ja neuvotteluista. Tavoitteena on, ettei kaupungille aiheudu nettokustannuksia. o Tynninharjun eritasoliittymä rakenteille 2013 jako sovittu tiesuunnitelman yhteydessä. Liittymän rakentamiskustannukset noin 5 000 000 euroa o Hotelli rakenteille Elinkeinoryhmä Sitoutunut hotellioperaattori valittu ja sijainti ratkaistu. Harjuvaihtoehdossa Neidonkeitaan investointi

7 o Pappilankorven laajentaminen -2013 Kunnallistekniikka rakennettu vaiheittain. Kunnallistekniikan kustannukset 450 000 euroa o Lohjanharjun kauppatiestä myös logistiikka-alue Elinkeinoryhmä Logistiikkavyöhyke suunniteltu kauppatien työpaikka-alueille. Pyritään sisällyttämään toimintamenoihin. o Lohjanharjun kauppatien yhteismarkkinointi Elinkeinopalvelut, markkinointiryhmä, yhteistyöyritykset Yhteismarkkinointi aloitettu. Sisältyy nykytason toimintamenoihin. Keskustaan uusi kauppakeskus o uusi kauppakeskus Nahkurintorille tai kauppatorille Elinkeinoryhmä, yhteistyöyritykset Suunnittelu valmis. Yleisten/kaupungin tarpeen mukaisten pysäköintipaikkojen määrä ja niiden kustannukset, ratkaisusta riippuen noin 15 000-30 000 euroa/autopaikka. 5.2 Yritysten toimintaedellytykset Eurooppalaisessa markkinataloudessa julkisen sektorin roolina katsotaan olevan edellytysten luominen yritystoiminnalle. Kuntataloudessa on virinnyt keskustelu siitä, miltä osin kunta tuottaa palvelut itse ja, miltä osin vain vastaa siitä, että palvelut toimivat. Lohjan kaupungin ja yksityisen palvelusektorin tulevaisuuden työnjakoa ei ole käsitelty tässä ohjelmassa, Aihe voisi olla ajankohtainen seuraavassa elinkeinopoliittisessa ohjelmassa. Palvelusetelit voisivat joiltain osin tulla käyttöön jo tällä ohjelmakaudella. Pääosan Länsi-Uuttamaata kattava elinkeinoyhtiö, Novago Yrityskehitys Oy, aloitti toimintansa 1.4.. Tapahtuma on historiallisesti merkittävä. Samaan yhtiöön on yhdistetty yritysten perustamis- ja kehittämispalvelut sekä aluekehityspalvelut. Jatkossa Lohjalla on työnjaollisesti ja organisatorisesti mahdollista selkeästi erottaa toisistaan yritysten liiketoiminnan kehittämispalvelut ja muu yritysten toimintaa edesauttava kunnallinen palvelutoiminta, mm. sijoittumispalvelu. Yrittäjätalon rakentaminen on viivästynyt, mutta näyttää mahdolliselta tämän elinkeinopoliittisen ohjelman vaikutusaikana. Yrittäjätalo kokoaa sekä julkisia että yksityisiä yrityspalveluja ja tarjoaa sijoittumismahdollisuuden myös pääkaupunkiseudulta muuttaville asiantuntijayrityksille. Tuloksiltaan hyväksi havaittu yrityshautomo saa toimivat tilat, kun Novago Yrityskehitys Oy siirtyy Yrittäjätaloon sen valmistuttua. Lohjan kaupunki ei tule olemaan mukana Yrittäjätalon

8 omistuksessa. Kaupungin intressissä on, että yrittäjätalokonseptilla on mahdollisuus laajentua tulevan rautatieaseman ympäristössä. Yritysten sijoittumispalvelut Sujuva sijoittumisprosessi o prosessi kuvattu o työnjako sovittu o päätöksenteko nopeutettu Elinkeinoryhmä, kehittämis- ja elinkeinojaosto Toimenpiteet toteutettu. Sujuva lupa- ja valvontaprosessi o prosessi kuvattu o työnjako sovittu o päätöksenteko nopeutettu, ympäristölautakunta Toimenpiteet toteutettu. Sujuva toimitilapalvelu o ajantasainen toimitilapörssi lohja.fi ja yrittajannavigaattori.fi verkkosivuilla o yhteistyö kiinteistönomistajien ja -välittäjien kanssa Elinkeinopalvelut Kysyntää vastaavien toimitilojen saatavuus Sujuva tonttipalvelu o ajantasainen yritystonttipörssi lohja.fi ja yrittajannavigaattori.fi verkkosivuilla o yhteistyö maanomistajien kanssa, elinkeinopalvelut Kysyntää vastaavien yritystonttien saatavuus

9 Koulutusyhteistyö o neuvottelukuntatyö o viihtyisä opiskelija-asuminen elinkeinopalvelut, Laurea, Luksia, Kanneljärven Opisto, Kisakallio, Novago Yrityskehitys Oy, TE-toimisto, Työtehoseura Jatkuva Osaavan henkilöstön saatavuus Yrityksen sijoittumispaketti eri kielillä o Lohja toimintaympäristönä o asuminen o harrastusmahdollisuudet o kontaktit o jälkimarkkinointi Elinkeinoryhmä, markkinointiryhmä Ajantasainen sijoittumispaketti käytössä. Yritysten perustaminen ja kehittäminen Sujuvat perustamis- ja kehittämispalvelut Lohjalla o uusyrityspalvelut o hautomopalvelut o kehittämispalvelut o kasvuyrityspalvelut o yrittäjän- ja sukupolvenvaihdospalvelut o aluekehittämispalvelut o yhteistyötahoina seudulliset yrityspalvelutoimijat Novago Yrityskehitys Oy Jatkuva Asiakaspalaute ja volyymit Invest in -toiminta Lohjalla o investointi- ja sijoittumispalvelu Itämeren alueella ja muualla Euroopassa o Länsi-Uudenmaan sijoittumispaketti o Yhteistyö Invest in Finlandin kanssa Novago Yrityskehitys Oy Ajantasainen sijoittumispaketti toiminnassa.

10 Yrittäjätalokonseptin toteuttaminen Yrityspalvelut ja yritystilat samasta paikasta o yrittäjätalohanke Nummentiellä Elinkeinopalvelut, Lohjan Yrittäjät, YIT Yrittäjätalo valmis (1. vaihe) Vuokrakustannukset. Päätös elinkeino- ja hautomotoimintojen sijoittamisesta Yrittäjätaloon tehty. o yrittäjätalokonseptin 2. vaiheen suunnittelu Elinkeinoryhmä 2013 Laajennus suunniteltu. Pyritään sisällyttämään toimintamenoihin. 5.3 Vetovoimainen kaupunkikuva ja aktiivinen markkinointi Lohjan haaste on huono tunnettuus kaupunkirajojen ulkopuolella. Kun Lohjaa ei tunneta, niin myös mielikuva Lohjasta on vaisu ja harmaa eikä vastaa kaupungin vahvuuksia. Lohjan kasvu ei ole ollut asetetun tavoitteen mukainen. Haaste on osittain viestinnällinen. Lohja kilpailee lähinnä naapurikuntiensa ja ns. kehyskuntien kanssa. Lohjan tunnettuuden parantaminen sekä myönteisen ja vetovoimaisen mielikuvan rakentaminen lisäävät Lohjan mahdollisuuksia kilpailla uusista asukkaista, työpaikoista, yrityksistä ja matkailijoista ts. verotuloista. Tehokkaan markkinoinnin edellytyksenä ovat toimivat ja houkuttelevat verkkosivut. Verkkosivujen toteutuksen jälkeen on mahdollista kustannustehokkaasti aloittaa asukas-, yritys- ja matkailumarkkinointi. Markkinointiviestinnän strategia ja puitesuunnitelma on tehty. Tehokkaan markkinoinnin edellytyksenä on myös toimialojen markkinointia koordinoivan ja markkinointia tekevän markkinoinnin ammattilaisen rekrytointi kaupungin organisaatioon. Markkinointi Houkuttelevat ja toimivat verkkosivut o pohja kaikelle muulle markkinoinnille ja myynnille o koko kaupunki markkinoi: - poikkihallinnollisuus toimialojen markkinoinnissa - yhteistyö kaupallisten toimijoiden kanssa Kaupungin viestintäryhmä Uusi verkkosivusto käytössä. Sisältyy nykytason toimintamenoihin.

11 Asukasmarkkinointi o kohderyhmänä pääkaupunkiseudun lapsiperheet o kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut kiinteäksi osaksi asukasmarkkinointia o yhteistyö kiinteistönvälittäjien ja aluerakentajien kanssa Viestintäryhmä Asukasmarkkinointikampanja toteutettu. Sisältyy nykytason toimintamenoihin. Lohjalla on kuntamarkkinoinnin ammattilainen o vetää markkinointiryhmää o konsultoi ja koordinoi toimialojen markkinointityötä o osallistuu markkinointiin Kaupunginhallitus ja -valtuusto 2013 Kuntamarkkinoinnin ammattilainen rekrytoitu. Välittömät palkka- ja oheiskustannukset 75 000 euroa/vuosi. Yritysmarkkinointi o kohderyhmänä pääkaupunkiseudun yritykset erityisesti Espoon Otaniemi-Leppävaaran alueella o täsmäkohderyhmät o kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut kiinteäksi osaksi yritysmarkkinointia o yhteistyö sidosryhmien mm. yrittäjäjärjestöjen kanssa Elinkeinopalvelut, markkinointiryhmä Yritysmarkkinointikampanja toteutettu. Sisältyy nykytason toimintamenoihin. Matkailumarkkinointi o kohderyhmänä lähilomailijat pääkaupunkiseudulla sekä Turun ja Tampereen talousalueilla o yhteistyö alueen matkailuyritysten ja ympäristön matkanjärjestäjien kanssa o yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa Matkailupalvelut, markkinointiryhmä 2013 Matkailumarkkinointikampanja toteutettu. Sisältyy nykytason toimintamenoihin.

12 6. Suomen Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien toimenpidesuositukset Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuntaliitto ovat päättäneet tiivistää yhteistyötään yrittäjyyden edistämisessä. Järjestöjen kannanoton mukaan yrittäjyys on talouden perusta ja hyvinvoinnin lähde. Asiakaslähtöinen ja tehokas julkinen sektori tukee yrittäjyyttä sekä parantaa kansantalouden kilpailukykyä. Siksi kunnat ovat yrityksille luontainen paikallinen yhteistyökumppani. Kuntaseminaarissa Tallinnassa 19.5. julkaistussa kannanotossa rohkaistaan hyödyntämään uudistettua Euroopan Yrittäjyysohjelmaa, niin sanottua Small Business Actia paikallisessa vuoropuhelussa. Yhteinen kannanotto vastaa järjestöjen mielestä Euroopan Yrittäjyysohjelmassa esitettyyn haasteeseen, jonka mukaan EU-jäsenvaltioissa, alueilla ja paikallisella tasolla tarvitaan tehokkaampia toimia yrittäjyyden edistämiseksi. Kannanoton mukaan Euroopan Yrittäjyysohjelmaa suositellaan kunnallisen elinkeinopolitiikan virikkeeksi. Kannanotossa esitetään, että kunnat noudattavat sekä päätöksenteon valmistelussa että päätöksenteossa seuraavia Yrittäjyysohjelman keskeisiä periaatteita: 1. Noudatetaan Pienet ensin -periaatetta hallinnollisissa menettelyissä ja kaikessa sellaisten päätösten valmistelussa, jotka vaikuttavat pk-yrityksiin. 2. Helpotetaan pk-yritysten osallistumista julkisten hankintojen markkinoille. 3. Kannustetaan pk-yrityksiä käyttämään asiantuntijapalveluita, jotka edesauttavat kasvua, innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä. 4. Tuetaan pk-yrityksiä vähähiilisiin ja resurssitehokkaisiin tuotantomuotoihin siirryttäessä. 5. Edistetään pk-yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdosten sujumista. Lohja pyrkii elinkeinopolitiikassaan kaikilla toimialoilla noudattamaan em. suosituksia.