Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Samankaltaiset tiedostot
Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Päijät-Hämeen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Vantaa. Kuntaraportti

Helsinki. Kuntaraportti

Kuopio. Kuntaraportti

Savonlinna. Kuntaraportti

Tohmajärvi. Kuntaraportti

Alajärvi. Kuntaraportti

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Satakunnan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Karjalan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kainuun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Hämeen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pohjois-Karjalan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kiuruvesi. Kuntaraportti

Forssa. Kuntaraportti

Karstula. Kuntaraportti

Nurmes. Kuntaraportti

Lapin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Rovaniemi. Kuntaraportti

Salla. Kuntaraportti

Virrat. Kuntaraportti

Tampere. Kuntaraportti

Kauhajoki. Kuntaraportti

Ilmajoki. Kuntaraportti

Urjala. Kuntaraportti

Ruovesi. Kuntaraportti

Pirkanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Vihti. Kuntaraportti

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kannus. Kuntaraportti

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät

Kotka. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti

Pietarsaari. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti

Ylivieska. Kuntaraportti

Toholampi. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti

Aluejärjestöraportti Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Outokumpu. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti

Huittinen. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti

Kaarina. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Turku. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti

Koski Tl. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Sipoo. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti

Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Pyhtää. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti

Aluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Kauniainen. Kuntaraportti

Rautalampi. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti

Siilinjärvi. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti

Ruokolahti. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti

Tervo. Kuntaraportti

Leppävirta. Kuntaraportti

Sonkajärvi. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti

Luumäki. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti

Transkriptio:

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Aluejärjestöraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.-20.3.2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tulosten raportointi: Tässä raportissa esitetään aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 2016. Alueen tulokseen on laskettu kaikki alueen yrittäjiltä saadut vastaukset. Raportissa esitetyssä kuntavertailussa on kaikkien niiden kuntien tulos, jossa vastauksia on ollut 10 tai enemmän. Kuntaraportit toimitetaan kaikkiin niihin kuntiin, joissa vastauksia on ollut 5 tai enemmän. 2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/4 Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: koko maa, N=6347 alue, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät, N=215 Alla olevassa taulukossa on esitetty tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali vuoden 2016 frekvenssituloksen (%-arvot) osalta. Taulukossa on myös vastaavat virhemarginaalit keskiarvotuloksille (asteikolle 4-10). Vastaajia (N) Lähetysmäärä (lkm) Vastaus-% Virhemarginaali %-luvulle Virhemarginaali keskiarvolle Keski-Pohjanmaa 215 2 519 8,5 % + %-yksikköä 6 347 81 358 7,8 % + 1,2 %-yksikköä + 0,41 asteikkoarvoa + 0,08 asteikkoarvoa 3

Tutkimuksen taustat ja toteutus 3/4 n, alueen sekä alueen kuntien vastaajamäärät 2016 ja 2014 ovat seuraavat: Vastaajia 2016 (N) Vastaajia 2014 (N) Vastaajia 2016 (N) Vastaajia 2014 (N) 6 347 4 356 Keski-Pohjanmaa 215 102 Kokkola 55 21 Kalajoki 26 13 Nivala 19 8 Kaustinen 17 11 Pietarsaari 16 4 Ylivieska 16 8 Haapajärvi 11 3 Kannus 8 8 Reisjärvi 8 2 Veteli 8 2 6 347 4 356 Keski-Pohjanmaa 215 102 Toholampi 5 3 Halsua 4 5 Kruunupyy 4 0 Pedersören kunta 4 1 Sievi 4 6 Perho 3 2 Alavieska 2 1 Lestijärvi 2 2 Luoto 2 1 Uusikaarlepyy 1 1 4

Tutkimuksen taustat ja toteutus 4/4 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 5

Raportin lukuohje Aluejärjestön tulos on esitetty %-arvoina Aluejärjestön keskiarvotulos 2016 n keskiarvotulos 2016 6

Kokonaisarvosana

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Keski-Pohjanmaa, N=215) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Aluejärjestö Aluejärjestö 7 14 20 28 23 9 4 5 6 7 8 9 10 8

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Keski-Pohjanmaa, N=215) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö Kalajoki (N=26) Nivala (N=19) Ylivieska (N=16) Haapajärvi (N=11) 7,5 7,5 7,2 7,0 2016 2014 Kokkola (N=55) Kaustinen (N=17) Pietarsaari (N=16) 5,7 6,4 6,3 9

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta Alueet Keskiarvot 4-10 Savo (N=356) Pohjois-Karjala (N=239) Keski-Suomi (N=339) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Satakunta (N=313) Keski-Pohjanmaa (N=215) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Karjala (N=158) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Häme (N=227) 7,1 6,8 6,9 7,0 6,9 6,8 6,8 7,0 6,8 6,8 6,8 Kainuu (N=135) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pirkanmaa (N=642) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Etelä-Savo (N=277) Lappi (N=279) Päijät-Häme (N=251) Uusimaa (N=579) Helsinki (N=370) Kymi (N=178) 6,8 6,4 6,3 6,4 6,3 6,2 2016 2014 10

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, joiden tulos parantunut Keskiarvot 4-10 Erotus v. 2016-2014 Sipoo (Uusimaa), N=22 Puumala (Etelä-Savo), N=13 Nivala (Keski-Pohjanmaa), N=19 Leppävirta (Savo), N=25 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Salla (Lappi), N=10 Siikalatva (Pohjois-Pohjanmaa), N=11 Laukaa (Keski-Suomi), N=19 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Hamina (Kymi), N=20 5,4 5,9 6,2 5,9 6,4 6,8 6,3 6,4 6,2 7,3 7,5 7,5 7,4 7,5 7,1 7,2 7,5 8,2 1,4 1,3 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,7 0,7 2016 2014 11

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 20-kunnat, asukasluku yli 50 000 Keskiarvot 4-10 Seinäjoki (Etelä-Pohjanmaa), N=82 Kuopio (Savo), N=105 Vaasa (Rannikko-Pohjanmaa), N=61 Jyväskylä (Keski-Suomi), N=121 Espoo (Pääkaupunkiseutu), N=179 Vantaa (Pääkaupunkiseutu), N=143 Mikkeli (Etelä-Savo), N=88 Lappeenranta (Etelä-Karjala), N=62 Joensuu (Pohjois-Karjala), N=68 Hämeenlinna (Häme), N=83 7,1 6,8 6,8 6,4 6,8 6,8 6,3 Oulu (Pohjois-Pohjanmaa), N=116 Turku (Varsinais-Suomi), N=137 Salo (Varsinais-Suomi), N=71 Tampere (Pirkanmaa), N=186 Lahti (Päijät-Häme), N=99 Helsinki (Helsinki), N=370 Rovaniemi (Lappi), N=59 Pori (Satakunta), N=88 Kouvola (Kymi), N=90 Kotka (Kymi), N=43 6,4 6,4 6,4 6,2 6,4 6,2 6,4 6,3 6,4 6,3 6,3 6,3 6,2 5,9 6,0 6,2 2016 2014 12

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, asukasluku 10 50 000 Keskiarvot 4-10 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Kaarina (Varsinais-Suomi), N=42 Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa), N=30 Alavus (Etelä-Pohjanmaa), N=36 Lempäälä (Pirkanmaa), N=38 Pirkkala (Pirkanmaa), N=23 Kerava (Uusimaa), N=27 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Siilinjärvi (Savo), N=27 Ylöjärvi (Pirkanmaa), N=54 7,0 7,1 6,9 8,2 7,5 8,0 7,9 8,0 8,1 7,7 7,7 7,6 7,6 7,6 7,5 7,5 7,5 7,6 7,5 2016 2014 13

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, asukasluku alle 10 000 Keskiarvot 4-10 Keitele (Savo), N=16 Muurame (Keski-Suomi), N=24 Ilomantsi (Pohjois-Karjala), N=16 Merikarvia (Satakunta), N=18 Karstula (Keski-Suomi), N=13 Pielavesi (Savo), N=12 Rautalampi (Savo), N=15 Ruokolahti (Etelä-Karjala), N=15 Pyhtää (Kymi), N=16 Paltamo (Kainuu), N=10 8,6 8,7 8,5 8,6 8,3 8,0 8,2 8,1 8,1 8,1 7,8 7,7 7,6 8,0 7,6 7,5 7,6 2016 2014 14

Kokonaisarvosanat osa-alueittain

Mittariston koonti osa-alueittain (Keski-Pohjanmaa, N=215) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Elinkeinopolitiikka ja resurssit 10 13 22 28 19 71 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 10 16 25 24 19 51 Kunnan viestintä ja tiedottaminen 9 14 21 27 23 41 Koulutus ja osaaminen 5 8 22 30 29 6 6,9 6,8 Kunnan hankintapolitiikka 9 18 23 30 16 4 6,4 6,3 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 6 13 25 26 20 7 2 Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 6 12 24 31 22 6 4 5 6 7 8 9 10 Aluejärjestö 16

Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Keski-Pohjanmaa, N=215) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö Kalajoki (N=26) Nivala (N=19) Ylivieska (N=16) Haapajärvi (N=11) 7,5 6,9 7,2 6,9 7,6 2016 2014 Kaustinen (N=17) Kokkola (N=55) Pietarsaari (N=16) 5,8 6,3 17

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (Keski-Pohjanmaa, N=215) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö 6,3 Kalajoki (N=26) Nivala (N=19) Ylivieska (N=16) Kaustinen (N=17) Kokkola (N=55) Haapajärvi (N=11) 5,8 7,3 7,0 6,8 7,4 6,4 6,3 6,3 6,2 6,2 2016 2014 Pietarsaari (N=16) 5,2 18

Kunnan viestintä ja tiedottaminen (Keski-Pohjanmaa, N=215) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö Kalajoki (N=26) Nivala (N=19) Ylivieska (N=16) Haapajärvi (N=11) 6,0 7,7 7,2 7,2 7,0 7,4 2016 2014 Kokkola (N=55) Kaustinen (N=17) Pietarsaari (N=16) 5,4 6,4 6,1 7,0 19

Koulutus ja osaaminen (Keski-Pohjanmaa, N=215) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö 6,8 6,9 6,9 7,0 Kalajoki (N=26) Nivala (N=19) Haapajärvi (N=11) Ylivieska (N=16) Kokkola (N=55) Pietarsaari (N=16) Kaustinen (N=17) 7,4 7,1 7,3 6,9 7,1 6,9 7,5 6,8 7,2 6,9 2016 2014 20

Kunnan hankintapolitiikka (Keski-Pohjanmaa, N=215) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö 6,3 6,3 6,4 6,4 Nivala (N=19) Kalajoki (N=26) Kokkola (N=55) Ylivieska (N=16) Haapajärvi (N=11) 6,9 6,4 6,3 6,3 6,4 6,9 6,3 2016 2014 Kaustinen (N=17) Pietarsaari (N=16) 5,8 6,2 21

Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Keski-Pohjanmaa, N=215) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö 6,8 Kalajoki (N=26) Nivala (N=19) Ylivieska (N=16) Haapajärvi (N=11) 7,0 7,1 7,0 6,8 7,5 7,7 2016 2014 Kaustinen (N=17) Kokkola (N=55) Pietarsaari (N=16) 5,4 6,4 6,4 6,8 6,9 22

Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Keski-Pohjanmaa, N=215) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö 6,8 Nivala (N=19) Kalajoki (N=26) Kaustinen (N=17) Kokkola (N=55) Haapajärvi (N=11) 7,3 6,8 7,1 6,8 7,0 2016 2014 Ylivieska (N=16) Pietarsaari (N=16) 5,8 6,4 7,1 23

1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit

Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Keski-Pohjanmaa, N=215) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 11 21 33 27 8 0,0 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 13 22 37 26 2-0,2-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 11 20 43 22 4-0,1-0,1 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 16 24 38 17 5-0,3-0,3-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö 25

2 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (Keski-Pohjanmaa, N=215) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 18 24 29 25 3-0,3-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 25 22 36 14 3-0,5-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 18 27 25 24 5-0,3-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 17 25 33 22 2-0,3-0,4-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö 27

3 Viestintä ja tiedottaminen

Viestintä ja tiedottaminen (Keski-Pohjanmaa, N=215) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 12 19 41 24 4-0,1-0,2 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 14 15 31 32 9 0,1 0,1-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö 29

4 Koulutus ja osaaminen

Koulutus ja osaaminen (Keski-Pohjanmaa, N=215) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 4 11 41 37 8 0,4 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 6 9 38 36 10 0,4 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 8 8 40 36 8 0,1 0,3 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 11 20 46 20 2-0,2-0,3-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö 31

5 Hankintapolitiikka

Hankintapolitiikka (Keski-Pohjanmaa, N=215) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita 15 18 49 15 3-0,3-0,4 Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta 11 14 50 19 6-0,1-0,1 Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla 18 22 42 17 0-0,4-0,5 Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esimerkiksi jakamalla hankinnat pk-yrityksille sopiviin 22 20 43 13 2-0,5-0,6 Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) 20 21 34 20 5-0,3-0,4 Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 18 20 44 15 3-0,4-0,4-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö 33

6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri

Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Keski-Pohjanmaa, N=215) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 11 26 41 18 4-0,2-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 10 22 40 21 7-0,1-0,1 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 19 21 28 25 7-0,2-0,2 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 12 17 36 27 8 0,0 0,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 13 21 40 19 7-0,1-0,2-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö 35

7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta

Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Keski-Pohjanmaa, N=215) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 9 14 43 29 5-0,1 0,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 10 15 48 23 3-0,1-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 12 14 50 20 3-0,1-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 13 16 47 21 3-0,1-0,3-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö 37

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Keski-Pohjanmaa, N=215) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 69 73 Kunnan hankintapolitiikka Elinkeinopolitiikka ja resurssit 43 46 40 41 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Koulutus ja osaaminen 23 27 34 34 Aluejärjestö Kunnan viestintä ja tiedottaminen Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 25 30 23 25 39

Tausta-aineistoa

Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 63 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 41

Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa. 47 35 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 134 alle 5 000 77 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.2016 42

Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa

Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 608 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 234 Yhteensä 282 958 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 44

Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 346 382 Pienyritykset (10 49 hlöä) 301 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 247 058 Suuryritykset (250 hlöä) 481 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 45

Yritysten liikevaihto 16,4% 43,4% 17,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 167 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 46