Kursussa poltetaan maata

Sallan tiedotuslehti 2 / 2015 www.salla.fi/kotosallalehti Kesätöissä Sallan kunnalle Karhunkierros 60 vuotta Kursussa poltetaan maata Isäntä Matin museo 10 vuotta Kukkahoroskooppi kesäksi sivu 3 sivut 6 7 sivu 8 sivu 13 sivu 15

2 www.salla.fi PÄÄKIRJOITUS Yksi tämän päivän huolen ja keskustelun aiheista on muisti ja muistaminen. Vanhemmiten muisti heikkenee luonnollisesti, mutta myös sairaudet kuten dementia ja Alzheimer vaikuttavat siihen. Kun ihmiset elävät yhä vanhemmiksi niin kohtaamme useammin ihmisiä, jotka elävät menneessä tai eivät muista edes eilisestä kovinkaan paljon. Oma tuleva huolestuttaa, mihin tässä vielä muistinsa kanssa joutuu tai pääsee. Teoreettisesti muisti määritellään seuraavasti: Muisti on tapahtumasarja, jossa paalutetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti toimii, uusi tieto tallentuu aivoihimme ja on palautettavissa myöhemmin käyttöömme. Muistaminen edellyttää mieleen painamista, mielessä säilymistä ja mieleen palauttamista. Asioiden mieleen painaminen ja palauttaminen edellyttävät muistettavien asioiden aktiivista käsittelemistä. Arjen todellisuudessa muisti ei olekaan niin järjestelmällinen kuin teoreettisesti määriteltynä, vaan tuntuu poukkoilevan sinne ja tänne. Joku tuoksu tuo mieleen muiston, joka käynnistää ainutlaatuisen ja arvokkaan muistamisprosessin, jota ei ehkä olisi koskaan tapahtunut ilman sitä tuoksua siinä hetkessä, siinä paikassa missä sen ehkä sattumalta kokee. Huolestuin hiukan omasta muististani siivotessa kirjahyllyjä, kun aloin silmäillä jonkin kirjan ensimmäistä lukua ja totesin, että näinhän tämä tarina menikin. Muistini aktivoitui muutamasta lauseesta ja palautti mieleen kirjan sisältöä, vaikka en niin aktiivisesti ollut sitä mieleeni painanut. Ja jos minulta olisi kysytty vain kirjan nimen perusteella sisältöä niin en olisi muistanut. Olen lukenut elämässäni tuhansia kirjoja ja jos ne kaikki ovat pääkopassa tallessa niin toivon totisesti, että ne pysyvät jossakin järjestyksessä. Näen jo itseni tulevassa elämässä lausumassa sujuvasti kohtia Mankellin Tanssiopettaja-romaanista, ruoanvalmistuksen kemiasta, oppilaan itsearvioinnista ja hallintomenettelystä. Nöyrä toive kuitenkin on, että en laulaisi välillä kaikkia nuoruudessa purkkapakettien korteista oppimiani valsseja ja tangoja. Salla-päivien teemana on tänä vuonna Suuri Ruotsiin muutto 1960- ja 1970-luvulla. Olin silloin pieni tyttö ja yritin muistella niitä tapahtumia. Pelkällä yrittämisellä palauttaa muistiin ei kovin kummoisia irronnut, mutta annas kun hieman ärsykkeitä laitoin tuonne pääkoppaan muhimaan, niin johan alkoi irrota muistikuvia. Nuo ärsykkeet minulla olivat musiikkia, mutta sinulla lukijani muistin voi aktivoida tuoksut, vanhat vaatteet tai lehdet, valokuvat, ruokalajien maut ja monet muut. Suosittelen lämpimästi Sota- ja jälleenrakennusajan ja Isäntä Matin museossa käymistä. Voit tehdä matkan itseesi ja pohtia muistojen vaikutusta siihen miten sinusta tuli sinä. Eheyttävä kokemus. Sallassa muutama vuosi sitten Hyvinvointipäivillä kouluttajana ollut Reidar Wasenius puhui aivobicistä. Hänen mukaansa ihmisen muisti tallentaa vain tiedon, jonka ymmärrämme. Käsittämättömät asiat jäävät auttamattomasti muistin ulkopuolelle hyödyttöminä. Muistamme paremmin myös sen, mikä poikkeaa totutusta tai aiheuttaa vahvoja aistimuksia ja tunteita. Wasenius on sitä mieltä, että uudet kokemukset avartavat mieltä. Nämä kokemukset poikkeavat totutusta, ja jäävät näin ollen helposti mieleen. Olisi tärkeää sisällyttää jokaiseen päivään pieni tutkimusmatka. Aihepiirillä ei ole niinkään väliä, kunhan se kiinnostaa itseä. Lähdeppä kanssani tutkimusmuistimatkalle, jonka voit aktivoida vaikka netin YouTuben musiikkilistoilla. Tässä muutamia ärsykkeitä 1960- ja 1970-luvun musiikista, joka voi aktivoida muistisi ja viedä sinut hetkessä menneisiin pakkaspäiviin tai kesän helteisin. Minulla ne tuovat muistoja kesistä tätini luona 1970-luvulla. Silloin kymmenkesäisinä serkkuni kanssa lauloimme vuorotellen purkkapaketeissa olevista korteista alla olevia lauluja. Se oli semmonen esihistoriallinen karaoke ja muistissa tuntuvat olevan kun sanat palautuvat mieleen jo ensi tahdit kuullessa. Laulujen sanat avautuivat vasta myöhemmin elämän matkalla. Muista vieläkin kuinka tuo Jukka Virtasen Hanna ja Niilo-kappale jäi helposti korvamadoksi. Esko Rahkosen vuonna 1974 levyttämä Kotiseutu Pohjolassa lienee yksi tunnetuin Ruotsiin muuttoa ja kotimaan kaihoa kuvaama kappale. Aikamiesten Iltatuulen viesti soi radion rinnakkaisohjelmassa 1960-70-luvun vaihteessa niin usein, että osa kansasta jo ärsyyntyi, mutta on se niin toiveikas ja kaunis vieläkin. Kari Suomalainen piirsi pilapiirroksen joskus 1970-luvulla, jossa naisihminen totesi, että hänen kaksi suosikkikappalettaan on Iltatuulen viesti ja toisena suosikkina on se sama uudestaan. Tämä on Suomen virallinen lista vuonna 1970 joltakin kuukaudelta. Kai Hyttinen: Tuulen tie Jouko ja Kosti: Illasta aamuun Cumulus: Länsituuli Los Incas: El condor pasa Roger Whittaker: Mexican Whistler Simon and Garfunkel: Cecilia Danny: Räystäät jos tippuu Katri Helena: Niin kaikki on kuin ennenkin Markus: Jos vielä oot vapaa The Kinks: Lola Creedence Clearwater Revival: Up Around the Bend Mungo Jerry: In the Summertime Markku Aro: Hyvännäköinen Seija Simola: Näkemiin Tom Jones: I (Who Have Nothing) Kirka: Ilon laulu Jari Lappalainen: Kaiken kauniin rinnalla Markku Suominen: Sade Pertti Metsärinne: Hirvenmetsästys Simo Salminen: Suurena miehenä Marja Myllykangas Jukka Virtanen: Hanna ja Niilo Tampereen Popteatteri: Aquarius Shocking Blue: Venus Frijid Pink: House of the Rising Sun Black Sabbath: Paranoid Kirka ja Sammy: Mrs. Robinson Fredi: Ota ja omista Katri Helena: Ei kauniimpaa Sylvie Vartan: La Maritza Tapani Kansa: Jos alkaa saan uudelleen Danny: Täytyy jotain yrittää Anita Hegerland: Mitt sommarlov Inger Nilsson: Här kommer Pippi Långstrump Mari Laurila: Peppi Pitkätossu Frederik: Nyt tai ei koskaan Irwin Goodman: St. Pauli ja Reeperbahn Dave Edmunds: I Hear You Knocking Creedence Clearwater Revival: Travelin Band Simon and Garfunkel: Bridge Over Troubled Water Markus: Vain kotka lentää aurinkoon Sallan Sallan tiedotuslehti tiedotuslehti 2 / 12015 / 2015 Päätoimittaja: Marja Myllykangas email: marja.myllykangas@salla.fi Juttuideat ja palautteet: marja.myllykangas@salla.fi Lehden tekijät: Kannen kuva: Kotosalla-logo: Taitto: Paino: & Kotosallan välissä saat Sallan kunnan puhelinluettelon Sallan kunnan puhelinkeskus lopettaa toimintansa elokuussa. Ajantasaiset tiedot viranhaltijoista ja puhelinnumeroista löytyvät myös kunnan verkkosivuilta www.salla.fi. Kunnan puhelinkeskuksen toiminta päättyy maanantaina 3.8.2015, jonka jälkeen puheluita ei enää välitetä keskuksen kautta. Kunnanviraston neuvonta kuitenkin jatkaa edelleen, ja suunnitelmissa onkin Tiia Heikkilä, Sanna Ikäläinen, Elina Jokela, Katja Palmqvist, Nina Sipola, Maria Tennilä Inkeri Ponsimaa Kauko Kellokumpu Viestinet, Maire Mattila Suomalainen Lehtipaino Oy Lehti ilmestyy kolme-neljä kertaa vuodessa. kehittää yhteispalvelupiste, josta saisi myös valtionhallinnon palveluita. Neuvonnasta vastaa toimistosihteeri Raija Virkkula. Puheluiden määrä keskukseen on viime vuosina vähentynyt, sillä moni kuntalainen käyttää suoria numeroita, eikä soita enää keskuksen kautta. Myös sähköinen asiointi ja yhteydenotot sähköpostitse ovat lisääntyneet. Useat Lapin kunnat ovatkin luopuneet puhelinkeskuksistaan. www.salla.fi/kotosallalehti

www.salla.fi 3 Kesätyö on tärkeä juttu! Salla-viikolla ohjelmaa laidasta laitaan Salla-viikko polkaistaan käyntiin vuoden teeman mukaisesti Ruotsiin muuttoa käsittelevällä näytelmällä Ruottiinko juuri piti lähtiä. Käsikirjoitus on Maria Tennilän ja toteutus Sallansuutryhmän. Näytelmä käsittelee muuttovuosien murrosta yhden perheen näkökulmasta ja sitä, oliko elämä makeampaa rajan toisella puolella. -Totta se meki siellä pärijätään, jos kerta naapurin Eilo ja Anneliki pärijäävät. Ensi-ilta on sunnuntaina 12.7. klo 18 koulukeskuksen salissa ja kympin piletillä pääset mukaan Ruottin matkalle. Suuri Ruotsiin muutto näyttely avataan maanantaina klo 10, ja se kertoo muuttajien tunnoista ja tunnelmista esinein ja tekstein ja on varmasti katsomisen arvoinen. Keskiviikkona kokoonnutaan Lapajärvelle Isäntä Matin museolle ruotsinsuomalaisten tapaamiseen 70-luvun ruoan ja musiikin merkeissä klo 18. Tulehan ja tuo kaverisikin mukaan kauniiseen ympäristöön ja kesäiseen iltaan. Tähän tapaamiseen kulttuuritoimi järjestää kuljetuksen ja Leinosen Seppo valmistaa metsästäjän leipää ja torttuja kahvin kera. Tämän vuoksi pyydämme ilmoittautumisia 10.7. mennessä numeroon 0400-256711 tai Maria Tennilälle sähköpostiin maria.tennila@salla.fi Torstaina keräännytään museon ulkonäyttämölle kuuntelemaan musiikkia, jota meidän iloksemme soittelee Duo Sata. Toivotaan aurinkoista iltaa, niin saamme olla ulkona ja nauttia kesäillasta kaikkine kavereineen. Perjantaina pääset teatteriin koulukeskukseen, jossa Sallansuiden esitys, Ruottiinko juuri piti lähtiä, alkaa klo 18. Viikko huipentuu sunnuntaina suureen Salla-päivään, joka pitää sisällään ohjelmaa kaikenikäisille ja tietysti torimyyjien runsaat myyntipöydät odottavat sinua alueella. Katoppa ittelles mieleisin tapahtuma ja tuleppa mukahan. Tapaamisiin! MARIA TENNILÄ Kesätöitä haki kevään aikana kaikkiaan 105 sallalaista nuorta, joista kaikki ehdot täyttävät hakijat saivat paikan. Hakijoita oli hieman vähemmän kuin viime vuonna. -Työsuhteet vaihtelevat 1 8 viikkoon, kertoo Sallan työllisyyskoordinaattori Aini Iivari. Osa nuorista työllistyy yksityisiin yrityksiin, osa kunnan töihin ja osa yhdistyksiin. Työsuhteen kestoon ja työtehtäviin vaikuttavat muun muassa ikä, työkokemus ja opiskeltava ala. Hanna Saksman sosiaali- ja terveyspalvelut Hopeaharju Ylioppilaaksi Sallan lukiosta nyt keväällä kirjoittanut Hanna Saksman työskentelee kesän aikana Hopeaharjussa ja suunnittelee geronomin opintoja. Ala on ollut mielessä jo pitkään. -Olen hakenut Seinäjoelle ammattikorkeakouluun, ja tulosten pitäisi tulla heinäkuun alkupuolella, Saksman kertoo. Opiskelu vanhustyön asiantuntijaksi kestäisi harjoittelujaksoineen 3,5 vuotta. Kesätyöhön kunnan vanhainkodissa kuuluu ulkoilua asukkaiden kanssa, vaatettamista ja ruokailussa avustamista. Asukkaita on yhdellä osastolla kolmisenkymmentä. -Uskon, että tämä on oikea ala minulle. Viime ja edellisen kesän Saksman työskenteli Sallan seurakunnalle tehden puutarhatöitä hautausmaalla. Kuluvan kesän suunnitelmissa on reissu sukulaisten luo Keski- Suomeen, mutta muuten kesä kuluu Sallassa. Tiia Heikkilä Hanna Saksman Herman Oksavaara Tiia Heikkilä sivistystoimen palvelut Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo Jyväskylässä Music and media management -opintokokonaisuutta opiskeleva Tiia Heikkilä järjestelee hyllyjä Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolla. Työ on mukavaa vaihtelua opiskelurutiineihin. -Olen tässä oppinut paljon Sallan historiasta, hän nauraa ja ja lisää, että viihtyy hyvin museolla. Kahvilan pyörittämisen lisäksi hän on muun muassa suunnitellut ja toteuttanut mainospostereita, sillä kaikenlainen media-alan työ on kiinnostanut yläkoulusta asti. Syksyllä Heikkilällä alkaa viimeinen rutistus, sillä valmista pitäisi olla jouluna. Elokuussa menen harjoittelupaikkaan ja teen opinnäytetyöni valmiiksi. Ennen sitä kesäsuunnitelmissa on pistäytyä muutamilla festareilla Etelä-Suomessa. Herman Oksavaara tekniset palvelut Peruskoulun päättänyt Herman Oksavaara nyppii Sallan sotaja jälleenrakennusajan museon kukkapenkistä rikkaruohoja. Meneillään on ensimmäinen kesätyöpäivä kunnalla, ja sateen uhka leijuu ilmassa. Vaihteleva sää ei kuitenkaan pelota, sillä Oksavaara on tottunut ulkotöihin. -Viime kesänä olin Sallan yhteismetsälle töissä, hän kertoo. Opiskelupaikkakin on jo tiedossa, sillä ammattikoulu Rovaniemellä alkaa elokuussa. -Hain autonasentajaksi ja pääsin opiskelemaan, hän ilmoittaa ja lisää, että koulutus on kolmivuotinen. Muutto Sallasta Rovaniemelle on edessä siis loppukesästä, mutta Oksavaara tietää, että asuntolassa on tuttuja. Ennen koulun alkamista Oksavaara matkustaa perheensä kanssa Jyväskylään mökille ja vietää aikaa kavereiden kanssa Sallassa.

4 www.salla.fi Sallan kunta onnittelee! Sallan ylioppilaat 2015. Ensimmäinen rivi: Sini Virkkula, Hannele Virkkula, Elli Lassila, Roosa Mattila ja Hanna Saksman. Toinen rivi: Pavel Melnikov, Marjaana Luusua, Riina Kantola, Eveliina Oinas, Niko Aska, Tuomas Harju ja Evgenii Kapustin. Kolmas rivi: Vladislav Iaroshenko, Konsta Kellokumpu, Atte Hautajärvi, Niklas Hautaniemi, Dmitrii Iasnov, Anton Denim ja Vladimir Kurazhev. Kotihoito tekee kuntoutussuunnitelmat syksyn aikana Kotihoidon piirissä on Sallassa noin sata, joista suurin osa on kotona asuvia ikäihmisia tai vammaisia, mutta kotihoidon piiriin pääsee myös, jos rutiinit eivät suju esimerkiksi merkittävän leikkauksen tai operaation jälkeen. Kotipalvelua voi lain mukaan saada myös esimerkiksi lasten hoitoon ja kasvatukseen. -Uuden lain myötä laadimme myös kuntoutussuunnitelmat kotona asuville, kertoo hoitotyön ohjaaja Riitta Iivari-Rantanen Sallan kunnasta. -Voimavaroja tuetaan, jotta ihminen pärjäisi kotona pidempään. Kunta palkkaakin fysioterapeutin laatimaan kuntoutussuunnitelmat ko- tihoidon asiakkaille syksyn aikana. Kotihoidossa työskentelee ennestään noin 30 työntekijää, kuten esimerkiksi terveydenhoitaja, autonkuljettaja, kotihoidon ohjaaja ja lähihoitajia. Toimintakykyä mitataan mittareilla Kotihoito voi olla säännöllistä, tilapäistä tai tehostettua, jolloin se on kotona tapahtuvaa sairaanhoitoa. Säännöllisen hoidon piiriin tulevalle asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma ja nimetään vastuuhoitaja. Tässä työssä auttaa erilaisten toimintakykymittareiden käyttö, joiden avulla pystytään määrittelemään asiakkaan tarvitsema apu. Tavoitteena on asiakkaan toimintakykyä ylläpito ja se, että asiakasta opetetaan selviytymään mahdollisimman omatoimisesti päivän askareista ja hoitotoimenpiteistä. Omaisia ja lähipiiriä myös tuetaan osallistumaan hoitoon ja huolenpitoon. Kotihoidon osa-alueet ovat henkilökohtainen hygienia, ravitsemus, tekstiilihuolto, siistiminen, ulkoilu ja saattoapu, asiointi ja sairaanhoidolliset tehtävät. Palveluiden maksut määräytyvät hinnaston ja asiakkaan tulojen perusteella. Sallan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli kotihoidon sisältöä ja palveluiden piiriin ottamista kevään viimeisessä kokouksessaan.

www.salla.fi 5 Sallalaiset urheiluseurat järjestäytyivät TUL:n eli Suomen Työväen Urheiluliiton ja SVUL:n eli Suomen Valtakunnan Urheiluliiton alle. Kuva: Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo Nopeuslaskusta raveihin, pyöräilystä hiihtoon Kaiken kansan urheiluseurat Sallassa Sallassa on urheiltu aktiivisesti seuratasolla noin sadan vuoden ajan, sillä ensimmäinen seura Rohmus, joka toisessa lähteessä mainitaan Rohmuna, on perustettu Kuolajärvelle ennen Suomen itsenäisyyttä. Tarkempia tietoja seurasta ei löydy, sillä todennäköisesti Rohmuksen arkistot tuhoutuivat sodissa, kuten monen muunkin seuran pöytäkirjat, tulosluettelot, kunniakirjat ja pokaalit. Sallan kylähistorioissa sivutaan urheiluseuroja, joten paikkakunnalta tiedetään ainakin 26 seuraa. Monet niistä toimivat vain muutamia vuosia, mutta niiden riveistä on noussut jopa Suomen mestareita. Hirvasvaaran Hirvas-Kissat, Saijan Vauhti, Salmivaaran Pohjan-Pyry tai Sivu-Sallan Isku ovat hiljentyneet, kun sen sijaan Oulangan Seutupojat, Sallan Kisailijat ja Sallan Latu toimivat edelleen. Ensimmäinen virallinen jalkapallojoukkue oli Sallan Pallo 50-luvulla, kun nopeuslaskun erikoisseura Salla Speed Team puolestaan toimi aktiivisesti 90-luvulla. kilometrin ampumahiihdossa. Sallan Palloseurassa on pelattu jalkapalloa, koripalloa ja sulkapalloa, ja tällä hetkellä koripallo on ykkönen. Pohjois-Sallassa toiminut Naruskan Erämelojat muistetaan jokisoudusta ja koskislalomkisoista 80- ja 90-luvuilla, mutta toiminta päättyi viime vuosituhannella. Etelä-Sallan Urhelijat on myös hiipunut urheilussa, mutta tanssittaa edelleen väkeä Karhujärvellä omalla ESU:n talollaan. Aktiivisesti toimivia sallalaisia urheiluseuroja on seitsemän, ja suosituimmat lajit ovat edelleen pallopelit, alppilajit, hiihto, ammunta ja jääkiekko. Vähemmän tunnettuja lajeja sen sijaan ovat olleet kilpapyöräily, joka eli huippuvuosiaan 50-luvulla ja ravit, joissa käytiin 80-luvulla. Kuka on menestynein sallalainen urheilija? Kylien väliset urheilukilpailut vetivät satoja katsojia ja kymmeniä kisaajia vielä 80-luvulla. Varvikon Valo, Vaaran Visa Salmivaarasta, Itä-Sallan Veto, Keminniemen Valo ja Ahvenselän Ahjo valmensivat ja kilpailivat. Käsmän Miehet Kursussa saivat jäsenikseen yli 300 nuorta ja aikuista. Mutta mitä sitten tapahtui, kun 1950-luvun alussa seurasta ei ole enää mitään mainintoja? Sotien jälkeen perustettiin paljon urheiluseuroja, sillä jokaiseen kylään haluttiin oma seura. Kelloselän Haka, Pahkakummun Ponnistus ja Kallungin Naisvoimistelijat ovat hyviä esimerkkejä. Väen muuttaessa Etelä-Suomeen ja Ruotsiin 1960- ja 70-luvuilla seuratoiminta hiljeni. Ruotsiin lähti myös Sallan ehkä menestynein urheilija Vesa Koskela. Hän saavutti nyrkkeilyssä EM-pronssia vuonna 1981 ja osallistui Los Angelesin olympialaisiin kolme vuotta myöhemmin. Onko sinulla tietoa sallalaisista urheiluseuroista tai urheilijoista? Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolla kaivataan esimerkiksi valokuvia, merkkejä tai arkistoja. Jos nurkistasi löytyy näitä niin ota rohkeasti yhteyttä, sillä aarteistasi sinun ei tarvitse luopua vaan niiden kuvaaminenkin riittää. Onko sinulla tietoa sallalaisista urheiluseuroista tai urheilijoista? Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolla kaivataan esimerkiksi valokuvia, merkkejä tai arkistoja. Hiihto, alppilajit ja pallopelit suosittuja Menestystä eri vuosikymmeninä saavuttanut Sallan Karhut perustettiin vuonna 1929. Seuran riveissä on harrastettu ainakin hiihtoa, alppilajeja, lentopalloa ja yleisurheilua. Sallassa vuonna 1927 syntynyt Martti Meinilä saavutti kunniaa ampumahiihdossa 50- ja 60-lukujen taitteessa edustaen tosin Karhujen lisäksi myös Kemijärven Hiihtäjiä ja Ounasvaaran Hiihtoseuraa. Olympialaisissa vuonna 1960 Meinilä oli kahdeksas 20 Naruskan Erämelojien koskislalomkisoihin 1980 90-luvuilla saapui lajin harrastajia eri puolilta maata. Juha Ropposen taidonnäyte Naruskajoen koskessa. Kuva: Pirjo Santala. Sallan Jymyn ja Oulungan Seutupoikien merkit.

6 www.salla.fi Lähde retkelle omaan kuntaan Kesän ykköskohteeksi Kotosallan toimitus valitsi tänä vuonna Karhunkierroksen luontokeskuksen Hautajärvellä. Suomen suosituin vaellusreitti Karhunkierros nimittäin täyttää 60 vuotta! Ja jos luontoon ei lähde, niin luontonäyttely ja munkkikahvit luontokeskuksessa on mukava pistäytyä päiväretkellä. Hautajärveltä löytyy myös muuta nähtävää, sillä toisen maailmansodan päättymistä juhlittiin keväällä, joten tarinoita voi elävöittää vaikkapa vierailemalla jänkäjääkäreiden kokoontumispaikalla tai partisaani-iskujen muistopaikoilla. Kakkoseksi pääsi viisivuotias Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo, jossa voit tutustua Sallan esihistoriaan, sota-aikoihin ja jälleenrakennusaikaan asiantuntevien oppaiden avulla. Moivainsokan ulkoalueella on esillä maatalousirtaimistoa, espanjalaisia ratsuja ja rekiä. Rajakievarissa puolestaan tuodaan esille hiihdon historiaa ja matkustamista eri vuosikymmeninä. Museokaupasta löytyvät syntymäpäivälahjat ja tuliaiset, ja Jänkäjääkäreiden kokoontumispaikka Hautajärvellä. Ruuhijoen retkeilyreitti Sallan kirkonkylällä. Sallan Sota- ja jälleenrakennusajan museo. kahvi kampanisulla pelastaa päivän. Isommalla joukolla tullessasi voit varata mukaasi mehut ja makkarat ja tulistella Ruuhijoen laavulla. Ja minne menee sallalainen, jos ei kehtaa laittaa kännykkäänsä kiinni ja olla oikeasti tavoittamattomissa? Tuntsalla toimii harvan kännykkä, ja hyvä niin! Kolmas ehdotus retkikohteeksi onkin Tuntsan erämaa, jonne voit tutustua autolla tai kävellen. Majoitusta löytyy Naruskan retkeilymajalta ja Tuntsan Pubista. Pidemmälle lähtevä varaa omat eväät ja majoitteet ja seuraa joko UKK-reittiä tai sitten lähtee omille poluille. Tulistelupaikkoja löytyy ja kalastellakin voi, mutta luvat on hyvä hankkia etukäteen. Neljänneksi toimitus valitsi keväällä valmistuneen estettömän Ruuhijoen retkeilyreitin. Murskepinnoitettu reitti seurailee Ruuhijokea, mutta töyräs on paikoittain hyvin jyrkkä. Lasten ja eläinten kanssa on syytä olla tarkkana, sillä veden virtaus on paikoin kova. Reitin voi kulkea Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolta Laiskanniemen tulistelupaikalle patikoimalla, juoksemalla tai pyöräilemällä. Talvisin reitille pääsee moottorikelkalla ja suksilla. Olen käynyt o Karhunkierroksen luontokeskuksessa o Tuntsalla o Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolla o Ruuhijoen esteettömällä retkeilyreitillä Sallaan 42 km Ruuhijoen retkeilyreitin lähtöpiste Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo Karhunkierroksen Luontokeskus Tuntsa Kuusamoon Hautajärvi Sallan kirkonkylä Tuntsa

www.salla.fi 7 Onko sinulla Karhunkierros kulkematta? Pistäydy kansallispuistossa omaksi iloksesi Asiakasneuvoja Outi Huhtala (vas.) Karhunkierroksen luontokeskuksesta ja yrittäjä Anu Viitala Kyläpaakareista uskovat yhteistyöhön. Tuntsa. Kuva: Kirsi Markula Karhunkierroksen luontokeskus Hautajärventie 414, uh. 040-834 6814, karhunkierros@metsa.fi Avoinna 30.9. saakka ma-pe klo 8.45-17, la-su 10-17 ja 1.-31.10. ti-pe klo 9-16. Kahvia, virvokkeita, leipomotuotteita, taloustavaroita, matkamuistoja. www.luontoon.fi Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo Savukoskentie 12, puh. 040-579 0762, museo@salla.fi Avoinna 1.7.-30.9. ti-su klo 10 17, 1.10. lähtien ti-la klo 10 17. Liput 3 /5. www.salla.fi/museo Tuntsan Pubi Naruskantie 450, puh. 0400-274 074, tuntsan.tunturilomat@tuntsa.com Avoinna kesällä ja syksyllä melkein joka päivä. Majoitusta, kahvia ja konjakkia, ruokaa (tilauksesta). Naruskan retkeilymaja Naruskantie 147, 040-412 7776, info@naruska.com Avoinna joka päivä. Majoitusta, veneiden ja kanoottien vuokrausta, opastusta, ruokaa (tilauksesta). Karhunkierroksen luontokeskus Sallan Hautajärvellä on monelle pikainen pysähdyspaikka; tullaan ja lähdetään melkein saman tien. Kyläpaakareiden Anu Viitala avasi Lapis-kahvilan ja pienen myymälän keskuksen tiloissa kesän alussa, sillä kyläkauppaa, josta saisi puuttuvat retkieväät, ei enää ole. -Vaeltajia tulee aika paljon Kuusamon ja Sallan kautta, sillä yhteydet ovat hyvät, kertoo asiakasneuvoja Outi Huhtala, mutta lisää, että myös takseilla saavutaan suoraan pihaan. Suomen suosituin vaellusreitti täyttää tänä vuonna 60 vuotta, ja siinä riittää juhlimista Rakkautta Karhunkierroksella -teeman merkeissä. Odotettavissa onkin paljon kulkijoita, joista osa kiertää koko 80 kilometrin reitin ja osa valitsee 18 31 kilometrin pituisista vaihtoehdoista. Vuosittain kulkijoita on noin 5 000. -Syksyllä Rykimäviikon aikaan järjestämme opastetun retken Karhunkierrokselle, ja lisäksi kirjoituskilpailussa haetaan tarinoita 1.8. saakka, Huhtala kertoo. Esteetön reitti valmistuu syksyllä Kesäisenä arkiaamuna joukko ruotsalaisia vaeltajia purkautuu linja-autosta, poikkeaa vessoilla, pakkaa vielä kerran rinkkansa ja jatkaa matkaansa kävellen. Suomi muomaa -näyttely keskuksen aulassa esittelee upeasti Oulungan kansallispuiston kasveja ja eläimiä, mutta ryhmä ei pysähdy. -Alkukesästä on yleensä pieni buumi, sitten syksyllä saapuu vaeltajia ja paljon suomalaisia eläkeläisiä. Loppukesästä tulee keskieurooppalaisia vaeltajia, koska heillä on lomansa elokuussa, Huhtala tietää. Alkukesästä reitti oli poikki tulvan vuoksi, mutta on nyt jo kuljettavissa. Yksi kesän kohokohtia luontokeskuksella ovat Vasaojan perinneniittytalkoot Hautajärvi-päivänä 15.7.. Niitylle työkaluja löytyy talon puolesta, ja pukeutua voi vanhanaikaisesti, ken haluaa. Kuluvana vuonna valmistuu myös sorastettu esteetön polku ja invavessa ensimmäiselle Karhunkierroksen nuotiopaikalle Rytinivaan, joten syksyllä paikalle pääsee myös esimerkiksi rollaattorilla, lastenvaunuilla tai rullatuolilla. Sotahistoriaa ja luontoa Jos haluaa päästä pintaa syvemmälle Hautajärven historiaan niin luontokeskuksen takana on esillä Hautajärven kyläyhdistyksen keräämiä museoesineitä ja paikallishistoriaa. Huhtala pahoittelee, että näyttelystä puuttuu kartta, mutta uskoo, että se valmistuu lähiaikoina. Hautajärvellä on paljon nähtävää, joten ennen Karhunkierrokselle suuntaamista Huhtala suosittelee ensimmäisen asukkaan muistomerkillä poikkeamista tai syventymistä jatkosodan tapahtumiin Itä- Lapissa. Partisaani-iskun tapahtumapaikalle Kiviaavalle johtaa pitkostettu polku, ja paikalla on laavu ja tulipaikka. Ja millaistahan kesäsäätä tai syksyä saisi luontokeskuksen väelle ja kävijöille olla? -Toivomme maksimissaan 20 asteen lämpötiloja, pientä tuulenvirettä ja pilvipoutaa, Huhtala ja Viitala nauravat. Suomen suosituin vaellusreitti Karhunkieros täyttää tänä vuonna 60 vuotta.

8 www.salla.fi Maaperän myrkyt pois Kursun saha-alueelta Kursun saha-alueelle on noussut noin kymmenen metrin korkuinen polttolaitos, jolla puhdistetaan maaperää laajasti kesän ja syksyn aikana. Useita kymmeniä metriä pitkää laitosta käytetään arkipäivisin elokuun puoliväliin asti. -Ulkopuolisten liikkuminen alueelle on kielletty, muistuttaa Jaakko Alajoutsijärvi urakan toteuttavasta rovaniemeläisestä Savaterra Oy:stä. Raskaita ajoneuvoja kulkee edestakaisin ja kaivantoja syntyy hiekkamaahan. Puhdistusprosessi vaatii korkeita lämpötiloja, jotka saadaan aikaan kevyellä ja raskaalla polttoöljyllä. Pyöräkoneella syötetään maata polttoprosessiin, jossa haitta-aineet höyrystyvät ensin alemmissa lämpötiloissa. Höyryt kulkevat puhdistuakseen jälkipolttimeen, jossa lämpötila on 850 1100 astetta, ja puhdas maa-aines läjitetään kasoihin ja palautetaan maaperään. Näytteitä otetaan koko prosessin ajan, joten tulosten valmistuttua tiedetään mikä kasoista mahdollisesti ylittää raja-arvon, jolloin puhdistusprosessi joudutaan uudistamaan. Puhdistusprosessi vaatii korkeita lämpötiloja, jotka saadaan aikaan kevyellä ja raskaalla polttoöljyllä. Sahaustoimintaa yli 60 vuoden ajan Sallan tekninen johtaja Olli Aatsinki kertoo, että sopimukset urakasta on tehty jo vuonna 2013. Parhaillaan T:mi JT Konetyöt purkaa ne sahan rakennukset, joiden alla maaperä on saastunut. Paikalle jää entinen paketointirakennus, rimottamo ja höyläämö sekä vanhan lämpölaitoksen ja kuivaamon luuranko. Sahaustoiminta on alkanut Sallan Kursussa Käsmäjoen varrella jo 1940-luvun lopulla, ja joen partaalla oli pieni vesivoimalakin. Yrittäjiä on eri vuosikymmeninä ollut useita, ja alue päätyi kunnalle vaihtokaupalla Sallan Saha Oy:ltä loppuvuodesta 2011. Kursun Puu Oy toimi pitkään ja antoi työtä ja toimeentuloa sadoille perheille 1980-luvulle saakka. Yritys hoiti hakkuut, kuljetti, sahasi ja myi. Toimintatavat puun ja raskaiden ajoneuvojen käsittelyssä olivat eri vuosikymmeninä erilaiset, eikä käytössä olleita kemikaaleja tunnettu yhtä hyvin kuin nykyään. Maaperää alueella on tutkittu useaan kertaan viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana, ja sieltä on löytynyt öljyä ja kloorifenoleita, joita on käytetty puun sinistymissuoja-aineissa 1960 80 -luvuilla. Suurin osa aineista kiellettiin jo kolmisenkymmentä vuotta sitten, mutta ne eivät haihdu vaan vaativat käsittelyn. Tero Alajoutsijärvi (vas.) ja Jaakko Alajoutsijärvi Savaterrasta pystyttävät puhdistuslaitosta ja tarvittavia rakenteita vielä heinäkuun alkupuolella. Aikatalu Kursun saha-alueen puhdistamiseksi Aseman pystytys Sallan Kursun saha-alueelle 15.6. 13.7. Aseman koekäyttö 6. 13.7. Pilaantuneiden maiden kaivuu Kursussa 29.6.-17.8. Pilaantuneiden maiden terminen puhdistus 13.7. 17.8. Pohjavesien käsittely 13.7. 24.8. Termisen maanpuhdistusaseman kokoaminen Kursuun kestää noin kuukauden. Puhdistuksen käynnistyttyä aseman toimintaa ja kunnossapitoa hoitavat laitosoperaattori ja aseman hoitaja Puhdistusta tehty jo 90-luvulla Puhdistusta sahan alueella on tehty aiemminkin, sillä 1990-luvulla havaittiin maaperässä öljyä ja kloorifenolia. Aluetta kunnostettiin Ympäristökeskuksen ja Sallan kunnan toimesta. Nyt käynnistynyt puhdistus maksaa yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa, josta öljysuojarahasto kustantaa lähes puolet. Sallan maksettavaksi jää vähintään 300 000 euroa ja Lapin ELY-keskuksen 400 000 euroa. Kunta sitoutuu siihen, että aluetta käytetään ainoastaan teollisuusalueena ja pystyyn jäävien rakennusten viemäröinti ja hule- Kaivantojen täytöt, tiivistys ja mursketasaus 20.7.-24.8. Muualta Sallasta toimitettujen maiden terminen puhdistus 17.8. 28.9. ja kuivatusvedet käsitellään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ennen rakennusten käyttöönottoa. Puhdistuksen aikana kaivantojen pohjalle jäävästä vedestä erotellaan öljy, ja jos pitoisuudet ovat suuria paikalle tuodaan vesienkäsittely-yksikkö. Kursun sahan urakan loppuvaiheessa paikalle tuodaan saastunutta maata myös Ruuhentieltä, jossa on aikoinaan sijainnut autokorjaamo. Maamassat pystytään käsittelemään samalla laitteistolla. Jos työt sujuvat aikatalussa niin lokakuun puoliväliin mennessä maaperä on puhdas ja laitos purettu ja kuljetettu pois. Aseman purku ja siirto 28.9. 12.10.

www.salla.fi 9 Sallasta Ruotsiin työn perässä -Linja-autolla Kemijärvelle ja siitä junalla Turkuun, sitten laivaan, jossa tapasin muita sallalaisia ja Tukholmaan, kertoo syksyn 1968 matkastaan sallalainen Tarmo Niskala. Matka jatkui Ruotsin halki Göteborgiin, ja oli 18-vuotiaan nuoren miehen ensimmäinen ulkomaanmatka. Töitä ei Itä-Lapissa ollut, ja huhut työpaikoista Volvolla, laakereita valmistavalla SKF:llä ja Eriksbergin telakalla vahvistivat halua lähteä. -Yksi kaveri oli Volvolla, ja ensin en päässyt, mutta sitten ottivat ja pääsin paskapesuun, Niskala naureskelee. Tehtaalla valmistettavat autot saivat pintaansa kaksinkertaisen pohjamaalin, joka hitottiin välillä, ja Niskalan tehtävänä oli pestä tuo hioutunut maali pois. -Pikkuhiljaa lähdin opettelemaan maalaushommaa ja pääsin maalaamaan. Osastolla oli lähes ainoastaan suomalaisia työntekijöitä, sillä ruotsin kieltä ei juurikaan tarvinnut osata. Tarmo Niskala äitinsä Heleenan kanssa vuonna 1971. Ratin takana isä Valde Niskala. Töitä tehtiin kahdessa vuorossa ja palkka tuli ajallaan, mutta Niskalan maalaukset keskeytti armeija, joten vuoden 1970 hän vietti kokonaan Suomessa. Lähtijöitä 60-luvun lopulla satoja Varusmiespalveluksen jälkeen naapurimaa veti jälleen puoleensa, ja Niskala lähti matkaan. Maalausosaston työt eivät enää kiinnostaneet, joten hän haki ja pääsi varaosavarastolle. -Poika syntyi seuraavana vuonna, mutta jo jouluna 1973 tulimme perheeni ja veljeni kanssa Sallaan, koska isäni oli sairas ja äiti ei enää yksin jaksanut. Myöhemmin tie vei Etelä-Suomeen ja Niskala teki työuransa Vantaan Energia Oy:llä sähkölaitosasentajana. Eläkkeelle hän jäi kolmisen vuotta sitten ja asuu Sallassa. -Silloin vuonna -68 meitä lähti monta sataa, sillä muistan, kun minulle kerrottiin, että noin 400 oli hakenut todistuksen kirkkoherranvirastosta. -Volvo oli hyvä työnantaja, sillä meillä oli esimerkiksi ilmakivääriammuntaa, keilailua ja saunat käytössämme vapaa-ajalla. Pitkä matka yksillä silmillä Ilman ikävää eivät vuodet kuluneet, sillä kesäloma alkaessa halu päästä kotikulmille oli kova. -Yksillä silmillä ajettiin, ja matkaan lähdettiin heti työpäivän päätyttyä kello 16, hän ihmettelee vieläkin ja lisää, että seuraava päivä meni kyllä pökkyrässä. Autokoulun Niskala oli käynyt Ruotsissa, ja osasi itse korjata ajokkinsa. -Kerran olimme menossa laivalle ja tulossa Suomeen, kun jarrut katosivat. Toisen kerran rengas irtosi alta noin kolmen kilometrin päässä kodistamme, kun takana oli jo noin 1800 kilometriä. Se ei ikinä unohdu, sillä siinä olisi voinut käydä huonosti. Kotimaahan muuton jälkeenkin matka vei joitakin kertoja Göteborgiin, mutta ei enää. -Siellä ei ole oikeastaan ketään, johon pitää yhteyttä, sillä suurin osa on tullut pois, Niskala laskee. Bändin kanssa hän kävi muutaman kerran Ruotsissa, mutta nykyään keikkailee pääosin Itä-Lapissa. Salla-päivänä Niskalan näkee Nostalgia-bändin kanssa torin lavalla. Vanhemmat mukana koulun kasvatustyössä Koululaiset kirmaavat kesälaitumilla vielä reilun kuukauden ajan, mutta sitten se alkaa taas; nimittäin koulu. -Minusta alkukipuilun jälkeen meillä on aika tyytyväistä porukkaa, sillä olemme edelleen viime syksyisen saman katon alle siirtymisen jälkeen aika pieni kyläkoulu, tiivistää tunnelmia Sallan Kirkonkylän koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Korkeasalo. Hän uskoo, että asia oli ehkä suurempi vanhemmille kuin lapsille, sillä moni koululainen on saanut uusia ystäviä ja harrastukset ovat monipuolistuneet. Valvottuja uinteja ja kerhoja Kirkonkylän ja Sallatunturin koulujen syksy alkaa erilaisilla kerhoilla, joihin kannattaa lähteä mukaan oman kiinnostuksen mukaan. Lisäksi Kirkonkylän koulun vanhempainyhdistys järjestää muun muassa valvottuja uinteja Revontu- Sallan Kirkonkylän vanhempainyhdistyksen kevätretkellä käytiin joukolla ihastelemassa jääpahtaa. Makkarat paistettiin vasta Tammukkalammen laavulla. Kuva: Salla Karhumaa len kylpylään. -Toimintamme on aika kotikutoista, eikä vaadi paljon, mutta mahdollistaa paljon erilaista toimintaa, Korkeasalo selvittää. Yläkoulun vanhempainyhdistys elää edelleen hiljaiseloa, mutta Korkeasalon mukaan alakoulun yhdistyksen toimintaan ovat tervetulleita myös yläkoululaiset. -Ainakaan vielä emme ole laajentamassa yhdistystä, mutta hallituksemme uudistui viime syksynä, ja uusia toimijoita tuli mukaan. Piirustuskilpailu säästämisestä Koululaiset saivat viime vuonna esittää toivomuksia toiminnasta, ja lokakuussa pidetty halloween-disko oli todella suosittu. Korkeasalon mukaan sellainen on suunnitelmissa tänäkin vuonna. -Meillä on ihanan aktiivisia vanhempia, ja osa on mukana ainoastaan talkoissa, joten tapahtumia ei ole tarvinnut järjestää pelkästään yhdistyksen hallituksen voimin. Piirustuskilpailu sen sijaan jäi rästiin keväältä, joten säästämiseen liittyvä teema toteutetaan Sallan Osuuspankin kanssa heti alkusyksystä. -Pitäisi miettiä, että mitä voi säästää, sillä säästää voi muutakin kuin rahaa, hän vihjaa. Koulun alkavat Sallassa keskiviikkona 12.8.2015.

10 www.salla.fi 4H takaa toimintaa lapsille ja nuorille Lapsille ja nuorille on tarjolla liian vähän toimintaa kesäloman aikana, sillä Sallan 4H:n päiväleirit täyttyivät nopeasti ja tarvetta olisi enemmänkin. -Ykkösluokkalaisten vanhemmat ovat todella tyytyväisiä, että lapsille on jotain tekemistä. Ensi vuonna on mietittävä, että onko tarvetta pidemmille päiväleireille, Sallan 4H:n toiminnanjohtaja Eeva Kulpakko pohtii. Kesän ilmaiset päiväleirit kestävät viisi tuntia päivässä maanantaista perjantaihin, ja ohjelmassa on askartelua, pelejä, leipomista ja kavereiden kanssa olemista. Yläikäraja on 28 vuotta, sillä myös nuorten tilanne on Kulpakon mukaan kestämätön tällä hetkellä. -Rahat työllistämiseen on loppu TE-keskuksessa, ja päätöksiä ei virkailijoiden mukaan saada ennen syksyä. 4H työllistää ja tarjoaa tekemistä Sallan 4H:lla on vastuullinen tehtävä pienessä kunnassa, sillä yhdistys työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja antaa nuorille mahdollisuuden kerhon ohjaamiseen tai pienimuotoiseen yrittämiseen. Työntekijöitä on tällä hetkellä viisi. -Toiminta on ilmaista, mutta retkistä ja tapahtumista perimme pienen maksun, josta saa alennusta Jalkakylvyt, lämpömittarit, korut, poronsarvityöt ja kirjamerkit valmistuvat 4H:n ahkerien ja taitavien käsiten kautta Salla-päiväksi, kertoo toiminnanjohtaja Eeva Kulpakko. liittymällä jäseneksi, Kulpakko kertoo. Toimintaa oli ennen myös kylillä, mutta nyt kyläkoulujen suljettua ovensa kaikki toiminta tapahtuu koululla, omissa tiloissa Kempura-talossa ja Sallansuun alakerrassa. Periaate Kesän ilmaiset päiväleirit kestävät viisi tuntia päivässä maanantaista perjantaihin, ja ohjelmassa on askartelua, pelejä, leipomista ja kavereiden kanssa olemista. on, että kerhonohjaajat olisivat nuoria, mutta aina ei nuoria löydy tarpeeksi. -Suunnitelmissa on retki Kuusamon Tropiikkiin ja kesäteatteriin Rovaniemelle nyt loppukesästä. Salla-päivänä 4H on myymässä tuotteitaan torilla ja torstaisin on avoinna Kempura-talon myymälä. Aktiivisia kerääjiä Itä-Lapissa Kuluvan vuoden alussa toiminnanjohtajana aloittanut Kulpakko asuu Savukosken Kuoskussa. Hän pitää uutta työtään monipuolisena, jossa pääsee tekemään erilaisia asioita kerhon ohjauksesta neuvontaan. Keräystoiminta on hänen mukaansa ollut pitkään aktiivista Itä-Lapissa. -Tänä vuonna ostamme katajaa ja kanervan kukkia. Toimitilan pakastimet pullistelevat talvella kerättyjä katajan oksia, joiden kuivaus aloitetaan vasta, kun kesän sato on saatu talteen. Ostaja yrteille on jo tiedossa. -Kerhoneuvojat kiersivät talvisodan jälkeen kylillä siemenpussien kanssa neuvomassa ihmisiä kasvimaiden hoidossa, ja nykyään keräämme luonnonyrttejä, Kulpakko selventää. Toiminta perustuu edelleen vahvasti maaseutuun ja luontoon, ja syksyllä onkin luvassa juhlakokous, sillä alkuperäiseltä nimeltään Sallan Maatalouskerhoyhdistys täyttää 75 vuotta. Museolla palataan kesällä 70-luvulle Salla-päivän teeman mukaan myös Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo viettää kesäänsä 1970-luvun hengessä. Opastettuja kierroksia järjestetään näyttelyalueella heinäkuun ajan joka keskiviikko kello 12. Kierroksen teema vaihtelee viikottain. Museomyymälän valikoimissa jenkkikassit ovat valloittaneet hyllytilaa. Jokainenhan muistaa tuon ihanan koulu- tai eväskassin, jossa maitopullo ja voipaperiin käärityt leivät tai koulukirjat matkasivat mukavasti määränpäähän. Jenkkikassia on saatavilla useassa eri värissä, ja se sopii hyvin myös 2000-luvun retroilijalle! Lisäksi museomyymä- län omaan valikoimaan kuuluvat jo tutuksi tulleet Tyhyjänkävelijä-paidat, joista on juuri saatu uusi painos. Myös museoka- lenteri vuodelle 2016 on jo myynnissä. Niin ja Murrepaidat ovat kesätarjouksessa, tule etsimään oma kokosi. Kotimainen jenkkikassi sopii lapsille ja aikuisille. Tätä kaikkea ja paljon muuta mukavaa löydät Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museosta. Tervetuloa tutustumaan! Tyhyjänkävelijöille tuli lisää paitoja, että jos viimeksi jäit paitsi, niin nyt kannattaa olla nopea.

!! www.salla.fi Leikkaa ja ota ohjelma mukaasi torille! Salla-päivä 19.7. Lavaohjelma 12:45 Anna Rukon koruhuutokauppa: tulot uuden lastensairaalan hyväksi lyhentämättömänä 13.00 Napapiirin Omaishoitajat: hankeinfo 13:05 Palkitsemiset: paras urheilija, kulttuuripalkinto, tarinakilpailun palkinnot, Salla-mitali 13:45 Ohjelmaa Ruotsista Haaparannalta: tanssi Hyssynhyssyn 14:00 Fi n n k a m p e n Suomi-Ruotsi maaottelu (Kapsäkki-teatteri) 15:00 Toritanssit 11 Juontajat: Liisa ja Tapani Niskala 9:30 Musiikkia 10:30 Kunnan tervehdys: kunnanhallituksen pj Veli Erkki Heikkilä 10:45 Ohjelmaa Ruotsista Haaparannalta: Naapurin akat 11:00 Juhlapuhe: kunnanjohtaja Erkki Parkkinen 12:00 Halavatun Papat Museolla Mörriganes klo 13:00 Lapsille: Vanhat autot, ponit, heppa-taxi Kotieläimet: lampaat, kanat ja ankat Rajakievari Marja Aapalan näyttely Grafiikkaa ja akvarelleja Valtuustosali Suuri Ruotsiin muutto ja Arvet -näyttely Kirjasto Kirjojen poistomyynti alkaen ma 13.7. Salla-päivän lavalla musisoivat sallalaiset orkesterit: Nostalgia: Tarmo Niskala basso ja laulu, Timo Kurvinen rummut ja Ilkka Kivelä haitari sekä Ajaton: Veijo Kivelä haitari, kosketinsoittimet, Heikki Kivelä rummut ja Raija Ämmälä laulu. Sallan SPR päivystää kirjastolla Toripäivän löytötavarat kirjastolla

12 SALLA-PÄIVÄ 2015 TORIMYYJÄT PAIKKA NRO MYYJÄ MYYNTIARTIKKELI 1-2 Rakunahka nahkatuotteet 3 Teuvo Häkkinen nahkatuotteet 4 Esko Heikkilä käsityöt 5-6 Lahjatuote Markku Valkama 7-9 Helsingin Monitoimi 10 Erkki Tiensuu tuohityöt, leivonnaiset 11 Juha Mankila sekalaista 12 K-Kiviriekko kivi- ja hopeakorut, käsityöt 13 14 15 16 Henry Kenraali makeiset 17 Pirjo Lieto lakritsi, rinkelit 18 19 20 Merja Tyynismaa taulut, kortit 21 T:mi Kallen turkis turkikset, t-paidat 22 Sirpa Rova burgereita 23 Briitta Korpi käsityöt 24-25 Leena Kokko vatteet, ilmapallot 27 Osmo Ryyppö vaatteet 28 Sallan sote-toimi terveysmittaukset 29 Toimintakeskus käsityöt 30 Kimmo Tuhkala elintarvikkeet 31 T:mi Tarja Mustonen käsityöt 32 Paavo Laine taulut, kortit 33 Stick On erävaatteet 34 Hautajärven Martat kahvia+lettuja 35 Eemelin Eväät Oy elintarvikkeet 36 Kivikoru Lukkari korut ARVONTAKUPONKI Nimi:... Puhelin:... Osoite:... Mielipiteeni tämän vuoden Salla-päivistä:...... Tulevaisuudessa Salla-päivillä olisi mukava nähdä/kokea:...... Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Salla-päivän päätteeksi 70-luvun Jenkkikassi muhkealla sisällöllä! Palautuslaatikko ohjelmalavan vieressä. 37 Salla 4h-yhdistys 38 Antikaamos tekstiilit 39 ja 42 Lapin Kiertäjät käsityöt 40 Henry Kenraali makeiset 41 Kyläpaakarit leivonnaiset 43 Minerva Hänninen Forever Aloe vera 44 Raakel Väliluoto kirpparitavaraa 45-46 Sallan Menokkaat 47 Metsäkeskus Lappi esittelyä 48 Virvetuli keramiikkaa 49 Rauni Laitila käsityöt 50 Raatikan maa- ja kotitalousseura kahvia, pullaa 51 Ilkka Haapala puukot, hopeakorut 52 Esko Niiranen mansikkaa 53 Irma Kelloniemi tekstiilit 54 Sallan Eläkeläiset kahvia, leivonnaisia 55 Hettasilver Hopeakorut 56 SAPS koripallotytöt kahvia, arvontaa 57 Heli Mäkitalo 58 Soile Heikkilä/Vesaiset 59 Martti Aaltonen kalaa 60 Sallan Maaseutuseura kahvia+lettuja 61 Kirkonkylän koulu 6lk 62 Reumayhdistys kahvia, leivonnaisia 63 Sallan Helluntaiseurakunta kahvia, leivonnaisia 64 Leena Hoikka vaatteet 65 Leena Larvanto vaatteet 66 67 Maija Lustig 68 Puhuri Oy 69 Kalakaveri 70 Salla-seura kuivalihavelli 71 Eläkeliitto kahvia, leivonnaisia 72 Anna-Liisa Paananen lastenvaatteet 73 Heleena Airola käsityöt 74-75 Samika Textil vaatteet 76 Aino Parkkinen Swipe-tuotteet 77 Napapiirin Omaishoitajat toiminnan esittelyä 78 Raili Vesterinen Evelace vaatteet 79 Roger Stridfeldt puukkoja 80 Otso Metsäpalvelut toiminnan esittelyä 81 Riitta Törmänen Forever Aloe vera 82-83 T:mi Vesa Niskala 84 Arja Välikangas puutyöt, ompelutyöt, hillot 85 Sallan Perussuomalaiset ry ja PerusNaiset kahvia, pullaa, käsitöitä 86 Sallan Perussuomalaiset ry ja PerusNaiset kahvia, pullaa, käsitöitä 87-88 Miia Putula naisten muotivaatteet 89 90 91 92-94 T:mi Hulivili vaatteet 95-96 Ba`s Exportimport vaatteet! Muutokset mahdollisia!

13 Perinnepäivinä historia eläväksi -Kesä on kiireisintä aikaa, ja heinäkuulla on kolme perinnepäivää, kertoo Isäntä Matin museon isäntä sallalainen Seppo Leinonen järjestellessään pirtin kahvipöytää. Lapajärven museon pihapiirissä riittää vilinää, sillä keväällä valmistuneella näköalaterassilla nautitaan kampanisukahveja ja aitauksen vierellä syötetään lampaita. Valtakunnallinen Avoimet kylät -tapahtuma 6.6. sai Leinosen innostumaan ja ottamaan osaa, sillä hän määrittelee itsensä kyläaktivistiksi. -Olen kotiseutuhenkinen ja tälläiset pienet kylät tarvitsevat sitä, että näkevät myös mitä muissa kylissä tapahtuu, hän uskoo. -Tavoitteeni on myös saada uusia kävijöitä kylällemme. Vakituisia asukkaita Lapajärvellä on kolmisenkymmentä, sillä paljon on muutettu muualle. -Talojen vuokraamista voisi ajatella, sillä aina välillä tulee kyselyjä, josko saisi täältä talon vuokralle, Leinonen kertoo. Isäntä Matin museo 10 vuotta Ensimmäiset museovieraat saapuivat Isäntä Matin taloon kymmenisen vuotta sitten, mutta museon pienimuotoinen toiminta alkoi jo muutamaa vuotta aiemmin. Talon entisessä navetassa on tilaa suuremmallekin ruokailijajoukolle, ja asuintalon talon yläkerrasta löytyy talon entisen nuoren emännän keittiö, huonekaluja ja astioita. -Ihanat kahvikupit, huudahtaa Sallassa asuva Mari Lahtinen. Hän on lähtenyt ensimmäistä kertaa tutustumaan Lapajärvelle vanhempiensa ja veljensä tyttärien kanssa. Vanhemmat Terho ja Liisa Lahtinen Kuusamosta tunnistavat monia esineitä lapsuudestaan, mutta Ida ja Eve Lahtiselle tavarat eivät ole niin tuttuja. -Sodan jälkeen mausteita oli huonosti, Liisa Lahtinen muistelee ja jatkaa, että puuhellalla tehtiin ruoka ja hella lämmitti mukavasti koko keittiön. Tarinat tärkeä osa vierailua Leinonen kertoo kävijöille värikkäästi asutustilan historiaa, sillä Lapajärvi syntyi, kun Lampelan kylä Suomen Kylätoiminnan ensimmäinen valtakunnallinen Avoimet kylät -tapahtuma kesäkuussa sai Seppo Leinosen ja Isäntä Matin museon avaamaan ovensa uusille kävijöille. Liisa Lahtinen ihasteli talon entisen nuoren emännän tavaroita lastenlastensa Ida ja Eve Lahtisen kanssa. Vanhasta Sallasta muutettiin asukkaineen ja kotieläimineen Lapajärven rannalle. Peltoja raivattiin, taloja rakennettiin ja työtä tehtiin. -Sähköt saatiin 1954 ja oma koulutalo valmistui neljä vuotta aiemmin. Ruotsin kutsun kuuli moni kyläläinen 1960-luvulla, ja kylän alamäki alkoi. Maatalous kehittyi vielä 1980-luvulla, mutta nykyään enää yksi navetta on alkuperäisessä käytössä. -Kävijöitä on kesäisin ja ulkomaalaisia käy joulun jälkeen, Leinonen kertoo ja lisää, että tiedänkö mistä nimi Lapajärvi tulee? No järvihän muistuttaa muodoltaan kuivumaan nostettua poronlapaa. Isäntä Matin siikapotut Siika keitetään ruotoineen, mutta pää ja pyrstö toki otetaan pois ennen keittämistä. Perunat laitetaan kiehumaan runsassuolaiseen veteen, ja kun perunat ovat kiehuneet niin siika paloitellaan samaan kattilaan. Kastikkeeksi käy sipulivoikastike eli sipulit haudutetaan ja lisätään keitinvettä. Lapajärven museon pihapiirissä riittää vilinää, sillä keväällä valmistuneella näköalaterassilla nautitaan kampanisukahveja ja aitauksen vierellä syötetään lampaita.

14 Ekoileva Salla Sallassa on alkanut vuoden alussa puolitoistavuotinen ekomatkailuhanke Eco-Salla. Sen avulla paikkakunnan matkailukehitystä viedään entistä luontoystävällisempään suuntaan. Hankkeen tavoitteena on luoda Sallan kestävän matkailun toimintamalli, jossa kytketään yhteen kestävää ja ympärivuotista matkailua edistävät infrastruktuuri- ja kaavahankkeet, alueellinen laatuohjelma sekä ekologisen matkailun kehittämistyö ja markkinointi. Uuden toimintamallin myötä paikkakunnalle on mahdollista kehittää uusia ympärivuotisia matkailutuotteita, jotka noudattavat kestävän kehityksen mukaista linjaa, hyödyntävät jo olemassa olevaa kapasiteettia ja vaikutta- vat positiivisesti myös yritysten mahdollisuuksiin työllistää. Hanketta hallinnoi Sallan kunta. Tärkeä yhteistyökumppani on Sallan matkailumarkkinointiyhdistys Matkalle Sallaan Ry. Hanketta rahoittaa Lapin Liitto. Eco-Salla kuulostaa päällisin puolin vain yrityksille suunnatulta hankkeelta. Salla on kuitenkin pieni tiivis yhteisö, ja hankkeeseen toivotaan osallistumista myös Sallan kuntalaisilta. Tähän liittyen haluaisinkin haastaa sallalaiset mukaan mietiskelemään omaa kulutuskäyttäytymistään sekä kierrätystä. Miten Salla on EKO? Miten kierrätys hoituu omassa taloudessasi? Onko sinulla mahdollisuus kierrättää kaikki kierrätyskelpoinen, pahvista biojätteeseen? Eco-Salla-hankkeen yksi tavoitteista on löytää keinoja kierrätyksen lisäämiseen ja ekologisempaan elämään. Miten sallalaiset kannustavat ja informoivat myös Tarja ja Tauno Turisteja kierrättämään ja varjelemaan kaunista kuntaamme? Herätelläänpä ajatuksia. Mihin päätyy Mirkku Muovipussi? Minne menee Pahvi Pera? Kuinka paksusti voi Kalle Kompostori? Päätyykö Pate Perunankuori Siiri Sekajätteeseen vai saako Kalle Kompostori siitä mahantäytettä? Mitä mieltä sallalaiset ovat kierrätyksestä? Muistutuksena, mitä kaikkea voit kierrättää: - Keräyspaperi - Keräyspahvi - Toimistopaperi - Biojäte - Energiajae - Keräysmetalli - Keräyslasi - Autonrenkaat - Kalvomuovi - Loisteputket, energiansäästölamput, paristot, maali- ja liimajäte - Sähkö- ja elektroniikkaromu SER Suurin osa sallalaisista kierrätysmateriaaleista päätyy jatkokäyttöön. Esimerkiksi keräyspahvit päätyvät Poriin ja metallit Kajaaniin uusiokäyttöön. Hankkeen tiimoilta otan mielelläni vastaan ajatuksia, ideoita ja tarinoita kierrätyksestä. Onko sinulla ajatus, joka voisi auttaa asiaa eteenpäin? Eco-Salla-hanke projektityöntekijä Mari.Lahtinen@salla.fi puhelin 0406685185 LUONTOA ELÄMÄÄN! Luonto on monille lappilaisille luontainen toimintaympäristö ja luontosuhde tärkeä osa elämää. Lapin ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa luodaan uusia yksilö- ja ryhmämuotoisia osallisuuden vahvistamisen ja kuntoutuksen malleja. Toiminnassa hyödynnetään luontoympäristöä, puutarhaa sekä maatilan ja eläinten hoitoa. Lapin ammattikorkeakoulu, Eduro-säätiö, Kemijärven kaupungin perhe- ja mielenterveysklinikka Lapponia sekä Sallan kunnan nuorisotoimi ovat aloittaneet Luontoa elämään! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla -hankkeen. Tämä vuosina 2015-2017 toteutettava hanke on jatkoa Lapin ammattikorkeakoulun aiemmille Green Care -hankkeille. Hankkeessa kehitetään paikallisten tarpeiden mukaisia luontolähtöisiä toimintamalleja ja palveluja yhteistyössä luontoyrittäjien ja -toimijoiden kanssa. Luontolähtöiset toiminnat on suunnattu alle 29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat valmennusta arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen tai nuorille, jotka haluavat hyödyntää luonto-osaamistaan. Luontolähtöisiä menetelmiä sovelletaan kuntoutuksen osana myös aikuisille, jotka tarvitsevat työttömyyden, päihteiden ongelmakäytön tai mielenterveysongelmien takia erityistä tukea toimintakykynsä vahvistamisek- si, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Green Care -menetelmien soveltamista sosiaalisessa kuntoutuksessa kehitetään toimintatutkimuksellisella otteella. Hankkeen rahoittavat Pohjois- Pohjanmaan Ely-keskus, Kemijärven kaupunki, Sallan kunta, Eduro-säätiö ja Lapin ammattikorkeakoulu. Sallan osahanke on käynnistynyt kesäkuun alussa ja hankkeen projektikoordinaattorina toimii Susanna Jussila. Hankkeen alussa hankkeen toimijat, asiakkaat ja luontoyrittäjät perehtyvät Green Care -menetelmiin. Myöhemmässä vaiheessa pyritään tunnistamaan ja tunnustamaan asiakkaiden luonto-osaamista ja ohjaamaan heitä oman osaamisensa hyödyntämisessä. Lisätietoja: Projektikoordinaattori Susanna Jussila 040-6401929 susanna.jussila@salla.fi Sallan Rykimäviikko 4. 13.9.2015 Syyskuussa alkaa poroilla veri kiertämään ja tunteet kuohumaan, hirvaat eli urosporot keräävät haaremiaan vaatimista eli naarasporoista ja käyvät niistä kiihkeitä taistoja toisten hirvaiden kanssa. On suvun jatkamisen aika ja tuo alkukantainen vaisto ohjaa poroja voimakkaasti. Porojen kuumat tunteet tarttuvat paikallisiinkin, kylmän viileisiin erämaan asukkeihin ja siitä inspiroituneena vietetäänkin Sallassa, joka syksy perinteistä Rykimäviikkoa. Ja silloin ei vain hillitysti köhitä nurkissa vaan vietetään villiä ja vauhdikasta menoa koko viikon ajan hauskojen ja viihdyttävien tapahtumien merkeissä! Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolta muistojen kalenteri vuodelle 2016 hintaan 10 euroa.

15 Kukkahoroskooppi Kullero 21.5-20.6. Kulleron suurin haaste on löytää omaa aikaa. Sinulla on nyt liikaa kaikenlaista menoa, suunnitelmasi vaativat tarkennuksia. Teet päätöksiä mieluummin järjellä kuin sydämellä, mutta nyt olisi sydämen vuoro päättää. Kesä antaa iloisia hetkiä ja ikimuistoisia tapaamisia, kunhan maltat pysähtyä ja nauttia. Onnekkaimmat päivät 16.7. & 21.8. Neidonkenkä 21.6. 22.7. Neidonkenkä etsii seikkailua ja haluaa vaihtelua, muistathan kuitenkin, että rakkaus pakenee pakottamalla. Nyt on uudistusten aika, myös ystäväpiirissäsi. Kulje silmät ja sydän avoinna, onni odottaa nurkan takana. Onnekkaimmat päivät 9.7. & 24.8. Päivänkakkara 23.7. 22.8. Päivänkakkaran ympärillä kuhisee. Olet huomion keskipisteenä ja pystyt kääntämään tilanteet voitollisiksi myös silloin, kun autat läheisiäsi. Aika vaatii uudistumista, ja sinulla on siihen onneksi sekä rohkeutta että kykyjä. Vanha ystävyys voi nyt muuttua rakkaudeksi. Varo Nokkosen tukahduttavaa kosketusta. Onnekkaimmat päivät 10.7 & 20.8. voitontahtoinen, että saattaa käyttää kyynärpäitään tungoksessa. Tällä kertaa voittaminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä. Muista, että olet taitavampi diplomatiassa kuin riitelyssä. Tavoitteeseen pääsy on nyt tärkeämpi kuin saapumisjärjestys. Onnekkaimmat päivät 27.7. & 29.8. Kissankello 24.10. 22.11. Kissankellon hymy on nyt herkässä. Vain harva huomaa, että se on naamio, jonka takana tapahtuu tarkkoja laskelmia. Sinulla on kuitenkin nyt kaikki langat käsissäsi. Päästä irti vanhasta taakasta, niin pystyt ohjaamaan ihmiset haluamaasi päämäärään. Kaksosilta saat vastauksen tärkeään kysymykseen. Onnekkaimmat päivät 9.7. & 22.7. Ailakki 23.11 21.12. Ailakille heinäkuun alku on ahdistava, koska sisäinen moralistisi moittii kaikkia valintojasi. Kuun puolivälin jälkeen alkaa vähän helpottaa, kunhan muistat itse keskittyä totuuteen. Viestintä voi aina epäonnistua, mutta nyt Neidonkenkä ymmärtää myös tahallaan väärin. Onnekkaimmat päivät 5.7. & 21.8. Tupasvilla 20.1. 19.2. Tupasvillalle aika on otollinen jonkin kokonaan uuden asian tai ajanjakson synnyttämiselle. Jos itse vaadit liikaa itseltäsi, menetät ison osan todellisesta tehostasi. Epäonnistuminen on usein hyvä alku jollekin vielä paremmalle. Nyt kylvetystä siemenestä voi odottaa hyvää hedelmää. Onnekkaimmat päivät 10.7. & 28.8. Kurjenpolvi 20.2. 20.3. Kurjenpolvi saa nyt tähdiltä voimaa toteuttaa omia unelmiaan, vaikka ympäristö yrittääkin jarrutella. Älä anna periksi toisten itsekkäille vaatimuksille. Nyt on sinun vuorosi. Kulleron kanssa suksesi menevät nyt helposti ristiin, mutta ongelma on lopulta enemmän hänen kuin sinun. Onnekkaimmat päivät 15.7 & 9.8. Nokkonen 21.3. 19.4. Nokkonen painii menneisyytensä haamujen kanssa. Vaadit itseltäsi liikaa etkä oikein saa tehtyä niitä ratkaisuja, jotka avaisivat umpisolmut. Pyydä apua Päivänkakkaralta, hänen tukeensa voit luottaa. Älä mieti liikaa sitä, mitä toiset ajattelevat sinusta. Sinulla on oikeus olla onnellinen. Onnekkaimmat päivät 14.7. & 29.8. Rentukka 20.4. 20.5. Rentukka tekee nyt lujasti töitä. Olet asettanut itsellesi päämäärän, ja vaikka eteneminen näyttää ulkopuolisista tuskallisen hitaalta, tiedät kyllä saavuttavasi sen. Ahneutta ei nytkään palkita, mutta periksiantamattomuus tuo tuloksia. Nyt voit myös korjata aiemmin tekemäsi virheet. Muista myös antaa itsellesi aikaa. Onnekkaimmat päivät 10.7. & 22.8. Petri Laaksosen konsertti Sallan Liikuntakeskus 11.9. klo 19:00 Liput 15 Järj. kulttuuritoimi Lappi lähti ja palasi Evakkomatka lapsen silmin Valokuvanäyttely Sallan kirjastossa heinäkuussa 2015 avoinna ma pe klo 10 17 Lapin maakuntamuseo, Rovaniemen kaupunginkirjasto/lappi-osasto, Kulttuuritoimisto/Taikalamppu SA-kuva, Lapin aluehallintovirasto Ulpukka 23.8. 22.9. Ulpukan hillitty ulkomuoto voi kulissien takana yllättää. Juuri nyt sisimpäsi ristiriidat ovat nousemassa pintaan, eikä mikä tahansa tavallinen tyydytä sinua. Vaatimattomuus voi jonkun mielestä kaunistaa, mutta todellisuudessa se vain estää sinua voittamasta. Varmista silti ensin, ettei kiinnostuksesi kohde ole jo varattu. Onnekkaimmat päivät 19.7. & 2.8. Niittyleinikki 23.9. 23.10. Niittyleinikki on nyt niin Tikankontti 22.12. 19.1. Tikankontti on nyt muiden ihmisten sisäisten jännitteiden purkuväylänä ja joutuu välillä statistiksi omassa elämässään. Koeta kestää ympäristön paineet. Kyse on niin syvällisistä asioista, että et juurikaan voi itse vaikuttaa asioihin muuten kuin olemalla rehellinen itsellesi. Onnekkaimmat päivät 16.7. & 14.8.

16 Sallassa tapahtuu kesällä ke 1.7. klo 18 Lauluilta Kelloselkä, Kerän maja to 2.7. klo 18 Musailta: Nostalgia, museon ulkonäyttämö ke 8.7. klo 18 Lauluilta, Hautajärvi, Seutula to 9.7. klo 18 Musailta: Ajaton, museon ulkonäyttämö pe 10.7. ÄinPäin-päivä pe 10.7. Salla Midnight Trail Marathon pe 10.7. klo 20 Nostalgia-kävely kirkonkylän raitille su 12.7. klo 13 Paloperän kyläpäivä, Kinttaan Pirtti su 12.7. klo 18 Ruottiinko juuri piti lähtiä näytelmä, Sallan koulukeskus, sali ma 13.7. klo 15 Suuri Ruotsiin muutto näyttelyn avajaiset, Sallan kunnanvirasto, valtuustosali ke 15.7. klo 18 Ruotsinsuomalaisten tapaaminen, Isäntä Matin museo to 16.7. klo 17 Marja Aapala grafiikkaa ja akvarelleja näyttelyn avajaiset, Sallan rajakievari to 16.7. klo 12 Perinnepäivä Isäntä Matin museolla to 16.7. klo 18 Musailta: Duo Sata, museon ulkonäyttämö pe 17.7. klo 18 Ruottiinko juuri piti lähtiä näytelmä, Sallan koulukeskus, Sali pe 17.7. klo 21 Tanssit: Nelituuli, Hautajärvi, Seutula la 18.7. klo 8 17 VPK: kalustokisa, ent. linja-autoaseman aukio la 18.7. klo 22 Iskuporakone, Sallatunturin Tuvat, Papana Pup su 19.7. Salla-päivä su 19.7. klo 19 Kaiken kansan tanssit, Kursun kylätalo su 19.7. klo 21 Ohjelmalliset iltamat 70-luvulta, Vallovaaran lava to 23.7. klo 12 Perinnepäivä Isäntä Matin museolla to 30.7. klo 12 Perinnepäivä Isäntä Matin museolla pe 4.9. Sallan Rykimäviikko pe 11.9. klo 19 Petri Laaksosen konsertti, Sallan liikuntakeskus to 8.10. klo 19 Lapin kamariorkesteri, Sallan kirkko su 18.10. klo 18 Anu Hälvä ja Jouni Somero konsertti, Sallan kirkko 24.6. - 29.7. keskiviikkoisin klo 12 Opastetut kierrokset, Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo 1.7. 30.7. klo 10-17 Lappi lähti ja palasi evakkomatka lapsen silmin valokuvanäyttely kirjastossa. 13.7. 13.8. klo 10 15 Suuri Ruotsiin muutto näyttely Sallan kunnanvirasto, valtuustosali 16.7. 16.8. klo 10 15 Marja Aapala, grafiikkaa ja akvarelleja, Sallan rajakievari Muutokset mahdollisia. Tarkistathan ajantasaiset tiedot www. salla.fi/ tapahtumat www.salla.fi Marja Aapala grafiikkaa ja akvarelleja Sallan Rajakievari 16.7. 16.8.2015 Avoinna ti-su klo 10 15