MAKASIINI EURAJOEN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI HUHTIKUU 1/2010 Kuntalisä lapsiperheille Palveluseteli veteraaneille s. 12-13 Kunnan ilme on uudistunut Lisää sähköisiä palveluja s. 4-5 Mitä tarjolla nuorisolle s. 10-11
Sisällys Kunnanjohtajan tervehdys... 3 Hallintotoimi... 4-5 Koulutoimi... 6-7 Kulttuuri, matkailu ja kirjasto... 8-9 Liikunta- ja nuorisotoimi... 10-11 Sosiaali- ja terveystoimi... 12-13 Tekninen- ja ympäristötoimi... 14-15 Tapahtumakalenteri... 16 Makasiini-lehti on uudistunut Eurajoen kunnan tiedotuslehti Makasiinin ulkoasu ja sisältö ovat uudistuneet. Jatkossa lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, sisältäen ajankohtaista asiaa kunnan eri hallinnonaloilta. Perinteinen Kesämenot-lehti, johon on koottu tietoja yhteisöjen ja yhdistysten tapahtumista ja toiminnasta, ilmestyy toukokuun lopulla. Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille lukijoillemme! Eurajoen kunta Kalliotie 5 27100 Eurajoki Puh 02 86 941 Sähköposti eurajoen.kunta@eurajoki.fi Henkilökohtaiset osoitteet etunimi.sukunimi@eurajoki.fi Kunnanvirasto on avoinna 1.6. - 31.8.2010: ma - pe 8:00-15:00 1.9. - 31.5.2010: ma - to 8:00-16:00, pe 8:00-15:00 suljettu 12.7.-1.8.2010 Neuvonta ja puhelinvaihde avoinna 9:00-12:00 ja 12:45-15:00 Kustantaja: Eurajoen kunta Taitto: TS-Grafi, Eurajoki Painopaikka: Myllypaino Oy, Leväsjoki 2
Kunnanjohtajan tervehdys Maailmantaloudessa, Suomen taloudessa ja julkisessa taloudessa on vuoden 2008 jälkeen eletty levottomia aikoja. Levottomuuden seurauksena maailmankauppa romahti ja Suomen vienti sekä teollisuustuotanto joutuivat syöksykierteeseen. Bruttokansantuotteemme supistui vuonna 2009 yli 7 prosenttia. Bruttokansantuotteen ennennäkemättömästä alenemisesta huolimatta valtakunnallinen työttömyysaste jäi runsaaseen 8 prosenttiin, mikä on vähemmän kuin kokonaistuotannon supistumisen perusteella olisi voinut päätellä. Kriisin seurauksena lähtökohtaisesti vahva julkinen talous on heikentynyt jyrkästi. Kuntien yhteenlaskettu tulos jäikin pitkästä aikaa negatiiviseksi. Julkisen talouden kääntyminen alijäämäiseksi on kuitenkin ennen kaikkea seurausta valtiontalouden voimakkaasta heikentymisestä. Eurajoen rahoitusasema on keskimääräistä parempi. Veropohjaamme ovat tukevoittaneet tilapäisesti Eurajoella yli 6 kuukautta työskennelleet ulkomaalaiset. Kunnallisverotulojen muutos edelliseen vuoteen oli yli 40 prosenttia. Kunnan elinvoimaisuuden kannalta viime vuoden keskeisimpiä asioita ovat olleet OL4 edunvalvontatyö, valtatie 8:n yhteysvälihankkeen edistäminen, elinkeinoasioiden yhteistoiminnan uudelleen järjestäminen sekä elinkeinotoimikunnan työn käynnistäminen. Terveydenhuollon lähipalveluverkko turvattiin ottamalla perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu itselle 1.1.2009 alkaen. Kuluvana vuonna käynnistyvät neuvottelut terveydenhuollon ja sosiaalitoiminnan yhteistoiminta-alueeseen liittymiseksi sekä ympäristöterveydenhuollon ja maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden muodostamiseksi. Eurajoen kunnan perustehtävänä on edistää jäsentensä hyvinvointia ja kestävää kehitystä kunnallistalouden tasapainosta huolehtien. Eurajoella on voitu panostaa kunnan kehittämiseen taloudellisen tasapainon silti vaarantumatta. Toimintakulujemme kasvu on kahtena viime vuonna ollut kuntien keskimäärää suurempi. Kunnan investoinnit olivat viime vuonna kuntien keskimääräistä tasoa, mutta kohoavat tänä vuonna selvästi keskimääräistä suuremmiksi. Julkisella taloudella on oltava kyky rahoittaa sosiaalietuudet ja hyvinvointipalvelut kaikissa olosuhteissa häiriöttömästi. Julkinen talous on kestävällä pohjalla, jos menojen rahoitus ei johda liialliseen velkaantumiseen tai verojen korotuksiin. Eurajoella on varauduttava ikärakenteen muutoksen voimakkaaseen vaikutukseen kunnan menoihin. Kunnalla on kuitenkin hyvät taloudelliset resurssit strategiseen kehittämiseen sekä kyky kohdata normaalit suhdannevaihtelut ja väestörakenteen muutos. Aurinkoisia aikoja toivoen Harri Hiitiö, kunnanjohtaja 3
Hallintotoimi Eurajoen kunnan ilme on uudistunut Anne Ahlsten, Hallintojohtaja Eurajoen kunnan yritysgrafiikan uudistamistyötä on tehty viime vuoden aikana. Suunnittelutyön on tehnyt AD Lasse Kero Netorek Oy:stä. Kunnalle on suunniteltu virallisen vaakunan rinnalle markkinoinnissa käytettävä logo. Kunnan uusi e-symboli ja symboliteksti Energistä elämää muodostavat yhdessä Eurajoen uuden tunnuksen. Tunnuksen muoto viestii nuoresta ja notkean energisestä sekä eteenpäin pyrkivästä kunnasta. E-symbolissa voi nähdä kunnan nimen alkukirjaimen, jonka häntä päättyy kuntaa halkovan joen aaltoihin. Lisäksi joen aaltojen pärskeissä on häivähdys kuntavaakunan värejä. Kunnan logon väreiksi on valittu sinistä eri sävyissään. Väreillä halutaan kuvastaa energisyyttä, nuorekkuutta ja nykyaikaa, unohtamatta kuitenkaan historiaa. Slogan on johdettu kunnan strategiasta, jossa on vahvasti nostettu esiin kuntalaisten arkista elämää tukeva päämäärä: Eurajoki on seutukunnan paras paikka asua ja elää. Yhdessä logon käyttöönoton kanssa uudistuivat kunnan www-sivut. Edellisestä uusimisesta onkin kulunut aikaa seitsemän vuotta. Etusivun selkeyteen on kiinnitetty huomiota niin, että suoraan etusivulta pääsee kuntalaisten tärkeäksi kokemiin kunnan palveluihin, päätöksentekoon ja eri kohderyhmille suunnattuihin sivuihin. Kotisivujen yläpalkkiin on valittu vuonna 1836 valmistunut empiretyylinen Vuojoen kartano, jonka ympäristö muuttuu vuodenaikojen mukaan. Samoin kotisivujen värimaailma vaihtuu talven, kevään, kesän ja syksyn väreihin vuodenajasta riippuen. Ajankohtaiset asiat ja tapahtumakalenteri löytyvät myös heti etusivulta. Kotisivujen kehittäminen jatkuu niiden julkaisemisen jälkeenkin ja sivujen käyttäjiltä toivotaan palautetta, jotta sivuista saadaan kuntalaisia ja muita hyvin palveleva tiedotus- ja asiointikanava. Palautetta voi antaa etusivun Palaute -osion kautta www-sivujen ylläpitäjälle. Sähköisiä asiointipalveluja lisää Kunnan perinteisten asiointipalvelujen rinnalle on otettu käyttöön uusia sähköisiä palveluja. Vesilaitoksen Kulutus-Web on kunnan kotisivujen kautta toimiva sähköinen palvelu, jossa asiakkaat pääsevät syöttämään kulutuslukeman vesilaitoksen järjestelmään sekä selaamaan kiinteistönsä kulutushistoriaa. Palveluun kirjaudutaan kulutuspaikan numerolla, joka löytyy vesilaskusta tai vesimittarin luentakortista. Palvelun kautta on myös mahdollista antaa palautetta vesilaitokselle. Toinen uusi sähköinen palvelu voidaan ottaa käyttöön, kun kunta osallistuu pilottikuntana hankkeeseen, jossa käynnistetään helppokäyttöinen ajanvaraus-ohjelmisto, Vihta. Netti-piste kuntalaisten käyttöön Eurajoen kunta tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden netin käyttöön uudessa Netti-pisteessä Taidelahjan tiloissa Eurajoen Portissa. Tarkoitukseen on varattu yksi tietokone, joka on vapaasti käytettävissä lyhyeen asiointiin. Vihta- ajanvarauspalvelu Eurajoen kunta mukana Vihta- ajanvarauspalvelun suunnittelussa. Vihta on tutkitusti helppokäyttöinen nettiajanvaraus, jota kehitetään yhdessä kuntien ja yritysten kanssa. Jatkossa kuntalaiset löytävät Vihta- palvelun upotettuna kunnan kotisivuille (www.eurajoki.fi) ja palvelun avulla on mahdollista varata esimerkiksi yleisiä tiloja ja maksaa tehty varaus pankkitunnuksilla, vuorokauden ympäri. Vihdan avulla Eurajoki voi jatkossa hallita henkilöiden ja tilojen varauksia yhdellä ohjelmistolla. Palvelulla säästetään rahaa, vähennetään peruutuksia ja muistutetaan kuntalaisia tekstiviesteillä varauksista. Vihta-palvelun kotisivut avautuvat lähiaikoina osoitteessa www.vihta.com, joilta löydät lisätietoa palvelusta ja voit ilmiantaa ajanvarauspalvelua tarvitsevan yrityksen. Palvelun toteutuksesta vastaa Netorek, joka etsii aktiivisesti edustajia palvelulle. 4
Lisätietoa: Toimitusjohtaja Timo Kero Netorek Oy timo.kero@netorek.fi 5
Koulutoimi Eurajoen yhteiskoulun ja lukion remontti Ilkka Heikkilä, Rehtori Yhteiskoulun ja lukion remontti alkoi elokuussa 2009. Remontin aikana vuonna 1958 valmistuneen vanhan osan talotekniikka - vesijohdot, viemärit ja sähköt uusitaan ja rakennukseen rakennetaan koneellinen ilmastointi. Katolle noussut uusi lisäosa on uuden ilmastoinnin vaatima konehuone. Luokissa tehdään pintaremontit. Tämän lisäksi uudemmassa osassa olevan auditorion etuosaan rakennetaan näyttämö. Samalla uusi ja vanha osa yhdistetään toisen kerroksen tasolla. Koulun eteen tulevassa laajennusosassa ovat kolme uutta luokkahuonetta, opettajienhuone ja rehtoreiden työhuoneet. Lisäksi vanhaan osaan korjataan nykyajan vaatimukset täyttävät työskentelytilat opettajille. Nyt remontissa olevat tilat sekä uudisrakennuksen tilat valmistuvat kesällä 2010. Koko lukuvuoden ajan vanhan osan yläkerran toinen pää on ollut käytössä. Nämä tilat korjataan vielä ensi syksynä. Väliaikaiset luokkatilat koulun pihalla ovat siten käytössä vuoden 2010 loppuun asti. Sen sijaan ns. kansliaparakki poistuu kesällä uudisosan valmistuessa. Vuoden 2011 aikana remontoidaan vielä liikuntasali pukuhuonetiloineen. Tarkoituksena on parantaa välinevarastotiloja. Myös salissa koneellisen ilmastoinnin rakentaminen on iso osa remonttia. Tämän korjauksen on tarkoitus alkaa kevään ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja valmistua syksyllä 2011. Remontti on edennyt hyvin aikataulussaan. Työskentely koulussa on sujunut pääosin hyvin. Joustavuudesta kiitos kuuluu sekä oppilaille, henkilökunnalle että huoltajille. Lapijoen koulun vanhempainyhdistys Lapijoen koulun vanhempainyhdistys aloitti toimintansa viime keväänä. Virallinen perustamiskokous järjestettiin syksyllä ja kun byrokratian hitaat rattaat olivat aikansa jauhaneet, merkittiin yhdistys yhdistysrekisteriin 2. helmikuuta 2010. Idea yhteistoiminnan tiivistämisestä tuli koulun puolelta. Lapijokelaiset perheet puolestaan kertoivat viime syksynä toimeenpannussa kyselyssä, että he pitivät tarpeellisena tällaista yhdistystä ja lisäksi hahmottelivat sitä, mitä yhdistyksen pitäisi tehdä. Yhteisöllisyydestä on muodikas puhua, mutta Lapijoki-laaksossa sitä pidetään myös tärkeänä rakentaa ja lujittaa. Vanhempainyhdistys haluaa omalla toiminnallaan tuoda perheet lähemmäs toisiaan ja myös tiivistää yhteyttä kotien ja koulun välillä. Yhteiset, epäviralliset tapahtumat ja tilaisuudet antavat mahdollisuuden tutustua, jutella ja tehdä yhdessä. Jos aikuiset tuntevat toisensa ja myös toistensa lapset, se tuo turvallisuutta lapsen maailmaan. Maalaisjärjellä ajatellen se auttaa myös ehkäisemään monia ongelmia ja ainakin helpottaa niihin puuttumista. Yhteinen tekeminen tekee ihmisistä yhteisön ja yhteisöön suurin osa meistä haluaa kuulua. Tekemisen ei tarvitse olla suurta, näyttävää tai kallista. Lapijoen koulun vanhempainyhdistys on tähän mennessä esimerkiksi järjestänyt kevättempauksen temppuratoineen ja askarteluineen, Lahdenperässä talviturkinheittäjäiset, joulutapahtuman koululla, teatterimatkan Poriin, auttanut urheilupäivän järjestelyissä jne. Perheet ovat osallistuneet tapahtumiin mukavasti, mutta haasteena pidämme sitä, että saisimme vieläkin useammat houkuteltua ja rohkaistua mukaan. Vanhempainyhdistys on tarkoitettu ihan jokaiselle Lapijoen koulun oppilaan perheelle! Huhtikuussa aloitamme oman liikuntakampanjamme otsikolla Vipinää Vanhempiin. Tarkoitus on kokoontua joka kuukauden ensimmäinen tiistai jonkin urheilullisen harrastuksen pariin. Aloitamme mahdollisimman matalan kynnyksen lajista eli kävelystä. Sitten sovimme yhdessä, haluammeko porukalla lähteä tutustumaan johonkin uuteen lajiin vai vetreytämmekö vanhoja tuttuja. Jos intoa riittää, tihennämme kokoontumisia. Tarkoitus on muokata toiminta sellaiseksi, mitä mukaan tulijat haluavat. Jotta ideat, aloitteet, palautteet helpommin löytäisivät perille, vanhempainyhdistyksellä on maaliskuun viimeiseltä viikolta lähtien oma postilaatikko samassa rivissä, missä koulunkin laatikko on. Sinne toivotaan viestejä omalla nimellä tai ilman. Pääasia on, etteivät hyvät ehdotukset ja tärkeät asiat jäisi kuulematta! Lapijoen koulun vanhempainyhdistyksen hallitus 6
Eurajoki lasten ehdoilla Elina Mustalampi, Hankekoordinaattori Wuojokiseuran Historiapäivä-hanke on lastenkulttuurin kehittämishanke, joka on edistänyt lasten ja nuorten perinnetietoutta Eurajoella viimeisen kahden vuoden ajan. Hanke on tuottanut Välimaan perinnetorpalle, Vuojoen kartanolle ja Raunelan kalastajatilalle perinnekierroksia lapsille ja nuorille, joita testattiin paikallisten koulujen kanssa viime keväänä. Hankkeen aikana on päästy toteamaan, että lapsia eivät kiinnosta vain ison rahan ilottelukohteet vaan myös oman seudun historia ja omilla käsillä tekeminen. Vuojoella pääsee tutustumaan 1800-luvun lopun kartanokulttuuriin roolioppaan opastuksella, Välimaalla voit osallistua 1930-luvun torpan töihin ja Raunelassa perehdytään 1950-luvun kalastajaperheen arkeen mm. kalaverkkoa kutomalla, solmuja solmimalla ja kalaa perkaamalla. Keskeisin tekijä kohteissa on erilaiset elämykset ja itse tekeminen lapset nähdään aktiivisina toimijoina eikä pelkästään passiivisina tiedon vastaanottajina. Hankkeessa on tuotettu myös Välimaan perinnetorpan, Raunelan kalastajatilan ja Vuojoen kartanon tehtäväkirjat sekä Välimaan ja Raunelan paperinuket ja Vuojoen kartanosta taiteltava paperitalo. Lopullinen lasten matkailun suosio Eurajoella selviää vasta lähitulevaisuudessa, mutta toistaiseksi vastaanotto on ollut positiivista ja kiinnostusta selkeästi on. Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä Eurajoen koulujen kanssa. Yhteistyön tuloksena vierailut hankkeessa mukana oleviin kohteisiin on sisällytetty kunnan koulujen opetussuunnitelmaan, mikä luo jatkuvuutta myös hankkeen päättymisen jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen Eurajoen koululainen käy näissä kohteissa jossain koulutiensä vaiheessa, ja pääsee tutustumaan oman seutunsa kulttuurihistoriaan! Yhteistyö koulujen kanssa on sujunut erinomaisesti ja opettajat ovat olleet tärkeässä roolissa kierroksia suunnitellessa. Hankkeen kohteista ja tekemisen riemusta voi nauttia tänä keväänä lapsille suunnatussa Kosketa eilistä -näyttelyssä, jossa kaikkeen saa koskea ja kaikkea voi kokeilla. Näyttelyn toteuttajina ovat Wuojokiseuran Historiapäivä -hanke ja Turun yliopiston opettajakoulutuslaitoksen Rauman yksikön kuvataiteen ja käsityön opiskelijat. Näyttelyssä Historiapäivä-hankkeen kohteet Raunelan kalastajatila, Välimaan perinnetorppa ja Vuojoen kartano henkilöineen heräävät eloon. Vierailija saa tuoksujen, äänien ja teosten kautta elämyksiä menneestä ja kokemuksia siitä, millaisia muistoja voi leikkiä! Maksuton näyttely on esillä Vuojoen kartanon Galleria Gylichissä 1.4. 28.5.2010 välisenä aikana. Näyttelyyn järjestetään myös opastettuja kierroksia, jotka ovat Eurajoen päiväkodeille ja kouluille maksuttomia! Tiedustelut Eurajoen kulttuuritoimesta p. 02 869 4266. Hanke jatkuu vuoden 2010 loppuun asti. 7
Kulttuuri, matkailu ja kirjasto Matkailun tuulet Eurajoella Pirjo Jaakkola, Kulttuurisihteeri Eurajokea opastaa 18 koulutettua opasta. Opastettavat kielet ovat suomi, paikallinen murre, ruotsi, englanti, saksa, ranska ja viro. Yksi oppaista on englantia äidinkielenään puhuva. Opastettavia ryhmiä Eurajoella käy vuosittain noin 300. Eniten opastuksia on Vuojoen kartanossa. Eurajoen matkailun kärkikohteet ovat Teollisuuden Voiman vierailukeskus ja Vuojoen kartano. Eurajoki, niin kuin koko Satakuntakin ammentaa matkailun ytimen historiastaan, nykypäivää unohtamatta. Eurajoen matkailun monipuolisuus tuo hyvinkin erilaisia matkailijaryhmiä Eurajoelle. Liikematkailijat ovat kiinnostuneita korkeasta teknologiasta Olkiluodossa ja hyvistä koulutus- ja kokousolosuhteista Vuojoen kartanossa. Kokouspäivän piristys on Vuojoen kartanon rooli- tai teemaopastus tai Eurajoki-opastus matkalla Olkiluotoon poiketen matkalla heilurille. Heilurikoe osoittaa vierailijoille, että maapallo pyörii täälläkin. Opiskelijat käyvät Olkiluodossa ja Foucault-heilurilla ja vesitornissa oppaan kanssa. Koululaisille on kehitetty omat opastetut, kokemukselliset kierrokset Vuojoen kartanoon, Välimaan perinnetorpalle ja Raunelan kalastajatilalle sekä Liinmaan linnamäelle.toukokuussa luokkaretkeläisten linja-autoja risteilee Eurajoella melkein päivittäin. Wuojokiseuran historiapäivähanke on kehittänyt lasten opastusten sisältöä niin, että ne kuuluvat koulujemme opetusohjelmiin. Näin omat koululaiset pääsevät kaikki koulun opetuksen kautta Eurajoen historiallisiin kohteisiin. Irjanteen museot innostavat opettajia tuomaan ryhmiä. Koulumuseossa käydään 1950-luvun koulua oppaan johdolla. Alle kouluikäisten päivähoitoryhmiä käy eniten Välimaan perinnetorpalla, jossa kaikki pääsevät tekemään itse vanhanajan töitä tai leikkejä. Suosituin pienten lasten teemakäynti on vanhan ajan laskiainen torpalla. Aikuisten ja seniorimatkailijoiden kohteina ovat molemmat edellä mainitut pääkohteemme, Kustaa Adolfin kirkko, Irjanteen vanha puukirkko ja kellotapuli, Irjanteen maatalousmuseo, Välimaan perinnetorppa, Voltti-talon myymälä ja näyttely, TAIDELAHJA sekä vuodenajasta riippuen Kaunissaari ja Liinmaan linnamäki. Foucaultin heilurikin kiinnostaa aikuisia, mutta vesitorniin eivät kaikki halua nousta, sillä rappuja on yli 200. Rooliopastukset ja teemalliset, kokemukselliset opastukset ovat aikuisten matkailijoiden mieleen tänä päivänä. Esimerkkinä Eurajoelle tulevan ryhmän ohjelma on seuraavanlainen: Opas mukaan Kustaa Adolfin kirkon parkkipaikalta, käynti kirkossa, kiertoajelu Kirkonkylässä, työntekoa ja pannukaffetta 1930-lukua eläen Välimaalla, oppaan mukana Vuojoen kartanoon lounaalle ja rooliopastukseen kartanon frouvan tai mamsellin johdolla. Sen jälkeen ostoksille Voltti-talolle tai TAIDELAHJAAN. Sen jälkeen ryhmä viettää vielä pari tuntia tiedenäyttelyssä Olkiluodon vierailukeskuksessa. Matkan aikana pysähdytään kahville, jäätelölle ja tankkaamaan paikallisiin liikkeisiin. Näin 50-hengen ryhmä viettää koko päivän Eurajoella. Hyvin suunnitellut ja taitavat opastukset ovat yksi tärkeä kulmakivi vierailulle. Puskaradio on vahva markkinoija onnistuneen Eurajoki-vierailun jälkeen. Eurajoen hyvä ravintola- ja kahvilatarjonta edesauttaa ryhmien tuloa, näin he pääsevät valikoimaan lounas- ja kahvipaikkansa. Teemaopastuksesta yhtenä mallina kerrottakoon Eurajoen Putiikkikierros; Voltti-talo, TAIDELAHJA, Kaarina Lehtomaan tekstiiliverstas, Köykän tilapuoti ja Ruikan mylly. Ostosmatkailuun on helppo liittää jompikumpi naapurikaupunki Pori tai Rauma. Unescon maailmanperintökohteisiin Vanhaan Raumaan ja Sammallahdenmäelle kun on matkaa vain 15 minuuttia. Naapurien Porin, Rauman ja Luvian hyvä matkailumarkkinointi avittaa meidänkin matkailua. Uusina matkailukohteina Eurajoella ovat Ruikan Mylly ja perinnetorpan sauna. Ruikan Myllyllä pääsee tutustumaan myllyrakennukseen ja koskeen. Myllyltä voi tilata myös tarjoilut ja yöpyä. Välimaan perinnetorpalla voi elävöitetyn historiaopastuksen lisäksi tilata vaikkapa yrityksen työntekijöille kertalämmitteisen saunan. Pönttökiuas antaa löylyt n. 20 hengen ryhmälle kerrallaan. Tarkemmat tiedot Eurajoen matkailusta saatte kulttuuri- ja matkailutoimistosta p. 8694266. 8
Eurajoen kirjaston kuulumisia Ilona Lahdenranta, Kirjastonjohtaja Eurajoen kirjasto on ollut lainausluvuiltaan jo pitkään Suomen suosituimpien kirjastojen joukossa. Kirjaston hankinnoissa pyritään ottamaan asiakkaiden toivomuksia huomioon aina mahdollisuuksien mukaan, määrärahojen puitteissa. Kirjastossa on tarjolla mm. erityisen runsaat DVD-valikoimat, paljon uutuuskirjoja, manga-sarjakuvia nuorille, monipuolinen harrastelehtivalikoima sekä uusimmat musiikkihitit CD-levyillä. Kirjasto on ollut auki myös joka sunnuntai (klo 12-15, myös juhlapyhinä) jo vuodesta 1991. Sunnuntai on nykyään joskus jopa viikon vilkkain lainauspäivä. Tyytyväiset asiakkaat ovat kirjaston tärkein päämäärä. Kirjaston tiloissa toimii myös taidelainaamo. Lainan-päivän kahvituksessa, joka järjestetttiin 8.2., kirjastossa oli taiteilijavieraana Arja Nummi, joka esitteli töitään. Arja Nummi: Torpan vaiheilla Kirjastoautotoiminta alkoi Eurajoella vuonna 1978, jolloin koulujen yhteydessä toimineet sivukirjastot lakkautettiin. Nykyinen kirjastoauto, Kirjakrapu, otettiin käyttöön vuoden 1997 lopulla. Kirjastoauto liikennöi viikottaisella reitillään maanantaista torstaihin pysähtyen 29 eri pysäkillä ympäri kuntaa. Heinäkuussa kirjastossa aloitetaan uusi kaksivuotinen oppisopimuskoulutus. Leena Ristilän oppisopimuskoulutus kirjastossa on jatkunut 2.1.2009 alkaen. Ainoana ongelmana kirjastossa on jo vuosia jatkunut tilanahtaus. Nyt kuitenkin kirjastossa aletaan jo olla varovaisen toiveikkaita uuden kirjaston rakentamisen suhteen. Kunnan päättäjiltä on alkanut tulla positiivisia viestejä asiasta. Toivottavasti jo lähitulevaisuudessa voimme toivottaa kaikki uudet ja vanhat asiakkaamme tervetulleiksi uusissa, ajanmukaisissa toimitiloissa. Sitä odotellessa www.eurajoki.fi/html/fi/kirjasto.html 9
Liikunta- ja nuorisotoimi Nuoriso huomio, tämä lehti on teitäkin varten tehty! Meillä on tiloja ja toimintaa.. Pirita Laivanen, Nuorisosihteeri Eurajoella on 3 nuorisotaloa, joista Kaharin nuoriso- ja kulttuuritalossa sekä Lapijoen nuorisotalossa järjestetään nuorisotoimen puolesta mm. nuorten iltoja. Nuoret tuntuvat löytäneen tiensä näihin toimintoihin ja iltoja pyritäänkin jatkamaan toukokuun loppuun asti. Kesällä vuorossa ovat mm. Selviytymisleirit Pinkjärvellä, konsertit. retket ja muut karkelot. Koulujen alettua myös talot avaavat ovensa ja erilaiset teemakerhot (Perinne-, Tytöt, voidaan hyvin -, sekä kokkikerho ja mahd. bändikerho) jatkuvat. Nuorison toiveita pyritään toteuttamaan, mutta on turhauttavaa, kun toivotaan jotakin ja sitten emme pystykään toteuttamaan toiveita vähäisen osanoton vuoksi. Walkers kahvila jatkaa huhtikuun puoliväliin ja lomailee sitten syyskuuhun asti. Vapaaehtoistoiminta kahvilassa on vireää, mutta kaipaamme yhä lisää kahvilanuorten omia vanhempia vapaaehtoisiksi! Nuorisotalolla Nuorisomme on aktiivista ja liikkuvaa.. Eurajoella on yli 80 yhdistystä, joista toistakymmentä järjestää lähes pelkästään nuorille suunnattua toimintaa. Liikunta- ja nuorisotoimi teetti aivan äskettäin 5-9 luokkalaisille kyselyn lähinnä liikunnan harrastamisesta, mutta myös muista harrastuksista ja siitä minkälaisia harrastusmahdollisuuksia Eurajoelle haluttaisiin lisää. Päällimmäiseksi ajatukseksi jäi nuorten tyytyväisyys olemassa oleviin mahdollisuuksiin ja tarjontaan. Esille nousivat kuitenkin toiveet sählyn Voi hyvin teemat huomioidaan myös nuorisotoimessa Walkers hohtokeilaamassa 10
pelaamisesta sekä uudesta muotiliikunnasta zumbasta. Tietoa erilaisista harrastusmahdollisuuksista saadaan kyselyn mukaan eniten koulusta ja vanhemmilta. Nuorisotoimen näkökulmasta juuri tiedon jakaminen nuorille ja heidän vanhemmilleen on ongelmallista. Koska tietoa on kaikkialla, mietimme jatkuvasti miten saada oikea tieto kohtaamaan kohderyhmänsä. Lisää tietoa.. Nuorisotoimella on käytössään nyt kunnan uudet nettisivut ja siellä jo etusivulta on linkki nuorisotoimen sivuille; josta löytyy tietoa kerhoista, ajankohtaisista tapahtumista, kesätyöpaikoista, lastenleireistä sekä harrastusmahdollisuuksista yms. Käytössämme ovat myös Rauman seudun nuorten yhteinen www.rauno.fi nettisivusto joilta löytyy tietoa aktiivisen nuorisovaltuustommekin tekemisistä. Jo pelkästään näitä aktiivisesti seuraamalla nuoret ja heidän vanhempansa saavat mittavan paketin arvokasta lapsille ja nuorille suunnatusta toiminnasta. Työleirillä Osallistu kesätyöviikkoon! Kesätyöviikko on tarkoitettu Eurajokelaisille 15-18 -vuotiaille nuorille. Kesätyöviikko 7.6-11.6.2010 Kesätyöviikko 14.6-18.6.2010 Työkohteet ovat kunnan eri toimipisteissä Työaika päivittäin kello 8.30-14.30 Palkka 180 / viikko + ruoka ja kahvi Mukaan otetaan 10 nuorta/ viikko Tiedustelut: Hanna-Leena Juhola 044 3124 272 Ilkka Ruonala 044 3124 269 Vapaamuotoiset hakemukset 12.5.2010 mennessä Nuorten työpaja NOSTURI / kesätyöviikko Kalliotie 5, 27100 EURAJOKI HUOM! Sama henkilö ei voi saada myös yrityksille suunnattua nuorten kesätyöpaikkatukea. Satakunnan haastepyöräily vapusta juhannukseen Myös rullaluistellen! Satakunnan haastepyöräily on kuntopyöräily- ja rullaluistelukampanja koko Satakunnan alueella. Joka vuosi kirjataan lähes 300 000 suoritusta. Kunnat on jaettu kolmeen sarjaan: alle 3000, alle 7000 ja yli 7000 asukasta. Kunnat kilpailevat suoritusten määrässä suhteessa asukaslukuun. Suoritukset (vähintään 10 km:n matka) kirjataan vihkoihin. Haastepyöräilyyn osallistuneiden kesken arvotaan haastepyöräilypaitoja ja -sukkia sekä muita palkintoja. Kampanjan kirjauspaikat Eurajoella: 1. Kämpän Kaffetupa 2. Irjanteen nuorisotalo 3. Kunnanvirasto 4. Irjanteen-Sydänmaan tienristeys 5. Lahdenperä 6. Vuojoki 7. Lapijoen nuorisotalo 8. Lutta-Rikantila tienristeys 9. Kuivalahden kauppa 10. Linnamaan koulun kenttä 11. Liikuntakeskuksen huoltorakennus 11
Sosiaali- ja terveystoimi Voi Hyvin Eurajoella! Anna Ruokonen, Projektisihteeri Tammikuun pakkastuulet toivat tänä vuonna Eurajoella jotain uutta, kun vuodenvaihteessa käynnistyi kolmevuotinen Voi Hyvin Eurajoella ohjelma. Ohjelman tarkoituksena on nimensä mukaisesti parantaa eurajokelaisten hyvinvointia vauvasta vaariin. Ohjelmalla on kolme teemaa ravinto, liikunta ja osallisuus, jotka yhdessä tekevät ohjelmasta kokonaisuuden. Jokainen teema on myös ansainnut oman teemavuotensa, jolloin kyseinen teema nostetaan etualalle. Miten hyvinvointia voidaan parantaa? Kuten tiedämme yhteiskuntamme kehittyminen ja vaurastuminen ei ole ainoastaan pulskistanut lompakkoamme vaan myös vyötäröämme. Ruokaa on yleensä tarjolla enemmän kuin tarpeeksi ja työmme ei ole enää niin ruumiillista kuin sata vuotta sitten. Ruuan yltäkylläisyys ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa verisuonija sydänsairauksia, diabetesta, yleistä huonoa fyysistä kuntoa sekä myös mielialan alenemista. Näitä seurauksia voidaan kuitenkin ennalta ehkäistä terveellisellä ravitsemuksella sekä riittävällä liikunnalla. Voi Hyvin Eurajoella ohjelman yhtenä tarkoituksena onkin tiedottaa terveellisestä ravitsemuksesta ja rohkaista kuntalaisia syömään terveellisemmin. Ravinto on vuoden 2010 vuositeema, joka on näkynyt mm. Voi Hyvin pisteessä, järjestetyissä tapahtumissa sekä päättäjien asettamassa haasteessa. Liikunnan lisääminen ja siihen rohkaiseminen on myös Voi Hyvin ohjelman tavoitteena. Tarkoituksena on paneutua varsinkin terveys- ja arkiliikuntaan kuitenkaan kunto- ja kilpailuliikuntaa unohtamatta. Liikunnan teemavuosi on 2011, mutta liikuntateema näkyy myös tänä vuonna Voi Hyvin ohjelman tapahtumissa ja yhteistyökumppaneiden toimissa. Koska hyvinvointi ei ole pelkästään hyvää fyysistä kuntoa ja vointia, haluaa Voi Hyvin ohjelma ottaa huomioon myös mielen hyvinvoinnin. Parhaiten tämä näkyy vuoden 2012 teemassa osallisuus, jonka tarkoituksena on lisätä kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja halukkuutta, yhteisöllisyyttä sekä tasa-arvoisuutta ja vähentää syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja epätasa-arvoa. Ohjelma ei voi toteuttaa tavoitteitaan yksin vaan tarvitsee siihen jokaisen kuntalaisen apua, sillä muutos lähtee meistä itsestämme. Pienetkin muutokset arkielämässä voivat tehdä meistä hyvinvoivempia, aktiivisempia ja onnellisempia kuntalaisia, joten voikaamme hyvin! Lisätietoja Voi Hyvin ohjelmasta saat kunnan kotisivuilta ww.eurajoki.fi osoitteesta voihyvin@eurajoki.fi sekä facebook-yhteisöstä Voi Hyvin Eurajoella. Palveluseteli käyttöön Eurajoella Marjo Hamilas, Vanhustyöjohtaja Etuus kotona asuville rintamaveteraaneille Eurajoen kunta on valmistautumassa palvelusetelin käyttöönottoon 1.5.2010 alkaen. Palveluseteleitä tarjotaan alkuvaiheessa rintamaveteraaneille vuoden mittaisella kokeilulla, kotona asumista tukevien palvelujen ostamiseen. Tuettavia palveluja ovat ateria-, kotipalvelu, kuljetuspalvelu, siivous, ja kotitalkkarityöt. Tulevaisuudessa palvelusetelin käyttöä on mahdollista laajentaa, mikäli kokemukset ovat positiivisia, esimerkiksi omaishoitoon. Yhteensä 16 yrittäjää on hakeutunut palvelujen tuottajaksi. Sosiaalilautakunta on hyväksynyt yritykset palveluntuottajaksi, kun kunnan asettamat kriteerit ovat täyttyneet. Rauman Seudun Kehitys Oy on ollut yhdessä kunnan kanssa valmistelemassa uutta toimintamuotoa kunnan, yrittäjien ja asiakkaiden välille. Palvelusetelin käyttöönotto mahdollistaa asiakkaalle valinnan mahdollisuuksia ja samalla tukee yrittäjyyttä. Huhtikuun aikana rintamaveteraanit tulevat saamaan kunnalta kirjeen palvelusetelin käyttöönoton mahdollisuudesta. Jos he ottavat palvelusetelin vastaan, jokaisen luokse tullaan tekemään kotikäynti ja opastamaan henkilökohtaisesti palvelusetelin käytössä. Toukokuussa palveluseteli otetaan käyttöön ja rintamaveteraanit voivat tilata haluamaansa kotona asumista tukevaa palvelua palveluseteliyrittäjiltä. 12 Voi Hyvin Eurajoella tapahtuu: Painonpudotushaaste, vielä voit osallistua, Teematorstait Voi Hyvin pisteessä torstaisin Lisäksi tulossa ruuanlaittokursseja, juoksukoulu, Voi Hyvin messut, luennoitsijoita sekä paljon muuta
Kunnan kotisivuilla (www.eurajoki.fi) on 1.5.2010 alkaen, lisätietoa palvelusetelistä sekä palveluseteliyrittäjäksi hakeutuville yrittäjille, että palvelusetelin käyttäjille. Päiväkoti Majakassa liikutaan päivittäin Timo Nissinen, Päiväkodin johtaja Päiväkoti Majakassa käy päivittäin melkoinen vilske, kun lapset pääsevät liikkumaan niin sisällä kuin ulkonakin. Liikuntatuokioita järjestetään sekä henkilökunnan ohjaamana että lasten omaehtoisena liikkumisena. Hylkeiden ja Norppien ryhmän neljä 5-vuotiasta lasta pääsi hoitaja Minna-Maria Honkasen ohjaamana päiväkodin saliin liikuntatuokiolle. Tällä kertaa leikittiin Pidä puolesi puhtaana -leikkiä ja temppuiltiin temppuradalla. Minna-Maria Honkasen mielestä oleellista liikuntatuokioilla on se, että ohjaaja saa kaikki lapset innostumaan liikkumisesta. Majakan asialliset liikuntavälineet ja tilat helpottavat innostavien tuokioiden suunnittelua ja järjestämistä. Päiväkodin lapset nauttivat liikunnasta täysin siemauksin: Katrin mielestä hauskinta oli puolapuilta hyppääminen, mutta kaikki muukin oli tosi kivaa. Hienon näköistä Katrin mielestä oli se, kun Eray heitti paksulla patjalla kuperkeikkavoltin. Erayn ja Jessen mielestä Pidä puolesi puhtaana-leikki oli tuokiolla kaikkein mukavinta. Pojat tykkäsivät myös temppuradasta. Poikien mielestä on tosi kivaa, kun päiväkodissa pääsee usein liikkumaan saliin ja pihalle. Majakan liikuntatuokioihin on saatu hyvää vetoapua Nuorelta Suomelta ostetusta liikuntakoulutuksesta, jonka kaikki Majakan työntekijät kävivät ennen päiväkodin avaamista. Koulutuksesta jokainen lapsiryhmä sai käyttöönsä kansion, josta löytyy paljon hyvin suunniteltuja liikuntatuokioita erikseen niin 3 4-vuotiaille kuin 5 6-vuotiaillekin. Työntekijän täytyy kuitenkin räätälöidä jokainen tuokio lapsiryhmälle erikseen, joten suunnitteluun ja järjestelyyn tarvitaan oma aikansa. Päiväkoti Majakan henkilöstö pääsee loppukeväästä vielä toiseen liikuntakoulutukseen, jonka avulla opetellaan entistä paremmin innostamaan vähän liikkuvia lapsia onnistumaan. Lasten kotihoidon tuen kuntalisäkokeilu Aamu, Katri, Eray ja Jesse hyppimässä patjalla Eurajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt lasten kotihoidon tuen kuntalisän kokeilun 1.3.2010-29.2.2012 väliselle ajalle. Lakisääteinen lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Lasta tulee hoitaa jompikumpi vanhemmista tai esim. sukulainen tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Kotihoidon tukea maksetaan myös muista alle kouluikäisistä lapsista, jotka hoidetaan samalla tavalla. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja hoitolisä Kuntalisä alle 2-vuotiaasta lapsesta Kuntalisä on lasten kotihoidon tuen hoitorahan korotus ja se on suuruudeltaan 200 euroa kuukaudessa. Tuki maksetaan nuorimmasta lapsesta kunnes hän täyttää kaksi vuotta eli tuki on perhekohtainen. Hakija voi saada kuntalisää, jos - lapsen vanhempi hoitaa perheen kaikki alle kouluikäiset lapset kotona: Esiopetusikäinen lapsi voi kuitenkin olla kunnan järjestämässä esiopetuksessa tai perhe voi käyttää Eurajoen kunnan avoimia päivähoitopalveluja - perheen on oltava oikeutettu Kelan maksamaan lakisääteiseen kotihoidontukeen Kuntalisää ei voi saada vanhempainpäivärahakauden aikana Lasten kotihoidon tukea ja kuntalisää haetaan Kelasta samalla hakemuksella. Kela hoitaa lasten kotihoidon tuen ja kuntalisän maksamisen Lisätietoja saa päivähoidon johtaja Raili Aitonurmelta puh. 044 3124 440 Haemme perhepäivähoitajia Tarvitsemme joukkoomme uusia perhepäivähoitajia keskustan ja sivukylien alueille. Oletko kiinnostunut perhepäivähoitajan työstä omassa kodissasi? Omaatko hyvät vuorovaikutustaidot ja olet kiinnostunut lasten parissa työskentelystä? Olemme mielissämme, mikäli sinulla on alalta kokemusta tai mahdollisesti alalle soveltuva ammattitukinto. Ota yhteyttä ja keskustellaan asiasta lisää. Yhteydenotot: perhepäivähoidon ohjaaja Anne-Marita Toivonen, p. 044 312 4349, tai päivähoidon johtaja Raili Aitonurmi, p. 044 312 4440 13
Tekninen- ja ympäristötoimi Eurajoen vesihuoltolaitos tiedottaa Sakokaivojen ohittaminen / poisto ja savutuskokeet Katja Niemelä, Kunnaninsinööri Hyvän puhdistustehon saaminen edellyttää, että kaikki viemäriin tulevat sade- ja salaojavedet saadaan pois. Siksi myös kiinteistöiltä tulevat sade- ja salaojavedet tulisi johtaa muualle kuin viemäriin. Uudet vesioikeuden luvat edellyttävät hyvää puhdistustehoa ja siihen ei päästä jos viemärivesien mukana on sade- tai salaojavesiä. Kun sakokaivot on ohitettu / poistettu, jäävät pois myös sakokaivojen vuosittaiset tyhjennykset. Sakokaivojen ohitus- tai poistokustannukset kuuluvat kiinteistön omistajan vastattaviin kustannuksiin. Vastaavasti kiinteistö kuitenkin säästää, kun vuosittaiset sakokaivojen tyhjennyskulut jäävät pois. Kiinteistön omistaja voi tehdä sakokaivon ohitus- tai poistotyön itse tai teettää työ urakoitsijalla. Kun kiinteistön omistaja teettää työn, vesihuoltolaitoksen edustaja käy tarkastamassa lopputuloksen. Työn yhteydessä kiinteistöjen mahdolliset sade- ja salaojavedet tulee jättää pois viemäristä ja ne tulee johtaa esim. ojaan. Lisäksi on huomioitava, että putkiliitokset ovat tiiviit, jotta maaperän vesi ei pääse viemäriin. Niillä kiinteistöillä, joilla tonttiviemärit ovat vielä vanhaa betoniputkea, sakokaivojen käytöstä poiston yhteydessä kannattaa uusia myös betoniviemäri.. Asemakaava-alueella (keskusta ja Lapijoki) jätevesiverkostoon liittyneiden sekä Irjanteen vanhassa ylivuotoputkessa kiinni olleiden kiinteistöjen tulisi poistaa / ohittaa sakokaivot. Toivomme sakokaivojen käytöstä poiston tapahtuvan kesäkauden 2010 aikana. Poistosta tulee ilmoittaa etukäteen vesihuoltolaitokselle kunnaninsinööri Katja Niemelälle p. 044 312 4411, joka antaa tarvittaessa lisäohjeita. Vesihuoltomiehet Matti Heinonen p. 044 312 4415 ja Sami Laino p. 044 312 4428 tarkistavat asennukset laitoksen puolesta ennen putkien peittämistä. Eurajoen vesihuoltolaitos aloittaa kesällä 2010 jätevesiviemärin savukokeet. Savukokeilla tutkitaan kiinteistöiltä viemäriin tulevia liitettyjä sade- ja salaojavesiä. Vesihuoltolaitos lähettää sade- ja salaojavesiä johtavalle kiinteistön omistajalle / haltijalle tiedon tutkimuksen tuloksesta. Vesihuoltolaitokseen liittyminen on pakollista asemakaava-alueella Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin (vesihuoltolaki 10 ). Liittymisvelvollisuudesta voi hakea vapautusta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta (vesihuoltolaki 11 ). Eurajoen kunnan asemakaava-alue on määritetty vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi. Tällä alueella on vielä kunnalliseen vesihuoltoon liittämättömiä kiinteistöjä. Kaikki kiinteistöt tulee liittää vesihuoltoverkostoon viipymättä, kuitenkin joulukuuhun 2010 mennessä. Jätevesiviemäriin liityttäessä tulee ottaa huomioon, että sade- ja salaojavesiä ei saa johtaa viemäriin. Liittyminen ja liittäminen tulee tehdä seuraavasti: Hakemus vesihuoltolaitokseen liittymisestä Eurajoen kunnan tekniseen toimistoon (kiinteistön omistaja/ haltija) Ilmoitus liittämisen ajankohdasta vesihuoltomiehille, Matti 044 312 4415 tai Sami 044 312 4428 (kiinteistön omistaja / haltija) Liitostyö, jonka laitoksen vesihuoltomiehet käyvät tarkistamassa (kiinteistön omistaja / haltija, urakoitsija). Vesimittarin asennus / vaihto (vesihuoltolaitos) Liittymismaksu omakotitalojen osalta vesihuoltolaitokseen liityttäessä on vedestä 6,71 /k-m² ja viemäristä 7,19 /k-m². Kulutus-Web Eurajoen vesihuoltolaitos on ottanut käyttöönsä sähköisen Kulutus-Web palvelun. Palvelussa asiakkaat pääsevät syöttämään veden kulutuslukeman suoraan vesihuoltolaitoksen järjestelmään. Mittarinlukukortti saapuu edelleen vesihuoltolaitoksen asiakkaille, mutta sitä ei tarvitse postittaa, mikäli ilmoittaa lukeman Kulutus-Webin kautta. 14 Ohje Kulutus-Webin käyttöön Kulutus-Web palveluun kirjaudutaan syöttämällä kulutuspistenumero ja mittarin numero, jotka löytyvät laskun oikeasta yläkulmasta tai vesimittarilukeman ilmoituskortin palautusosan vasemmasta alakulmasta
Matti Meikäläinen Kirkkotie 27100 EURAJOKI VESI- JA JÄTEVESILASKUTUS sivu 1 Laskun numero 111111111 Eräpäivä 16.3.2010 Mittarin numero 612612 Vuosikulutusarvio 102 Kiinteistön osoite Kirkkotie Huomaitusaika 7 vrk Päivämäärä 2.3.2010 Viivästykorko, vesi/jätevesi 8,00 Asiakasnumero 100100 Kulutuspaikan numero 2012011 Viivästysmaksu / Maksukehotus 5,00 Mittarilukeman syöttö Syötä päivämäärä (muodossa pp.kk.vvvv) ja uusi lukema (täydet kuutiot, ei litroja), paina sen jälkeen lähetä ilmoitus Lisätietoja kohdassa voi lähettää lisäkysymyksiä tai antaa palautetta Palaa etusivulle Mittarilukemaa tallentaessanne voitte saada virheilmoituksen. Jos ilmoitus poikkeaa huomattavasti vuosikulutusarviostanne, suosittelemme ottamaan yhteyttä vesihuoltolaitokseen puh. (02) 869 4412 tai 044 312 4212 kulutusarvionne tarkistamiseksi. Vedenkäytön kulutusraportti Vedenkäytön kulutusraportista asiakas näkee kulutuksen viiden vuoden ajalta. Raportista ilmenee kulutetun veden kustannukset ja kulutettu vesimäärä. Kuluvan vuoden osalta raportti yltää aina viimeisimmän laskutusjakson mukaiseen tilanteeseen. Vedenkäytön kulutusennuste Vedenkäytön kulutusennusteesta voi käydä katsomassa kuluvan vuoden vedenkäytön kulutusennusteen, josta käy ilmi sekä veden että jäteveden perusmaksut ja käyttömaksut eriteltyinä. Palautelomake Palautelomakkeella asiakas voi antaa palautetta, pyytää lisätietoja tai ilmoittaa osoitteenmuutoksesta. Ilmoittamalla sähköpostiosoitteenne, vastaamme mielellämme kysymyksiinne. Haja-asutusalueen jätevesiasiaa Jouko Vastamäki, Rakennustarkastaja Valtioneuvoston asetus, talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 1.1.2004. Asetus edellyttää, että 1.1.2004 jälkeen rakennettavissa kiinteistöissä uusia vaatimuksia on heti noudatettava. Ennen asetuksen voimaan tuloa rakennetuissa kiinteistöissä uuden asetuksen mukaiset jäteveden käsittelyjärjestelmät on toteutettava viimeistään 1.1.2014 mennessä. Lisäaikaa voi anoa kunnan ympäristösuojeluviranomaiselta, jos jäteveden käsittelyn tehostaminen on kohtuuttoman kallista, eivätkä jätevedet pilaa ympäristöä. Lisäaikaa myönnetään myöskin kiinteistöille, joiden alueelle tulee lähivuosina kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukainen kunnan viemäriverkosto. Valmisteilla on myöskin asetusmuutos, joka koskee niitä kiinteistöjä joiden haltija ja muut kiinteistöllä asuvat ovat täyttäneet 70 vuotta 31.12.2013 mennessä. Asetusluonnoksen mukaan siirtymäaika heidän nykyisille käyttökuntoisille jätevesijärjestelmilleen jatkuu 31.12.2017 asti. Jätevesijärjestelmän uusiminen: Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän uusiminen edellyttää aina suunnitelman teettämistä pätevällä suunnittelijalla sekä toimenpideluvan hakemista kunnalta. Suunnittelu vaatii osaamista, ja sen hallitsevat parhaiten vesihuoltoon perehtyneet suunnittelijat. Toimenpiteesi jätevesijärjestelmän uusimiseen Eurajoella: Selvitä ensin onko kiinteistösi alueelle tulossa lähivuosina kunnan toimesta viemäriverkosto tai ollaanko alueelle puuhaamassa jätevesiosuuskuntaa. Vastauksen saat kunnaninsinööri Katja Niemelältä puh: 044-3124 411. Jos kunnan viemäriverkkoon ei ole mahdollista liittyä, selvitä seuraavaksi mikä olisi paras vaihtoehto Sinun kiinteistökohtaiseksi jätevesijärjestelmäksesi. Ota yhteys ensin kunnan rakennustarkastaja Jouko Vastamäkeen puh: 044-3124 405. Hanki pätevä suunnittelija, joka suunnittelee kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmäsi ja tekee tarvittavat asiakirjat. Hae toimenpidelupa jätevesijärjestelmäsi uusimiselle kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Toteuta jätevesijärjestelmäsi uusiminen 01.01.2014 mennessä maarakennusurakoitsijalla. Huom! Turhien kustannusten ja väärien valintojen estämiseksi ota aina yhteys kuntaan, ennen kuin teet loppullisen päätöksen jätevesijärjestelmäsi uusimisesta. 15
Tapahtumakalenteri 27.4 Veteraanipäivän juhla- ja lounastilaisuus Vuojoen kartanossa klo 14 ja Hartaus kirkossa ja kukkien laskut klo 16.00 12.5 Puutarhan päivä Vuojoen kartanolla Orangerian pihalla klo 15 19. 6.6 Eurajoki Games Eurajoen urheilukeskuksessa klo 15 10.6 Muumi- lastenkonsertti Kunnantorilla, sateella Eurajoki-salissa klo 18 3.7 Kelorock Voltti-talon piha-alueella 2.-18.7 Kuivalahden kesäteatterissa Munakarin veljekset 24.7-1.8 Vietetään Käsityöperinneviikkoa Välimaan torpalla, Lavilan makasiinilla, Taidelahjassa, Voltti-talolla, Köykän tilapuodissa ja Kirpputorilla 29.7 Kotiseutuilta Irjanteen museomäellä 20.8 Kartanon suviehtoo Vuojoen kartanolla 21.8 Eurajoen markkinat entisen Spar-marketin piha-alueella ja ympäristössä 21.8 Kartanojuoksu, yhteislähtö klo 14 22.8 Tukki ui ja soitto soi Ruikan myllyllä 28.8 Suomen hevosten SM-kynnöt Vuojoen kartanolla 2.-10.10 vietetään Eurajoki-viikko 3.10 Eurajoki-päivä 16