VAPO 1.1.2013 30.4.2014

VAPO 1.1.2013 30.4.2014 Toimimme vastuullisesti työllistämme paikallisesti Vapo-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus 1. 1. 2013 30. 4. 2014

Vapon vuosikertomus 2013/2014 VAPO-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 3 TOIMINTAKERTOMUS 3 Toimintaympäristö 3 Konsernin keskeiset tunnusluvut 4 Turvetuotteet 4 Puupolttoaineet 4 Lämpö ja sähkö 5 Kehitys liiketoimintasegmenteittäin 5 Liikevaihto segmenteittäin 5 Liiketulos segmenteittäin 6 Kekkilä-konserni 6 Vapo Timber Oy 6 Muut toiminnot 6 Kassavirta, investoinnit ja rahoitus 7 Muutokset organisaatiossa 7 Konsernirakenteen muutokset ja sisäiset yritysjärjestelyt 7 Tilikauden muutos 7 Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu 7 Henkilöstö 8 Tutkimus- ja kehitystoiminta 8 Ympäristövastuu 9 Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät 10 Tulevaisuuden näkymät 11 Hallinto 1.1.2013 30.4.2014 11 Hallitus 30.4.2014 12 Hallintoneuvosto 30.4.2014 12 Vapo Oy:n johtoryhmä 30.4.2014 12 Tilintarkastaja 30.4.2014 12 Vapo Oy:n osakepääoma ja omistus 12 Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä 13 KONSERNITILINPÄÄTÖS 2014, IFRS 13 Konsernin laaja tuloslaskelma 14 Konsernitase 15 Konsernin rahavirtalaskelma 16 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 17 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS 17 Yhtiön perustiedot 17 1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 21 2. Segmentti-informaatio 24 3. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot 25 4. Yrityshankinnat 26 5. Liiketoiminnan muut tuotot 26 6. Materiaalit ja palvelut 27 7. Henkilöstökulut 27 8. Poistot ja arvonalentumiset 28 9. Liiketoiminnan muut kulut ja tilintarkastajien palkkiot 28 10. Rahoitustuotot ja -kulut 28 11. Tuloverot 29 12. Aineettomat hyödykkeet 31 13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 33 14. Osuudet osakkuusyhtiöissä 33 15. Myytävissä olevat sijoitukset 34 16. Pitkäaikaiset saamiset 34 17. Muut pitkäaikaiset sijoitukset 34 18. Laskennalliset verot 36 19. Vaihto-omaisuus 37 20. Myyntisaamiset ja muut saamiset 37 21. Rahavarat 37 22. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 38 23. Rahoitusvelat 39 24. Pitkäaikaiset korottomat velat 39 25. Varaukset 39 26. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 40 27. Rahoitus- ja hyödykeriskien hallinta 43 28. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot 44 29. Tytäryhtiöosakkeet 44 30. Vastuusitoumukset 45 31. Lähipiiritapahtumat 46 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 2014, FAS 46 Emoyhtiön tuloslaskelma 47 Emoyhtiön tase 48 Emoyhtiön rahavirtalaskelma 50 Emoyhtiön liitetiedot 59 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 60 KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2009 2014 61 TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUS 61 Tilinpäätösmerkintä 2

Hallituksen toimintakertomus Toimintaympäristö Vapon päättynyt tilikausi oli poikkeuksellisesti 16 kuukauden mittainen ja se sisältää jakson 1.1.2013 30.4.2014. Vertailulukuina käytetään 12 kuukauden mittaista, 1.1. 31.12.2012 tarkastettua tilinpäätöstä. Konsernin tilikausi on jatkossa 1.5. 30.4. Jatkossa Vapo-konserni raportoi tuloksestaan neljän kuukauden välein. Raportointijaksot ovat 1.5. 31.8., 1.9. 31.12. ja 1.1. 30.4. Tilikausi lukuina: Konsernin liikevaihto tilikaudelta 1.1.2013 30.4.2014 oli 847,4 milj. euroa (652,9 milj. 1.1. 31.12.2012). Käyttökate (EBITDA) oli 110,9 milj. euroa, 13,1 prosenttia liikevaihdosta (52,2 milj. euroa, 7,5 %). Liiketulos oli 50,1 milj. euroa, 5,9 prosenttia liikevaihdosta (9,2 milj. euroa, 1,4 %). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 9,7 milj. euroa (15,3 milj. euroa). Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja (pre-tax ROIC, ed. 12 kk) oli 3,9 prosenttia (1,4 %). Vapaa kassavirta ennen veroja oli 54,2 milj. euroa (64,2 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit olivat 65,0 milj. euroa, suhde poistoihin 1,2 (48,0 milj. euroa, 1,1). Nettoinvestoinnit olivat 29,1 milj. euroa, suhde poistoihin 0,5 (26,9 milj. euroa, 0,6). Omavaraisuusaste 30.4.2014 oli 39,4 prosenttia (36,9 %). Korolliset nettovelat 30.4.2014 olivat 329,0 milj. euroa (355,9 milj. euroa). Korollisten nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (net debt / EBITDA, ed. 12 kk) 30.4.2014 oli 4,4 (6,8). Energiaturvetta toimitettiin 15,9 TWh (14,8 TWh). Yhtiö keskittyi koko tilikauden ajan tehostamaan toimintaansa myymällä ydinliiketoiminnan ulkopuolisia tase-eriä, karsimalla kustannuksia, nopeuttamalla käyttöpääoman kiertoa ja leikkaamalla kaikkia muita paitsi turvetuotannon vesistökuormituksen vähentämiseen liittyviä investointeja. Kesän 2013 turvetuotanto käynnistyi keväällä aikaisin ja kokonaisuutena tuotanto onnistui hyvin. Turvetuotannon tavoitteesta toteutui selkeästi yli 80 prosenttia ja sato oli laadultaan hyvä. Kaikkiaan Vapo-konsernin turvetuotanto oli Suomessa 17,3 miljoonaa kuutiota. Energiaturpeen kysyntä oli poikkeuksellisen alhainen syksyllä 2013 ja keväällä 2014. Tähän vaikutti muun muassa poikkeuk sellisen lämmin päättynyt lämmityskausi. Tällä jaksolla vain tammikuu vastasi pitkän aikavälin normaalia lämmitystarvetta. Lämpötilaa merkittävämmät energiaturpeen kysyntää vähentäneet tekijät johtuivat 1.1.2013 kohonneesta turpeen Konsernin keskeiset tunnusluvut Milj. eur 1 4/2014 1 4/2013 1/2013 4/2014 1 12/2012 1 12/2011 Liikevaihto 230,7 251,2 847,4 652,9 705,0 Liikevoitto (EBITA) 18,4 24,3 50,1 9,2 44,3 % liikevaihdosta 8,0 9,7 5,9 1,4 6,3 Liikevoitto (EBITA) ennen arvonalentumisia 21,5 11,9 53,9 9,8 6,9 % liikevaihdosta 9,3 4,7 6,4 1,5 1,0 Tilikauden tulos 5,4 18,8 22,4 6,1 41,5 Käyttökate (EBITDA) 32,1 36,6 110,9 52,2 39,5 +/ Käyttöpääoman muutos 18,4 8,7 27,5 38,9 62,1 - Nettoinvestoinnit 6,6 3,7 29,1 26,9 81,2 Vapaa kassavirta ennen veroja 57,1 49,1 54,2 64,2 20,5 Bruttoinvestoinnit 17,8 4,2 65,0 48,0 94,5 Sijoitetun pääoman tuotto % * 3,9 1,4 6,1 Sijoitetun pääoman tuotto % ennen arvonalentumisia * 4,4 1,4 0,9 Oman pääoman tuotto % * 1,2 2,1 12,8 Taseen loppusumma 786,9 801,7 862,8 Oma pääoma 298,6 288,5 279,3 Korolliset nettovelat 329,0 355,9 416,7 Omavaraisuusaste % 39,4 36,9 33,3 Korolliset nettovelat/käyttökate 4,4 6,8 10,5 Nettovelkaantumisaste % 110,3 123,4 145,8 Henkilöstö keskimäärin 1 091 1 154 1 226 * ) Edelliset 12 kuukautta 3

energiaverosta ja sähkön alhaisesta markkinahinnasta. Näistä syistä johtuen turve korvautui merkittävässä määrin kivihiilellä eikä lauhde sähköä tuotettu juuri lainkaan turpeella. Hallitus on maaliskuun 2014 kehysriihessä peruuttanut turpeen vuoden 2015 veronkorotuksen, mutta tämä ei riitä parantamaan turpeen kilpailukykyä. Onnistuneesta tuotannosta ja vähentyneestä kysynnästä johtuen Vapolla oli Suomessa energiaturvetta varastossa tilikauden päättyessä yli seitsemän terawattituntia. Energiaturvetta toimitettiin tilikaudella yhteensä 15,9 TWh (14,8 TWh). Turvealan haasteena ovat tuotantopinta-alojen vähentyminen hitaan ja vaikeutuvan lupakäsittelyn johdosta sekä energiaveron noususta johtunut kilpailukyvyn selvä alentuminen. Energiapuusta oli ylitarjontaa ja hintataso säilyi epätyydyttävänä. Vapo Oy:n toimitusmäärät olivat edellisvuoden tasolla. Tehostamistoimenpiteiden ansiosta toiminnan kannattavuus parani ja toiminta oli kokonaisuudessaan voitollista. Pellettimarkkinoilla ei tapahtunut suuria muutoksia. Kotimaan kysyntä on piristymässä erityisesti suuremman kokoluokan lämpölaitosten investointien johdosta. Vienti markkinoilla hintataso on edelleen erittäin epätyydyttävä. Sahatavaramarkkinoilla kysyntä Suomessa on edelleen alhaisella tasolla, mutta päävientimarkkinoilla eli Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa kysyntä on parantunut. Huolimatta Hankasalmen sahan myynnistä tammikuussa 2014, alkuvuoden sahatavaratoimitukset olivat volyymiltaan samalla tasolla kuin vuosi sitten. Tilikauden viimeisien kuukausien aikana Vapo Timber Oy:n kannattavuus palasi usean vuoden jakson jälkeen voitolliseksi. Kuluneeseen tilikauteen sijoittui kaksi puutarha-alan kevätsesonkia. Kevät 2013 oli myöhäisestä kevään tulosta johtuen poikkeuksellisen lyhyt. Kun taas kevät 2014 oli erityisesti Ruotsissa poikkeuksellisen aikainen. Taloudellinen taantuma Suomessa on vaikuttanut alentavasti kuluttajasegmentin kysyntään. Ruotsissa sen sijaan kysyntä on kehittynyt positiivisesti. Ammattiviljelijöille suunnatuissa tuotteissa kilpailutilanne on kiristynyt entisestään kaikilla markkina-alueilla. Turvetuotteet Liiketoiminta-alue koostuu energia- ja ympäristöturveliiketoiminnoista ja käsittää Suomen, Ruotsin ja Baltian liiketoiminnat. Turvetuotteet -liiketoiminta-alueen liikevaihto jatketulla tilikaudella 1.1.2013 30.4.2014 oli 264,2 milj. euroa (220,5 milj. euroa 1.1. 31.12.2012). Kauden liiketulos oli 56,8 milj. euroa (32,4 milj. euroa). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 8,0 milj. euroa. Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 38,6 milj. euroa (25,4 milj. euroa). Energiaturpeen veronkorotus vuoden 2013 alussa 1,90 eurosta 4,90 euroon megawattitunnilta laski kysyntää lähes kolmanneksen. Energiaturpeen liikevaihto oli 235,5 milj. euroa (183,2 milj. euroa) ja liiketulos 52,1 milj. euroa (32,0 milj. euroa). Energiaturvetta toimitettiin yhteensä 15,9 TWh (14,8 TWh). Tästä Suomen toimitukset olivat 14,1 TWh (13,0 TWh), Ruotsin 1,4 TWh (1,3 TWh) ja Baltian 0,4 TWh (0,5 TWh). Energiaturpeen kysynnän laskusta antaa hyvän kuvan se, että raportoitu tilikausi pitää sisällään 1,5 lämmityskautta ja vertailukausi yhden lämmityskauden. Ympäristöturpeen liikevaihto oli 34,9 milj. euroa (37,2 milj. euroa) ja liiketulos oli 4,7 milj. euroa (3,7 milj. euroa). Edelliseen kauteen verrattuna kesän 2013 turvetuotanto onnistui kokonaisuutena hyvin, mikä paransi liiketulosta ja vaikean edelliskauden jälkeen hyvälaatuista energia- sekä ympäristöturvetta on tarjolla riittävästi. Tehdyt investoinnit kohdistuivat pääosin vesienkäsittelyjärjestelmien parantamiseen sekä tuotantoalueiden kunnostukseen ja tuotantokoneisiin. Puupolttoaineet Liiketoiminta-alue koostuu metsäpolttoaineet- ja pellettiliiketoiminnoista Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Puolassa ja Tanskassa. Liiketoiminta-alueen liikevaihto jatketulla tilikaudella 1.1.2013 30.4.2014 oli 182,1 milj. euroa (165,4 milj. euroa 1.1. 31.12.2012). Kauden liiketulos oli 2,8 milj. euroa ( 8,1 milj. euroa). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 0,4 milj. euroa (3,4 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit olivat 1,3 milj. euroa (0,9 milj. euroa). Metsäpolttoaineiden ja sahateollisuuden sivutuotteiden liikevaihto oli 69,5 milj. euroa (65,2 milj. euroa) ja liiketulos 1,2 milj. euroa 4 ( 2,7 milj. euroa). Metsäpolttoaineita myytiin 3 359 GWh (3 183 GWh). Suomessa metsäpolttoaineita myytiin 2 911 GWh (2 222 GWh), Baltiassa ja Ruotsissa yhteensä 449 GWh (961 GWh). Pelletin liikevaihto oli 113,0 milj. euroa (100,2 milj. euroa) ja liiketulos 1,5 milj. euroa ( 5,4 milj. euroa). Konsernin pellettitoimitukset olivat yhteensä 603 000 tonnia (560 000 tonnia). Markkina-alueittain Suomessa pellettejä myytiin tilikaudella 221 000 tonnia/1 060 GWh (146 000 tonnia/701 GWh) ja Ruotsissa 333 000 tonnia/1 600 GWh (230 000 tonnia/1 100 GWh). Puolassa pelletin myynti oli 13 000 tonnia (61 000 tonnia) ja Tanskassa 36 000 tonnia (123 000 tonnia). Turvepelletin tultua turveveron piiriin, sen kysyntä on romahtanut kotimaassa. Puupolttoaineiden kysyntä Suomessa kasvaa energiayhtiöiden siirtyessä käyttämään entistä enemmän uusiutuvia polttoaineita. Kysynnässä ja sen kasvussa on kuitenkin voimakkaita alueellisia eroja. Pohjoismaissa kuluttajasegmentti ei kasva, sen sijaan suurasiakassegmentissä ja teollisuuden lämmöntuotannossa on odotettavissa kasvua. Ruotsissa Lantmännen Agroenergi AB:n ja Vapon tytäryhtiö Neova AB:n pellettiliiketoiminnat siirtyivät yhteisesti omistettuun yhtiöön. Yhteisyritys aloitti toimintansa kesäkuussa 2014. Lämpö ja sähkö Liiketoiminta-alueella on toimintaa Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Päättyneellä tilikaudella lämpöliiketoiminta lopetettiin Puolassa. Liiketoiminta-alueen liikevaihto jatketulla tilikaudella 1.1.2013 30.4.2014 oli 143,9 milj. euroa (105,5 milj. euroa 1.1. 31.12.2012). Kauden liiketulos oli 9,3 milj. euroa ( 0,6 milj. euroa). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 2,5 milj. euroa ( 3,0 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 15,1 milj. euroa (7,0 milj. euroa). Poikkeuksellisen lämmin talvi 2013 2014 vähensi lämmön ja höyryn kysyntää. Lämmön ja höyryn toimitukset asiakkaille olivat yhteensä 2 292 GWh (1 795 GWh). Sähkön myynti oli 172 GWh (112 GWh). Suomessa lämpöä ja höyryä toimitettiin yhteensä 1 676 GWh (1 293 GWh) ja sähköä

Kehitys liiketoimintasegmenteittäin Liikevaihto segmenteittäin Milj. eur 1 4/2014 1 4/2013 Muutos, % 1/2013 4/2014 1 12/2012 Muutos, % Turvetuotteet 77,7 89,0 12,7 264,2 220,5 19,8 Energiaturve 75,2 80,7 6,8 235,5 183,2 28,5 Ympäristöturve 8,7 8,3 4,7 34,9 37,2 6,3 Puupolttoaineet 47,9 62,9 23,9 182,1 165,4 10,1 Metsäpolttoaineet 18,6 21,5 13,2 69,5 65,2 6,5 Pelletti 29,3 41,7 29,8 113,0 100,2 12,8 Lämpö ja sähkö 42,5 48,5 12,3 143,9 105,5 36,4 Kekkilä-konserni 35,7 30,0 19,2 125,7 92,1 36,5 Vapo Timber Oy 40,6 38,3 6,0 179,7 112,5 59,7 Muut 2,8 2,8 0,3 13,4 9,8 36,1 Forest BtL 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Mustankorkea Oy 2,8 2,8 0,3 13,4 9,8 36,1 Konsernihallinto ja Liiketoimintojen yhteiset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Segmenttien välinen liikevaihto 16,6 20,3 18,1 61,6 52,9 16,3 Yhteensä 230,7 251,2 8,2 847,4 652,9 29,8 Segmentin liikevaihto sisältää sisäisen myynnin toiselle segmentille. Liiketulos segmenteittäin Milj. eur 1 4/2014 1 4/2013 Muutos, % 1/2013 4/2014 1 12/2012 Muutos, % Turvetuotteet 16,7 20,8 19,7 56,8 32,4 23,9 Energiaturve 16,1 19,7 18,6 52,1 32,0 12,5 Ympäristöturve 0,6 1,0 40,8 4,7 3,7 10,9 Puupolttoaineet 2,8 0,7 306,3 2,8-8,1 99,4 Metsäpolttoaineet 1,5 0,2 544,3 1,2-2,7 90,7 Pelletti 1,3 0,5 184,9 1,5-5,4 103,8 Lämpö ja sähkö 4,7 7,0 33,2 9,3-0,6 907,2 Kekkilä-konserni 1,7 0,8 96,0 1,8 3,8 97,9 Vapo Timber Oy 0,6 3,1 118,8 5,2 10,9 47,2 Muut 8,2 3,1 169,3 17,0 6,7 29,4 Forest BtL 4,1 0,5 702,1 5,5 0,6 119,6 Mustankorkea Oy 0,7 0,2 227,8 2,9 2,1 7,0 Konsernihallinto ja Liiketoimintojen yhteiset 4,8 2,8 74,8 14,4 8,2 16,8 Eliminoinnit 0,2 1,1 82,9 1,6 0,8 286,5 Yhteensä 18,4 24,3 24,3 50,1 9,2 246,0 Segmentin liiketuloslaskennassa konsernin sisäiset liiketapahtumat on arvostettu markkinahintaisina. 5

myytiin 172 GWh (112 GWh). Ruotsissa lämpöä ja höyryä toimitettiin yhteensä 579 GWh (475 GWh) ja Baltiassa 37 GWh (27 GWh). Liiketoiminta-alueen tuottamasta lämmöstä, höyrystä ja sähköstä 56 prosenttia (53 %) tuotettiin puupolttoaineilla, 33 prosenttia (32 %) turpeella ja 11 prosenttia (14 %) muilla polttoaineilla. Suomessa vuonna 2013 tapahtuneet turpeen veronkorotus sekä metsähakkeen tuotantotuen alentaminen nostivat kustannustasoa ja aiheuttivat nostopaineita lämmön ja höyryn hintoihin. Matalat sähkön hinnat heikensivät osaltaan kannattavuutta. Kekkilä-konserni Kekkilä toimii kansainvälisillä markkinoilla ja yhtiöillä on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Norjassa. Kekkilä-konsernin liikevaihto jatketulla tilikaudella 1.1.2013 30.4.2014 oli 125,7 milj. euroa (proforma 92,1 milj. euroa 31.12.2012 ei tilintarkastettu). Kauden liiketulos oli 1,8 milj. euroa (proforma 3,8 milj. euroa). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 1,7 milj. euroa (pro-forma 3,9 milj. euroa). Vertailuvuoden 2012 tulos sisältää Eurajoen kasvuturvetehtaan tulipalosta johtuvan 2,6 milj. euron vakuutuskorvauksen ja 0,4 milj. euron korotuksen soiden jälkikäyttövaraukseen. Kekkilä-konsernin muodostaminen synnytti kohdistettua liikearvoa ja liikearvon poistot heikentävät tilikauden tulosta 1,5 milj. euroa (0,0 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 6,3 milj. euroa (28,9 milj. euroa). Kuluttajaliiketoiminnan liikevaihto tilikaudella oli 65,1 milj. euroa (43,7 milj. euroa), Ammattiviljelijäliiketoiminnan liikevaihto oli 35,9 milj. euroa (26,2 milj. euroa), Viherrakentamisliiketoiminnan liikevaihto oli 15,1 milj. euroa (12,9 milj. euroa) ja Ympäristöhuoltoliiketoiminnan liikevaihto oli 7,8 milj. euroa (8,1 milj. euroa). Pidennettyyn tilikauteen sisältyy kaksi kuluttajaliiketoiminnan myyntisesonkia, mikä nostaa suhteellista liikevaihtoa ja liiketulosta verrattuna 12 kuukauden tilikauteen. Vuoden 2013 puutarhakaupan sesonki kuluttajamarkkinoilla oli poikkeuksellisen lyhyt ja vaikutti liikevaihtoon alentavasti. Keväällä 2014 sesonki ajoittui poikkeuksellisen aikaiseen, minkä johdosta osa normaalisti toukokuussa toteutuvasta liikevaihdosta toteutui jo maalis huhtikuussa. Turveraaka-aineen hinnat olivat tilikauden alussa poikkeuksellisen korkealla tasolla johtuen edellisen kesän 2012 heikosta turvetuotantotilanteesta. Kesän 2013 turvetuotanto onnistui paremmin, mikä on osaltaan tasoittanut edellisen kauden aiheuttamaa tuotekustannusten nousua. Norjan kuluttajamarkkinoilla kannattavuutta heikentää valmiiden tuotteiden sekä turveraaka-aineen tuonti Ruotsista ja Virosta. Vapo Timber Oy Vapo Timber Oy:n liiketoiminta pitää sisällään Kevätniemen ja Nurmeksen sahat yhtiön myytyä Hankasalmen saha yksikön liiketoiminnan ja käyttö- ja vaihto-omaisuuden Versowood Oy:lle 1.1.2014. Hankasalmen sahan henkilöstö siirtyi kokonaisuudessaan uuden omistajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Vapo Timber Oy:n liikevaihto jatketulla tilikaudella 1.1.2013 30.4.2014 oli 179,7 milj. euroa (112,5 milj. euroa 1.1. 31.12.2012). Kauden liiketulos oli 5,2 milj. euroa ( 10,9 milj. euroa). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 0,9 milj. euroa (1,0 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit olivat 3,2 milj. euroa (2,9 milj. euroa). Sahatavaraa toimitettiin tammikuun 2013 ja huhtikuun 2014 välisenä aikana 733 000 m 3 (491 000 m 3 ). Suomessa sahatavaran kysyntä on edelleen alhaisella tasolla, mutta Euroopan rakentamisaktiviteetin elpyminen ja Pohjois- Afrikan markkinoiden vakaana jatkunut kysyntä ennakoi sahausliiketoiminnan tuloksen paranemista. Tämä edellyttää kuitenkin raaka-ainehuollon häiriötöntä jatkumista sekä kotimaisen puun että Venäjän tuontipuun osalta. Muut toiminnot Konsernihallinnon ja muiden liiketoimintojen vaikutus jatketun tilikauden liiketulokseen 1.1.2013 30.4.2014 oli 17,0 milj. euroa ( 6,7 milj. euroa 1.1. 31.12.2012). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 7,0 milj. euroa ( 0,7 milj euroa). Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 3,7 milj. euroa (0,7 milj. euroa). 6 EU:n ilmasto- ja energiastrategiatavoitteet eivät sisältäneet tavoitteita uusiutuville liikennepolttoaineille. Tästä syystä Vapo Oy:n hallitus päätti helmikuussa 2014 keskeyttää Kemin biodieselhankkeen valmistelun. Forest BtL Oy:n vaikutus tilikauden tulokseen 5,5 milj. euroa ( 0,6 milj. euroa). Mustankorkea Oy:n liikevaihto jatketulla tilikaudella 1.1.2013 30.4.2014 oli 13,4 milj. euroa (9,8 milj. euroa 1.1. 31.12.2012) ja liiketulos 2,9 milj. euroa (2,1 milj. euroa). Kassavirta, investoinnit ja rahoitus Vapaa kassavirta ennen veroja oli 54,2 milj. euroa (64,2 milj. euroa). Käyttökate (EBITDA) oli 110,9 milj. euroa (52,2 milj. euroa), käyttöpääoma lisääntyi pienentäen kassavirtaa 27,5 milj. eurolla (2012 käyttöpääoma pieneni 38,9 milj. euroa). Nettoinvestoinnit olivat 29,1 milj. euroa (26,9 milj. euroa). Päättyneen tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 65,0 milj. euroa eli 120 prosenttia poistojen määrästä (48,0 milj. euroa 114 %). Vuoden merkittävimmät investoinnit kohdistuivat turvetuotannon vesistöpäästöjen vähentämiseen. Turvetuotteet -liiketoiminta-alueen osuus oli 38,6 milj. euroa, Puupolttoaineet -liiketoiminta-alueen 1,3 milj. euroa, Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen 15,1 milj. euroa, Vapo Timber Oy:n 3,2 ja Kekkilä-konsernin 6,3 milj. euroa. Konsernin muut investoinnit olivat 3,7 milj. euroa. Korolliset nettovelat olivat tilikauden lopussa 329,0 milj. euroa (355,9 milj. euroa). Korolliset nettovelat sisältävät Vapon tytäryhtiön liikkeeseen laskeman 5 milj. euron vaihtovelkakirjalainan. Korollisten nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (net debt/ebitda) 30.4.2014 oli 4,4 (6,8 31.12.2012). Lyhytaikainen korollinen velka oli 92,0 milj. euroa (124,2 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 39,4 prosenttia (36,9 % 31.12.2012) ja nettovelkaantumisaste 110,3 prosenttia (123,4 %). Konsernin taseen loppusumma oli 786,9 milj. euroa (801,7 milj. euroa). Konsernin nettorahoituserät olivat 17,2 milj. euroa ( 6,4 milj. euroa). Nettorahoituserät olivat 2,0 prosenttia liikevaihdosta (1,0 %).

Muutokset organisaatiossa Tilikauden alussa 2013 astui voimaan uusi toimintamalli. Uuden organisaation myötä Vapo Oy:ssä on kolme liiketoiminta-aluetta: Vapo Turvetuotteet, jota johtaa Pasi Koivisto, Vapo Puupolttoaineet, jota johtaa Juhani Ylä-Sahra ja Vapo Lämpö ja sähkö, jota johtaa Markus Hassinen. Jyrki Vainionpää nimitettiin Vapo Oy:n operatiiviseksi johtajaksi 1.4.2014 lähtien. Hän vastaa Vapo Oy:n alueorganisaatiosta. Vainionpää on myös Vapo Oy:n johtoryhmän jäsen. Vainionpää työskenteli tätä ennen Vapo Oy:n talousjohtajana. Suvi Kupiainen nimitettiin Vapo Oy:n talousjohtajaksi 1.4.2014 lähtien ja hän on myös Vapon Oy:n johtoryhmän jäsen. Kupiainen siirtyi tehtävään Vapo Timber Oy:n palveluksesta. Konsernirakenteen muutokset ja sisäiset yritysjärjestelyt Vapo Oy:n hallitus päätti helmikuussa 2014 keskeyttää Kemin biodieselhankkeen valmistelun ja Forest BtL Oy:n operatiivinen toiminta on keskeytetty. Helmikuussa 2014 esitetyn Neova AB:n puupellettiliiketoiminnan ja Ruotsissa sekä Latviassa toimivan Lantmännen Agroenergi AB:n yhdistäminen sai EU-kilpailuviranomaisten hyväksynnän toukokuussa 2014. Yhtiö aloitti toimintansa kesäkuun 2014 alussa. Jatkossa yhteisyrityksen tulos yhdistellään Vapon tilinpäätökseen osakkuusyhtiönä. Vapo Timber Oy myi Hankasalmen sahan Versowood Oy:lle tammikuussa 2014. Vapo Oy myi latvialaisen tytäryhtiönsä Seda AS:n belgialais-hollantilaiselle Kalloveen BVBA:lle marraskuussa. Seda AS on Latvian suurimpia kasvuturpeen tuottajia. Norjassa Hasselfors Garden AS hankki 17.10.2013 tehdyllä sopimuksella turvetuotanto-oikeuksia omistavan kommandiittiyhtiö Høstekompaniet DA:n. Hasselfors Garden AS osti yhtiöstä 99 prosenttia ja Andøytorv AS 1 prosentin. Ostetulla yhtiöllä on turvetuotanto-oikeudet 22 hehtaarin alueisiin. Konsernin ruotsalainen tytäryhtiö Neova AB hankki omistukseensa turvetuotantooikeuksia omistavan Brostorpsmossen AB:n 3.10.2013. Ostetulla yhtiöllä on turvetuotanto-oikeudet 225 hehtaarin alueisiin. Vapo Oy yhtiöitti 1.3.2013 Salon voimalaitoksen Salon Energiatuotanto Oy:ksi. Vapo Oy sopi Mustankorkea Oy:n myynnistä Jyväskylän kaupungille toukokuussa 2012. Konsernitaseessa Mustankorkea Oy:n ulkoiset varat ja velat on IFRS:n mukaisesti erotettu myytävänä oleviksi varoiksi ja veloiksi. Kaupasta on valitettu, eikä sitä ole saatettu vielä päätökseen. Konsernin strategisten linjausten mukaisesti Vapo Oy on päättänyt vetäytyä Puolan markkinoilta ja asettanut tytäryhtiö Vapo SP zo.o.:n selvitystilaan tammikuussa 2014. Tilikauden muutos Yhtiökokous hyväksyi lokakuussa esityksen tilikauden muuttamisesta sekä kuluvan tilikauden jatkamisesta 16 kuukauden mittaiseksi päättymään 30.4.2014. Tilikausi muuttuu nykyisestä kalenterivuodesta ajankohtaan 1.5. 30.4. ja lisäksi siirrytään kvartaaliraportoinnista tertiiliraportointiin. Tilikauden muutoksen ansiosta ydinliiketoimintojen tuotanto, tuotannon kustannukset sekä myytävien tuotteiden ja palveluiden tuotot kohdistuvat samaan tilikauteen, mikä selkeyttää toiminnan operatiivista ja taloudellista ohjausta. Jatkossa tilikauden ensimmäinen vuosikolmannes alkaa 1.5. ja päättyy 31.8. Tälle ajanjaksolle sijoittuu turvetuotanto sekä valmistautuminen lämmityskauteen. Toinen vuosikolmannes (1.9. 31.12.) ja kolmas Henkilöstö Vapo-konsernissa 1.1.2013 30.4.2014, keskimäärin 7 1/2013 4/2014 1 12/2012 Suomi 759 770 Muut maat 332 384 Yhteensä 1 091 1 154 Henkilöstö segmenteittäin, keskimäärin vuosikolmannes (1.1. 30.4.) kattavat lämmityskauden. Tämä tilikauden muutos ja tertiaaliraportointi tukevat liiketoimintojen kausivaihteluita. Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu Vapon liiketoiminta-alueista Turvetuotteiden sekä Lämmön ja sähkön myyntimäärät ovat voimakkaasti vuodenaikojen lämpötiloista riippuvia. Sään vaihtelut vaikuttavat myös merkittävästi Kekkilä-konsernin kuluttajaliiketoimintaan kuluttajasektorilla. Tämä tuo toimintaan myynnin kausivaihtelua. Tilikauden lämmin sää ja sähkön alhainen hinta ovat vaikuttaneet kaukolämmön, energiaturpeen ja sähkön kysyntään heikentävästi. Kekkilä-konsernin tulosta parantaa kahden kuluttajaliiketoiminnan myyntisesongin ajoittuminen samalle tilikaudelle. Turvetuotanto on käynnistynyt ennätysaikaisin huhtikuussa hyvien säiden johdosta. Henkilöstö Vapo-konsernin palveluksessa 30.4.2014 oli 1 091 henkilöä (1 154 henkilöä 31.12.2012). Vuoden 2013 alusta lähtien YT-neuvottelukunnat ovat työskennelleet seuraavasti: Vapo-konsernin YT-neuvottelukunta käsittelee koko konsernia koskevia asioita ja yhtiökohtaiset asiat käsitellään Vapo Oy:n, Timber Oy:n ja Kekkilä Oy:n omissa YT-neuvottelukunnissa. Konsernin 1/2013 4/2014 1 12/2012 Turvetuotteet 305 328 Puupolttoaineet 149 169 Lämpö ja sähkö 108 115 Kekkilä-konserni 227 217 Vapo Timber Oy 170 185 Muut 132 140 Yhteensä 1 091 1 154

YT-neuvottelukunta kokoontui tilikauden 1.1.2013 30.4.2014 aikana 3 kertaa ja yhtiökohtaiset YT-neuvottelukunnat kokoontuivat kukin 2 kertaa tilikauden aikana. Hallintoneuvosto, jossa henkilöstöllä on kolme edustajaa, kokoontui 5 kertaa tilikauden aikana. Vapo Oy myi Seinäjoen Haukinevalla sijaitsevan laitevalmistusyksikön tamperelaiselle Peatmax Oy:lle lokakuussa 2013. Yksikön 15 työntekijästä 13 siirtyi Peatmax Oy:lle vanhoina työntekijöinä. Vapo Oy myi tammikuussa 2014 Vapo Timber Oy:n Hankasalmen sahan Versowood Oy:lle. Sahan 89 henkilöä siirtyi uuden omistajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Tutkimus- ja kehitystoiminta Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset tilikaudelta 1.1.2013 30.4.2014 olivat yhteensä 7,3 milj. euroa (2,1 milj. euroa), mikä on 0,8 prosenttia liikevaihdosta (0,3 %). Vapo oli mukana vuonna 2011 alkaneissa turvetuotannon vesienkäsittelyn tehostamiseen liittyvissä SulKa-, SuHE- ja TASO-hankkeissa. SulKa-hankkeessa selvitettiin vesistökuormituksen muodostumista ja uusia hallintamenetelmiä. SuHE-hankkeessa etsittiin menetelmiä sulfidisen maaperän hapettumisesta aiheutuvan happaman vesistökuormituksen nopealle havaitsemiselle ja vähentämiselle. Valtakunnallisessa TASO-hankkeessa tutkittiin turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteitä ja seurattiin niiden toimivuutta. Lisäksi Vapo oli mukana BioTar-hankkeessa, jossa selvitettiin uusia biologisia seurantamenetelmiä turvemaiden käytön tarkkailuun. Kaikki edellä mainitut hankkeet ovat loppuraportointivaiheessa ja ne päättyvät maalis kesäkuussa 2014. Yhteistyökumppaneina hankkeissa olivat muun muassa VTT, Metsäntutkimuslaitos, Oulun, Joensuun ja Jyväskylän yliopistot, Åbo Akademi, Suomen ympäristökeskus, sekä alan konsulttitoimistot. Rahoittajina olivat Vapon lisäksi Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Keski-Suomen liitto. Lisäksi Vapo oli mukana VTT:n toteuttamassa Humusvesihankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää menetelmiä turvemaiden humusvesien puhdistamiseksi maamineraaleja käyttäen. Projekti alkoi vuonna 2012 ja se päättyy kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tilikaudella jatkettiin vuonna 2012 aloitettua ja Vapon kokonaan itse rahoittamaa TUMO- hanketta eli turvetuotannon monitoroinnin laajentamista ja jatkuvatoimisten mittareiden käyttöönottoa. Kesäkuussa 2013 Vapo teki sopimuksen Metso Automationin kanssa 30 mitta-aseman asentamisesta, ylläpidosta ja tulosten raportoinnista. Vapon tavoitteena on asennuttaa 30 automaattista mittalaitetta vuoden 2015 loppuun mennessä. Ensimmäisten laitteiden tuottama data on nähtävissä Metson sivustolla. Syksyllä 2013 Vapoon perustettiin Clean Waters -hanke, jonka tavoitteena on luoda yhtiöön uutta liiketoimintaa luonnonvesien puhdistamisesta. Liikeidea perustuu Vapoon kertyneen ainutlaatuisen vedenlaatudatan sekä vesiensuojeluratkaisuihin liittyvän osaamisen ja kokemuksen hyödyntämiseen. Clean Waters tarjoaa luonnonmukaisten vesienkäsittelyratkaisujen asiantuntija-, suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja vesistökuormituksen vähentämiseen. Potentiaalisia asiakkaita ovat mm. turvetuotanto, metsä- ja maatalous, kaivosteollisuus sekä kunnat ja kaupungit. Ensimmäiset ulkoiset toimeksiannot käynnistyivät metsätalouskohteissa alkuvuodesta 2014. Clean Waters -hankkeen visio on olla viiden vuoden sisällä arvostetuin vesien tilan parantaja Suomessa. EU myönsi 2012 uusiutuvan energian tuotantoon suunnattua NER 300 -tukea Vapon biodieselhankkeelle. Hankkeen toteuttamista varten perustettu Forest BtL Oy jatkoi Kemin Ajoksen biodieseltehtaan laitossuunnittelua vuoden 2013 ajan. Vuonna 2013 hankittiin merkittävimmät teknologiapaketit ja aloitettiin viimeisen ns. FEED-vaiheen suunnittelu sekä ympäristöluvitus. Tavoitteena oli suunnittelun loppuunsaattaminen kevääseen 2014 mennessä ja lopullisen investointipäätöksen tekeminen. Laitosrakentamisen jälkeen Ajoksen tehdas olisi ollut tuotannossa vuoden 2016 lopussa vastaten 150 000 tonnin vuosituotannolla suurta 8 osaa Suomen liikenteen biopolttonesteen tuotannosta. Tilikauden aikana jatkettiin operatiivisten kumppaneiden ja ulkopuolisten rahoittajien hakemista. Mielenkiinto hanketta kohtaan oli erittäin suurta, mutta sitovien ja pitkäaikaisten sopimusten tekeminen vaikeutui toimintaympäristön epävarmuuden kasvaessa. Epävarmuutta loi muun muassa EU:ssa valmisteluvaiheessa oleva uusiutuvien polttoaineiden lainsäädännön pitkittynyt valmistelu, jonka nähtiin siirtyvän aikaisintaan vuoden 2014 loppuun. Lisäksi tammikuussa 2014 julkistetut EU:n ilmastoja energiastrategiatavoitteet vuoteen 2030 saakka eivät sisältäneet vähimmäistavoitteita liikennepolttoaineiden uusiutuvan komponentin osalle vuoden 2020 jälkeen. Näistä syistä johtuen Vapo Oy:n hallitus teki helmikuussa 2014 päätöksen Kemin Ajoksen biodieseltehtaan hankesuunnittelun jäädyttämisestä. Ympäristövastuu Tilikaudella 1.1.2013 30.4.2014 Vapo jatkoi investointeja turvetuotannon ympäristö vastuun tason parantamiseen. Vesienkäsittelymenetelmin tehostamistoimia (BAT) toteutettiin 26 kohteella. Tilikauden loppuun mennessä aiemmin perustason vesienkäsittelyn piirissä olleesta 11 400 hehtaarista oli tehostettu 53 prosenttia ja rakentaminen oli käynnissä 2 640 hehtaarilla. Noin 2 000 hehtaarilla tuotanto on päätetty lopettaa investointien kannattamattomuuden vuoksi. Tavoitteena on, että vuoden 2014 loppuun mennessä kaikilla turvetuotannossa olevilla alueilla on tehostettu vesienkäsittely. Turvetuotantoalueiden omaehtoisia ympäristötarkastuksia jatkettiin tehostetusti. Urakoitsijat tarkastivat vesienkäsittelyrakenteet tuotantokaudella kahden viikon välein, minkä lisäksi yhtiön 20 tarkastajaa tarkastivat säännöllisesti kaikki tuotantoalueet. ELY-keskukset tekevät tarkastuksia neljän vuoden välein. Vuonna 2013 viranomaistarkastuksia toteutettiin noin sadalla tuotantoalueella. Vapo jatkoi luontoarvoltaan merkittävien soiden myyntiä suojelutarkoituksiin. Neuvotteluja käytiin Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa. Vuodesta 2011 lähtien suojeluun tai vaihtoon on

tarjottu yli 2 300 hehtaaria ja tilikauden loppuun mennessä sopimukseen oli päästy kymmenen suon eli noin 2 130 hehtaarin osalta. Neuvotteluja jatketaan. Vapo on sitoutunut luvituspolitiikassaan siihen, että uusia tuotantoalueita haetaan vain ojitetuille turvemaille. Lisäksi Vapo on sitoutunut siihen, että vuoden 2016 jälkeen avattavien uusien tuotanto soiden alapuolisiin vesistöihin kohdistuva kiintoaine- ja humuskuormitus on alhaisempi verrattuna ennen turvetuotantoa olleeseen tilanteeseen. Tavoitteena on, että tuotannon päätyttyä tuotantoalueet siirretään seuraavaan maankäyttömuotoon tai ennallistetaan mahdollisimman pian. Näiden sitoumusten toteuttamiseksi Vapo käynnisti Puhdas vesija Tarkkailut 100 -projektit, joiden aikana tarkkaillaan noin 100 kohteessa uusien tuotantoalueiden vesistövaikutuksia ennen mahdollista turvetuotannon aloittamista. Maankäyttösuunnitelmia tehtiin 7 200 hehtaarille, joista toimenpiteet toteutettiin 2 400 hehtaarilla. Tilikaudella aloitettiin logistiikan ympäristöturvallisuuskortti -koulutus, jonka kohderyhmänä on Vapon kuormaus- ja kuljetusyrittäjät sekä logistiikkapuolen oma henkilöstö. Koulutuksen on suorittanut hieman yli 100 henkilöä. Koulutus on osa Vapon kolmivuotista ympäristökoulutusohjelmaa 2012 2014. Konsernin ympäristöinvestoinnit olivat 21,4 milj. euroa (9,0 milj. euroa), jotka koostuivat pääasiassa turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden tehostamistoimenpiteistä. Tilikauden ympäristönsuojelukustannukset ilman oman henkilöstön työpanosta olivat yhteensä 26,1 milj. euroa (18,6 milj. euroa). Ne koostuivat pääasiassa turvetuotannon kustannuksista, kuten vesiensuojelurakenteiden ylläpidosta ja kuormitustarkkailuista. Tuotannossa ollut turveala oli Suomessa 43 000 hehtaaria kesällä 2013 (43 700 ha kesä 2012). Uusia alueita saatiin tuotantoon 1 242 hehtaaria tilikauden loppuun mennessä (1 122 ha). Tilikauden aikana tuotantoalueita poistui tuotannosta yhteensä 3 195 hehtaaria (1 476 ha). Seuraavaan maankäyttömuotoon siirrettiin 3 746 hehtaaria (2 129 ha), josta 1 299 hehtaaria myytiin. Alueita siirrettiin metsitettäviksi 791 hehtaaria (242 ha), pelloiksi 296 hehtaaria (143 ha) ja kosteikoiksi tai lintujärviksi 143 hehtaaria (113 ha). Maanomistajille alueita palautettiin 1 217 hehtaaria (630 ha). Tuotannosta poistuneiden soiden ennallistamisesta aiheutuviin kustannuksiin varaudutaan jälkikäyttövarauksella, jolla katetaan tuotannon päättymisen jälkeisten vesiensuojelun, vesistön kuormituksen, maisemoinnin ja muiden ennallistamistoimenpiteiden kustannukset. Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät Regulaatioriskit Vapon turveliiketoiminnan ja Suomen energiaomavaraisuuden kannalta merkittävä riski on ympäristölupien saannin epävarmuus. Tämä osittain jo toteutunut riski estää ja hidastaa turvetuotanto alueiden käyttöönottoa asiakkaiden tarpeisiin riittävässä määrin. Vajaus tarpeeseen nähden on noin 2 000 hehtaaria vuodessa. Lupien saannin parantamiseksi Vapo on tehostanut ympäristövaikutuksia estäviä toimenpiteitä sekä lisännyt ja tarkentanut päästöjen mittausta. Tavoitteena on myös, että julkisuudessa käytävä keskustelu päästöistä voidaan perustaa mitattuihin tosiasioihin. Vapo hakee ympäristölupia ja avaa uusia tuotantoalueita valtioneuvoston hyväksymän suo- ja turvemaiden strategian linjausten mukaisesti vain luonnontilaltaan muuttuneille ojitetuille turvemaille. Vireillä oleva ympäristönsuojelulain muutos sisältää ns. luontoarvopykälän, joka lakiin tullessaan vaikeuttaisi edelleen suoalueiden saantia turvetuotantoon. Vapo jatkaa 30 milj. euron investointiohjelman toteuttamista turvetuotantoalueiden ympäristösuojelurakenteisiin ja tehostettuun vesienkäsittelyyn. Regulaatioriski on vaikeuttanut energiasektorin investointeja ja pitkäjänteistä kehittämistä. Polttoturpeen veroa Suomessa korotettiin 4,90 euroon/ MWh vuoden 2013 alusta alkaen. Veron korotus on osaltaan vähentänyt turpeen kysyntää ja lisännyt hiilen käyttöä, minkä johdosta valtioneuvosto päätti, että 2015 alussa voimaan tulevaksi suunnitellusta 1,00 euron/mwh suuruisesta turpeen 9 veronkorotuksesta luovutaan. On ilmeistä, että tämä veronkorotuksen poisto ei riitä turvaamaan kotimaisten polttoaineiden kysyntää aikaisemmin tehtyjen ja turpeen kysyntää vähentäneiden veronkorotusten jäädessä voimaan. Kiinteiden puuperäisten polttoaineiden kestävyyskriteerit ovat käsittelyssä EU:ssa ja Suomessa. Riippuen tulevien säännösten sisällöstä ne muodostavat uhkan puuperäisen energian käytölle. Markkinariskit Vapon sahaus-, pelletti-, puupolttoaine- ja sähkön tuotanto -liiketoimintoihin liittyy merkittäviä markkinariskejä sekä lopputuotteen hinnan ja volyymin että raaka-aineen hinnan ja saatavuuden osalta. Sahatavaran kysyntään vaikuttava taloustilanne Euroopassa on pysynyt heikkona. Elpymisen merkkejä ilmaantui vuoden 2013 jälkimmäiseltä puoliskolta alkaen ja sahojen käyntiasteet paranivat. Suomalaisten sahojen markkinaosuudet eivät ole kasvaneet, sitä vastoin ruotsalaiset sahat ovat kasvattaneet markkinaosuuksiaan pääosin kruunun keväästä 2013 jatkuneen heikkenemisen ansiosta. Sahausliiketoiminnan riski Vapo-konsernissa on pienentynyt 2014 alussa toteutuneen Hankasalmen sahan myynnin jälkeen. Vapo Timber Oy:n kahdella jäljellä olevalla sahalla on kyetty nostamaan toimintatehokkuutta talven 2013 2014 aikana ja samalla on pienennetty herkkyyttä markkinatilanteen välittömille muutoksille optimoimalla tuotantoa puulajikohtaisen markkinatilanteen mukaan. Uuden tilikauden alkaessa 1.5.2014 tilanne sahatavaramarkkinoilla jatkuu haasteellisena. Ylitarjontatilanne Euroopan pellettimarkkinoilla jatkui edelleen huolimatta siitä, että pelletin käytön maltillinen kasvu jatkui vuonna 2013. Vapon toimitukset suurille pellettiasiakkaille kasvoivat edellisestä vuodesta ja joitain uusia pellettiä käyttäviä laitoksia otettiin käyttöön. Puupolttoaineiden kannattavuusriskiä on pyritty hallitsemaan kehittämällä asiakkuuksien hallintaa. Erityistä painoa on laitettu polttoaineiden laadun kehittämiseen ja varastoinnin aiheuttamien laatutappioiden vähentämiseen.

Sähkön markkinahinta ja Suomen aluehinta pysyivät vuonna 2013 ja alkuvuodesta 2014 matalalla. Tämä on heikentänyt Vapon tarjoamien polttoaineiden kysyntää sekä on pitänyt myös omien laitosten sähköntuotannon kannattavuuden heikkona. Toimintakauden aikana uudistettiin sähkökaupan riskipolitiikat sekä tuotannon että hankinnan osalta. Omien laitosten sähköntuotannon kannattavuutta pyritään parantamaan huolellisella tuotannon suunnittelulla ja ennustamisella sekä myynnin ja myyntihintojen aktiivisella suojaamisella. Sääriskit Vapon liiketoimintoihin laajasti vaikuttava yhteinen riski on sääolosuhteet. Talvella lämpötila vaikuttaa ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden polttoaineostoihin sekä omien lämpö- ja voimalaitosten käyntiasteeseen. Keväällä sääolosuhteet ratkaisevat puutarhakaupan myyntivolyymin. Kesäaikana sään vaikutus kohdistuu biopolttoaineiden ja ympäristötuotteiden tuotantomääriin sekä laatuun. Keväällä 2013 turvevarastot olivat ennätyksellisen alhaisella tasolla epäonnistuneen tuotantokauden 2012 jäljiltä, eikä turvetta kyetty toimittamaan keväällä asiakkaille kysyntää vastaavia määriä. Tuotantokauden 2013 aikana asiakkaita tiedotettiin aktiivisesti tuotantomäärän kehityksestä. Kokonaisuutena kesän 2013 turvetuotannossa onnistuttiin hyvin, vaikkakin alueelliset erot olivat suuria. Lyhyeksi jäänyt kevätkausi 2013 johti Kekkilän puutarhakaupan tuotteiden ennakoitua pienempään myyntiin, jota ei tilikauden lopulla enää kyetty korvaamaan. Vapon merkittävin riski toukokuussa 2014 alkavalla tilikaudella on edelleen sääriski, joka vaikuttaa niin turpeen tuotantoon kesällä kuin kysyntään talvella 2014 2015. Turpeen perusvarastojen kasvattaminen maantieteellisesti oikeissa paikoissa edellyttää hyviä sääolosuhteita tuotantokaudella sekä riittäviä tuotantopinta-aloja. Turvetuotannon sääriskin toteutuessa myös Vapon turveurakoitsijoiden liiketoiminnan kannattavuus heikkenee ja urakoitsijoiden hankkiminen vaikeutuu merkittävästi urakoitsijoiden poistuessa markkinoilta, millä voi olla myös pitkän aikavälin vaikutuksia alan osaamisen kadotessa. Toimenpiteitä turvetuotannon sääriskiuhan vaikutusten pienentämiseksi kehitetään edelleen. Vahinkoriskit Vahinkoriskejä ovat työturvallisuus, omaisuus- ja keskeytysvahinkoriskit sekä ympäristöriskit. Vahinkoriskien toteutumista pyritään estämään ennakoivilla riskienhallintatoimenpiteillä ja nopealla reagoinnilla havaittuihin vaaroihin. Riskit, joita ei voida hallita omin toimenpitein, vakuutetaan mahdollisuuksien mukaan. Työturvallisuudessa tavoitteena on työturvallisuuskulttuurin jatkuva edistäminen läpi kaikkien toimintojen, mm. toteuttamalla laajasti henkilöstön työturvallisuuskoulutusta. Vapo-konserni jatkoi Vahinkoriskien hallinnan kehitysohjelmaa 2011 2016 vuonna 2013 yhteistyössä vakuutusyhtiön ja vakuutusmeklarin kanssa. Kehitysohjelman päätavoitteena on parantaa tietoisuutta olemassa olevista tuotantolaitosten ja toimipisteiden vahinkoriskeistä, ennalta ehkäistä havaittujen riskien toteutumista ja nostaa yleistä turvallisuustasoa Vapokonsernissa. Vuonna 2013 jatkettiin myös Kekkilän Turvaa työpaikkasi -projektia, jonka tavoitteena on yleinen turvallisuustason nosto ja vahinkoriskien minimointi Kekkilä-konsernissa. Erityistä huomiota Kekkilässä on kiinnitetty tuoteja asiakaslaatuun, jossa tavoitteena on varmistaa toiminnan korkea laatu läpi koko tilaus-toimitusketjun. Rahoitus- ja hyödykeriskit Konsernin liiketoiminnot altistuvat useille eri rahoitusriskeille. Rahoitusriskien hallinnan pääasiallisena tavoitteena on minimoida toimintaan liittyvien valuuttojen ja korkojen markkinahintojen haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja kassavirtaan sekä varmistaa konsernin maksuvalmius. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta- ja korkoriski. Rahoitusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta vastaa konsernin keskitetty rahoitustoiminto, jota ohjaa hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä ja -optioita, valuutanvaihtosopimuksia, valuuttalainoja, koronvaihtosopimuksia sekä eri hyödykejohdannaisia. 10 Tulevaisuuden näkymät Vapo-konserni kokonaisuutena Konsernirakenteen muutosten myötä kuluvan tilikauden 1.5.2014 30.4.2015 liikevaihdon odotetaan laskevan aikaisempiin vuosiin verrattuna, mutta konsernissa meneillään olevien tehostamisohjelmien myötä yhtiön tuloksen arvioidaan paranevan. Vapo keskittyy kassavirran vahvistamiseen kuitenkin siten, että ympäristönsuojeluinvestoinnit toteutetaan suunnitellusti. Turvetuotteet Turpeen kysyntä on heikentynyt johtuen kilpailevien polttoaineiden, etenkin kivihiilen alhaisesta hinnasta ja turveveron korotuksesta. Tilikauden 1.5.2014 30.4.2015 liikevaihtoon ja tulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat Vapon alueellinen onnistuminen kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisessa, sähkön hinta, teollisuuden käyntiaste, ulkolämpötila sekä turpeen ja muiden polttoaineiden tuki- ja verokohtelupäätösten vaikutus. Sääolosuhteilla on suuri merkitys paitsi turpeen kysyntään, myös logistiikan onnistumiseen etenkin kelirikon ja suurimman kysynnän aikaan, kun kalusto on täyskäytössä. Hyvälaatuista turvetta on kaikilla asiakasalueillamme kuluvan tuotantokauden alkaessa, mikä parantaa valmistautumistamme seuraavaan lämmityskauteen sekä lisää toimitusvarmuuttamme. Puupolttoaineet Puupolttoaineiden käytön ennustetaan kasvavan Suomessa edelleen. Markkinoilla on runsaasti tarjolla sekä metsäpolttoaineita että sahojen sivutuotteita. Pellettiliiketoiminnassa Vapo-konsernin toiminta keskittyy aikaisempaa vahvemmin Suomen markkinoille, kun Ruotsin pellettiliiketoiminta siirrettiin Lantmännen Agroenergi AB:n kanssa yhdessä omistettavaan osakkuusyhtiöön. Lämpö ja sähkö Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueella toteutetut ja toteutettavat investoinnit energiatehokkuuteen ja kotimaisten polttoaineiden osuuden lisäämiseen parantavat kannattavuutta kuluvan tilikauden loppupuolella.

Kekkilä-konserni Kekkilä-konsernin käyttökatteen ja kassavirran ennakoidaan kehittyvän myönteisesti. Kasvua haetaan tehostamalla sisäisiä toimintoja ja tarjoamalla asiakaslähtöisiä ratkaisuja kansainvälisillä markkinoilla. Vapo Timber Oy Sahatavaramarkkinoiden vuonna 2013 alkanut elpyminen on jatkunut 2014 alkuvuoden ajan. Sahatavaran kysynnän oletetaan jatkuvan kohtuullisella tasolla ainakin kuluvan vuoden loppuun, joskin erityisesti kuusisahatavaran markkinakehitys Euroopassa sisältää merkittäviä epävarmuustekijöitä. Hallinto 1.1.2013 30.4.2014 Vapo-konsernia johtavia hallintoelimiä ovat Vapo Oy:n yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja sekä tytäryhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat. Vapo Oy:n hallitus muodostaa keskuudestaan suositusten mukaisesti tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Toimitusjohtajan alaisuudessa toimii konsernin johto, jonka Vapo Oy:n hallitus nimittää. Konsernin johtoon kuuluvat Vapo Oy:n johtoryhmän jäsenet sekä Vapo Timber Oy:n, Kekkilä Oy:n, AS Tootsi Turvaksen ja Neova AB:n toimitusjohtajat. Hallitus 30.4.2014 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet KTM Juho Lipsanen toimitusjohtaja Perttu Rinta toimitusjohtaja Martti Haapamäki 19.3.2013 saakka toimitusjohtaja Risto Kantola 19.3.2013 alkaen johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa 19.3.2013 alkaen johtaja Taina Susiluoto 19.3.2013 saakka toimitusjohtaja Arto Sutinen johtaja Marja Tuderman Hallitus kokoontui jatketun tilikauden aikana 20 kertaa. Hallituksen jäsenten kokouksiin osallistumisprosentti oli 90. Hallitus on tehnyt toiminnastaan itsearvioinnin. Hallitus on valinnut 9.4.2013 palkitsemisvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat tilivuoden aikana KTM Juho Lipsanen (puheenjohtaja) ja jäseninä toimitusjohtaja Risto Kantola (9.4.2013 alkaen), johtaja Taina Susiluoto (19.3.2013 saakka) ja toimitusjohtaja Arto Sutinen. Palkitsemisvaliokunta kokoontui tilivuoden aikana kaikkiaan 7 kertaa, läsnäoloprosentti oli 100. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat tilivuonna toimitusjohtaja Perttu Rinta (puheenjohtaja) ja jäseninä toimitusjohtaja Martti Haapamäki 19.3.2013 saakka), johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa (9.4.2013 alkaen) sekä johtaja Marja Tuderman. Tarkastusvaliokunta kokoontui 6 kertaa, läsnäoloprosentti oli 88. 11

Hallintoneuvosto 30.4.2014 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet kansanedustaja Pentti Oinonen tekn. tri h.c. Heikki Miilumäki talousneuvos Mikko Hentinen kansanedustaja Antti Kaikkonen professori Eero Kubin kansanedustaja Esko Kurvinen kansanedustaja Jukka Kärnä maakuntaneuvos Simo Salmelin kansanedustaja Janne Sankelo kansanedustaja Anni Sinnemäki Henkilöstön edustajat ja varaedustajat hallintoneuvostossa 1.7.2012 alkaen Timo Oksa, energia-alan työntekijät (Ari Tielinen) Tommi Pihlajasalo, ylemmät toimihenkilöt (Matti Koljonen) 31.12.2013 saakka Matti Koljonen, ylemmät toimihenkilöt (Teija Lehtonen) 1.1.2013 alkaen Heikki Salorinne, metsä- ja sahatyöntekijät (Rauno Valkendorff) Hallintoneuvosto kokoontui tilikauden aikana 5 kertaa. Osallistumisprosentti oli 78. Vapo Oy:n johtoryhmä 30.4.2014 Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja Pasi Koivisto, liiketoimintajohtaja, Turvetuotteet Markus Hassinen, liiketoimintajohtaja, Lämpö ja sähkö Juhani Ylä-Sahra, liiketoimintajohtaja, Puupolttoaineet Jyrki Vainionpää, COO Suvi Kupiainen, CFO Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet Pirjo Nikkilä, henkilöstöjohtaja Kari Poikolainen, lakiasiainjohtaja Mia Suominen, ympäristöjohtaja Tilintarkastaja 30.4.2014 Tilintarkastusyhteisö DHS Audit Partners Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tapani Vuopala. Vapo Oy:n osakepääoma ja omistus Vapo Oy:llä on yksi osakesarja. Osakkeita on kaikkiaan 30 000 kappaletta ja osakkeen nimellisarvo on 1 681,88 euroa osakkeelta. Osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa, ja kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. 30.4.2014 Vapo Oy:n osakepääoma oli 50 456 000 euroa. Vapo Oy on Suomen valtion ja Suomen Energiavarat Oy:n omistama yhtiö. Suomen valtio omistaa osakkeista 50,1 prosenttia (15 030 osaketta) ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 prosenttia (14 970 osaketta). Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä Hallitus ehdottaa 27.8.2014 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että Vapo Oy:n tilikauden voitto, 24 588 435,51 euroa, kirjataan voittovarojen lisäykseksi, jonka jälkeen yhtiökokouksen käytettävissä on voitonjakokelpoisia varoja 192 341 668,97 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle myös, että tilikaudelta 1.1.2013 30.4.2014 jaetaan osinkoa 12,0 milj. euroa eli 400 euroa osakkeelta. 12

Konsernitilinpäätös 2014, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma 1 000 eur Liitetieto 1.1.2013 30.4.2014 1.1. 31.12.2012 LIIKEVAIHTO 2 847 393 652 947 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 15 180 43 438 Valmistus omaan käyttöön 2 979 4 421 Liiketoiminnan muut tuotot 5 21 474 25 236 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 2 767 453 Materiaalit ja palvelut 6 453 315 339 062 Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 7 86 474 62 622 Poistot 8 54 186 41 972 Arvonalentumiset 8 3 845 458 Liikearvon arvonalentuminen 8 1 598 162 Liiketoiminnan muut kulut 9 234 778 185 270 LIIKEVOITTO 50 062 9 166 Rahoitustuotot 10 6 836 12 793 Rahoituskulut 10 23 995 19 175 VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA 32 904 2 785 Tuloverot 11 10 480 3 296 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 22 423 6 081 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT: Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä 1 508 827 TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 20 915 6 908 Tilikauden voiton jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille 20 477 5 280 Määräysvallattomille omistajille 1 947 801 22 423 6 081 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille 19 035 6 081 Määräysvallattomille omistajille 1 880 827 20 915 6 908 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake 683 176 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 30 000 30 000 13

Konsernitase 1 000 eur Liitetieto 30.4.2014 31.12.2012 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 12 10 743 11 735 Liikearvo 12 10 060 11 886 Maa- ja vesialueet 13 44 415 45 553 Rakennukset ja rakennelmat 13 55 720 76 013 Koneet ja kalusto 13 125 289 156 623 Muut aineelliset hyödykkeet 13 181 068 190 802 Keskeneräiset hankinnat 13 59 377 40 540 Osuudet osakkuusyhtiöissä 14 3 934 6 707 Myytävissä olevat sijoitukset 15 7 621 1 005 Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset 16 10 899 3 649 Muut pitkäaikaiset sijoitukset 17 346 665 Laskennalliset verosaamiset 18 1 884 917 Pitkäaikaiset varat yhteensä 511 356 546 094 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 19 140 132 137 788 Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 97 938 99 292 Tuloverosaamiset 803 518 Rahat ja pankkisaamiset 21 303 8 674 Lyhytaikaiset varat yhteensä 239 176 246 272 Myytävänä olevat varat 3 36 396 9 296 VARAT YHTEENSÄ 786 929 801 662 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma 50 456 50 456 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 30 152 29 933 Muuntoerot 1 565 123 Kertyneet voittovarat 214 601 204 218 Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 293 645 284 487 Määräysvallattomat omistajat 4 987 3 967 Oma pääoma yhteensä 22 298 632 288 455 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 17 16 377 20 260 Pitkäaikaiset korolliset velat 23 248 270 244 070 Muut pitkäaikaiset velat 24 3 933 4 571 Varaukset 25 17 606 18 456 Pitkäaikaiset velat yhteensä 286 185 287 356 Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset korolliset velat 23 91 969 124 165 Ostovelat ja muut velat 26 84 054 96 974 Tuloverovelat 12 058 365 Lyhytaikaiset velat yhteensä 188 081 221 504 Myytävänä olevat korolliset ja korottomat velat 3 14 030 4 347 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 786 929 801 662 14

Konsernin rahavirtalaskelma 1 000 eur 30.4.2014 31.12.2012 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos 22 423 6 081 Oikaisut tilikauden tulokseen Poistot ja arvonalentumiset 59 629 42 590 Osuudet osakkuusyritysten tuloksista, voitoista( ) / tappioista (+) 2 767 453 Rahoitustuotot ja -kulut 17 159 6 382 Tuloverot 10 480 3 296 Muut oikaisut 3 766 13 346 Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä 86 269 32 782 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos 18 046 38 166 Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 9 552 14 061 Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 3 107 9 247 Varausten muutos 768 1 150 Käyttöpääoman muutos yhteensä 31 473 44 129 Maksetut korot 9 200 10 103 Saadut korot 490 385 Muut rahoituserät 1 451 4 242 Maksetut verot 2 707 3 553 Liiketoiminnan rahavirta 64 352 72 585 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 64 328 45 596 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 29 254 27 915 Ostetut tytäryhtiöosakkeet 752 Myydyt tytäryhtiöosakkeet 11 000 Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 963 Investoinnit muihin sijoituksiin 7 272 Luovutustulot muista sijoituksista 1 388 7 833 Myönnetyt lainat 7 582 94 Lainasaamisten takaisinmaksut 314 59 Saadut osingot 13 864 Investointien rahavirta 37 964 8 175 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys ( ) 13 802 4 408 Pitkäaikaisten lainojen nostot 104 484 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 113 740 60 326 Rahoitusleasing-velkojen takaisinmaksut 1 341 401 Maksetut osingot 11 265 810 Rahoituksen rahavirta 35 662 57 129 Rahavarojen muutos 9 275 7 281 Rahavarat tilikauden alussa 8 674 2 603 Rahavarojen muutos 9 275 7 281 Valuuttakurssien muutosten vaikutus 900 1 213 Rahavarat tilikauden lopussa 303 8 674 Yritysjärjestelyjen rahavarat 5 3 15

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1 000 eur Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Muuntoerot Voittovarat Yhteensä Osakepääoma Määräysvallatt. omistajat Yhteensä OMA PÄÄOMA 1.1.2013 50 456 0 29 936 124 204 218 284 486 3 967 288 454 Oman pääoman muutokset Osingonjako 10 000 10 000 860 10 860 Laaja tulos yhteensä 1 441 20 479 19 035 1 880 20 915 Muut muutokset Laskennallisten verojen osuus 15 15 15 Muut muutokset 218 110 108 108 OMA PÄÄOMA 30.4.2014 50 456 0 30 153 1 565 214 603 293 645 4 987 298 632 1 000 eur Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Muuntoerot Voittovarat Yhteensä Osakepääoma Määräysvallatt. omistajat Yhteensä OMA PÄÄOMA 1.1.2012 50 456 0 29 774 925 195 601 274 906 4 355 279 261 Oman pääoman muutokset Osingonjako 0 1 215 1 215 Laaja tulos yhteensä 802 5 280 6 082 801 6 883 Muut muutokset Laskennallisten verojen osuus 751 751 751 Muut muutokset 162 4 088 4 250 26 4 276 OMA PÄÄOMA 31.12.2012 50 456 0 29 936 123 204 218 284 487 3 967 288 455 Aikaisempia kausia koskeva vaihto-omaisuuden laskentakäytännön muutos Vapo-konsernissa muutettiin kuluvalla tilikaudella turpeen varastonarvostusperiaatteita. Normaalituotantoasteen laskentaa sekä varastoon aktivoitavia kustannuseriä täsmennettiin. Lisäksi päätettiin aktivoida turvetuotannon kiinteitä kuluja ainoastaan tuotantokauden aikana (huhti marraskuu), sillä talvikaudella tapahtuva työ palvelee pääsääntöisesti myynnin logistiikkaa. Koska vahvistettuja tilinpäätöksiä ei ole oikaistu, muutosten vaikutus omaan pääomaan näkyy 1.1.2012 avaavan taseen kertyneissä voittovaroissa. Vertailutilikauden 2012 muutos tulee siten tuloslaskelman laajan tuloksen kautta. Yllä olevassa oman pääoman laskelmassa on avaavan taseen 2012 kumulatiivisia voittovaroja oikaistu 6 502 600 euroa ja tilikauden 2012 laajaa tulosta on oikaistu 3 320 700 euroa. Arvostusperiaatteen muutoksen vaikutus vertailukausien tilikauden tulokseen ja kumulatiivisten voittovarojen erotukseen aiemmin esitettyihin lukuihin näkyy seuraavassa taulukossa: 1 000 eur Tilikauden tulos Kumulatiivisten voittovarojen alkusaldo 2009 3 097,6 2 812,7 2010 1 807,1 5 910,3 2011 2 399,4 4 103,2 2012 3 320,7 6 502,6 Vertailutiedot on oikaistu tillinpäätöksen lopussa olevaan tunnuslukutaulukkoon. 16

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS Yhtiön perustiedot Vapo-konserni on Itämeren alueella toimiva paikallisten ja uusiutuvien polttoaineiden, biosähkön ja -lämmön sekä ympäristöliiketoimintaratkaisujen toimittaja. Vapo-konserni koostuu neljästä liiketoiminta-alueesta: Vapo Turvetuotteet, Vapo Lämpö ja sähkö, Vapo Puupolttoaineet ja Kekkilä-konserni. Vapolla on tytäryhtiöitä sekä Suomessa että ulkomailla. Konsernin emoyhtiö Vapo Oy on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja rekisteröity osoite Vapo Oy, Yrjönkatu 42, PL 22, 40101 Jyväskylä. Yhtiön internetosoite on www.vapo.fi. Vapo Oy:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 16.6.2014 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.vapo.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista. 1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 1.1 Yleistä Vapo Oy:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Vapo-konserni siirtyi IFRS-tilinpäätöskäytännön mukaiseen raportointiin vuoden 2006 alussa. Aiemmin konserni noudatti suomalaista tilinpäätöskäytäntöä (Finnish Accounting Standards, FAS). Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. Esittämistä varten yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty täysiksi tuhansiksi, mikä aiheuttaa pyöristyseroja yhteenlaskuissa. Kaikki Vapo-konsernin tilinpäätöksessä esitetyt tiedot perustuvat jatkuviin toimintoihin. 1.2. Konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Vapo Oy:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta. Piipsan Turve Oy, jossa Vapon omistusosuus on 48 prosenttia, on yhdistelty sopimusrakenteen perusteella tytäryhtiönä Vapon konsernitilinpäätökseen. Osakkuusyhtiöt, joissa Vapon osuus äänimäärästä on 20 50 prosenttia ja joissa Vapolla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintameno on kohdistettu hankitun kohteen hankintahetkellä yksilöidyille varoille ja veloille niiden käypään arvoon silloin, kun arvo on voitu määritellä luotettavasti. Hankintamenon kohdistuksista on kirjattu laskennalliset verot voimassa olevan verokannan mukaan, ja jäljelle jäävä osuus on merkitty taseeseen liikearvoksi. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään myös omana eränään 17 osana omaa pääomaa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Ennen 1.1.2006 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti. 1.3. Yhteenveto käytetyistä merkittävistä laskentaperiaatteista Uusien IFRS-standardien tai IFRIC-tulkintojen soveltaminen Vuonna 2013 voimaan tulleet standardit eivät aiheuttaneet muutoksia Vapokonsernin raportoinnissa. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Merkittävimmät osa-alueet, jossa johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, liittyvät varausten määriin, arvonalentumistestauslaskelmien laatimiseen ja niissä käytettyihin

oletuksiin sekä rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittelyyn. Tuloutusperiaatteet Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle eikä Vapo-konsernilla ole tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin tavaroihin. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja alennuksilla. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ( toimintavaluutta ). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Sekä liiketoiminnan että lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Tuloslaskelman ja taseen eri valuuttakursseista aiheutuva keskikurssiero on kirjattu kertyneiden voittovarojen muuntoeriin. Kurssimuutoksista johtuva oman pääoman muuntoero on kirjattu omana eränään konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota. 1.1.2006 lähtien ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ennen 1.1.2006 tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käypien arvojen oikaisut on kirjattu euromääräisinä. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimusmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Kehitysmenot, jotka aiheutuvat uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden suunnittelusta, aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määritettävissä, tuote on teknisesti toteutettavissa ja kaupallisesti hyödynnettävissä, tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla on aikomus ja resurssit saattaa kehitystyö loppuun. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Yrityksen hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä hankittujen käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille ja se testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Osakkuusyritysten osalta liikearvo sisällytetään osakkuusyhtiösijoituksen arvoon. Mikäli kyseisen liikearvon voidaan katsoa kohdistuvan hankitun osakkuusyhtiön varoihin tai muihin aineettomiin oikeuksiin, se poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat patentit, tekijänoikeudet, tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit. Ne 18 arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan, joka voi vaihdella viidestä kymmeneen vuoteen. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Hankittujen tytäryhtiöiden aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin pitoaikoihin: Rakennukset ja rakennelmat 15 40 vuotta Koneet ja laitteet 3 25 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 5 30 vuotta Maa-alueista ei tehdä poistoja ja turvevarat poistetaan substanssipoistoin arvioituna taloudellisena käyttöaikanaan. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolloin ne ovat syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos on todennäköistä, että ne lisäävät yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Turvevarat Vapon turveliiketoimintoihin liittyvät turvevarat sisältyvät tase-erään aineelliset hyödykkeet. Turvevaroista tehdään poisto käytön mukaan. Turvevarojen lisäykseksi kirjataan uusien tuotantoalueiden hankinnan yhteydessä turvevarojen arvioitua määrää vastaava osuus maksetusta kokonaiskauppahinnasta.

Turvevarojen hankintamenon lisäyksenä käsitellään lisäksi ns. turvetuotannon valmistelumenot, jotka aiheutuvat turvetuotantoalueiden tuotantokuntoon saattamisesta. Konsernin tuotannossa olevien tuotantoalueiden turvevarojen m3-määriä seurataan mittauksin. Mittaustulosten perusteella ei kirjata tasearvojen muutoksia, mutta niiden perusteella tarkennetaan tarvittaessa suunnitellun käytön ja jäljellä olevan turpeen määriin perustuvaa poistosuunnitelmaa. Saadut avustukset Valtioilta tai muilta tahoilta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan systemaattisella tavalla, jolloin ne tulevat kirjatuksi niiden menojen kohdalle, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutetaan omaisuuden taloudellisen käyttöajan mukaan. Arvonalentumiset Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jokaisen raportointikauden lopussa mahdollisten arvonalentumisten selvittämiseksi. Ennakoivina arvonalentumisviitteinä seurataan tunnuslukujen lisäksi viranomaispäätöksiä, energiamarkkinamuutoksia, ja -säätelyä sekä kilpailijoiden toimenpiteitä. Arvonalentumisen arviointia varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Arvonalentumisen määrä lasketaan vertaamalla omaisuuserän tasearvoa kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka omaisuuserän avulla ovat saatavissa. Turvetuotantoalueiden mahdollisten arvonalentumisten selvittämiseksi Vapokonsernissa seurataan tekijöitä, jotka vaikuttavat turvetuotantoalueiden tulontuottamiskykyyn kuten, turvevarojen määrä ja lämpösisältö, suon logistinen sijainti, suon maantieteelliset olosuhteet, suon ympäristöluvallinen tilanne, hankintahinta ja valmistelukustannus ja elinkaaren vaihe. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteuttamiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden arvo on määritelty FIFO -menetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet menot sekä muut välilliset kohdistettavat menot. Valmistetun vaihtoomaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös normaalituotantoastetta vastaava osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei yleishallinnon, myynnin tai rahoituksen kustannuksia. Turvetuotannon vaihtoomaisuus sisältää kesäaikana tuotetun eli suosta irrotetun turpeen myyntivaraston. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä rahamarkkinasijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Rahoitusvarat Rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 perusteella seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat, myytävissä olevat sijoitukset ja lainat ja muut saamiset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se 19 on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Myytävissä olevat rahoitusvarat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat arvostetaan käypään arvoon käyttäen noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja. Ne listaamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, kirjataan hankintamenoon arvonalennuksilla vähennettynä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan. Kun tällainen omaisuuserä myydään, kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tulokseen. Myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaisesti luokittele myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Konsernitiliin liittyvä luottotili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin. Konserni kirjaa myyntisaamisista luottotappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä todennäköisestä luottotappiosta. Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon nimellisarvoon. Rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan kuluksi. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään

12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Kaikki johdannaiset arvostetaan ja kirjataan käypään arvoon kaupanteko- ja tilinpäätöspäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin. Konserni ei sovella suojauslaskentaa. Johdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Kaikkiin omaan pääomaan kirjattaviin käyvän arvon muutoksiin tehdään lisäksi soveltuvat vero-oikaisut. Päästöoikeudet Päästöoikeuksien laskentaperiaatteet perustuvat voimassa oleviin IFRS-standardeihin. Päästöoikeudet ovat aineettomia oikeuksia, jotka arvostetaan hankintamenoon. Vastikkeetta saadut päästöoikeudet arvostetaan nimellisarvoonsa, eli niiden arvo on nolla. Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi kirjataan, elleivät vastikkeetta saadut päästöoikeudet riitä kattamaan todellisten päästöjen määrää. Täten mahdollinen tulosvaikutus aiheutuu toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien erosta. Varaukset ja ehdolliset velat Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu. Varaukset voivat liittyä toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin ja ympäristövelvoitteisiin. Ympäristövelvoitevaraus Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen. Turvetuotannon aloittaminen suoalueella edellyttää ympäristölupaa. Luvassa määritellään mm. alueen jälkihoitotoimenpiteet turvetuotannon päätyttyä. Jälkihoitotoimenpiteisiin varautumiseksi Vapo-konsernissa kerrytetään vuosittain tuotantomäärän mukaan muuttuvaa ns. jälkikäyttövarausta, joka kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja samalla kerrytetään varauksen määrää taseessa. Jälkikäyttövarausta puretaan vuosittain jälkihoitotoimenpiteistä aiheutuneiden kustannusten perusteella. Eläkevelvoitevaraus AS Tootsi Turvas on sitoutunut maksamaan 17 työntekijälleen eläkekorvausta kiinteästi ennalta määrätyillä ehdoilla. Korvauksen perussumman muodostaa Viron keskimääräinen bruttokuukausipalkka vuonna 2001. Tätä summaa tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin muutokseen sekä henkilön työsuhteeseen liittyvään tekijään verraten. Eläkekorvauksen maksuvelvoite syntyy kun korvaukseen oikeutettu työntekijä täyttää 65 vuotta. Velvoite diskontataan perustuen siihen arvioon, että korvausvelvollisuus tulee jatkumaan vuoteen 2042 saakka ottaen huomioon tilastollisen eliniän odotuksen. Muut varaukset Muut varaukset sisältävät AS Tootsi Turvaksessa kirjatun pysyvän terveyshaitan korvausvelvoitteen sekä niin ikään AS Tootsi Turvaksessa kirjatun varauksen brikettitehtaan lopettamiskustannuksia varten. Vuokrasopimukset Aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkaessa varoiksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvo tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut omaisuuserät 20 poistetaan joko taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen keston mukaan. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vastaavat leasingvuokravastuut on kirjattu korolliseen vieraaseen pääomaan jaoteltuna lyhyt- ja pitkäaikaisiin velkoihin. Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokralle antajalle. luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluiksi. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevia verokantoja käyttäen. Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät tilinpäätössiiroista, hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostamisesta käypään arvoon, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista sekä sisäisistä katteista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.