SUOMEN URHEILUMUSEOSÄÄTIÖ

SUOMEN URHEILUMUSEOSÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2013

1 SISÄLLYSLUETTELO MUSEONJOHTAJAN VUOSIKATSAUS 1 ASIAKKAAT JA YHTEISTYÖTAHOT URHEILUMUSEO 2 URHEILUKIRJASTO 4 URHEILUARKISTO 4 TAPAHTUMAT 5 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI 5 KOKOELMAT URHEILUMUSEO 7 URHEILUKIRJASTO 8 URHEILUARKISTO 9 NÄYTTELYTOIMINTA 10 YLEISÖPALVELUT MUSEO-OPETUS 12 TIETOPALVELU 13 ARKISTOPALVELUT 14 MUSEOKAUPPA 15 KOKOELMAPALVELUT 15 JULKAISU- JA TUTKIMUSTOIMINTA 16 VALTAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ 16 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 18 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ HALLINTO 19 HENKILÖSTÖ 19 HENKILÖKUNTA 20 EDUSTUKSET JA MATKAT 21 KOULUTUS, SEMINAARIT JA ESITELMÄT 22 LIITTEET

1 MUSEONJOHTAJAN VUOSIKATSAUS Olympiastadionin uudistus- ja saneeraushanke vaikuttaa merkittävästi Suomen Urheilumuseosäätiön lähivuosien toimintaan. Toimintavuoden aikana kommentoitiin kolmea museota koskevaa suunnitelmaluonnosta. Viimeisin luonnos jätettiin kommentoitavaksi marraskuun alussa. Joulukuun alussa toimitettiin Stadion-säätiölle viimeisimmän suunnitelman pohjalta tehty Urheilumuseon toiminnan kuvaus, joka kohdentui ensi sijaisesti vierailija- ja turismipalveluihin. Kuvauksessa kiinnitettiin erityistä huomiota suunnitellun Visitor Centerin toimintamalliin, varastotilojen riittävyyteen ja siihen, että museon nykyisiin tiloihin suunnitellusta kahvilatoiminnasta ei ole tehty liiketoimintasuunnitelmaa. Olympiastadionin uudistushankkeen rakennustekniset työt käynnistyvät joka tapauksessa vuoden 2016 alussa. Tarkempi tilaohjelma, arkkitehtisuunnitelman L-2 vaihe, valmistuu elokuussa 2014. On mahdollista, että Olympiastadionin uudistushankkeen tilaohjelmaa joudutaan kustannussyistä pienentämään. Mikäli ohjelman karsiminen johtaa esimerkiksi yhteisestä Visitor Centeristä luopumiseen, on sillä merkittävä vaikutus Urheilumuseon palvelujen toimintamalliin. Lähtökohta kuitenkin on, että Urheilumuseon laajennus- ja saneeraussuunnitelmat etenevät viimeisimpien, 5.11. päivättyjen, arkkitehtisuunnitelmien pohjalta. Koska Urheilumuseon saneeraukseen ja laajennukseen liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä, on Urheilumuseosäätiön riskikartoitus ja riskianalyysi syytä uudistaa jo kesään 2015 mennessä. Suunnitelmien mahdollinen muuttuminen johtaa myös siihen, että organisaatiouudistuksen mukaiset toimenkuvat voidaan lopullisesti tarkentaa vasta syksyllä 2015. Uuden perusnäyttelyn suunnittelun aloitus siirtyy loppuvuoteen 2015. Suomen Urheilumuseosäätiön hallitus on tehnyt päätöksen organisaation uusimiseksi palvelulähtöiseksi. Suunnittelua on toimintavuonna jatkettu ja tavoitteena on, että uusittu organisaatiomalli otetaan käyttöön viimeistään syksyllä 2014. Asiakasmäärät pysyivät edellisen vuoden tasolla. Säätiön palvelujen käyttäjämäärä vuonna 2013 oli noin 82 000 asiakasta. Luvusta puuttuvat vielä esimerkiksi henkilökunnan suorittamat yksittäiset, lyhyet tiedonhaut ja henkilökunnan pitämien esitelmien ja luentojen kuulijakunta. Vuoden 2014 alussa tarkennetaan tilastointia myös tältä osin. Toiminnassa otettiin entistä tarkemmin huomioon yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Vaikuttavuudessa on osaltaan kyse asiakkaiden tavoittamisesta. Urheilumuseon palveluista ovat tutkimuksen mukaan huonoiten tietoisia 15 29-vuotiaat. Tälle kohderyhmälle sopi erityisen hyvin Lumi, lauta ja laskeminen -näyttely, joka kertoi suomalaisen lumilautailun tarinan 1980- luvun alkupuolelta tähän päivään. Brändin kehittämistä jatkettiin. Yhä selvemmäksi on muodostunut käsitys siitä, että brändiä kehitetään pelkästään Urheilumuseon nimellä. Urheilumuseo on jo nyt melko vakiintunut termi mediassa. Säätiön hallituksen nimeämä markkinointitoimikunta käsittelee asiaa ja tekee ehdotuksen brändin kehittämisestä vuoden 2014 alussa.

2 Sosiaalisen median käyttöä viestinnässä tehostettiin merkittävästi. Facebookin päivitystahtia tiivistettiin ja urheilumuseon blogin ensimmäinen kirjoitus julkaistiin helmikuun alussa. Uutena viestinnän muotona otettiin lokakuussa käyttöön Instagram. Urheilumuseosäätiön taseen omaa pääomaa on viime vuosina suunnitelmallisesti kasvatettu vastaamaan kahden kuukauden menoja. Vaikka vuoden 2013 tulos oli positiivinen, ei hallituksen asettamaan tavoitteeseen aivan ylletty. Vuoden aikana kehitettiin uusia palveluja, jotka osaltaan vaikuttavat positiivisen taloudellisen tuloksen aikaansaamiseen myös jatkossa. ASIAKKAAT JA YHTEISTYÖTAHOT URHEILUMUSEO Urheilumuseossa oli vuonna 2013 yhteensä 22 290 kävijää (2012: 21 272). Kävijämäärä nousi 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alle 18-vuotiaita kävijöitä oli 9 354 eli 42 prosenttia kaikista kävijöistä. Keskimäärin museossa vieraili 63 henkilöä/päivä (2012:60). Museokävijät 2008 2013 Museo-opetuspalveluja käytti vuonna 2013 yhteensä 8 695 henkilöä eli 39 prosenttia museon kaikista kävijöistä. Museo-opetuksen toteuttamat lasten viikot järjestettiin 14.1. 7.4.2013 ja niillä vieraili yhteensä 206 ryhmää (2012:179), joissa oli yhteensä 3 235 lasta (2012:2 903). Saadun asiakaspalautteen perusteella teemalla Katso kenguru loikkaa järjestetty lasten toiminnallinen näyttely oli paras näyttely tähänastisista. Muita museo-opetuspalveluja (opastukset, työpajat, museosuunnistus, tehtävälomakkeet ja olympiasprintti) käytti yhteensä 5 460 henkilöä (2012:5 576), joista maksullisia museo-opetuspalveluja (opastukset ja työpajat) käyttäneiden osuus oli 2 470 henkilöä. Valokuva-arkiston tarjoamia palveluja käytti vuonna 2013 yhteensä 147 asiakasta, joista kuvamyyntiä käytti 105 asiakasta (2012:142). Säätiön tarjoamien verkkopalvelujen käyttö pysyi edellisen vuoden tasolla. Kotisivuilla rekisteröitiin 48 203 käyntiä (2012: 49 486) ja 188 701 näyttökertaa (2012: 195 576). Verkkosivujen

3 kävijäseuranta oli teknisen ongelman vuoksi pois päältä noin kolmen kuukauden ajan. Näiden kuukausien osalta on tilastoitu keskimääräinen kuukausittainen kävijämäärä. Yritystilaisuuksien asiakaskunta muodostui urheiluseuroista ja -liitoista, yrityksistä, yhdistyksistä ja yksityishenkilöistä. Museon tiloissa järjestettiin erilaisia asiakastilaisuuksia 146 kappaletta (2012: 164) ja niiden kokonaiskävijämäärä oli 5 199 asiakasta (2012: 5 931). Asiakkaat on tilastoitu museon kävijämäärään vain siinä tapauksessa, että tilaisuuteen on kuulunut tutustuminen näyttelyihin. Museon näyttelytilassa järjestetyistä asiakastilaisuuksista isoimmat liittyivät edelleen Olympiastadionin tapahtumiin. Näistä asiakasmäärältään suurimmat olivat Hevoset Stadikalla - tapahtuma, jalkapallon MM-karsintapelit ja Super Match (Manchester City Arsenal). Näiden asiakastilaisuuksien henkilömäärä oli yhteensä 2 390. Urheilumuseo käynnisti toukokuussa 2013 Hiihtomuseon ja Jääkiekkomuseon kanssa yhteistyöprojektin teemalla Urheiluidolit ja fanikulttuuri. Museovirasto myönsi projektille avustuksen museoiden innovatiivisiin hankkeisiin varatuista määrärahoista. Urheilumuseolla on yhteistyösopimus STT-Lehtikuvan kanssa museon valokuva-arkiston valokuvien edelleen myynnistä. Vuonna 2013 STT:n myyntialustalla oli asiakkaille tarjolla 650 Helsingin olympiakisoihin 1952 liittyvää valokuvaa. Loppuvuodesta tehtiin suunnitelma talviolympialaisiin liittyvien kuvien siirrosta myyntialustalle ja valittiin siirrettävät kuvat. Stadion-säätiön kanssa tehtyyn yhteistyöhön kuuluivat muun muassa yhteinen palveluiden esittelypiste Urheilugaalassa tammikuussa 2013 sekä maksuttomat opastetut kierrokset Olympiastadionilla ja museossa Stadion-päivänä 12.6. Paavo Nurmi Turku Oy:n kanssa toteutettiin Paavo Nurmi -sivusto (http://paavonurmi.fi/). Museo toimitti sivustoa varten Paavo Nurmen elämäkertaan liittyvät tekstisisällöt suomeksi ja englanniksi sekä valokuvat. Sivuston toteuttamiseen saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankeavustus. Urheilumuseo on yhteistyökumppanina Suomen Urheilugaalassa. Museolla on edustaja gaalan järjestelytoimikunnassa ja Tietopalvelu taustoittaa palkintoehdokkaiden esittelyt. Vuoden 2013 Urheilugaala järjestettiin 15.1. Urheilumuseon valitsema Hall of Fame -valintalautakunta nimeää vuosittain uudet jäsenet vuonna 2009 perustettuun sankarigalleriaan. Valintalautakunta valitsi kokouksessaan 13.11. Hall of Famen uusiksi jäseniksi Heikki Hasun, Eino Kaakkolahden, Juha Miedon ja Kaija Mustosen. Urheilumuseolla on yhteistyösopimukset Veikkaus Oy:n ja Diacorin kanssa.

4 URHEILUKIRJASTO Urheilukirjaston kävijämäärä nousi hieman edellisestä vuodesta. Kävijöitä kirjattiin 1 994 (2012: 1 941). Kävijämäärä on viimeisimmät vuodet pysynyt lähes samana. Lauantaiavoinnapidosta luovuttiin vuonna 2012 kustannussyistä, jolloin toisaalta lisättiin kirjaston avoinna oloa arki-iltaisin. Muutoksilla ei ole ollut vaikutusta asiakasmäärään. Kirjastojärjestelmä WebOrigon sivuilla vieraili 2 709 kävijää, jotka tekivät 25 436 hakua (2012: 2 222 kävijää). Kävijöiden määrä on viime vuosina vaihdellut kahdesta tuhannesta kahteen tuhanteen kahdeksaansataan. Urheilukirjasto on yhteisöjäsen International Society of Olympic Historians (ISOH) -yhdistyksessä, joka tarjoaa yhteistyöverkoston olympiatiedon vaihtamiseen. Kirjasto on osallistunut liikunnan tiedonvälitysyksikköjen yhteistyöhön Suomessa. URHEILUARKISTO Kansallisarkiston kokonaisselvitys yksityisten valtionapuarkistojen toiminnasta käynnisti yksityisten keskusarkistojen valtionapujärjestelmän vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnin tavoitteena yksityisten arkistojen valtionapulain uudistaminen. Kansallisarkiston edustajat vierailivat helmikuussa kaikissa valtionapua saavissa yksityisissä keskusarkistoissa. Keskusteluissa, joihin osallistui henkilökunnan edustajien lisäksi myös taustaryhmien edustajat, käsiteltiin valtionapuarkistojen halukkuutta yhteisiin säilytystilaratkaisuihin, valmiuksia yhteisten palveluiden rakentamiseen sekä yksityisarkistokentän hallinnollisiin uudistuksiin. Kansallisarkisto laati keskusteluista yhteenvedon. Maaliskuussa käsiteltiin Kansallisarkistossa arkistojen yhteisiä palveluja, hankintapolitiikkaa sekä tunnuslukutaulukoita. Yksityiset Keskusarkistot ry toimitti helmikuussa Kansallisarkistoon sekä opetus- ja kulttuuriministeriöön muistion näkemyksistään Kansallisarkiston laatimasta kokonaisselvityksestä sekä kesäkuussa opetusministeri Krista Kiurulle muistion edellä mainittuun kokonaisselvitykseen liittyneistä puutteista. Yksityisten Keskusarkistojen yhteisissä kokouksissa, joihin on osallistunut Urheiluarkiston arkistonhoitaja, on käsitelty edellä mainittuja ja lakiuudistukseen liittyviä kysymyksiä. Lakiehdotuksen valmistelu jatkuu vuonna 2014. Asiakirjoja tutkineita asiakkaita kävi yhteensä 466 (2012: 337). Kävijämääriä lisäsi mm. miekkailun historiaa tutkineiden useamman henkilön käynnit, kuntoliikunnan väitöskirjatutkimus sekä useampi järjestöhistoria. Kävijäkirjaan merkittyjen käyttötarkoitusten mukaan tutkijat jakaantuivat seuraavasti: akateeminen tutkimus 29 % (2012: 17 %), opinnäytetyöt 14 % (2012: 28 %), urheilujärjestökäyttö 25 % (2012: 11 %), media 4 % (2012: 5 %), sukututkimus 3 % (2012: 2 %) ja muu tutkimus 37 % (2012: 37 %). Akateemisen tutkimuksen ja urheilujärjestökäytön lukuja lisäsi muutama laajempi koko vuoden mittainen tutkimusprojekti.

Ryhmäkäyntejä luentoineen järjestettiin seuraaville opiskelijaryhmille: Metropolia AMK:n konservaattori-opiskelijat, journalistiopiskelijat sekä Laajasalon opiston ja Helsingin yliopiston poliittisen historian opiskelijat. Ryhmäkäynteihin osallistui kaikkiaan 48 henkeä (2012: 23). TAPAHTUMAT 5 Suomen Urheilumuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Keijo K. Kulha, Suomen Olympiakomitean entinen pääsihteeri Jouko Purontakanen ja nykyinen pääsihteeri Mika Sulin sekä Urheilumuseon johtaja Pekka Honkanen juhlatunnelmissa 1.3. Anni Collania esittänyt Kristiina Puukko ja illan juontaja Arto Ahola. Urheilumuseon 75-vuotisjuhlaa vietettiin 1.3.2013. Juhlapuheen piti Urheilumuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Keijo K. Kulha. Illan ohjelmassa oli myös museon historiaan ja urheiluhistoriaan liittyviä pienoisnäytelmiä. Suomen Urheilukirjaston perustajaa Anni Collania esitti Kristiina Puukko ja Verner Järvistä Mikko Honkanen. Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaat Sara Couprie, Jussi Lopperi ja Nuutti Sinisalo esittivät toimittajaa, Paavo Nurmea ja Clas Thunbergia. Illan musiikista vastasi Sanoma Combo. Liikkujan terveysilta järjestettiin 29.5.2013. Illan ohjelmassa oli opastettu kierros museossa sekä asiantuntijaluentoja terveydestä ja liikunnasta. Asiakkaat saivat lisäksi kokeilla Gymstick -kuntoiluvälineitä ja nauttia Sodexon tarjoamaa terveellistä välipalaa. Museomyymälässä oli tarjolla runsaasti tuotteita erikoishinnoin. Stadion-päivänä 12.6. yleisöllä oli vapaa pääsy museon näyttelyihin. Museossa oli mahdollista kuunnella yleisöluentoja, nähdä harvinainen Muistojen kisakesä -väridokumenttielokuva Helsingin olympialaisista ja osallistua opastetuille kierroksille. Yleisöopastuksia järjestettiin myös stadionilla. Kaikki palvelut olivat maksuttomia. Museokaupassa myytiin kirjoja erikoishinnoin. Museossa vieraili Stadion-päivänä 1 483 asiakasta. VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Museon tärkein tiedotuskanava on verkkosivusto, jonka pääsivulla tiedotettiin kaikista ajankohtaisista asioista. Muita säännöllisesti päivitettäviä osioita olivat näyttelyarkisto, museoopetuksen tarjonta ja Kuukauden esine. Päivityksiä museon sivuille tehtiin viikoittain.

6 Kouluille ja päiväkodeille suunnatut tiedotteet lähetettiin sähköpostilla. Vuoden aikana tehtiin seitsemän laajempaa postitusta (2012:3). Postitukset oli suunnattu pääkaupunkiseudun päiväkodeille, kouluille, kesäleirien järjestäjille, seurakunnille ja iltapäiväkerhoille. Museon tarjoamista selkopalveluista ja kommunikointitauluista lähetettiin tiedote muun muassa erityisopettajille ja -kouluille, maahanmuuttajien palveluja tarjoaville tahoille ja muistiyhdistyksille. Maksullista mainontaa tehtiin Helsingin keskeisimmissä turistikartoissa ja valikoidusti lehdissä. Lisäksi museo käytti aktiivisesti Museoliiton ja muiden toimijoiden tarjoamia maksuttomia tiedotuskanavia. Lumi, lauta ja laskeminen -näyttelyn markkinointiin panostettiin taloudellisia resursseja tavallista enemmän. Museon fasadiin teetettiin banderolli yhteistyökumppanien tuella, näyttelystä painatettiin flyeri ja julkaistiin mainos lautailun erikoislehdessä Spine Magazinessa. Lisäksi näyttelyä markkinoitiin Board Expo -messuilla marraskuun alussa 2013. Urheilumuseo tehosti vuonna 2013 sosiaalisen median käyttöä viestinnässään. Facebookin päivitystahtia tiivistettiin ja loppuvuodesta tehtiin jo parikymmentä päivitystä kuukausittain. Museon Facebook-tykkääjien määrä kaksinkertaistui syyskauden 2013 aikana, mihin vaikutti ainakin vahvasti esillä ollut lumilautailu-teema ja suosittu yleisökilpailu. 500 tykkääjän raja ylittyi joulukuussa 2013. Urheilumuseon blogin ensimmäinen kirjoitus julkaistiin 4.2. (urheilumuseo.blogspot.fi/). Aluksi blogia käytettiin pääasiassa urheilumedianäyttelyn markkinoinnissa ja sen nimi oli Sähkeestä someen. Syyskuussa blogin nimeksi vaihdettiin Tuuletuksia. Vuoden 2013 aikana Urheilumuseon blogissa julkaistiin yhteensä 23 kirjoitusta, jotka olivat museon henkilökunnan laatimia lukuun ottamatta kahta vieraskynän kirjoitusta. Instagram otettiin käyttöön lokakuussa 2013. Vuoden loppuun mennessä siellä julkaistiin yhteensä 49 kuvaa, joista useimmat liittyivät museon vaihtuvaan näyttelyyn Lumi, lauta ja laskeminen. Olympiastadionin torniaulassa on kaksi vitriiniä, joiden sisällöistä museo vastaa, ja jotka markkinoivat museon tarjontaa tornikävijöille. Vitriinien sisältö uusittiin vuonna 2013 kolme kertaa. Teemoja olivat pikaluistelutapahtumat Stadionilla, Olympiastadionin rakentaminen ja vihkiäiset sekä Helsingin olympiakisat. Heikki Sorsa toi MM-mitalinsa ja lumilautansa lainaksi Lumi, lauta ja laskeminen -näyttelyä varten 3.10.2013. Tapahtuma ikuistettiin museon Instagram-sivulle ja siitä julkaistiin lyhyt video myös Facebookissa.

7 Syyskuussa avattu Urheilukirjaston twitter-tili keräsi vuoden loppuun mennessä 300 seuraajaa. Viesteissä käsiteltiin informatiivisesti urheilukirjauutuuksia, lukuvinkkejä, vuoden urheilukirja -kilpailua, museon toimintaa sekä ajankohtaisiin urheilutapahtumiin liittyviä tilastohuomioita. Vuoden urheilukirja -kilpailu järjestettiin jo 33. kerran. Vuoden 2012 parhaalle urheilukirjalle myönnetty Helge Nygrén -palkinto jaettiin 4.2. Palkinto myönnettiin Juha Kanervan ja Vesa Tikanderin kirjoittamalle kirjalle Urheilulajien synty (Teos). Urheilumuseon ystäväyhdistys, Urheilumuseoklubi, valitsi jo 21. kerran Urheiluvuoden yllättäjän. Urheiluvuoden 2013 yllättäjäksi valittiin uimari Matti Mattsson. Urheilumuseoklubi vietti 20-vuotsijuhlaa 16.4. museon päänäyttelysalissa järjestetyn illallisen merkeissä. Toimintavuonna jatkettiin säännöllisen viikkotiedotteen toimittamista sähköpostitse henkilökunnalle. Henkilökunta piti viikoittaisen 15 minuutin maanantaipalaverin, jossa käsiteltiin lähinnä alkavaa viikkoa koskevat merkittävimmät tapahtumat ja asiat. Näiden toimenpiteiden ansiosta sisäinen tiedonkulku on tehostunut. KOKOELMAT URHEILUMUSEO Urheilumuseon kokoelmapolitiikan lähtökohta on museon tehtävä valtakunnallisena erikoismuseona. Urheilumuseon kokoelma on suomalaisen urheilun kansalliskokoelma, ja museolla on päävastuu urheiluaiheisen aineiston tallennuksesta sekä tallennuksen koordinoinnista Suomessa. Museoiden välisessä tallennus- ja kokoelmayhteistyössä (TAKO) Urheilumuseon tallennuskohteena ovat ensisijaisesti urheilukulttuurin muutos ja ajankohtaiset ilmiöt. Museon esinekokoelmat karttuivat toimintavuoden aikana 50 lahjoituksella, joissa oli yhteensä 411 esinettä (2012: 50/207). Mainittavia lahjoituksia olivat esimerkiksi Barcelonan olympialaisten 1992 soihtu, Tapio Rautavaaran kilpajousi sekä Kaija Mustosen luistimet. Museo osti kokoelmiinsa kuusi esinettä, joista huomattavin oli Lontoon olympialaisten 2012 soihtu. Museon julistekokoelma karttui 26 julisteella. Museon kokoelmienhallintajärjestelmän (Musketti) esinetietokannan asiasanoitusta jatkettiin. Toimintavuoden aikana asiasana lisättiin noin 1 500 esineeseen, ja se puuttui edelleen noin 4 600 esineestä (noin 13,5 % kaikista esineistä). Musketti päivitettiin uuteen versioon helmikuussa 2013. Samalla kokoelmienhallintajärjestelmään lisättiin poistokokoelma, johon tallennetaan kokoelmista poistettujen esineiden tiedot. Urheilumuseon kaikkia kokoelmia koskeva digitointisuunnitelma päivitettiin vuosille 2014 2015. Suunnitelmassa huomioitiin, että aineistojen digitoinnin tavoitteena on parantaa kokoelmien saatavuutta, varmistaa huonokuntoisen aineiston säilyminen sekä suojella alkuperäistä aineistoa turhalta käsittelyltä.

Musketin esinesovellukseen liitettiin valokuva 1 547 esineestä. Vuoden 2013 loppuun mennessä tietokannassa oli kuva yhteensä 15 432 esineestä, joka vastaa noin 45 prosenttia koko esinekokoelmasta (34 084 luetteloitua esinettä). Tietokantaan luetteloiduista valokuvista (55 843 kappaletta) on digitoitu yhteensä 11 563 kappaletta, ja kokoelman digitointiaste on 21 prosenttia. Julistekokoelman digitointiaste on 100 prosenttia (kokoelmassa yhteensä 2 421 julistetta). Esinekokoelman inventointia jatkettiin vuonna 2013 inventoimalla mitali- ja merkkikokoelmia. Merkkikokoelma saatiin inventoitua vuoden loppuun mennessä kokonaan, ja tietokantaan on liitetty valokuva 72 prosentista kokoelmaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän Myyttiprojektiavustuksen turvin valokuvattiin yhteensä 1 413 mitalia. Museon valokuva-arkisto karttui vuonna 2013 kolmella merkittävällä kokoelmalla. Pressfoton urheilukuvat (55 hyllymetriä vedoksia, negatiiveja ja dioja) siirrettiin Urheilumuseoon 8.1.2013. Kokoelman digitointi aloitettiin olympialaisiin liittyvistä dioista, joita samalla luetteloitiin Muskettiin ja vaihdettiin uusiin muovikuoriin. Kokoelmasta oli luetteloitu vuoden loppuun mennessä 350 dokumenttia, jotka sisälsivät yhteensä 556 digitoitua kuvatiedostoa. 8 Pressfoton kuvalaatikot imuroitiin ja järjestettiin uusiin koteloihin. Henkilökuvat jaettiin kahteen ryhmään, suomalaisiin ja ulkomaalaisiin, ja järjestettiin aakkostettuina hyllyihin. Toinen merkittävä lahjoitus valokuva-arkistoon oli Walter Jakobssonin valokuvakokoelma, joka sisälsi yhteensä 13 albumia ja 12 laatikkoa dioja. Toimintavuoden aikana valokuva-arkistoon siirrettiin myös Helsingfors Gymnastik Klubbin valokuva-albumit urheiluarkistosta ja saman seuran lasinegatiiveja Suomen valokuvataiteen museosta. URHEILUKIRJASTO Kirjaston lehtikokoelmassa säilytettävä Sukeltaja-lehti, vuosikerrat 1957 2006, digitoitiin ja toimitettiin tekstihakumahdollisuuden sisältävänä pdf-tiedostona Sukeltajaliiton julkaistavaksi. Hanke toimi pilottiprojektina, jossa Urheilukirjasto vastasi itse digitoinnista sekä tiedostojen jälkikäsittelystä. Tilaaja puolestaan vastasi tekijänoikeuksien varmistamisesta. LM Tietopalvelun toimittamissa lehtitilauksissa on ollut vuosittain useita katkoja ja osa ulkomaisista lehdistä on jouduttu tilaamaan aiemminkin itse. Supistuvalla alalla ei ole kilpailua, joten etenkin ulkomaisten lehtien tilauksia jouduttiin entistä enemmän tekemään itse. Tilaus-

9 ongelmien selvittäminen työllisti henkilökuntaa. Ulkomaalaisista aikakausijulkaisuista päätettiin jatkossa tilata vain keskeisimmät. Urheilukirjaston poistomyyntitapahtuma järjestettiin 12.12. yhteisenä Suomen urheiluhistoriallisen seuran seminaarin kanssa. Tapahtuma osoittautui toimivaksi ratkaisuksi ja molempien osapuolten näkemyksen mukaan tilaisuus kannattaa uusia. Myymättä jääneet kirjat lajiteltiin, lähes tuhat nidettä lähti sekajätteeseen ja saman verran antikvariaattiin. Kirjasto sai toimintavuoden aikana poikkeuksellisen merkittäviä lahjoituksia. Päivälehden museo lahjoitti harvinaisia lehtivuosikertoja, ja VALO-talon muuttojärjestelyiden ansiosta kirjasto sai kokoelmaan hyväkuntoista täydennystä. Yksityistä lahjoituksista huomattavimmat olivat Seppo Nuuttilan sekä Jari Kukkosen perikunnan lahjoitukset. Urheilukirjaston kokoelmiin oli luetteloitu vuoden 2013 lopussa 25 512 nidettä (2012: 25 255). Aineisto karttui kaikkiaan 893 niteellä. URHEILUARKISTO Suomen Urheiluarkisto on valtakunnallinen keskusarkisto. Arkistojen hankinta-alue kattaa koko maan. Aineistojen hankintaa toteutetaan arkiston hankintaohjelman mukaisesti. Painopistealueina ovat edelleen vanhimmat urheiluseurat ja henkilöarkistot. Keskusjärjestöjen, lajiliittojen ja muiden organisaatioiden osalta luovutukset sisältävät lähinnä uudempia lisäaineistoja aiemmin luovutettuihin arkistoihin. Urheiluarkistolla on Suomen Urheilumuseosäätiön tiloissa säilytystilaa noin 1500 hyllymetriä. Lisätilaa on vuokrattu Työväen Arkistolta ja Kansallisarkistolta Siltavuoresta. Museon varastossa Karkkilassa on jonkin verran vähän käytettyä materiaalia. Etämakasiineihin on siirretty kaikkiaan 519 hyllymetriä luetteloitua ja järjestettyjä arkistoja. Kaikkiaan aineistoja oli vuoden lopussa 1 691 hyllymetriä (2012: 1 652). Arkistojen järjestämiseen ja luettelointiin ovat arkistohenkilökunnan lisäksi osallistuneet Suomen Voimisteluliiton palkkaama järjestäjä, Itä- Suomen yliopiston kaksi opiskelijaharjoittelijaa Suomen Jääkiekkoliiton arkisto täydentyi merkittävästi vuonna 2013. Siirrossa avustivat arkiston harjoittelijat Henri Palmroth ja Ville Antikainen. sekä kaksi vapaaehtoista arkiston avustajaa. Kuluneena vuonna päätettiin, että jatkossa isommille järjestöille tarjotaan maksullisena palveluna tehtävään sopivaa järjestäjää. Arkistoluovutuksissa järjestämiseen osallistuneilta järjestöiltä ei ole edellytetty aineistojen luettelointia. Arkistoja järjestettiin tai niihin lisättiin aineistoja yhteensä 141 hyllymetriä (2012: 105,28). Arkistoja seulottiin 107 hyllymetriä (2012: 42,16). Yliopistoharjoittelijoiden ja vapaaehtoisten työpanos oli merkittävä. Hyllytilaa vapautui, kun opiskelijat järjestivät ja seuloivat pienempien seura- ja piirijärjestöjen lisäksi Suomen Nyrkkeilyliiton, Suomen Työväen Urheiluliiton Tampereen piirin ja Suomen Urheilumuseosäätiön ja sen osastojen arkistot. Suomen Työväen Urheiluliiton arkistoa on supistettu huomattavasti ja kirjeenvaihtoa sekä painotuotteita luokiteltu käy-

10 tettävään muotoon. Henkilöarkistoista valmistui laajempana kokonaisuutena suunnistaja ja urheilujohtaja Allan Karin arkisto. Arkistoluetteloita laadittiin 45 kappaletta (2012: 68). Merkittäviä siirtoja olivat Suomen Voimistelu- ja Urheiluseurat SVoLi:n lähes 15 hyllymetriä käsittävät aineistot. Arkiston järjesti ja luetteloi järjestön omissa tiloissa ja järjestön rahoittamana Urheiluarkistossa harjoittelijana toiminut Heli Tenhonen. Vapaaehtoisvoimin yhteistyössä Urheiluarkiston kanssa saatiin kuntoon Suomen Ampumaurheiluliiton ja Olympiakomitean lisäluovutukset. Urheiluarkisto ohjeisti Suomen Kuntourheiluliiton, Judoliiton ja Jääkiekkoliiton aineistojen järjestämistä järjestöjen tiloissa. Jääkiekkoliiton luovutus käsitti vuosien 1980 2012 asiakirjat. Pienempiä määriä lisäaineistoja saatiin myös muutamiin muihin lajiliittojen arkistoihin. Viimeisenä Kaivopuiston alueen vanhoista purjehdusseurojen arkistoista luovutettiin vuonna 1893 perustettu Helsingfors Segelsällskapetin arkisto. Järjestön toiminta liittyy olennaisesti jo aiemmin Urheiluarkistoon siirrettyjen saman alueen seurojen vaiheisiin. Arkistoaineistoon sisältyy venepiirustusten lisäksi seuran Liuskasaaressa sijaitsevan ravintolan ja muiden rakennusten vanhoja piirustuksia sekä pöytäkirjat perustamisvuodesta lähtien. NÄYTTELYTOIMINTA Urheiluarkistoon luovutettiin myös Suomen Nyrkkeilyliiton perustajaseuran Helsingin Nyrkkeilijöiden arkisto, joka on vuosikymmeniä ollut tutkijoiden ulottumattomissa. Mielenkiintoisia alueellisia kokonaisuuksia edustavat Varkauden ja Lahden alueelta saadut lahjoitukset. Varkauden Urheiluseurat ry:n toiminnanjohtaja luovutti Varkauden alueelta kolmetoista seura-arkistoa. Lahden kaupunginmuseosta siirrettiin Urheiluarkistoon lähes valmiiksi järjestettynä Lahden alueen kahdeksan seura-arkistoa. Merkittävinä uusina henkilöarkistoina mainittakoon taitoluistelija Kristiina Wegeliuksen isän Yrjö Wegeliuksen kokoamat lehtileikkeitä ja asiakirjoja sisältävät kirjat Kristiina Wegeliuksen urasta lapsuusajasta lähtien. Muita merkittäviä henkilöarkistolahjoituksia olivat Urheilumuseon lumilautailunäyttelyn yhteydessä arkistoon tallennetut ensimmäisen lumilautailuvalmentaja Juha Sulkakosken aineistot sekä liikuntaneuvos Eevi Kaasisen arkisto. Lisäksi vastaan otettiin pienempiä henkilöarkistoja sekä lisiä jo luovutettuihin aineistoihin. Urheilumuseon lasten viikot järjestettiin 14.1. 7.4.2013 teemalla Katso kenguru loikkaa! Eläimellistä liikuntaa. Lapset pääsivät tutustumaan eri eläinlajien liikunnallisiin erityistaitoihin ja kokeilemaan niitä itse.

11 Näyttely olympiarahoista järjestettiin yhteistyössä Monetan kanssa 26.3. 7.4.2013. Näytteillä oli olympiarahoja vuosilta 1952 2014. Näyttelyn avajaisissa julkaistiin Venäjän keskuspankin viralliset Sotši 2014 -juhlarahat. Yhteistyössä Aalto yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun kanssa toteutettiin näyttely Art Sport taidetta urheilusta. Kansainvälinen opiskelijajoukko tutustui museon perusnäyttelyyn sekä varastoissa oleviin kokoelmiin ja esitteli omia tulkintojaan siitä, miten taide ja urheilu yhdistyvät. Tuloksena oli piirroksia, installaatioita, valokuvia ja videoteos. Näyttely oli esillä 11.4. 2.6.2013. Katso kenguru loikkaa! -lastennäyttelyssä saattoi esimerkiksi kiipeillä kuin hämähäkki. Museon ja kirjaston henkilökunnan yhteistyönä toteutettu näyttely Sähkeestä someen suomalainen urheilumedia oli esillä 11.6. 6.10.2013. Näyttely esitteli suomalaisen urheilumedian kehitystä 1800-luvulta nykypäiviin. Näyttelyssä saattoi tutustua myös suomalaisen urheiluelokuvan historiaan, kuunnella katkelmia legendaarisista urheiluselostuksista sekä katsella koosteita urheiludokumenteista ja television urheilulähetyksistä. Sosiaalisen median maailma linkitettiin näyttelykävijöille QR-koodien välityksellä. Lumilautailunäyttelyn suunnittelijat Kimmo Tuhola ja Jari Salo kertoivat kokemuksiaan projektista näyttelyn avajaisissa 18.10.2013. Lumi, lauta ja laskeminen -näyttely kertoi suomalaisen lumilautailun tarinan 1980-luvun alkupuolelta tähän päivään. Näyttelytyöryhmässä oli museon henkilökunnan lisäksi arkiston edustaja. Suomalaisten ottamat lautailuvalokuvat ja tekemät lautailufilmit olivat näyttelyssä keskeisessä osassa. Näyttelyn esineistö lainattiin suurimmaksi osaksi lumilautailijoilta. Esillä oli muun muassa suomalaislaskijoiden nimikkolautoja ja palkintoja. Näyttely toteutettiin tiiviissä yhteistyössä lautailijoiden kanssa. Mukana oli niin ammattilaskijoita, valokuvaajia, elokuvien tekijöitä kuin lajin asiantuntijoita. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin yleisökilpailu, jonka palkintona oli Eero Ettalan nimikkolumilauta. Arvontaan saattoi osallistua sekä museon Facebook-sivulla että täyttämällä museossa kilpailulomakkeen. Näyttelyyn liittyvä verkkosivusto toteutettiin myös mobiiliversiona. Perusnäyttelyn vaihtuvasisältöisen vitriinin ja sisääntuloaulan vitriinin teemoja olivat Eläintarhan ajot, tennis, alppihiihto, retkeily, hiihto (Mirja Hietamies-Eteläpää) ja Urheilumuseosäätiön historia.

12 Urheilumuseon vuonna 2012 toteuttama Helsingin olympiakisojen soihtuviestistä kertova Soihtu saapuu! -näyttely oli esillä Tornionlaakson maakuntamuseossa 12. 31.5.2013. Kirjastossa sijaitsevassa vitriinissä avattiin joulukuun alussa Pro Olympia -yhdistyksen järjestämä pienimuotoinen näyttely, jossa oli esillä talviolympia-aiheisia kirjoja, esitteitä, nimikirjoituksia ja pinssejä. Urheilumuseo oli yleisölle avoinna kaikkina viikonpäivinä, maanantaista perjantaihin klo 11 17 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12 16. Museo oli toimintavuoden aikana avoinna 352 päivänä yhteensä 1 913 tuntia (2012: 1 895). Säännöllisten aukioloaikojen lisäksi museo oli ennakkotilauksesta avoinna ryhmille noin 250 tuntia. Pääsymaksu oli aikuisilta 5 euroa ja eläkeläisiltä, ryhmäkävijöiltä sekä opiskelijoilta 3 euroa. Alle 18-vuotiaille oli ilmainen sisäänpääsy. Stadionin tornin pääsylipulla sai museossa 2 euron alennuksen aikuisten pääsymaksusta. YLEISÖPALVELUT MUSEO-OPETUS Urheilumuseon tarjoamien museo-opetuspalveluiden asiakkaita ovat kaikki ikäryhmät päiväkoti -ikäisistä senioreihin. Vuoden 2013 uusia opetuspalveluja olivat Stadion 75 vuotta -työpaja, Helsingin Olympiastadion -opastuskierros, hiihtourheilu-opastus ja lumilautatyöpaja. Koululaisille suunnattuja työpajoja järjestettiin seitsemän kertaa (2012:19) ja niihin osallistui yhteensä 106 oppilasta. Lumilautatyöpajassa koululaiset saattoivat suunnitella piirtäen ja askarrellen oman unelmiensa lumilaudan. Työpajaan kuului myös opastettu tutustuminen Lumi, lauta ja laskeminen -näyttelyyn. Senioreille suunnattu muistelutyöpaja teemalla Helsingin olympiakisat järjestettiin toimintavuoden aikana yhden kerran. Opastettuja kierroksia museon näyttelyyn järjestettiin yhteensä 109 kappaletta (2012:137) ja niissä oli yhteensä 2 344 osallistujaa. Joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina (lukuun ottamatta heinä- ja elokuuta) järjestettiin puolen tunnin ilmainen yleisöopastus. Museo-opetuksen tarjoamia maksuttomia palveluja olivat koululaisille tarkoitetut museosuunnistus (suomeksi ja ruotsiksi), näyttelyyn pohjautuvat tehtävät eri luokka-asteille sekä Olympiastadionin ympäristöön toteutettu sprinttisuunnistus. Maksuttomista palveluista suosituin oli museosuunnistus. Maksuttomia museo-opetuspalveluja käytti yhteensä 2 990 henkilöä.

Museoliiton organisoima koululaisille suunnattu Mennään museoon! -viikko järjestettiin 8. 11.10. Urheilumuseo tarjosi kouluille ilmaisia Stadion 75 vuotta -työpajoja, joissa pohdittiin omaa näkemystä Helsingin Olympiastadionista ja valokuvattiin sen pohjalta stadionia. Lisäksi tutustuttiin stadionin historiaan oppaan johdolla niin museossa kuin stadionillakin. Yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa toteutetut kommunikointitaulu ja selkokielinen opasteksti museovierailun tueksi otettiin käyttöön keväällä 2013. Maksuttoman materiaalin saa käyttöönsä museon infopisteestä, ja se on tulostettavissa myös museon verkkosivuilta. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella toteutettu Vaihtoehto vitriinille -hanke oli käynnissä koko vuoden ajan (päättyy keväällä 2014). Hanke on uraauurtava pilottikokeilu, jossa hyödynnetään sekä 3D-tulostustekniikkaa että audio-opastusta ja sisätilapaikannusta. Vaihtoehto vitriinille -hankkeen myötä Urheilumuseon pysyvä näyttely päivittyy moniaistiseksi. Malleista ja kuvailutulkkauksesta hyötyvät ennen kaikkea näkövammaiset, mutta ne tuovat lisäarvoa muillekin kävijöille. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Näkövammaisten Kulttuuripalvelu, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Aalto yliopiston Digital Design Laboratory. Opastusten hinta oli koululaisryhmille 20 euroa (kesto 45 minuuttia) sekä muille ryhmille 20 euroa (kesto 30 minuuttia) ja 40 euroa (kesto 1 tunti). Työpajan (kesto 90 minuuttia) hinta oli 40 euroa. TIETOPALVELU Tietopalvelu aloitti pitkään suunnitellun projektin suomalaisen urheilun menestystietokannasta. Projektia valmisteltiin yhteistyössä Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa alkuvuodesta. Osastonjohtaja osallistui elokuussa OKM:ssa kokoukseen, jossa linjattiin huippu-urheilun arviointi- ja seurantakokonaisuutta. Tietopalvelun rooliksi määriteltiin tuottaa menestysseurantaa ja vertailutilastoja KIHU:n alihankkijana sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön että Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön tarpeisiin. KIHU haki projektia varten erillisrahoitusta, joka varmistui vasta vuoden 2014 puolella. Vuoden 2013 aikana menestysseurannan tietokantaan tallennettiin olympialajien MM- ja olympiakisojen tulostiedot kahdeksan parhaan urheilijan osalta vuosilta 2004 2013 sekä apurahaurheilijoiden henkilökohtainen menestysseuranta maastohiihdossa ja osin yleisurheilun ja ammunnan osalta. Menestysseurantaan liittyen Tietopalvelu toimitti OKM:lle tilastoja urheilija-apurahan saaneiden urheilijoiden menestyksestä. Erikoistutkija koosti ja toimitti tulososion jo 35. kertaa ilmestyneeseen Urheilun vuosikirjaan. Tulostietojen kerääminen ja menestysseuranta-tietokannan päivittäminen täydensivät toisiaan. Koko Urheilun vuosikirjan toimitustyön siirtämisestä Tietopalvelun vastuulle neuvoteltiin alustavasti kustannusyhtiö Minervan kanssa. Teoksen taittoon ja markkinointiin liittyvät kysymykset siirsivät kustannussopimuksen tekoa vuoden 2014 puolelle. 13

Tietopalvelu toimitti Suomen Olympiakomitealle syyskuussa toimittajakäyttöön suunnatun talviolympiakisojen mediainfon, jossa esiteltiin Sotšin 2014 -talviolympialaisten lajit sekä suomalaispainotteisesti olympiahistoriaa ja menestystilastoja. Aiemmin kymmenen kertaa julkaistua infokirjasta ei enää tehty painettuun asuun, vaan Olympiakomitea päätti julkaista infon e- kirjana. Julkaisun tekstiosat tulivat avoimeen käyttöön Olympiakomitean verkkosivuille. Loppuvuodesta Tietopalvelu aloitti Suomen olympiajoukkueen virallisen esitteen toimitustyön. Urheilijoiden esittelytekstit tuotettiin sekä suomeksi että englanniksi. Suomenkieliset esittelyt julkaistiin Olympiakomitean verkkosivuilla välittömästi kunkin valinnan julkistamisen yhteydessä. Olympiakomitealle Tietopalvelu toimitti lisäksi lyhyet urheilijaesittelyt nuorten EYOF-kisoihin valitusta Suomen joukkueesta. Yksittäisistä tiedonhakusopimuksista merkittävin oli edelleen MTV Urheilulle tuotetut talvilajien maailmancupien taustatilastot. Niin ikään MTV:lle toimitettiin laaja tilastopaketti jääkiekon MM-kisoista. Tietopalvelu toimitti useammalle tilaajalle tilastoja hiihdon ja yleisurheilun MMkisoista. Taustatilastoja koottiin myös kolmeen urheilijaelämäkertaan. Veikkaukselle toimitettiin jalkapallokauden aikana useamman kerran viikossa päivitetty Veikkausliigan tilastoseuranta. Veikkausliigan historiasivusto päivitettiin jo neljännen kerran. Kirjaston ja Tietopalvelun henkilökunnan kirjoittamia tekstejä julkaistiin muun muassa Liikunta ja Tiede -lehdessä ja Helsingin Sanomissa sekä Urheilumuseon blogissa. Tietopalvelun taustatilastoja käytettiin useissa vuoden aikana ilmestyneissä elämäkertateoksissa. Erikoistutkija toimitti englanninkielisenä Suomen osuuden Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n vuosikirjaan. ARKISTOPALVELUT Urheiluarkisto on edellyttänyt, että isompien järjestöjen aineistot luovutetaan asianmukaisesti ryhmiteltynä ja pakattuna arkistokoteloihin. Kuluneen vuoden aikana useat luovutukset ovat toteutuneet toivotulla tavalla. Tähän ovat vaikuttaneet henkilökunnan voimakas panostus luovutusneuvontaan ja arkiston verkkosivujen selkeät luovutusohjeet. Tutkijoiden määrät, tutkijapalvelujen kaikki tunnusluvut ja verkkosivujen käyttö ovat nousseet. Valmistuneista arkistoista ja muista arkistoon liittyvistä kysymyksistä on tiedotettu verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Arkiston tietokantaa täydennettiin lisäämällä urheiluseurojen hakusanakenttään lajitiedot. Samalla tarkastettiin muut seurakohtaiset tiedot. Asiakkaat ovat aktiivisesti käyttäneet asiakirjatilauksissaan sähköisiä arkistoluetteloita, joita vuoden lopussa oli 373 kappaletta (2012: 339). Arkiston sähköisiin tietokantoihin tehtiin verkkosivuilla 13 809 käyntiä (2012: 13 209). Arkiston tutkijatiloihin Urheilukirjastoon toimitettiin 1 254 arkistoyksikköä (2012: 999). Etämakasiineista haettiin aineistoa 45 kertaa (2012: 39). Arkiston henkilökunta teki asiakkaan tilauksesta tiedonhakuja 129 kappaletta (2012: 109). 14

Arkisto digitoi asiakirjoja kaikkiaan 3 223 kuvatiedostoa, joista 2 600 oli Suomen Jääkiekkoliiton mestaruussarjan ottelupöytäkirjat vuosilta 1951 1975. Ottelupöytäkirjojen digitointi myytiin palveluna Suomen jääkiekkomuseolle. Arkiston verkkosivuilta löytyy aineistojen hankintaohjelma, perustiedot luovutettavista asiakirjaryhmistä, tiedot toimenpiteistä, joita järjestöiltä edellytetään ennen luovutusta sekä tulostettavat sopimuslomakkeet. Neuvontaa järjestöjen työntekijöille annettiin lähinnä järjestötiloissa, puhelimitse tai sähköpostilla 39 kertaa (2012: 53). Tutkija järjesti tiedonhallinnan koulutusta Suomen Työväen Urheiluliiton Tampereen ja Hämeen piirin veteraaneille sekä Suomen Olympiakomitean henkilökunnalle. Kaikkiaan koulutusta ja neuvontaa sai 206 henkeä (2012: 282). Arkiston henkilökunta kirjoitti Urheilumuseon blogiin kaksi kirjoitusta. MUSEOKAUPPA Museokaupan myynti kasvoi kuusi prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Vuoden myynti oli 20 700 euroa (2012: 19 569). Myymälän valikoimassa oli noin 230 eri tuotenimikettä. Museokauppaa varten valmistettiin vuonna 2013 yksi uusi tuote, silmälasiliina, jonka kuva-aiheena on Helsingin olympiakisojen soihtu. Museon verkkokaupan tilausten määrä oli 67 kappaletta (2012: 110). Tilausten määrän lasku johtuu Jarno Saarisen elämäkerran suuresta myyntiluvusta vuonna 2012. Verkkokaupan käyttö oli kuitenkin huomattavasti vilkkaampaa kuin vuonna 2011, jolloin tilauksia oli 23 kappaletta. Verkkokaupan palveluja kehitetään vuonna 2014 museon verkkosivuja uudistettaessa. KOKOELMAPALVELUT Urheilumuseon kokoelmista lainattiin yhteensä 13 esinettä. Yksi museon kokoelmissa olevista Helsingin olympiasoihduista oli lainassa Qatarin olympiamuseossa maalis-kesäkuussa. Lisäksi esineitä lainattiin muun muassa Tornionlaakson maakuntamuseolle sekä mediataloille kuvaustarkoituksiin. Museon verkkosivuilla julkaistiin 12 Kuukauden esine -artikkelia. Kuukauden esineitä olivat muun muassa Gunnar Höckertin olympiakultamitali 1936 ja Torinon talviolympialaisten 2006 soihtu. Vuoden lopussa tehtiin päätös luopua kuukauden esineitä esittelevien artikkeleiden julkaisemisesta museon verkkosivuilla ja esitellä sen sijaan museon kokoelmia 4-8 kertaa vuodessa museon blogissa julkaistavassa Varastokertomuksia-artikkelisarjassa. Museon verkkosivuilla oleva Valokuvagalleria esittelee valokuva-arkiston kysytyimpiä valokuvia. Vuonna 2013 galleriaan lisättiin kansiot Liikkuvat lapset ja Helsingin olympiakisojen esteratsastus. Valokuvagalleria on museon valokuvapalvelujen markkinointikanava, jonka kautta museo saa vuosittain lukuisia uusia asiakkaita. 15

16 JULKAISU- JA TUTKIMUSTOIMINTA Toimintavuonna säätiön julkaisusarjassa ei ilmestynyt yhtään teosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke suomalaisen ringeten historiasta siirtyi julkaistavaksi vuonna 2014. Kirjan käsikirjoitus valmistui vuoden lopussa. Urheilumuseosäätiön julkaisujen nettomyynti oli noin 12 800 euroa (2012: 60 000). Myydyin teos oli edelleen vuonna 2012 ilmestynyt Ikuisesti nuori Jarno Saarista etsimässä 433 kappaleella. Kirjan kokonaismyynti oli vuoden lopussa jo 3 026 kappaletta. Vuoden 2011 alussa aloitetun Suomalaisen liikunta- ja urheilukulttuurin juuret, nykyisyys ja muutossuunnat -tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tulokset julkaistiin 31.1. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe liittyy ajallisesti lähinnä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n syntymiseen 1993 ja sen kahteenkymmeneen ensimmäiseen vuoteen. Erikoistutkija Jouko Kokkosen kirjoittama Liikuntaa hyvinvointivaltiossa. Suomalaisen liikuntakulttuurin lähihistoria julkaistiin Urheilumuseosäätiön -tutkimuksia sarjassa. Projektin toinen vaihe jatkuu vuoden 2014 loppupuolelle. Erikoistutkijan apuna toimii Urheilumuseosäätiön hallituksen nimeämä ohjausryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajana FT Keijo K. Kulha ja jäseninä professori Seppo Hentilä, professori Hannu Itkonen ja FM Pekka Honkanen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut hanketta. Urheilumuseo käynnisti Urheilun ja liikunnan ilot -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on koota tiivis yhteenveto urheilun ja liikunnan hyvistä ominaispiirteistä: harrastamisen iloista ja nautinnoista, ponnistamisen autuudesta sekä kilpailemisen ja jännittämisen ainutlaatuisista kokemuksista. Toteutuksen runkona ovat lyhyet, todellisuuspohjaiset tarinat. Julkaisupäällikkö (LTS) Teijo Pyykkösen tekemä käsikirjoitus valmistui vuoden lopussa ja tutkimuksen tulokset julkaistaan yhteistyössä Liikuntatieteellisen Seuran kanssa vuoden 2014 alussa. Hankkeelle on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön avustus. VALTAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ Suomen Urheilumuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, joka koordinoi urheilumuseotoimintaa Suomessa. Valtakunnallisen toiminnan linjauksista vuosille 2012 2014 on sovittu Museoviraston kanssa. Sopimuskauden päätavoitteet ovat: 1) Urheilumuseon vaikuttavuuden lisääminen asiantuntijaroolia vahvistamalla, 2) Urheilun erikoismuseoiden tallennustoiminnan työnjaosta sopiminen ja 3) Urheilun kansalliskokoelman saavutettavuuden lisääminen. Vuosittainen Urheilumuseopäivä pidettiin Urheilumuseon tiloissa 7.11.2013. Päivän ohjelmassa oli muun muassa Museoviraston erikoistutkija Marianne Kosken alustus paikallismuseotoiminnan kehittämisestä, Pekka Honkasen puheenvuoro tulevasta Olympiastadionin remontista sekä tutkija Jari Toivosen puheenvuoro Urheiluidolit ja fanit -projektista. Urheilumuseopäivään osallistui 15 henkilöä kahdeksasta eri museosta. Urheilumuseon verkkosivuilla on oma osionsa erikoismuseotoiminnasta, johon päivitettiin ajankohtaista urheilualan museoille suunnattua tietoa.

Kuvassa tutkija Jari Toivonen haastattelee kahta BMX-pyöräilijää Porissa tammikuussa 2013. (Kuva: Pentti Pere) Valtakunnallinen nuorison muuttuneita liikuntaharrastuksia ja - ympäristöjä tallentava nykydokumentointihanke toteutettiin opetusja kulttuuriministeriön myöntämän tuen turvin. Projektitutkija työskenteli hankkeessa kolme ja puoli kuukautta ja hoiti muun muassa nuorten haastattelut ja valokuvausjärjestelyt. Nuoria valokuvattiin eri liikuntalajien parissa kahdeksalla paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella, Kotkassa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Joensuussa ja Jyväskylässä. Valokuvaajat olivat paikallisia ammattikuvaajia. Hankkeen kautta Urheilumuseon valokuvakokoelmaan kerättiin noin 1 000 digitaalista valokuvaa. Haastattelujen avulla syvennettiin lajien tallentamista. Haastatteluja tehtiin yhteensä noin 50 kappaletta, ja haastateltuja henkilöitä oli yhteensä noin 70. Haastattelujen täydellistä litterointia ei ehditty toteuttaa projektin kestäessä, mutta jokaisesta haastattelusta tehtiin tiivistetty sisältöselostus. Toukokuussa 2013 käynnistettiin yhteistyössä Hiihtomuseon ja Jääkiekkomuseon kanssa Urheilumaailman idolit ja fanikulttuuri -hanke, jonka tulokset on tarkoitus julkistaa maaliskuussa 2014 yhteistyömuseoissa avautuvissa Urheiluidolit-näyttelyissä. Hankkeeseen palkattiin elokuussa projektitutkija Museoviraston myöntämän erillisavustuksen turvin. Suomalaisten suosituinta urheiluidolia selvitettiin asiakaskyselyllä, joka toteutettiin sekä paperikyselynä museoissa että verkkokyselynä. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista oli aktivoida yleisöä osallistumaan kyselyyn sekä jakamaan muistojaan sosiaalisen median kanavien kautta. Hankkeelle avattiin syksyllä Facebook-, Twitter- ja Instagram-tilit. Projektitutkija haastatteli sekä nykyisiä että entisiä huippu-urheilijoita. Haastattelut videoitiin ja otteita niistä julkaistiin YouTubessa syksyn 2013 aikana. Lisäksi tehtiin suunnitelma verkkosivustosta, joka kokoaa sosiaalisen median kanavat yhteen ja markkinoi yhteistyömuseoissa maaliskuussa 2014 avautuvia näyttelyjä. Kiira Korpi oli yksi Urheilumaailman idolit ja fanikulttuuri - hankkeesssa haastatelluista urheilijoista. YouTubessa julkaistu haastattelun katkelma keräsi yli 1400 katselukertaa. Turussa sijaitsevassa Urheilumuseon ylläpitämässä Paavo Nurmen kotitalossa vieraili noin 300 kävijää. Valkeakoskella sijaitsevan Suomen Jalkapallomuseon uuden perusnäyttelyn ensimmäinen vaihe valmistui. Museon niin sanotun katsomotilan visuaalinen ilme muutettiin ja esillä on myös suo- 17

18 malaisen jalkapallohistorian filmikooste. Uudistuksen toisen vaiheen suunnittelu käynnistyi syksyllä. Hankkeelle haetaan avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä vuonna 2014. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Pekingin Olympiastadionilla sijaitsevan Olympiamuseon edustajat tutustuivat Urheilumuseoon 21.1.2013. Pariisin muotimuseo Gallieran edustaja Pascale Corguet Ballesteros vieraili Urheilumuseossa toukokuussa 2013. Urheilumuseo sopi yhteistyöstä ja aineistojen lainaamisesta Gallierassa 2015 2016 esillä olevaan näyttelyyn Urheilu ja muoti 1680 2015. Urheilumuseo järjesti Olympic Museums Networkin kokoelmatyöryhmän seminaarin Helsingissä 23. 24.5. Kokoelmatyöryhmän puheenjohtajana toimii Pekka Honkanen. Kokoukseen osallistui kolmetoista asiantuntijaa yhdestätoista eri maasta. Seminaarissa käsiteltiin kokoelmatyön ongelmia erityisesti kopioiden ja väärennösten osalta sekä kokoelmapoliittisia ohjelmia. Kokouksen kustannuksista vastasi Lausannen olympiamuseo. Työryhmä laati toimenpide-ehdotukset, jotka esiteltiin Olympic Museums Networkin yleiskokouksessa Dohassa, Qatarissa 17. 22.6. Kokouksen yhteydessä järjestettiin kaksi päivää kestänyt työpaja, jossa käsiteltiin kokoelmatyötä. Pekka Honkanen toimi työpajan vetäjänä yhtenä päivänä. Puolan valtion etnografisen museon edustajat vierailivat Urheilumuseossa 16.12.2013. Etnografinen museo suunnittelee yhteistyössä Suomen Varsovan edustuston kanssa laajaa Suomea ja suomalaista kulttuuria esittelevää näyttelyä vuodelle 2015. Yksi näyttelyn teemoista on suomalainen urheilu, ja Urheilumuseo avustaa siihen liittyvien aineistojen kokoamisessa sekä lainaa näyttelyyn esineistöä. Helsingin 1952 olympiakisojen soihdut puuttuvat lähes kaikista urheilumuseoista. Tästä syystä Urheilumuseo, yhteistyössä soihdun suunnittelijan Aukusti Tuhkan tekijänoikeudenhaltijoiden kanssa, teki päätöksen virallisten soihtukopioiden valmistamisesta. Kopioita voidaan valmistaa museoille ja opetustarkoituksiin. Toimintavuonna valmistettiin kaksi kopiota, joista toinen Qatarin olympiamuseolle ja toinen Kansainvälisen koripalloliiton museolle. Kopiot teki Kultakeskus Oy, joka oli myös alkuperäisten, vuoden 1952 soihtujen valmistaja. Kopiot valmistettiin suomalaisesta hopeasta ja visakoivusta, kuten alkuperäisetkin kappaleet. Soihtuihin on kaiverrettu sana COPY, jotta ne olisi helposti tunnistettavissa kopioiksi.