VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Staflocil 1 g injektio-/infuusiokuiva-aine, liuosta varten Staflocil 2 g injektio-/infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Injektiopullo sisältää kloksasilliininatriumia vastaten kloksasilliinia 1 g tai 2 g. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Injektio-/infuusiokuiva-aine, liuosta varten. Valkoinen tai melkein valkoinen jauhe. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Penisillinaasia tuottavien stafylokokkien aiheuttamat infektiot. Antibioottihoidon toteutuksessa on huomioitava antibioottiresistenssi ja antimikrobisen lääkehoidon tarkoituksenmukaista käyttöä koskevat viralliset ja paikalliset ohjeet. 4.2 Annostus ja antotapa Annostus Aikuiset Lihakseen annettaessa normaali annos on 500 mg 4 kertaa vuorokaudessa. Laskimoon injisoitaessa 1 2 g 4 6 tunnin välein hitaana (4 8 min) injektiona. Laskimoon infusoitaessa 2 g 4 6 tunnin välein tasaisella nopeudella 20 30 min kestävänä infuusiona. Pediatriset potilaat Lihakseen annetaan 50 mg/kg/vrk jaettuna 4 antokertaan; laskimoon 100 mg/kg/vrk jaettuna 4 6 antokertaan. Munuaisten vajaatoiminta Munuaisten vajaatoiminnassa kloksasilliinin eliminaatio hidastuu, mutta annostuksen muutokseen ei kuitenkaan yleensä ole aihetta. Hyvin korkeita annoksia tulee kuitenkin välttää, elleivät ne ole kliinisesti välttämättömiä, ja potilasta tulee seurata myrkytysoireiden varalta (ks. kohdat 4.4 ja 4.9). Antotapa Ks. kohdasta 6.6 ohjeet lääkevalmisteen saattamisesta käyttökuntoon ennen lääkkeen antoa. 4.3 Vasta-aiheet Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai muille penisilliineille ja tyypin 1 reaktio kefalosporiineihin.
4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Mikäli kloksasilliinihoidon yhteydessä ilmenee veristä ripulia tai allergiaoireita (esim. nokkosrokko tai limakalvoturvotus) on kloksasilliinin käyttö lopetettava. Vaikean yliherkkyysreaktion ilmaantuessa hoito on keskeytettävä välittömästi ja tarvittavat ensiaputoimenpiteet aloitettava. Lähes kaikkien bakteerilääkkeiden (myös kloksasilliinin) käytön yhteydessä on ilmoitettu antibioottien aiheuttamaa koliittia ja pseudomembranoottista koliittia, joiden vaikeusaste voi vaihdella lievästä hengenvaaralliseen. On tärkeää ottaa tämä mahdollisuus huomioon, jos potilaalle kehittyy ripuli bakteerilääkkeiden annon jälkeen. Kloksasilliinihoidon lopettamista ja spesifistä hoitoa Clostridium difficile -bakteeria vastaan on harkittava. Peristaltiikkaa estäviä lääkevalmisteita ei tule käyttää. Ennen kloksasilliinihoidon aloittamista on tutkittava tarkoin, onko potilaalla ollut aiempia yliherkkyysreaktioita penisilliineihin tai kefalosporiineihin. Osa kefalosporiinille allergisista saa oireita myös kloksasilliinista (ks. kohta 4.3). Neurologisia reaktioita (esim. kouristuskohtaukset) saattaa esiintyä, kun lääkettä annetaan suurina annoksina potilaille, joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta tai veri-aivoesteen häiriöitä. Näissä tapauksissa annosta tulee pienentää. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Probenesidi hidastaa penisilliinien erittymistä. Penisilliinit voivat vähentää metotreksaatin erittymistä. Tetrasykliinit, makrolidit ja rifampisiini voivat heikentää penisilliinien bakterisidista tehoa. Varfariinin antikoagulaatiovaikutus voi joko nousta tai laskea yhteisvaikutuksen seurauksena. INR-arvojen tarkka seuranta on suositeltavaa. Varfariinin annosta on tarvittaessa muutettava. Oraalisten ehkäisyvalmisteiden pitoisuudet ja teho voivat laskea kloksasilliinin vaikutuksesta. 4.6 Hedelmällisyys, raskaus ja imetys Staflocil-valmistetta voi käyttää sekä raskauden että imetyksen aikana. Se ei ole teratogeeninen eikä se erity ihmisen rintamaitoon riittävinä pitoisuuksina aiheuttaakseen lapselle farmakologisia vaikutuksia. Kloksasilliinille herkistynyt imeväinen voi kuitenkin saada vähäisestäkin rintamaidon kloksasilliinista allergisen reaktion. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Staflocil-valmisteella ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. 4.8 Haittavaikutukset Haittavaikutusten yleisyysluokat on määritelty seuraavasti: Hyvin yleinen ( 1/10) Yleinen ( 1/100, < 1/10) Melko harvinainen ( 1/1 000, < 1/100) Harvinainen ( 1/10 000, < 1/1 000) Hyvin harvinainen (< 1/10 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).
Infektiot Veri ja imukudos Immuunijärjestelmä Hermosto Ruoansulatuselimistö Maksa ja sappi Iho ja ihonalainen kudos Munuaiset ja virtsatiet Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat Tutkimukset Yleinen Melko harvinainen Harvinainen Suun ja emättimen hiivatulehdukset Luuydinlama (agranulosytoosi, neutropenia) Allergiset reaktiot* Anafylaktinen sokki Ripuli, pahoinvointi Eksanteema Huonovointisuus Enkefalopatia, kouristukset Pseudomembranoottinen ja hemorraginen koliitti Maksavauriot (kolestaattinen hepatiitti, keltaisuus, seerumin transaminaasien nousu) Stevens Johnsonin syndrooma, Lyellin syndrooma Munuaisvauriot (nefriitti, nefropatia, tubulointerstitielli, nefriitti, Henoch Schönleinin purppura) Vuotoajan pidentyminen, LDH-tasojen nousu, seerumin kreatiniiniarvojen suureneminen *Kloksasilliini, kuten muutkin penisilliinit, aiheuttaa allergisia reaktioita usealla mekanismilla 1 4 %:lle potilaista. Tavallisimpia oireita ovat kutina, kuume, ihottumat (nokkosrokko, eksfoliatiivinen dermatiitti, kontaktidermatiitti, fixed eruption, erythema multiforme), vaskuliitti, eosinofilia, seerumitauti, bronkusspasmi ja angioedeema. Lihakseen annetut injektiot voivat aiheuttaa paikallista kipua ja laskimonsisäinen annostelu flebiitin. Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: www-sivusto: www.fimea.fi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL 55 00034 FIMEA 4.9 Yliannostus Kloksasilliinin akuutti toksisuus on vähäinen.
Potilailla, joilla on munuaistoiminnan häiriöitä ja verilikvoriesteen häiriöitä, on kuitenkin ilmoitettu parenteraalisen annon aiheuttamia myrkytysoireita. Akuutit reaktiot johtuvat lähinnä yliherkistymisestä. Oireet: Myrkytysreaktio; huonovointisuus, oksentelu, ripuli, elektrolyyttipitoisuuksien muutokset, kooma, lihasten nykiminen, myoklonus, lihaskouristukset, kooma, hemolyyttinen reaktio, munuaisten vajaatoiminta, asidoosi. Harvinaisissa tapauksissa saattaa esiintyä anafylaktisia reaktioita 20 40 minuutin kuluessa. Hoito: Oireenmukainen hoito. Vaikeissa tapauksissa hemoperfuusio tai hemodialyysi. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: Beetalaktamaasiresistentit penisilliinit, ATC-koodi: J01CF02. Vaikutustapa Kloksasilliini kuuluu isoksatsolyylipenisilliinien ryhmään, joka on happostabiili ja tehoaa beetalaktamaasia tuottaviin stafylokokkeihin. Kloksasilliini on bakterisidisesti vaikuttava puolisynteettinen penisilliini. Sen, kuten muidenkin penisilliinien, bakterisidinen teho perustuu kykyyn sitoutua bakteeriseinämän peptidoglykaanisynteesissä välttämättömiin entsyymeihin, minkä seurauksena seinämä heikkenee ja osmoottisen paineen vaikutuksesta bakteerit turpoavat ja hajoavat. Kloksasilliini kestää stafylokokkien tuottamaa penisillinaasia. Penisillinaasia tuottavat stafylokokit aiheuttavat esim. eräitä iho- ja haavainfektiota, mastiittia, osteomyeliittia, absesseja, endokardiittia ja sepsistä. Kloksasilliini tehoaa myös penisillinaasia tuottavien stafylokokkien ja muiden grampositiivisten bakteerien aiheuttamiin sekainfektioihin. Antibakteerispektri Yleisesti herkät lajit Staphyloccoccus aureus, myös beetalaktamaasia tuottavat lajit. Streptokokit Pneumokokit Lajit, joiden kohdalla hankinnainen resistenssi voi olla ongelma Koagulaasinegatiiviset stafylokokit Luontaisesti resistentit lajit Metisilliiniresistentit stafylokokit Enterokokit Gramnegatiiviset bakteerit Clostridium difficile Metisilliiniresistenssin vuoksi resistenssi on koagulaasinegatiivisilla bakteereilla yleistä (noin 40 %). Streptokokit ja pneumokokit ovat herkempiä bentsyylipenisilliinille ja fenoksimetyylipenisilliinille kuin kloksasilliinille. Resistenssimekanismit Kloksasilliiniresistenssi voi johtua bakteerin solukalvon läpäisevyyden vähentymisestä ja lääkkeen vaikutuskohtana olevan entsyymin muuntumisesta. Resistenssi isoksatsolyylipenisilliinejä vastaan (ns. metisilliiniresistenssi) johtuu muutoksesta bakteerin tuottamassa proteiinissa, johon penisilliini sitoutuu. Ristiresistenssiä esiintyy beetalaktaamiryhmässä (penisilliinit ja kefalosporiinit). Metisilliiniresistenttien stafylokokkien herkkyys kaikille beetalaktaamiantibiooteille on yleensä vähäinen.
Resistenssin kehittyminen Pohjoismaissa Staphylococcus aureus -bakteerin metisilliiniresistenssi on melko vähäistä, mutta suuressa osassa Eurooppaa se on yleisempää. Hankinnaisen resistenssin prevalenssi voi vaihdella maantieteellisesti ja ajallisesti tiettyjen bakteerisukujen kohdalla, ja paikalliset resistenssitiedot ovat tärkeitä erityisesti hoidettaessa vaikeita infektioita. Asiantuntijoita tulisi konsultoida tarvittaessa, jos lääkeaineen hyödyllisyys on ainakin joissakin infektiotyypeissä kyseenalainen paikallisen resistenssiprevalenssin perusteella. 5.2 Farmakokinetiikka Jakautuminen Kloksasilliinista sitoutuu plasman valkuaisiin, lähinnä albumiiniin, 95 %, ja sen jakautumistilavuus on noin 0,1 l/kg. Kloksasilliini ei läpäise tervettä veri aivoestettä. Kloksasilliini erittyy osittain sappeen. Kloksasilliini läpäisee istukan ja erittyy vähäisessä määrin rintamaitoon, jossa sen pitoisuus on suurimmillaan 0,4 mg/l. Nivelnesteessä, virtsassa ja sapessa saavutetaan hyviä pitoisuuksia. Eliminaatio Kloksasilliini eliminoituu lähinnä munuaisten kautta, 50 75 % erittyy sellaisenaan ja noin 25 % aineenvaihduntatuotteina virtsaan. Kloksasilliinin puhdistuma on noin 2,2 ml/min/kg ja puoliintumisaika seerumissa 25 55 minuuttia. Kloksasilliinin eliminaatio hidastuu hieman munuaisten vajaatoiminnassa, puoliintumisaika voi pidentyä 1,5 tuntiin. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Kloksasilliini ei ole eläimillä teratogeeninen, eikä sillä ole todettu karsinogeenista vaikutusta. Kloksasilliinin LD 50 hiirille on suun kautta yli 5 g/kg ja laskimonsisäisesti 1,2 g/kg. Farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, genotoksisuutta, karsinogeenisuutta sekä reproduktiotoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Ei ole. 6.2 Yhteensopimattomuudet Asetaatti-, bikarbonaatti-, fosfaatti- ja sitraatti-ionien on havaittu katalysoivan kloksasilliinin hajaantumista. 6.3 Kestoaika Staflocil injektio-/infuusiokuiva-aine: 3 vuotta. Käyttövalmis liuos: käytettävä välittömästi. Lisättäessä Staflocilia infuusionesteisiin tulee liuokset käyttää välittömästi. 6.4 Säilytys Säilytä huoneenlämmössä (15 25 ºC). Käyttökuntoon saatetun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta 6.3.
6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoot Injektiopullo, lasi, tyyppi I, kumitulppa (1 g); 5 x 1 g Injektiopullo, lasi tyyppi II, kumitulppa (2 g); 5 x 2 g Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä. 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muut käsittelyohjeet Käyttämätön valmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti. Kirkas liuos. Staflocil injektio-/infuusiokuiva-aine; liuoksen valmistaminen: Injektio lihakseen: 1 g liuotetaan 4 ml:aan injektionesteisiin käytettävää vettä. Injektio laskimoon: 1 g liuotetaan 20 ml:aan injektionesteisiin käytettävää vettä, 2 g 40 ml:aan injektionesteisiin käytettävää vettä. Infuusio laskimoon: 2 g liuotetaan 100 ml:aan injektionesteisiin käytettävää vettä, 0,9 % natriumkloridiliuosta tai 5 % glukoosiliuosta. Liuottimen lisäys pitää tehdä aseptisesti. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Orion Oyj Orionintie 1 02200 Espoo 8. MYYNTILUVAN NUMERO 8206 9. MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ / UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ Myyntiluvan myöntämisen päivämäärä: 1.7.1981 Viimeisimmän uudistamisen päivämäärä: 16.4.2007 10. TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 16.4.2015