SELVITYS PUOLANKALAISTEN JA HYRYNSALMELAISTEN YRITYSTEN OSAAVAN TYÖVOIMAN TARPEESTA Kullervo-hanke S12555 KEVÄT 2015
Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Toimintaympäristö... 2 3. Haastatteluaineisto... 3 4. Osaavan työvoiman löytyminen... 5 4.1 Minkälaista osaamista työnantajat odottavat työntekijöiltä?... 6 4.2 Minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista olisi mahdollisuus kehittää?... 7 5. Työvoimatarve puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä... 8 6. Yhteenveto ja johtopäätökset... 8 Lähteet... 11 Liitteet... 12 Liite 1. Kullervo-hankkeen yhteystietokortti.... 12 Liite 2. Haastattelurunko.... 13
1. Johdanto Kullervo (S12555) on Puolangan kunnan hallinnoima 1.2.2014 30.6.2015 välisenä aikana käynnissä oleva kehittämishanke, jota toteutetaan yhteistyössä Hyrynsalmen kunnan kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 309 293 ja sen rahoittajina toimivat Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (85 %) sekä Puolangan ja Hyrynsalmen kunnat (15 %). Hankkeessa työskentelee projektipäällikkö ja valmennustiimi, johon kuuluvat hankkeen toimipisteissä ja työkohteissa Puolangalla ja Hyrynsalmella työskentelevät työhönvalmentajat sekä molemmissa kunnissa työskentelevä yksilövalmentaja. Hankehenkilöstön yhteystiedot löytyvät yhteystietokortista tämän selvityksen liiteosasta. Liite 1. lervo-hankkeen yhteystietokortti. Kullervo-hankkeessa pyritään edistämään pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymistä ja pysyvää kiinnittymistä työmarkkinoille. Hankkeessa tehtävän asiakastyön tavoitteena on löytää hankkeeseen osallistuville henkilöille uusia vaihtoehtoja työttömyyden tilalle, synnyttää uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa esim. osuuskuntayrittäjyyden kautta ja vaikuttaa siten välillisesti hankepaikkakuntien työllisyystilanteen, yritysten työvoiman saantiin ja kuntalaisten palvelutarjonnan kehittymiseen myönteiseen suuntaan. Hanke tarjoaa osallistujille määräaikaisen työmahdollisuuden ja koulutusta sekä yksilöllisesti räätälöityä valmennusta, ohjausta ja neuvontaa työllistymisasioissa. Osallistujat ohjautuvat hankkeeseen Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston kautta ja heihin kuuluu sekä ammattikouluttamattomia että eri alojen ammatillisen koulutuksen suorittaneita henkilöitä. Osallistujat työskentelevät työhönvalmentajien ohjauksessa kuntien, seurakuntien, yhdistysten, yritysten ja yksityistalouksien työkohteissa sekä työpajoilla mm. remontointi-, siivous-, puutarha-, ympäristönhoito-, ja asiakaspalvelutehtävissä. Työhönvalmentajien rinnalla työskentelevä yksilövalmentaja auttaa osallistujia työura- ja koulutusvaihtoehtojen selvittelyssä sekä tarvittaessa arjen- ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Osallistujien työ- ja toimintakyvyn säilymistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tuetaan Kullervo-hankkeessa myös erilaisia teemaryhmiä järjestämällä, mm. Puolangalla kokoonnutaan viikoittain liikuntatuokioon. 31.3.2015 mennessä Kullervo-hankkeen toimintaan on osallistunut yhteensä 37 henkilöä, joista puolankalaisia on ollut 16 ja hyrynsalmelaisia 21. Rekrytoidessaan uutta työvoimaa työnantajat odottavat työntekijöiltä vankkaa ammattitaitoa, osaamista ja oikeanlaista asennetta. Jotta näihin työnantajien odotuksiin osaavan työvoiman suhteen pystyttäisiin vastaamaan, työnhakijoiden kanssa työskentelevillä tulisi olla oikeansuuntaista tietoa yrittäjien tarpeista ja odotuksista. Tämän vuoksi Kullervo-hankkeen yhdeksi tehtäväksi on annettu kartoituksen tekeminen siitä, miten koulutuksen avulla voitaisiin vastata paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin. Tähän selvitykseen on koottu hankkeen tekemän kartoitustyön tulokset. Aluksi kuvataan lyhyesti toimintaympäristöä sekä selvityksen aineiston keruuta ja analyysiä. Tulososiossa tarkastellaan osaavan työvoiman löytymistä yrityksille sekä työvoimatarpeita puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä. Selvitys päättyy yhteenvetoon ja johtopäätöksiin. Kul- 2. Toimintaympäristö Puolangan ja Hyrynsalmen kunnat kuuluvat Kehys-Kainuun seutukuntaan ja asukasluvuilla mitattuina Kainuun pienimpien kuntien joukkoon. Väestötilastojen mukaan Puolangalla asui vuoden 2014 lopussa 2828 henkeä ja Hyrynsalmella 2489 henkeä (Kainuun liitto
2015). Viimeisen kolmen vuoden aikana asukasluku on pienentynyt Puolangalla lähes kuusi ja Hyrynsalmella seitsemän prosenttia. Vähenemisen lisäksi väestö myös tyypillisesti ikääntyy molemmissa kunnissa: alle 15-vuotiaita puolankalaisia ja hyrynsalmelaisia on noin 10 % ja vastaavasti 65-vuotiaita ja sitä vanhempia yli 30 % kaikista näiden kuntien asukkaista (Suomen Kuntaliitto 2015). Vuonna 2011 demografinen huoltosuhde eli alle 15- ja yli 65-vuotiaiden osuus suhteessa työikäisiin asukkaisiin oli Puolangalla 65 ja Hyrynsalmella 62. Ennusteen mukaan demografinen huoltosuhde on heikkenemässä nopeasti ja olisi 100 jo vuonna 2020 molemmissa kunnissa. (Kainuun liitto 2015.) Taloudellinen huoltosuhde, eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisiin, oli vuonna 2012 molemmissa kunnissa 2,12 eli jokaista työssäkäyvää kohden kunnissa asui yli kaksi työssä käymätöntä (Suomen Kuntaliitto 2015). Jo pitkään Suomessa jatkunut talouden epävakaa tilanne näkyy Kainuussakin, eikä yritysten suhdannenäkymiä voi pitää kovin valoisina. Heikkoja signaaleja paremmasta alkaa kuitenkin vähitellen ilmaantua, vaikka yritysten investointihalukkuus on vielä laimeaa. Kainuulaiset yritykset kokevat suhdannenäkymät heikompina kuin koko maassa keskimäärin, mutta noin viidesosa kainuulaisyrityksistä uskoo jo kuitenkin suhdanteiden paranevan ja 38 % yrityksistä on kasvuhakuisia. Koko Kehys-Kainuun alueella, niin myös Puolangalla ja Hyrynsalmella, maatalouden rooli suhteessa muihin elinkeinoihin on vahvistunut entisestään. Tärkeä elinkeino Kehys-Kainuussa on myös matkailu, joka tukee ansiokkaasti palvelusektorin ja kaupankin työllisyyttä Ukkohalla Paljakan-hiihtokeskuksen toimiessa yhtenä matkailun vetureista. Kehys-Kainuun alueelle sijoittuu koko Kainuun työpaikoista vain neljännes, ja työvoiman kysyntä seutukunnan alueella on vähäistä. (Nieminen 2015, 243 251.) Työttömyyden kasvu Kainuussa näyttäisi olevan taittumassa vuoden 2015 alkupuolella, kun helmikuussa työttömien määrä viimein painui alemmalle tasolle kuin se oli ollut vuotta aiemmin. Myös uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kainuun TE-toimistoon helmikuussa enemmän kuin tammikuussa tai edellisenä vuonna samaan aikaan. Nuorisotyöttömyys ja lomautuksetkin vähenivät, mutta pitkäaikaistyöttömyys sen sijaan kasvoi lähes viidenneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Helmikuun 2015 lopussa Puolangan työttömyysaste oli 19,8 %, mikä oli noin 1,5 % vähemmän kuin tammikuussa, mutta 10 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Hyrynsalmen työttömyysaste samana ajankohtana oli 19,0 %, missä oli vähennystä edelliseen vuoteen 4 % ja edelliseen kuukauteen 5,5 %. Molempien kuntien työttömyysaste ylitti helmikuussa 2015 edelleen selvästi koko Kainuun työttömyysasteen (17,5 %) ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaisen valtakunnallisen työttömyysasteen (13,5 %). Molemmissa kunnissa alle 25-vuotiaiden osuus kaikista työttömistä oli noin 8 %, kun ikääntyneitä, yli 50-vuotiaita työttömiä oli Puolangalla 49 % ja Hyrynsalmella jo 59 % kaikista paikkakunnan työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien osuus Hyrynsalmella oli yli kaksinkertainen Puolankaan verrattuna: joka neljäs työtön Hyrynsalmella oli pitkäaikaistyötön, kun Puolangalla pitkäaikaistyöttömien osuus oli 12 % kaikista työttömistä. (Kainuun ELY-keskus 2015). 3. Haastatteluaineisto Kullervo-hankkeen projektisuunnitelmassa yhtenä hankkeen toimenpiteenä on kartoittaa, kuinka koulutuksella voitaisiin vastata paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin. Päähuomio tässä hankehenkilöstön toteuttamassa kartoituksessa päätettiin kohdistaa yrittäjien näkemyksiin siitä, minkälaisia ominaisuuksia yrityksiin palkattavilla työntekijöillä tulisi olla ja
minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista olisi mahdollista kehittää. Tiedonkeruun yhteydessä tiedusteltiin lisäksi yritysten työvoimatarpeita vastaushetkellä ja lähitulevaisuudessa sekä kerrottiin Kullervo-hankkeen toiminnasta ja yhteistyömahdollisuuksista hankkeen kanssa. Tiedonkeruumenetelmänä kartoituksessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka toteutettiin pääosin puhelimitse. Muutamaan yritykseen tehtiin henkilökohtainen käynti ja neljä yrittäjää halusi mieluummin vastata sähköpostitse liitteessä 2 esitettyihin haastattelukysymyksiin. Liite 2. Haastattelurunko. Kullervo-hankkeen työhönvalmentajat keräsivät haastatteluaineiston marraskuun 2014 lopun ja maaliskuun 2015 alun välisenä aikana Puolangan Yrittäjät ry:n ja Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n jäsenyrityksistä. Molempien yrittäjäjärjestöjen edustajat on nimetty Kullervohankkeen ohjausryhmään, ja jäsenille oli yhdistysten kautta jo aiemmin välitetty tietoa Kullervo-hankkeen toiminnasta, joten kartoituksen kohderyhmä päätettiin rajata yrittäjäyhdistysten jäseniin. Kaikkiaan haastattelupyyntö esitettiin 86 yritykselle, joiden yhteystiedot on julkaistu kaikille avoimessa Synergia-yrityshaussa. Yrityksistä 59 vastasi esitettyihin kysymyksiin, joten kokonaisvastausprosentiksi muodostui 69, mitä voi pitää sangen hyvänä osallistumisasteena. Puolangan Yrittäjät ry:n 47 haastattelupyynnön saaneesta jäsenyrityksestä 27 eli 57 % osallistui haastatteluun ja Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n 39 haastattelupyynnön saaneesta jäsenyrityksestä 32 eli peräti 82 % oli mukana haastattelussa (taulukko 1). Taulukko 1. Haastattelupyynnön saaneiden ja haastatteluun osallistuneiden yritysten jakautuminen kunnittain. Haastattelupyyntö yrityksiä kpl Vastanneet yrityksiä kpl Vastanneet yrityksiä % Puolangan Yrittäjät ry 47 27 57 Hyrynsalmen Yrittäjät ry 39 32 82 YHTEENSÄ 86 59 69 Noin puolet haastatteluun osallistuneista eli 28 henkilöä vastasi kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. Hankalimmaksi vastaajat näyttävät kokeneen kysymyksen siitä, minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista pystyttäisiin kehittämään, sillä 31 yrityksestä ei saatu tähän kysymykseen vastausta. Kaikki vastaajat eivät myöskään halunneet ottaa kantaa työtekijöiden osaamisvaatimuksiin, mitä käsitelleeseen kysymykseen jätti vastaamatta 16 yrittäjää. Haastatteluaineiston analyysissä noudatettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita. Haastattelijoiden haastattelujen aikana ylöskirjaamat vastaukset taulukoitiin kysymyskohtaisesti Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmaan. Tämän jälkeen yksittäiset, sisällöltään samantyyppiset tietyn ominaisuuden sisältävät vastaukset ryhmiteltiin toisistaan selvästi eroaviin luokkiin. Luokkiin tiiveistetystä aineistosta tehtiin havaintoja erityisesti vastaustyypin yleisyyden suhteen. Haastatteluun osallistuneiden yritysten toimialat luokiteltiin Tilastokeskuksen TOL 2008 - toimialaluokituksen pääluokkien mukaisesti (ks. Tilastokeskus 2008). Toimialaluokituksessa on kaikkiaan 22 pääluokkaa, joista 16:sta oli vähintään yksi vastaaja Puolangalta tai Hyrynsalmelta. Runsas neljäsosa yrityksistä sijoittui Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus -pääluokkaan, joka sisältää mm. erikois- ja päivittäistavaramyymälät sekä autokorjaamot (taulukko 2). Seuraavaksi eniten vastaajia oli pää-
luokkiin Rakentaminen sekä Hallinto- ja tukipalvelutoiminta kuuluvista yrityksistä. Joka kymmenes haastatteluun osallistunut yritys sijoittui edelliseen ja kahdeksan prosenttia yrityksistä jälkimmäiseen toimialaluokkaan, joka pitää sisällään mm. kiinteistön- ja maisemanhoitoon erikoistuneet yritykset. Taulukko 2. Haastatteluun osallistuneiden puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yritysten jakautuminen toimialoittain. Toimiala Lkm % Maatalous, metsätalous, kalatalous 4 7 Kaivostoiminta ja louhinta 1 2 Teollisuus 3 5 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 1 2 Rakentaminen 6 10 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 16 27 Kuljetus ja varastointi 4 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 3 Informaatio ja viestintä 1 2 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2 3 Kiinteistöalan toiminta 3 5 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 3 5 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5 8 Terveys- ja sosiaalipalvelut 4 7 Taiteet, viihde ja virkistys 1 2 Muu palvelutoiminta 3 5 YHTEENSÄ 59 100 Työ- ja elinkeinoministeriön (2015) Yritys-Suomi -sivuston mukaan pienessä yrityksessä on alle 50 työntekijää ja mikroyrityksessä vähemmän kuin kymmenen työntekijää. 95 % haastatteluun osallistuneista puolankalais- ja hyrynsalmelaisyrityksistä kuului tämän määritelmän mukaan mikroyrityksiin, sillä vain kolmessa haastatteluun osallistuneista yrityksistä työskenteli yli kymmenen työntekijää. Haastatteluun osallistuneista mikroyrityksistäkin lähes puolessa työskenteli vain yrittäjä itse. 4. Osaavan työvoiman löytyminen Kullervo-hanke tarjoaa osallistujille määräaikaisen työpaikan. Työsuhteen aikana osallistujien työkykyä ja osaamista pyritään vahvistamaan, jotta työllistyminen olisi heille helpompaa tulevaisuudessa. Pysyvät työpaikat löytyvät vain avoimilta työmarkkinoilta. Kaikissa organisaatioissa, joissa työskennellään työttömien asiakkaiden kanssa ja pyritään auttamaan heitä työmarkkinoilla eteenpäin, olisi tämän vuoksi oltava perillä siitä, minkälaisiin ominaisuuksiin työnantajat kiinnittävät huomiota palkatessaan työntekijöitä. Tässä luvussa kuvataan aluksi puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yrittäjien odotuksia palkkaamiensa työntekijöiden osaamiseen suhteen sekä osaavan työvoiman löytymistä yrityksiin. Tämän jälkeen esitetään yrittäjien näkemys siitä, minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista voitaisiin kehittää.
4.1 Minkälaista osaamista työnantajat odottavat työntekijöiltä? Toimialasta riippumatta puolankalaiset ja hyrynsalmelaiset yrittäjät pitävät välttämättömänä, että työntekijöiltä löytyy yrityksen ammattialan vahvaa osaamista. Tämän toi esiin noin puolet, 22 vastaajaa, kun heiltä kysyttiin, minkälaista osaamista yritykseen palkattavilla työntekijöillä pitäisi olla. Lisäksi runsas neljännes (28 %) kysymykseen vastanneista piti tärkeänä koulutuksen tai tutkinnon suorittamista, mitä esim. sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskenteleviltä edellytetään jo lainsäädännössäkin. Yhtä suuri osuus vastaajista odotti palkkaamiensa työntekijöiden hallitsevan asiakaspalvelutaidot, joita pidettiin välttämättöminä etenkin palveluammateissa toimivien työntekijöiden kohdalla. Asiakaspalvelutaitoihin läheisesti liittyvät vuorovaikutustaidot sekä tilannetaju saivat molemmat yhden maininnan. Atk- tai kielitaito ei noussut kovin merkittäväksi tekijäksi työntekijöitä rekrytoitaessa, sillä vain alle 10 % haastatelluista edellytti tämänkaltaista osaamista palkkaamiltaan työntekijöiltä. Traktorin ja muiden ajoneuvojen ajotaitoa sekä koneidenkäyttötaitoa palkattavilta työntekijöiltä toivottiin kolmessa yrityksessä, ja ajokorttia ja omaa autoa yhdessä yrityksessä. Yksi yrittäjä toivoi työntekijöiltään kädentaitojen hallintaa. Työntekijöiden henkilökohtaisista ja persoonallisuuteen liittyvistä ominaisuuksista haastatteluissa mainittiin useimmin luotettavuus ja oma-aloitteisuus, joita kumpaakin neljä haastateltua piti tärkeinä työntekijöiden ominaisuuksina. Yksittäisinä mainintoina tuotiin esiin huolellisuus, ahkeruus, täsmällisyys, motivaatio, ohjeiden noudattaminen, joustavuus, sosiaalisuus, paineensietokyky sekä hyvä fyysinen kunto. Pitkää työkokemusta ei puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä yleisesti pidetty välttämättömänä, sillä vain joka kymmenes haastatelluista edellytti palkkaamiltaan työntekijöiltä aiempaa työkokemusta. Osaavan työvoiman löytymistä paikkakunnalta tai lähialueelta käsitelleeseen kysymykseen vastasi kaikkiaan 52 yrittäjää, joista kuitenkaan noin joka viides ei ottanut suoraan kantaa asiaan, vaan totesi pelkästään, että yrityksessä ei ole lisätyövoiman tarvetta (taulukko 3). Yrittäjien näkemys osaavan työvoiman löytymiseen on kaiken kaikkiaan varsin positiivinen, sillä 30 yrittäjää, eli yli puolet kaikista haastatelluista, katsoo osaavaa työvoimaa olevan tarjolla omalla paikkakunnalla tai vähintäänkin lähikunnissa. Lisäksi kolme haastateltua uskoi osaavia tekijöitä löytyvän joihinkin yrityksessä tarjolla oleviin työtehtäviin, mutta erikoistuneempiin tehtäviin osaavan työvoiman löytäminen oli haasteellisempaa. Esim. sosiaali- ja terveysalalla matalammin koulutettua hoitohenkilökuntaa todettiin olevan hyvin saatavilla, mutta pätevien sairaanhoitajien rekrytoinnissa oli kohdattu vaikeuksia. Taulukko 3. Puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yrittäjien näkemys osaavan työvoiman löytymisestä paikkakunnalta tai lähialueelta. Lkm % Löytyy 30 58 Löytyy / Ei löydy 3 6 Ei löydy 9 17 Ei tarvitse 10 19 YHTEENSÄ 52 100 Osaavaa työvoimaa kotipaikkakunnalta tai edes lähialueelta ei uskonut löytävänsä 17 % vastaajista. Useampi yrittäjä etenkin majoitus- ja ravitsemisalalla, mutta myös vähittäiskaupan ja kiinteistönhuollon puolella, katsoi, että osaavaa työvoimaa ei ollut riittävästi saatavilla yrityksen tarpeisiin. Pulaa tekijöistä oli pitkälle erikoistuneella teollisuudenalalla toi-
mivassa yrityksessä, koska alalle ei enää koulutettu uusia ammattilaisia. Huoli osaavan työvoiman löytymisestä tulevaisuudessa nousi esiin myös vastauksessa, jossa ihmeteltiin puusepänkoulutuksen loppumista Kainuussa. 4.2 Minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista olisi mahdollisuus kehittää? Vain alle puolet kaikista haastatelluista yrittäjistä esitti näkemyksensä siitä, minkälaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista pystyttäisiin kehittämään. Kysymykseen vastanneita oli kaikkiaan 28, joista muutama esitti useammankin koulutusmuodon, jolla työntekijöiden osaaminen paranisi. Suurin osa kysymykseen vastanneista katsoi ammattioppilaitoksessa suoritetun alan ammatillisen tutkinnon pätevöittävän työntekijät parhaiten yrityksessä tarjolla oleviin työtehtäviin (taulukko 4). Taulukko 4. Koulutus, jolla puolankalaisten ja hyrynsalmelaisten yrittäjien mielestä työntekijöiden osaamista voitaisiin parantaa. Maininta haastattelussa lkm Ammatillinen koulutus 16 Oppisopimuskoulutus 5 Täydennyskoulutus 5 Korttikoulutukset 2 Koulutusta ei tarvita 7 Seitsemän haastatellun mielestä työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ei tarvita mitään koulutusta. Enemmistö koulutusta tarpeettomina pitäneistä katsoi, että jos työntekijä on muuten ominaisuuksiltaan sopiva kyseessä olevaan työtehtävään, niin työ itsessään opettaa riittävästi. Toisaalta tarjolla oleva työtehtävä saattoi olla niin yksinkertainen, että siihen ei vastaajan mielestä siksi tarvittu minkäänlaista koulutusta. Yksi olemassa olevan koulutuksen tasoon tyytymätön vastaaja kertoi myös kouluttavansa työntekijänsä mieluummin itse kuin palkkaavansa suoraan ammattioppilaitoksesta tulevia työnhakijoita. Viiden haastatellun yrittäjän mielestä työntekijöiden osaamistasoa olisi mahdollista parantaa jollakin lisä- tai täydennyskoulutuksella, esim. asiakaspalvelu- tai kielikoulutuksella. Lyhytkestoisempia täydennyskoulutuksia ovat erilaiset korttikoulutukset, mm. työturvallisuuskortti- tai hygieniapassikoulutus, jotka mainittiin kahdessa haastattelussa. Oppisopimuskoulutuksen, jossa työntekijä suorittaa ammattitutkinnon työskentelemällä yrityksessä ja osallistuen samanaikaisesti jonkin oppilaitoksen järjestämiin teoriaopintoihin muutamana päivänä kuukaudessa, mainitsi viisi vastaajaa hyvänä tapana saada osaavaa ja täsmäkoulutettua työvoimaa yrityksiin. Osalla haastatelluista oli itselläänkin kokemusta oppisopimuksen käytöstä uusien työntekijöiden palkkaamiskeinona. Oppisopimuskoulutukseen liittyen yhteiskunnalta toivottiin nykyistä laajempaa tukea oppisopimuspaikkoja tarjoaville yrityksille. Yritykselle maksettava palkkio oppisopimustyöntekijän opettamisesta työpaikalla ja työntekijän vakuuttamisesta huolehtiminen voisivat erään vastaajan mielestä lisätä yrittäjien kiinnostusta oppisopimuksen käyttämistä kohtaan.
5. Työvoimatarve puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä Haastatteluhetkellä vuodenvaihteen 2014 2015 molemmin puolin ja lähitulevaisuudessa uuden työvoiman tarve puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä vaikutti vähäiseltä, vaikka 14 % haastatelluista ei osannutkaan kertoa tultaisiinko yrityksessä tarvitsemaan uusia työntekijöitä (taulukko 5). Etenkin Hyrynsalmella into uuden työvoiman palkkaamiseen oli matala, sillä kolme neljästä vastanneesta hyrynsalmelaisyrittäjästä ei pitänyt uusien työntekijöiden palkkaamista tarpeellisena. Puolankalaisyrityksistä runsaalla puolella (56 %) ei ollut tarvetta palkata uusia työntekijöitä. Yrityksissä saattoi myös haastatteluhetkellä olla päällä lomautuksia, jolloin tilauskannan elpyessä vanhat työntekijät kutsutaan töihin ennen uusien palkkaamista, tai osa työntekijöistä oli päätetty irtisanoa. Työntekijöiden palkkaaminen ei ollut ajankohtaista myöskään niissä yrityksissä, joissa yrittäjä oli luopumassa yritystoiminnasta. Kaksi haastateltua yrittäjää oli siirtymässä eläkkeelle, yksi oli parhaillaan myymässä yritystään ja yksi lopettamassa muista syistä yritystoiminnan. Taulukko 5. Uuden työvoiman tarve vuodenvaihteessa 2014 2015 ja lähitulevaisuudessa puolankalaisissa ja hyrynsalmelaisissa yrityksissä. Lkm % Kyllä 13 22 Ei osaa sanoa 8 14 Ei 38 64 YHTEENSÄ 59 100 Noin joka viidennessä haastatteluun osallistuneessa yrityksessä Puolangalla ja Hyrynsalmella tarvittiin uusia työntekijöitä. Ajoneuvojen huoltoon ja kuljetukseen sekä puurakentamiseen erikoistuneisiin yrityksiin uusia työntekijöitä ei kovasta etsinnästä huolimatta tahtonut löytyä millään. Enimmäkseen uusien työntekijöiden tarve oli kuitenkin tilapäistä tai sesonkiluonteista. Esimerkiksi matkailuyrityksiin tarvitaan sesonkiaikoina säännöllisesti lisätyövoimaa ja rakennusmiehille on kysyntää etenkin kesäisin. Työntekijöiden ikääntyminen on kuitenkin lisäämässä kokoaikaisenkin työvoiman kysyntää monella alalla Ylä- Kainuussa. Yksi haastatteluun osallistunut sosiaali- ja terveysalan yrittäjä kertoi useammankin työntekijänsä olevan eläköitymässä jo aivan lähitulevaisuudessa. 6. Yhteenveto ja johtopäätökset Tähän suppeaan selvitykseen on koottu yhteen tulokset, jotka saatiin Kullervo-hankkeen työhönvalmentajien puolankalaisille ja hyrynsalmelaisille yrittäjille vuodenvaihteen 2014 2015 molemmin puolin tekemissä haastatteluissa, joilla kartoitettiin yrittäjien näkemystä siitä, miten koulutuksen avulla voitaisiin vastata paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin. Kullervo-hankkeen valmennustyön lähtökohtana on auttaa palkkatuella työllistettyjä hankkeen osallistujia eteenpäin työmarkkinoilla, miltä pohjalta haastattelukysymyksiäkin alettiin suunnitella. Haastatteluissa pyrittiin siten toisaalta saamaan tietoa, joka auttaisi hankkeen valmentajia paikantamaan niitä asioita, joilla yrittäjien mielestä on merkitystä heidän palkatessaan uusia työntekijöitä, mutta toisaalta haluttiin selvittää myös yritysten työvoimatarpeita ja mahdollisia piilotyöpaikkoja.
Haastattelupyyntö esitettiin kaikkiaan 86 Puolangan Yrittäjät ry:n ja Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n jäsenyritykselle, joista lähes 70 % halusi osallistua haastatteluun. Korkeaa vastausprosenttia selittänevät osaltaan työhönvalmentajien henkilökohtainen yhteydenotto joko puhelimitse tai yrityksiin jalkautumalla ja Kullervo-hankkeen tunnettuus vastaajaryhmän sisällä. Kullervo-hankkeen työhönvalmentajat ovat laajasti verkostoituneet paikallisten yrittäjien kanssa ja molempien yrittäjäjärjestöjen edustajat kuuluvat myös hankkeen ohjausryhmään. Haastatteluun osallistuneet puolankalaiset ja hyrynsalmelaiset yrittäjät odottivat toimialasta riippumatta, että työtekijät hallitsevat hyvin yrityksen ammattialaan liittyvät asiat, vaikka osaaminen voi olla muutakin kautta hankittu kuin koulutuksella. Ammatillinen koulutus antaa kuitenkin hyvät perusvalmiudet työskennellä alan työtehtävissä ja ammattitutkinnon suorittamista edellyttikin työntekijöiltä 28 % haastatteluun osallistuneista yrittäjistä. Henkilökohtaisista ominaisuuksista luotettavuus ja oma-aloitteisuus olivat yrittäjien työntekijöissä arvostamia ominaisuuksia, ja etenkin palvelualan työpaikoilla korostuivat asiakaspalvelutaidot. Vain joka kymmenes haastateltu yrittäjä odotti palkkaamiltaan työntekijöiltä aiempaa työkokemusta. Työkokemusta edellyttävien yrittäjien vähäistä osuutta saattaa selittää se, ettei työkokemuksen merkityksestä työntekijöitä palkattaessa kysytty erikseen, vaan muutama yrittäjä toi asian esiin yhtenä palkattavien työntekijöiden toivottavana ominaisuutena muiden joukossa. Osaavan työvoiman saannin suhteen puolankalaiset ja hyrynsalmelaiset yritykset ovat kohtalaisen hyvässä asemassa, sillä yli puolet haastatelluista yrittäjistä uskoi löytävänsä pätevää työvoimaa omalta paikkakunnalta tai lähialueelta. Työvoimapula on silti jo tänään todellisuutta tietyillä aloilla myös Ylä-Kainuussa. Mm. majoitus- ja ravitsemis-, vähittäiskaupan ja kiinteistönhuoltoaloilla toimivat yrittäjät olivat ainakin aika ajoin kohdanneet vaikeuksia pätevien työntekijöiden löytämisessä. Huolta kannettiin myös työvoiman saannista tulevaisuudessa, kun tiettyjen alojen ammattilaisten, esim. puuseppien, koulutus on loppunut Kainuussa. Yli puolet haastatteluun osallistuneista yrittäjistä ei osannut ottaa kantaa siihen, millaisella koulutuksella työntekijöiden osaamista pystyttäisiin parantamaan. Kysymykseen vastanneista enemmistö uskoi ammatillisen koulutuksen antavan parhaat valmiudet ja työhön tarvittavan osaamisen. Osa haastatelluista piti myös erilaisia lisä- ja täydennyskoulutuksia hyvinä keinoina parantaa työntekijöiden osaamista. Etenkin ne yrittäjät, joilla oli kokemusta oppisopimuskoulutuksesta, tunnistivat tämän koulutusmuodon hyödyt saada täsmäkoulutettua henkilökuntaa suoraan yrityksen tarpeisiin. Heillä oli myös mielenkiintoisia taloudellisiin kannustimiin liittyviä kehittämisehdotuksia, joiden toteutuessa yrittäjien kiinnostus oppisopimusjärjestelmää kohtaan saattaisi lisääntyä. Vaikka yli puolissa haastatteluun osallistuneista yrityksistä ei ollut tarvetta palkata uutta työvoimaa, myös Puolangalla ja Hyrynsalmella toimii yrityksiä, joissa etsitään koko ajan uusia työntekijöitä. Pysyvää työtä löytyy harvasta yrityksestä, sillä enimmäkseen tarjolla on määräaikaisia kausi- ja sesonkityöpaikkoja. Kausityöpaikat tarjoavat kuitenkin säännöllisesti toistuvina arvokkaan työtilaisuuden osaksi vuotta, ja mahdollistavat täällä viihtyville ihmisille asumisen Puolangalla ja Hyrynsalmella. Myös kokoaikatyötä haastatteluun osallistuneissa yrityksissä oli tarjolla, ja osaavan työvoiman saannissa on tietyillä aloilla ollut vaikeuksia. Selvityksen tulokset kuvaavat hyvästä vastausprosentista huolimatta vain haastatteluun osallistuneiden paikallisten yrittäjien näkemyksiä, eikä niistä voi vetää laajempia johtopää-
töksiä edes maakuntatasolla, sillä yritysten toimintaympäristö on kokonaan toisenlainen Kainuun suuremmissa kunnissa. Oikeanlaisen asenteen ja koulutuksen merkityksen korostaminen lienee kuitenkin se sanoma, jota työttömien kanssa toimivien paikkakunnasta riippumatta pitäisi asiakkailleen kertoa piirteinä, joita yrityksiin palkattavilta työntekijöiltä odotetaan. Työnhakijoiden kannattaa hankkia lisää osaamista ja olla aktiivisia työnantajien suuntaan, sillä tilanne yrityksissä elää jatkuvasti. Työntekijöiden eläköitymisen kautta seuraavien vuosien aikana on avautumassa vuosittain kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joista muutama myös Puolangalla ja Hyrynsalmella. Omasta työkunnosta huolehtiminen, osaamisen lisääminen ja kouluttautuminen ovat parhaat keinot päästä kiinni niin näihin vapautuviin kuin aivan uusiinkin työpaikkoihin.
Lähteet Kainuun ELY-keskus 2015: Työllisyyskatsaukset 2015, helmikuu. https://www.elykeskus.fi/web/ely/ely-kainuu-tyollisyyskatsaukset#.vrfaivkkc9i Viitattu 24.3.2015. Kainuun liitto 2015: Tilastot ja ennakointitieto.http://kainuunliitto.fi/tilastot_ja_ennakointitieto Viitattu 24.3.2015. Nieminen, Jouko 2015: Alueelliset kehitysnäkymät 1/2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki. http://www.temtoimialapalvelu.fi/etusivu/toimialapalvelu/ajankohtaista/raportti_alueiden_ kehitysnakymissa_viriamassa_varovaista_toiveikkuutta.1349.news Viitattu 24.3.2015. Suomen Kuntaliitto 2015: Tilastot. http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/sivut/default.aspx Viitattu 24.3.2015. Tilastokeskus 2008: Toimialaluokitus. http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/index.html Viitattu 26.3.2015. Työ- ja elinkeinomimisteriö 2015. Yritys-Suomi. http://www.yrityssuomi.fi/ Viitattu 26.3.2015.
Liitteet Liite 1. Kullervo-hankkeen yhteystietokortti.
Liite 2. Haastattelurunko. Yrityksen toimiala ja työntekijämäärä Löytyykö paikkakunnalta ja/tai lähialueelta osaavaa työvoimaa yrityksen tarpeisiin? Minkälaista osaamista yritykseen palkattavilla työntekijöillä pitäisi olla? (ammattiosaaminen, yleiset ominaisuudet) Minkälaisella koulutuksella em. osaamistarpeita pystyttäisiin kehittämään? Onko yrityksessä uusien työntekijöiden palkkaustarvetta tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessa? Muuta