Rakkaat Rouhiaiset Rouhiaisen Sukuseura ry - Tiedote joulukuussa 2007 Esimiehen tervehdys Kuluneet pari vuotta ovat yhdistyksen toimissa olleet varsin hiljaista aikaa. Hallitus kokoontui viimeksi viime vuoden tammikuussa aiheenaan sukukirjan valmistelun käynnistäminen. Tarkastelimme sukuseurallamme olevaa aineistoa ja se on monilta osin kirjaan lähes sellaisenaan sopivaa. Tarkoituksena on keskittyä kirjassa suvun vaiheisiin varhaisesta historiasta viime sotien jälkeiseen evakkotiehen ja uusille asuinseudulle asettumiseen asti, sen jälkeiset vaiheet sopisivat tulevaisuudessa mahdollisesti kirjoitettavan toisen julkaisun keskeinen aihe. Sukuseuralle kertyneestä aineistosta puuttui kuitenkin hyvän sukukirjan kannalta olennaista tietoa, kuten perusteellisempi sukuselvitys kaikkine varhaisemmista sukupolvista mahdollisesti erkanevine haaroineen ja asuinympäristöstä, Ala-Kaukolasta kertova aineisto. Kun olin jo näitäkin asioita pöyhinyt, lähdin paneutumaan noihin ainealueisiin perusteellisemmin, työn tämän hetkisestä tilanteesta kerrotaan jäljempänä. Sukuseuran kotisivuilla on ollut kävijöitä jatkuvasti kiitettävä määrä. Sivuilta jouduttiin kuitenkin ohjelmistomuutosten ja lisääntyneen roskapostin määrän vuoksi poistamaan keskustelupalsta. Samassa yhteydessä Eeva-Kaisa uudisti kotisivujen ulkoasun, valokuva-albumista vain puuttuu vielä tekstejä. Puutetta paikataan, kun ehditään. Viime kesänä Kaukolan pitäjäseura järjesti matkan Kaukolaan Kaukola-päivien merkeissä. Matkalla oli muutamia jäseniä sukuseurasta ja siitä on lyhyt kuvaus ja kuvia jäljempänä. Sukulaisiamme on osallistunut siellä täällä karjalaisuuden vaalimiseen liittyviin tapahtumiin niin työpanoksen antajan roolissa kuin yleisönkin joukossa, tästäkin on muutama maininta jäljempänä. Kun tällaista tiedotetta ei lähetetty viime vuonna, kattaa tämä tiedote nyt parin vuoden jakson. Postitusoperaation välttämiseksi tiedote on vain sukuseuran kotisivuilla toivomuksella, että te hyvät sukulaiset viestitätte lähipiirissänne tiedotteesta eteenpäin ja otatte myös tulosteita niille sukulaisille, joilla ei ole välineitä kotisivujen katselemiseksi. Mikäli teille tämän tiedotteen lukijoille tulee käsiteltyjen asioiden osalta mieleen jotakin täydentävää tietoa tai vihjettä, kertonette niistä minulle puh. 040 546 1823. Tietoja voi toimittaa myös kotisivuilta löytyvään historiatiimin sähköpostiosoitteeseen. Ensi vuonna on jälleen sukujuhlan aika, hallitus tulee alkuvuoden aikana päättämään kokouspaikasta ajankohtineen ja kutsut juhlaan tulette saamaan sitten postitse. Haluan toivottaa mitä parhainta Joulun aikaa kaikille sukulaisillemme ja muillekin tätä tiedotetta lukeville, kuten myös onnellista ja menestyksellistä uutta vuotta. Seppo Rouhiainen, sukuseuran esimies Käyntimme Kaukolassa 2007 Kaukolan pitäjäseura järjesti tämän vuoden kesäkuun alussa Kaukola-päivät Kaukolassa ja matkalle osallistui yli 80 henkeä. Neljän päivän matkasta oli varattu kaksi kokonaista päivää omine tai sukujensa kotipaikkoihin ja muutenkin seutuun tutustumiseen. Kotiinlähtöpäivänä kokoonnuttiin jumalanpalvelukseen Kaukolan kirkkoon ja laskettiin kukat muistomerkille, minkä jälkeen lähdettiin kotimatkalle. Sain tehtäväkseni luotsata toisen bussin matkalaiset Käkisalmeen ja takaisin, suvustamme olivat mukana myös veljeni Aulis ja tyttäreni Katri sekä Parkanosta Alkiomäen Vappu ja Ossi. Ensimmäisenä päivänä kävelimme Saviaholta Everinmäkeen, sieltä Mölömäen kautta Pitkäkorpea pitkin Kiislammin taitse Kiisinkylään, edelleen Paavilanmäkeen, Ohvolaan ja Rouhiaisenmäen kautta kirkolle. Tämä reitti oli valittu siksi, että sen varteen jäi monia sellaisten talojen kivijalkoja, joissa aikanaan on asunut Rouhiaisen sukua tai sukuun tulleiden aviopuolisoiden sukua. 1
Reitin varrella oli pystyssä vain muutamia suomalaisten aikaisia taloja, mutta venäläisten huviloiden, datshojen, määrä näyttää kasvavan Kaukolassa, kuten se tekee muuallakin Karjalassa. Kiislammin päässä kohti entistä Mikkolan talon paikkaa kohti kävellessämme totesin voivamme käyttää siinä samoja sanoja, mitä velimies Tapio lausui vuonna 1991 Totlammin maille tullessamme: Nyt tultiin omille maille!. Nuo Mikkolan entiset pellot Kiislammin päässä olivat aikanaan asumamme Tontin tiluksia. Toisena päivänä ajoimme maastokelpoisen auton kyydillä ensin Tontille, josta emme tavanneet talossa asunutta iäkästä Nikolaita, naapuri kertoi hänen asuvan nyt tyttärensä luona. Jatkoimme kohti siitä eteenpäin poiketen välillä Sunnin paikalla ja ajoimme pitäjän länsirajalle asti Lavaharjuun, josta jatkoimme kävellen kilometrin verran Kirvun puolelle. Sieltä löytyi äitimme kotitalon paikka Pekkola. Vanhaksi navetaksi aikanaan kutsutun kivirakennuksen seinät herättivät meitä jälkeenpäin miettimään rakennuksen alkuperää. Sen seinät kun olivat kaksinkertaiset niin että sisempi seinä nojasi ulompaa vasten. Paikkahan on ollut vuoteen 1617 aivan Pähkinäsaaren rauhan rajan tuntumassa. Jälkeenpäin havaitsin, että Ruotsin ja Venäjän raja oli näillä kohdin uudelleen vuosina 1721-1743. Tällöin raja oli Lavaharjun kohdalla suorakulman muotoinen, pohjoisesta tuleva rajalinja kääntyi harjun kohdalla suoraan länteen halki Kirvun, eteläpuoli oli Venäjää ja pohjoispuoli Ruotsia. Olen yrittänyt selvittää, voisiko rakennelmalla ja rajan läheisyydellä olla keskenään jonkinlainen yhteys. Seuraavassa on muutamia kuvia matkaltamme. Seutua tuntemattomille ne valitettavasti eivät ehkä kerro yhtä paljon kuin Kaukolassa asuneille tai siellä myöhemmin käyneille. Ala-Kaukolan kansakoulu on joskus sodan jälkeen siirretty Saviaholle ja on nykyisin asumaton. Tontin rakennukset Mustalammen takaa nähtynä, lammessa on vielä avovettä, vaikka kuva ei sitä näytä. Tulimme olemme maille! Nämä entiset Mikkolan pellot Kiisinkylässä olivat Tontin talon maita. Näkymä Paavilanmäestä Liinamaan suuntaan. Peltoaukeita riittää, mutta niitä vain ei nykyisin viljellä. 2
Yritimme arvailla Pentin-Matin Ohvolan rakennusten sijaintia pihapuiden perusteella. Inkilän maantie nykykunnossaan, tiellä nähtiin sekä karhun että suden ja villisian jälkiä. Pekkolan kivinavetan alkuperä jäi askarruttamaan. Jumalanpalvelus Kaukolan kirkossa 2007. Tapahtumia Kuva vasemmalla: Matti Rouhiainen vietti 80v. syntymäpäiväänsä Ruovedellä joulun alla 2005. Kuva oikealla: Eero ja Marja Paavilainen viettivät yhteisiä 140-vuotispäiviään Vantaalla helteisenä syyskuun lauantaina 2006. Historiatiimi tallensi kesällä 2006 digikuviksi vanhoja valokuvia Erkki ja Elsa Rouhiaisen albumeista. Meeri Tyni oli paikalla tunnistamassa niistä ihmisiä ja paikkoja. Samalla tutustuttiin Simo Rouhiaisen perua olevan vanhan matkalaukun sisältöön, josta historiatiimillä on lainassa muistivihko vuodelta 1941. Hän on Ala-Kaukolan kylän huoltopäällikkönä kirjannut siihen elokuussa 1941 tiedot Ala-Kaukolan talojen kunnosta sen jälkeen, kun suomalaiset joukot olivat valloittaneet Kaukolan. Jäljempänä on muutama esimerkki vihkon sisällöstä. Minna Tynin laulamia karjalaisia lauluja saatiin kuulla Virroilla kesällä 2006. Minna on säestäjänsä kanssa koonnut ohjelmiston, joka on vaikuttava. 3
Kuva vasemmalla: Sukuseuramme jäseniä karjalaisella pikkujouluristeilyllä 2006. Kuva oikealla: Ruoveden Karjalaisseuran 60-vuotisjuhlassa maaliskuussa 2007 lauloi mm. Compositoryhmä. Siinä laulaa myös Aulis Rouhiainen, joka on Ruoveden Karjalaisseuran puheenjohtaja. In memoriam Keskuudestamme ovat poistuneet Elsa Rouhiainen 2006 Somerolla, Sirkka Rouhiainen 2006 Tampereella, sukuseuran varaesimies Aarre Rouhiainen 2007 Tampereella, sukuseuran aikaisempi puheenjohtaja Tapio Rouhiainen Kangasniemellä helmikuussa 2007 ja sukuseuran pitkäaikainen tilintarkastaja Rauno Rouhiainen 2007 Tampereella. Suvun ja Ala-Kaukolan historiaa Työelämästä vapaana ja asiasta kiinnostuneena olen parin viime vuoden aikana paneutunut tiiviisti sekä sukumme kotipaikan Ala-Kaukolan tietojen kokoamiseen että sukumme esipolvien tietojen täydentämiseen. Apuna olen käyttänyt mm. Matti Paavilaisen piirtämistä Kaukolan koulupiirikartoista otettuja digikuvia ja internetistä pengottuja talous- ja topografikarttoja sekä Kaukolaa käsitteleviä kirjoja internetistä saatavilla olevia kirkonkirjoja ja digikuvattuja henkikirjoja. Tällä hetkellä minulla on luonnoksia omiksi Ala-Kaukolan kartoiksi, kuvauksia Ala-Kaukolasta ja perustietoja sen noin 120 talosta sekä sukuohjelmistossa runsaat 200 perhettä Pentti Rouhiaisen sukua. Aineisto sisältää suhteellisen paljon omia analyysejäni ja erilaisia oletuksia. Monet kohdat vaativat tarkistamista muista lähteistä, mutta aineistosta käy jo selvästi ilmi, kuinka sukumme menneiden sukupolvien aikana puoliso useimmiten löytyi naapurista ja harvemmin toisesta kylästä tai pitäjästä. Lähes puolessa Ala-Kaukolan taloista löytynee jonkinlainen yhteys meidän sukuumme joko tytärten muutettua toiseen taloon miniäksi tai suvun miesten tuotua miniän suvun taloon. Eräänlaisena kuriositeettina voitaneen kertoa, että Hautapellon kylässä (jonka olen kuvauksissani sisällyttänyt käsitteeseen Ala-Kaukola) oli vuonna 1818 kaksi Rouhiaisen taloa. Sukuseuran perustaneiden sukuhaarojen esi-isän, vuonna 1748 syntyneen Pentti Pekanpojan talossa asui silloin yhteensä 27 henkeä, joista 8 oli Rouhiaisia ja 19 Pentin yhtiömiehen Juho Kiiskin sukua. Naapurissa asui suvun toista pääsukuhaaraa edustavan, vuonna 1746 syntyneen Esko Eskonpojan talossa oli 25 henkeä, jotka kaikki olivat Eskon sukua. Kahdessa talossa asui siis yhteensä 52 henkeä. Mahtoi talviaikaan pirteissä olla ahdasta, mahtoivatko olla vielä savupirttejä. Tämän hetken käsitykseni mukaan oli 1800-luvulla Hautapellon Rouhiaisenmäessä ainakin neljä Rouhiaisen suvun taloa ja niiden lisäksi pari torppaa, ehkä myös muutama mäkitupalaisen mökki. Tavoitteenani on jatkaa tietojen tarkistamista Kaukolan rippikirjasta, jollainen löytyy mm. kesäpaikkamme kirjastossa, sekä jututtamalla aineistoni avulla vanhempia Ala-Kaukolaa tuntevia henkilöitä, samalla pyrin keräämään valokuvia Ala-Kaukolasta. Suvun talojen historian pidemmälle menevä hahmottaminen edellyttää ammattilaisen käyttöä, toivottavasti löydämme sellaisen ja ehkä samalla olisi mahdollista löytää jonkinlaista vihjettä, mistä esi-isämme Pentti tuli Kaukolaan. Seppo Rouhiainen 4
Olosuhteet asukkaiden palatessa vuonna 1941 Kaukolaan Rouhiaiset joutuivat jättämään Kaukolan talvisodan päätyttyä maaliskuussa 1940. Ote Simo Rouhiaisien päiväkirjasta: Ratio ilmoitti, että viime yönä on ulkomailta tullut tieto, että Suomen ja Neuvostovenäjän kanssa on tehty rauha. Ministeri Tanner julisti ration kautta kansalle, että rauha on tehty ja Suomen raja kulkee Enson Koitsanlahden suuntaa määräten. Talo kaikkine kaaveineen ja karjoineen olisi Suomeen saatava ettei jää ryssän sotasaaliiksi. Alettiin ajaa ja pakata. Mutta kaikkia sinne jäi. Simo Rouhiaisen perhe oli evakossa Lauttakylässä, kun Saksa kesäkuussa 1941 hyökkäsi Venäjälle. Venäläiset koneet pommittivat Suomen kaupunkeja ja Suomi liittyi sotaan, heinäkuussa Mannerheimin joukot hyökkäsivät Laatokan Karjalaan ja elokuussa Kannakselle. Lauttakylässä kuultiin 16.8.1941 radiosta, että omat joukot olivat vallanneet Kaukolan takaisin. Simo Rouhiaisen päiväkirja: Oli elokuun 20. päivä kun meitä kaukolaisia 165 henkeä Äetsän asemalle kokoontuneena odotteli lähtöä Kaukolaan. Saman päivän iltana lähti juna kuljettamaan kaukolaisia kohti Karjalaa, jonne saavuttiin 22. päivänä. Loppumatkaa tehtiin autoilla ja illalla oltiin Kaukolan Kuntalassa, jossa yövyttiin. Oli täydellinen ryssän haju, mutta seuraava yönä oli jo toista, kun oma naisväki teki suursiivouksen pesten ja puhdistaen huoneet. Simo toimi Ala-Kaukolan huoltopäällikkönä ja kirjasi tiedot talojen kunnosta pieneen mustakantiseen vihkoonsa, siitä löytyy myös seuranta kotiin palanneiden työpäivistä, venäläisiltä jääneistä elintarvike- ja rehumääristä ja niiden luovutuksista kotiin palanneille asukkaille. Etusivulla on merkintä Kylätarkastus Ala-Kaukolan koulupiiristä. Asunnot ja niiden eheys tarkastettu ja havaittu alempana mainitun mukaiseksi. Ensimmäisen tarkastuksen Simo teki 24.8.1941 eli vain kahdeksan päivää sen jälkeen, kun ratiosta oli kuultu Kaukolan takaisinvaltauksesta ja taistelut olivat vasta siirtymässä Vuoksen eteläpuolelle. Simon kuvaukset kolmen Rouhiaisten talon kunnosta elokuussa 1941: Simo Rouhiaisen talo Kaukola 13 (= Salotila) Asuinrakennus seinät ja matto sekä katto on. Sähköjohtot revitty pois samoin pöytä ja sänky. Uuni säretty sekä kaappi. Hylly ja penkit on. 20 akkunaruurua säretty. Aitat on kunnossa, salvot revitty. Navetta samoin ennallaan sekä sauna. Kauraa on kylvetty 2 hehtaaria. Lavon ja kujan ovista puuttui 6. Lasia säretty 10 neliötä. Esko Rouhiainen Totlammin talo (= Totlampi) Asuinrakennus: Seinät ja akkunat paikoillaan 32 akkunaruutua säretty. Uunit käyttökunnossa, ainoastaan hellan savupelti on pois hellakin on vaikka osaksi murskattu. Ovet paikoillaan, lukot ja kädensijat kaikki poistetut. Huonekaluja on 2 penkkiä toisesta jalat poikki, 1 säretty sänky 1 jakkara, 2 tuplaa puuttuu, säilynyt muuten verrattain hyvin. Eteisestä 15 ruutua säretty. Karjakartano asuttavassa kunnossa paitsi ikkuna ruuvut kaikki säretty. Pumppu myös säretty. Riihi käyttökunnossa, puimakonekin nähtävästi kunnossa. Moottori puuttuu. Aitat myös asuttavassa kunnossa samoin sauna vaan ikkunat on rikki. Vesikeittiö uuni rikki pata pois. Sikala heikosti asuttavassa kunnossa. Kalustokuuri kunnossa. 1 niittokone on 2 auraa nähtävästi kunnossa. Hankmo ja harakin on. 2 tuvaneteisen ovea puuttuu. Viljelystä ei ole eikä heinääkään tehty. Säretty lasia 22 neliömetriä. Pahvit kamareista revitty. Esko Eemil Rouhiaisen talo (= Tontti) Tuparakennus asuttavassa kunnossa kun saa 16 ikkuna ruutua. 7 tuplaa puuttuu kokonaan samoin huonekaluja, sänkyjä tosin on 5 mutta jostain tuotu vanhanaikaisia, samoin 1 pöytä. 2 penkkiä ja jonkin verran sähköjohtoja on. Uunit hyvässä käyttökunnossa. Vesikeittiö ja sauna ennallaan eli käyttökunnossa. Karjakartano asuttavassa kunnossa paitsi ikkunat säretty. Aitat hyvässä käyttökunnosssa senko siivoaa. Kuurista osa lattiaa poistettu. Sahattua lautaa ainakin 2 tantarttia. Puintakuuri ennallaan samoin kellari, tiilit viety pois. 6 kpl lavon ovet puuttuu. Perunaa on 3 hehtaarin ala, vähän lanttua punajuurta ym. 4 niittokoneen romua, samoin 4 haravaa. 4 niittokonetta 4 haravaa vieraat. 6 neliömetriä säretty lasia. 5