KILPAILUVIRASTON TILINPÄÄTÖS

KILPAILUVIRASTON TILINPÄÄTÖS 2005

KILPAILUVIRASTO 2 (30) 1. Johdon katsaus toimintaan...3 2. Tuloksellisuuden kuvaus...5 2.1 Toiminnan vaikuttavuus...5 2.1.1 Kilpailun edistäminen...5 2.1.2 Määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonta...6 2.1.3 Yrityskauppavalvonta...8 2.1.4 Kartellivalvonta...9 2.1.5 Jakelusopimuksia koskevat kilpailunrajoitukset...10 2.1.6 Kansainväliset asiat...10 2.1.7 Viestintä...11 2.2. Toiminnallinen tuloksellisuus...12 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys...12 2.2.2 Tuotokset ja laadunhallinta...13 2.2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...17 2.3 Tulosanalyysi ja johtopäätökset...19 3. Tilinpäätöslaskelmien analyysi...20 4. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...21 5. Määräajoin tehtävien kokonaisarviointien tulokset...22 6. Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä...22 7. Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitteenä annettavat tiedot...22 8. Allekirjoitus...30

KILPAILUVIRASTO 3 (30) 1. Johdon katsaus toimintaan Toiminnan ja toimintaympäristön muutokset Tuloksellisuus Kilpailuviraston päällikkö vaihtui vuoden 2004 lopulla pitkäaikaisen ylijohtajan Matti Purasjoen jäätyä eläkkeelle. Uudeksi ylijohtajaksi nimitettiin 1.1.2005 alkaen Juhani Jokinen. Viraston vuotta 2005 leimasi 1.5.2004 voimaan tulleiden kilpailunrajoituslain uusien säännösten ja yhteisön kilpailusääntöjen täytäntöönpanouudistuksen käytännön toimeenpano. Jakelutiesopimuksissa siirryttiin kieltoperiaatteen soveltamiseen, horisontaalisten rajoitusten osalta luovuttiin poikkeusluvista, ja rajoitusten arvioinnin lähtökohdaksi tulivat yhteisön kilpailusäännöt ja niihin perustuva oikeuskäytäntö. Jäsenvaltioiden väliseen kauppaan vaikuttaviin rajoituksiin alettiin soveltaa suoraan perustamissopimuksen 81 ja 82 artikloja. Yhteisön kilpailusääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi perustetun EU:n kilpailuviranomaisten verkoston (ECN) toiminta vakiintui kilpailunrajoitustapauksia koskevan tietojenvaihdon ja tapausten käsittelyn kohdentamisen mekanismina sekä toimialakohtaisten työryhmien foorumina. Verkostoyhteistyön avulla voidaan torjua rajat ylittäviä kilpailunrajoituksia huomattavasti aikaisempaa paremmin. Virastossa tuli vuoden aikana vireille 469 kotimaista ja 374 EU-asiaa. Kotimaisten asioiden määrä laski 1.5.2004 voimaan tulleiden lainsäädäntöuudistusten myötä. Tähän ovat vaikuttaneet mm. poikkeusluvista ja puuttumattomuustodistuksista luopuminen sekä yrityskauppojen ilmoittamisvelvollisuuden kynnysarvojen nostaminen. Vapautuneet henkilöresurssit on siirretty suunnitelman mukaisesti kartellien ja muiden sopimuksellisten kilpailunrajoitusten sekä määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvontaan. Virastossa tehdään aiempaa enemmän sellaista työtä, joka ei näy tapausmääriä koskevissa tilastoissa. Tästä esimerkkinä ovat ne yhteensä noin 50 kotimaista ja kansainvälistä työryhmää, joissa virasto oli edustettuna. Karkeat kilpailunrajoitukset johtavat nykyisin säännönmukaisesti seuraamusmaksuesityksen tekemiseen markkinaoikeudelle. Markkinaoikeusesityksiä tehtiin sopimuksellisten kilpailunrajoitusten alueella (KRL 4 / 81 artikla) kolmessa asiassa, ja kuusi asiaa oli vuoden lopussa loppulausuntovaiheessa. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttövalvonnassa (KRL 6 / 82 artikla) virasto teki yhden lopettamispäätöksen ja samaan asiaan liittyen yhden seuraamusmaksuesityksen. Paljastuneiden kartellien lukumäärä ja muut niistä saadut tiedot viittaavat kartellien yleisyyteen. Kartellivalvontaa alettiin vuoden kuluessa tehostaa. Kiellettyjen kilpailunrajoitusten käsittely kestää kuitenkin liian kauan. Varsinaisten

KILPAILUVIRASTO 4 (30) Henkiset voimavarat päätösten mediaanikäsittelyaika oli viime vuonna 1,6 vuotta. Vaikka asioiden käsittely voi pitkittyä myös Kilpailuvirastosta riippumattomista syistä, tilanne ei tältä osin ole tyydyttävä. Selvitystyötä on pyritty nopeuttamaan ja jäntevöittämään mm. selkeyttämällä tutkimuspäälliköiden ohjausvastuita ja lisäämällä tiimityön käyttöä virastossa. Virastolle ilmoitetuilla yrityskaupoilla oli vuoden 2004 sääntömuutosten myötä aiempaa selvemmät yhteydet Suomen markkinoiden toimivuuteen. Ehtoja kaupan hyväksymiselle asetettiin kahdessa tapauksessa. Ensimmäisen vaiheen tapausten keskimääräinen käsittelyaika piteni tapausten vaikeutumisesta huolimatta vain kahdella päivällä. Vuosina 2003-2004 käsittely kesti keskimäärin 18 päivää, nyt 20 päivää. Kilpailun edistämisessä toiminnan painopiste oli kunnallisten palvelujen markkinaehtoistamisessa ja niissä kysymyksissä, joissa virasto oli mukana virallisessa säädösvalmistelussa. Säädösvalmisteluun liittyviä työryhmäjäsenyyksiä oli 15. Lisäksi virasto antoi eri asioissa yhteensä 55 lausuntoa. Toiminnan tuloksellisuutta voidaan kilpailun edistämisen osalta pitää hyvänä. Virasto osallistui lisäksi sovitulla tavalla kilpailututkimuksen kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen Suomessa. Virasto on mukana mm. kauppa- ja teollisuusministeriön Kilpailuinstituutilta tilaamassa kilpailun seurantamenetelmien kehittämishankkeessa ja sääntelyuudistusten kilpailuvaikutusten arviointihankkeessa. Kilpailuviraston kaltaisen valvontaviranomaisen työ voi olla tuloksellista vain, jos se kohdistaa voimavaransa merkittävien asioiden selvittämiseen. Kehityssuuntaa voidaan tältä osin pitää hyvänä: vähämerkitykselliset asiat on ratkaistu virastossa nopeasti ja työaikaa on suunnattu merkittävien asioiden käsittelyyn. Keskittymistä yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta merkittävien asioiden käsittelyyn rajoittavat kuitenkin viranomaisen selvitysvelvollisuutta korostavan hallintolain vaatimukset ja ajoittain esiin nousevat vaatimukset siitä, että viraston tulisi suojata yksittäisiä yrityksiä kilpailun suojaamisen sijasta. Sopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Kilpailuvirastossa allekirjoitettiin helmikuussa 2006. Uudistuksen toivotaan parantavan viraston palkkakilpailukykyä sekä kannustavan henkilöstöä tulokselliseen toimintaan ja ammattitaitonsa jatkuvaan kehittämiseen. Viraston henkilöstövaihtuvuus on ollut viime vuosina varsin suuri, ja tutkijaresursseja on siksi sitoutunut merkittävästi uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Koulutustoiminta on ollut työn haasteellisuuden lisääntymisestä johtuen muutenkin mittavaa. Osaamista on vahvistettu myös toimimalla aiempaa kiinteämmin yhteistyössä muiden maiden kilpailuviranomaisten kanssa. Valtioneuvoston tuottavuusohjelma, joka edellyttää virkojen vähentämistä valtionhallinnossa, merkitsisi toteutuessaan viraston osalta muutenkin vähäisin henkilöresurssein toimivan Kilpailuviraston toiminnan olennaista vaikeutumista.

KILPAILUVIRASTO 5 (30) 2. Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Toiminnan vaikuttavuus 2.1.1 Kilpailun edistäminen Vuoden 2005 tulossopimuksessa korostettiin erityisesti julkisten palvelujen markkinaehtoistamisen ja sen vaikutusten seurannan merkitystä viraston työssä. Markkinaehtoistamisprosessia tuli sopimuksen mukaan tukea sekä sektorikohtaisella selvitystyöllä että puuttumalla esiin nouseviin yksittäisiin ongelmiin. Virasto sitoutui myös lisäämään aktiivisuuttaan sääntelyn karsimiskysymyksissä mm. osallistumalla yrittäjyyden politiikkaohjelmatyön jatkoselvityksiin. Julkisen tuotannon markkinaehtoistamisen osalta toiminnan painopiste on ollut kunnallisen tuotannon markkinaehtoistamisessa. Virasto on ollut tähän liittyen mukana mm. kahdessa KTM:n ja yhdessä valtiovarainministeriön työryhmässä. KTM:ssä virasto oli mukana kuntien kaupallisen toiminnan laajuutta ja luonnetta selvittävän hankkeen ohjausryhmässä ja VM:ssä hallituksen tuottavuushankkeeseen liittyvässä yksityisen palvelutuotannon kehittämistä julkisessa palvelutuotannossa käsittelevässä ryhmässä. Toinen KTM:n työryhmistä liittyi Kuluttajavirastossa laadittuun kartoitukseen julkisten ja yksityisten palveluiden rajanvetoon liittyvistä ongelmista. Kilpailuvirasto pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että kuluttajat voisivat kuluttajansuojan näkökulmasta luottaa yhtä hyvin julkiseen kuin yksityiseenkin palvelutuotantoon. Samalla tulisi varmistaa se, ettei markkinoiden toimintaa rajoiteta tarpeettomasti sääntelyn avulla. Virasto on mukana myös KTM:n asettamassa lainsäädännön yritysvaikutusten arviointihankkeessa, jossa pyritään edistämään yritysvaikutusten huomioimista lainsäädännön valmistelussa ja kehittämään yritysvaikutusten arviointimenetelmiä. Arviointiin liittyy Kilpailuviraston mielestä kolme keskeistä kilpailunäkökohtaa: yritysten hallinnolliset kustannukset, kilpailun vääristyminen sekä se, miten yritykset vaikuttaessaan eri tavoin lainsäädännön sisältöön pyrkivät suojaamaan markkinoilla jo toimivien yritysten asemaa uusilta, kilpailevilta yrityksiltä. Myös markkinoiden luominen on keskeinen näkökulma erityisesti julkisen tuotannon markkinaehtoistamisessa. Muilta osin kilpailunedistämistoimintaa on kohdistettu pääosin niihin kysymyksiin, joiden osalta viraston edustaja on osallistunut viralliseen säädösvalmisteluun. Näissä painopiste on ollut erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla. Molemmilla sektoreilla on ollut valmistelussa uudistuksia, jotka vastaavat pitkälti Kilpailuviraston linjauksia. Liikenne- ja viestintäministeriön osalta viraston julkiseen tuotantoon liittyvä toiminta on koskenut yleisten teiden tienpitoa, ilmailua, rautatieliikennettä ja merenkulkua. Lisäksi virasto on antanut ministeriölle lausuntoja mm. linja-autoja taksiliikenteestä sekä Tieliikelaitoksen organisaation kehittämisestä. Virasto

KILPAILUVIRASTO 6 (30) on edustettuna myös kansallisen laajakaistastrategian toimeenpanoa valmistelevassa työryhmässä. Ympäristöministeriön hallinnonalalla virasto osallistui aktiivisesti vuonna 2005 työnsä päättäneen yhdyskuntajätehuollon vastuu- ja kilpailukysymyksiä selvittäneen työryhmän työhön. Virasto on mukana myös rakennuspoliittisen ohjelman seurantaryhmässä. Muita merkittäviä työryhmäedustuksia ovat olleet edustukset KTM:n asettamissa kaupan alaan sekä päästöoikeuksien jakamiseen liittyneissä työryhmissä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan liittyvistä asioista merkittävimmät ovat koskeneet lääkkeitten hinta- ja jakelujärjestelmää sekä työeläke- ja muuta vakuutustoimintaa. Virasto on antanut näihin liittyen useita lausuntoja ja käynyt useita kertoja kuultavana eduskunnassa. Yhteistyötä Suomen Kuntaliiton kanssa on jatkettu tiiviisti. Tapaamisissa ovat olleet esillä mm. julkisiin hankintoihin ja kunnallisten toimijoiden toiminnan läpinäkyvyyteen liittyvät kysymykset. Virasto panosti viime vuonna muutenkin sidosryhmätyönsä kehittämiseen. Yhteydenpitoon eri sidosryhmien kanssa liittyy usein sekä antitrusti- että kilpailunedistämisnäkökohtia. Tämä sopii hyvin viraston kokonaisstrategiseen näkemykseen, jonka mukaan antitrusti- ja kilpailunedistämistoiminnan yhdistelmä määräytyy aina tilanteen vaatimalla tavalla. Virasto on edistänyt kilpailua mm. tekemällä KTM:lle ehdotuksia kilpailuun ja sääntelyyn liittyvistä uusista tilaustutkimuksista sekä toimimalla erilaisten tutkimusten ohjausryhmissä. Kilpailuviraston aloitteesta syntyneen Kilpailuinstituutin toimintaa voidaan nyt jo pitää vakiintuneena. 2.1.2 Määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonta Määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonnassa tuli tulossopimuksen mukaan puuttua erityisesti sellaisiin kilpailunrajoituksiin, joilla estetään uusien toimintamuotojen kehitystä tai rajoitetaan alalle tuloa. Tällaisia ovat mm. erilaiset kilpailijoita poissulkevat menettelyt. Vaikka viraston vuonna 2002 aloitettuun laajakaistaprojektiin liittyneet selvitykset saatiin pääosin päätökseen jo vuoden 2004 lopulla, virastolle on toimitettu senkin jälkeen suuri joukko uusia laajakaistamarkkinoita koskevia toimenpidepyyntöjä. Tapauksissa on kyse ns. pullonkaulahyödykkeen eli tässä tapauksessa paikallisteleverkon hyväksikäytöstä määräävän markkina-aseman puolustamiseksi. Virasto on onnistunut toiminnallaan avaamaan kilpailua näillä voimakkaasti kehittyvillä ja tietoyhteiskunnan edistämisen kannalta keskeisillä markkinoilla. Vuonna 2004 tehty Lännen Puhelinta koskeva seuraamusmaksuesitys on edelleen käsittelyssä markkinaoikeudessa. Toinen periaatteellisesti tärkeä poissuljentatapaus koski Suomen Numeropalvelu Oy:tä. SNOY, joka on käytännössä ainoa tilaajatietoja valtakunnallisesti toi-

KILPAILUVIRASTO 7 (30) mittava yritys, oli rajoittanut perusteettomasti tilaajatietojen luovutusta yritykselle, joka tarjosi asiakkailleen ilmaisia hakemistopalveluja internetissä. Virasto kielsi toukokuussa 2005 rajoituksen soveltamisen ja teki markkinaoikeudelle esityksen seuraamusmaksun määräämiseksi yhtiölle. Väärinkäyttökiellon soveltamisessa tapaukseen on kyse kilpailupolitiikan johdonmukaisesta tavoitteesta rangaista yrityksiä sellaisista kilpailunrajoituksista, joiden päämääränä tai seurauksena on kuluttajan valintavaihtoehtojen kaventaminen. Asia on edelleen vireillä markkinaoikeudessa. Esimerkkinä tapauksesta, jossa virasto on pystynyt ehkäisemään ennalta mahdollisesti syntymässä olevia kilpailuongelmia, voidaan mainita Paperinkeräys Oy:n epäiltyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevat selvitykset. Kun yritys oli esitettyjen epäilyjen jälkeen ilmoittanut ryhtyvänsä mahdollisten ongelmien suhteen toimiin, joilla määräävän markkina-aseman väärinkäytön mahdollisuus estetään, ei virastolla ollut toimivan kilpailun turvaamisen kannalta tarvetta jatkoselvityksiin. Vuoden aikana päätettiin myös virastossa pitkään vireillä olleet palautuspullolaitteiden ja järjestelmien markkinoita koskevat selvitykset. Selvityksissä havaitut potentiaaliset markkinaongelmat poistuivat kun Oy Tomra Ab poisti huoltosopimuksistaan kilpailevien laite- ja varaosavalmistajien sekä huoltoyritysten poissuljentaan viittaavat piirteet. Virasto käynnisti viime vuonna oma-aloitteisesti selvityksen, jossa tutkitaan kilpailutilannetta matkaviestinverkkomarkkinoilla. Lisäksi käsittelyssä on eräitä teollisuus- ja liikennetoimialoihin liittyviä markkina-aseman väärinkäyttöepäilyjä. Kilpailun esteitä televiestintä- ja energiamarkkinoilla pyritään ehkäisemään myös osallistumalla aktiivisesti markkinoiden ongelmia ja markkinarakenteisiin vaikuttavia sääntelyuudistuksia käsittelevien työryhmien työhön. Virasto oli viime vuonna edustettuna yhteensä 21:ssä tällaisessa työryhmässä. Sääntelyviranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön keskeisenä tavoitteena on tehostaa virastojen toimintaa estämällä päällekkäiset toimenpiteet, koordinoimalla toimintoja ja vaihtamalla tietotaitoa. Virasto on osallistunut aktiivisesti myös ECN-verkoston yhteyteen vuonna 2005 perustettujen energia- ja telemarkkinatyöryhmien työhön. Työryhmissä raportoidaan eri maissa havaituista kilpailuongelmista ja niistä konkreettisista ratkaisuista, joihin erilaisissa kilpailunrajoitustapauksissa on päädytty. Muita toimialoja koskevista työryhmistä voidaan mainita mm. pohjoismaisten kilpailuviranomaisten yhteinen elintarvikealaa tutkinut työryhmä, jonka raportti julkaistiin joulukuussa 2005. Yksi ECN verkoston yhteyteen vuonna 2004 perustetuista työryhmistä käsitteli määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevan perustamissopimuksen 82 artiklan soveltamiskäytäntöä eri jäsenmaissa. Työ liittyi komission käynnistämään uudistukseen, jonka tavoitteena on lisätä väärinkäytön taloudellisten vaikutusten merkitystä tapausten arvioinnissa ja varmistaa artiklan yhdenmukainen soveltaminen eri jäsenmaissa. Komissio julkaisi joulukuussa

KILPAILUVIRASTO 8 (30) 2.1.3 Yrityskauppavalvonta asiasta keskustelupaperin. Jos uudistuu toteutuu esitetyllä tavalla, viraston selvittämisvelvollisuus ja todistustaakka kasvavat. Yrityskauppavalvonnan avulla suojataan kuluttajien ja asiakkaiden etua sellaisilta yrityskeskittymiltä, joiden tuloksena syntyy tai vahvistuu kilpailua oleellisesti estävä määräävä markkina-asema. Tavoitteena on turvata markkinoiden kilpailullinen rakenne puuttumalla tarvittaessa etukäteen kilpailua merkittävästi estäviin määräävään markkina-asemaan johtaviin tai sitä vahvistaviin yrityskauppoihin. Yrityskauppavalvonnalla on ollut selvä kilpailun kannalta haitallisia yrityskauppoja ennalta estävä vaikutus. Yrityskauppapäätöksiä tehtiin viime vuonna 33 eli 30 päätöstä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tapausmäärän väheneminen johtui vuoden 2004 lakiuudistuksesta, jossa yrityskauppojen ilmoittamisvelvollisuuden kynnysarvoja korotettiin merkittävästi. Kilpailuvaikutuksiltaan vähämerkityksellisiä kauppoja ei ole uudistuksen jälkeen ilmoitettu virastoon läheskään yhtä paljon kuin aikaisemmin. Virasto asetti kahdessa yrityskaupassa kaupan hyväksymiselle ehtoja. Lisäksi yksi tapaus siirrettiin toisen vaiheen käsittelyyn, jossa se hyväksyttiin sellaisenaan ilman ehtoja. Kahdeksan muutakin ilmoitusta johti laajahkoihin selvityksiin, mutta tapaukset pystyttiin kuitenkin ratkaisemaan jo ensimmäisen vaiheen käsittelyssä. Ensimmäinen ehdollinen hyväksymispäätös koski yrityskauppaa, jossa valtion enemmistöomistuksessa oleva Vapo Oy siirtyi Metsäliitto Osuuskunnan ja Suomen valtion yhteiseen määräysvaltaan. Keskittymän kilpailuongelmat liittyivät energiaturpeeseen ja puupolttoaineisiin, jotka ovat ainakin tietyssä määrin kilpailevia polttoaineita. Asetettujen ehtojen myötä Biowatti erotettiin keskittymästä ja osapuolten päällekkäinen toiminta puupolttoaineiden markkinoilla poistui. Toinen ehdollinen hyväksymispäätös koski yrityskauppaa, jossa Elisa Oyj hankki määräysvallan Saunalahti Group Oyj:ssä. Kaupan hyväksynnän ehdoksi asetettiin se, että Elisa luopuu tietyillä perinteisillä toimialueillaan Saunalahden laajakaistapalveluihin liittyvästä SaunaVerkosta ja myy sen ulkopuoliselle Kilpailuviraston hyväksymälle taholle. Eräillä alueilla myynnin tuli kattaa myös SaunaVerkon asiakkaat. Muita yrityskauppavalvonnan resursseja runsaasti vaatineita tapauksia olivat tammikuussa 2006 ehdollisena hyväksytty SOK/Spar -hankinta ja joulukuussa 2005 ilmoituksen jatkokäsittelyvaiheessa hyväksytty Rautaruukki/PPTH - kauppa.

KILPAILUVIRASTO 9 (30) 2.1.4 Kartellivalvonta Kartellivalvonnan tavoitteena on paljastaa muun muassa hinta- ja markkinoidenjakokartelleja sekä huolehtia oikeudenkäynneistä kartellien rankaisemiseksi. Kartellivalvonnan painopistettä siirretään oma-aloitteiseen kartellien vastaiseen toimintaan. Kartellivalvonnassa hyödynnetään sakkojen armahdusjärjestelmää ja kansainvälistä yhteistyötä. Viraston selvitettävänä on ollut tulosvuonna aiempia vuosia enemmän vakavia kilpailunrajoituksia. Osa vireillä olevista kartelliepäilyistä ei kuitenkaan ole vielä julkisia. Vireillä olevia julkisia tapauksia ovat autovaraosien tukkukauppiaiden epäilty kilpailusääntöjen vastainen yhteistyö, epäilty markkinoidenjakokartelli ilmanvaihtokanavien ja niitä koskevien päätelaitteiden markkinoilla, epäily valtakunnallisesta hintayhteistyöstä kodinkoneiden huolloissa sekä hintayhteistyötä koskeva epäily raakapuun hankinnassa. Fotokaupan markkinoilla tutkitaan lisäksi valtakunnallista boikottiepäilyä, ja kattohuopamarkkinoilla on tutkinnassa tietojenvaihto, jota alan yritysten epäillään toteuttaneen kilpailua rajoittavassa tarkoituksessa. Vuonna 2004 tehty markkinaoikeusesitys asfalttimarkkinoita koskevassa asiassa on edelleen vireillä markkinaoikeudessa. Asfalttitapauksessa virasto on toimittanut markkinaoikeudelle lisälausuntoja ja vastineita, joissa on otettu kantaa kartellista epäiltyjen yritysten vastaväitteisiin. Kartelliselvityksiin on liittynyt monissa tapauksissa julkisuuslainsäädännön tulkintaa koskevia erimielisyyksiä viraston ja kartellista epäiltyjen yritysten välillä. Kilpailuvirasto on osallisena runsaassa kymmenessä julkisuuslainsäädännön tulkintaa koskevassa oikeudenkäynnissä korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja eri hallinto-oikeuksissa. Oikeudenkäynnit ovat työllistäneet merkittävästi Kilpailuvirastoa. Korkeimman hallinto-oikeuden odotetaan antavan kevään kuluessa asiaan liittyviä ennakkoratkaisuja. Virasto teki helmikuussa 2005 markkinaoikeudelle esityksen kilpailunrikkomusmaksun määräämiseksi Kesko Oyj:lle ja K-ruokakauppiasyhdistys ry:lle kiellettyyn hintayhteistyöhön osallistumisesta. Hintayhteistyötä toteutettiin, vaikka virasto oli aiemmin hylännyt tätä koskevan poikkeuslupahakemuksen. Virasto esitti Keskolle 100 000 euron ja K-ruokakauppiasyhdistykselle 10 000 euron seuraamusmaksua. Virasto esitti keväällä 2005 seuraamusmaksua myös Enontekiöllä toimiville takseille tarjouskartellikiellon vastaisesta menettelystä. Tarjouskartelliepäilyn saattoi viraston tutkittavaksi Enontekiön kunta. Mallasohramarkkinoita koskenut selvitys päättyi lokakuussa 2005. Virasto katsoi ratkaisussaan, että MTK ja mallastamot olivat vuosina 1995-2004 harjoittaneet kilpailunrajoituslain kieltämää hintayhteistyötä. Päätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden käsittelyssä ovat edelleen myös viraston ratkaisut vakuutusmeklareita ja Arkkitehtiliittoa koskevissa asioissa.

KILPAILUVIRASTO 10 (30) 2.1.5 Jakelusopimuksia koskevat kilpailunrajoitukset 2.1.6 Kansainväliset asiat Jakelutierajoituksia koskevien uusien kieltojen vakiinnuttaminen Suomessa edellyttää karkeiden kilpailunrajoitusten saattamista säännönmukaisesti seuraamusmaksun määräämistä varten markkinaoikeudelle. Marraskuussa 2005 virasto esitti 20 000 euron seuraamusmaksun määräämistä Greendoor Oy:lle määrähintakiellon rikkomisesta retkeilyvarusteiden markkinoilla. Määrähinnoittelun kohteena oli retkeilyalan uusi internet-kauppapaikka. Virasto arvioi ratkaisussaan, että määrähinnoittelun tarkoituksena oli vaikeuttaa uuden jakelutievaihtoehdon markkinoille pääsyä. Viraston käsittelyssä on tällä hetkellä useita määrähintakiellon rikkomista koskevia epäilyjä sekä rinnakkaistuonnin estämistä koskeva tapaus, jossa tuotteen virallisen maahantuojan epäillään estäneen rinnakkaistuontia muista EU-maista kieltäytymällä takuuhuolloista, jos tuote on tuotu Suomeen ohi valtuutetun maahantuojan. Vuoden 2005 tulossopimuksessa korostettiin erityisesti ECN-verkoston merkitystä ja siihen liittyvän kansainvälisen yhteistyön kehittämistä. Tavoitteena on ollut, että EU-viranomaisten välinen luottamuksellinen yhteistyö toimisi mahdollisimman tehokkaasti ja yhdenmukaisesti. EU:n kilpailusääntöjen soveltamisessa virasto keskittyy Suomen kannalta keskeisiin kilpailunrajoitusasioihin. Yhteistyö ECN-verkostossa on lähtenyt hyvin käyntiin. Kilpailunrajoitusten selvittämisessä voidaan nyt hyödyntää koko verkoston asiantuntemusta ja selvityksiin voidaan pyytää apua muiden jäsenmaiden viranomaisilta. Verkoston yhteyteen on lisäksi perustettu yhteensä 14 toimialakohtaista työryhmää, joiden kaikkien työskentelyyn myös Kilpailuvirasto on osallistunut. Suomen kannalta merkittävimpiä työryhmiä ovat olleet leniency -työryhmä, telemarkkinoiden kilpailuongelmia käsittelevä työryhmä ja artiklan 82 uusien soveltamisohjeiden laatimista valmistellut työryhmä. Yhteistyötä komission ja jäsenvaltioiden välillä on tiivistetty myös yrityskauppavalvonnassa, jossa EU:n sulautuma-asetus antaa uusia mahdollisuuksia keskittymien käsittelyn siirtämiseen jäsenmaiden ja komission välillä. Komissio ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset vievät ECN-verkoston yhteiseen Interactive -tietokantaan kaikki kauppakriteerin täyttävät kilpailunrajoitustapaukset eli kaikki ne tapaukset, joissa sovelletaan perustamissopimuksen artikloja 81 ja 82. Tietokantaan oli vuoden 2005 loppuun mennessä viety yhteensä 505 jäsenvaltioiden tai komission tutkittavana olevaa kilpailunrajoitusasiaa. Kilpailuviraston viemiä tapauksia oli kahdeksan. Komissiossa vireillä olevien tapausten osalta virasto on keskittynyt Suomen kannalta merkittäviin asioihin. Käsiteltyjä tapauksia oli vuonna 2005 yhteensä 374. Viraston edustaja oli raportoijana kolmessa komission järjestämässä neuvoa-antavan komitean kokouksessa.

KILPAILUVIRASTO 11 (30) 2.1.7 Viestintä Virasto avustaa lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriötä kilpailualan EU:n säädös- ja tuomioistuinasioiden valmistelussa. Virasto osallistui viime vuonna yhteensä 71:een komission järjestämään asiantuntijakokoukseen ja käsitteli vuoden aikana yhteensä noin 900 verkoston piirissä lähetettyä salattua sähköpostiviestiä. EU:n laajentumisen seurauksena varsinkin uusista jäsenmaista tulleiden kirjallisten tiedustelujen määrä oli edelleen suuri. Virasto vastasi vuoden aikana kirjallisesti noin sataan tällaiseen tiedusteluun. EU-yhteistyön ohella virasto osallistui OECD:n kilpailukomitean ja sen työryhmien työskentelyyn, pohjoismaiseen yhteistyöhön, kahdenväliseen yhteistyöhön Venäjän kilpailuviranomaisen kanssa sekä antoi lisäksi teknistä apua kilpailukysymyksissä eräille kehittymässä oleville maille. OECD:tä varten valmisteltiin yhteensä neljä raporttia. Pohjoismainen yhteistyö on edelleen tärkeää samankaltaisista kilpailuongelmista johtuen. Vuonna 2005 Pohjoismaat tekivät yhteistyötä mm. energiamarkkinoihin ja päivittäistavarakauppaan liittyvissä asioissa. Lisäksi käynnistettiin yhteisselvitys kilpailun esteistä vähittäispankkitoiminnassa. Kansainvälinen yhteistyö on lisännyt viraston asiantuntemusta ja ammattitaitoa ja parantanut viraston mahdollisuuksia kotimaisten kilpailunrajoitusten selvittämiseen. Lisääntyneen yhteistyön ja toimintojen vertailun kautta esille tulleet kehittämisideat on otettu huomioon viraston toiminnan suunnittelussa. Viestinnän tavoitteena on tukea viraston varsinaisten tavoitteiden toteutumista ja varmistaa valtionhallinnon avoimuus- ja muiden viestintäperiaatteiden toteutuminen. Viestinnässä tuli tulossopimuksen mukaan korostaa erityisesti kuluttajien kilpailusta saamia hyötyjä ja kilpailun yleistä hyvinvointia lisäävää vaikutusta. Viraston toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat tehneet viestintästrategian päivittämisen ajankohtaiseksi. Tähän tähtäävä työ käynnistettiin alkuvuodesta 2005. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin viraston sisäistä yhteisökuvaa. Hanke jatkuu vuonna 2006 osana yleistä viraston strategian toimeenpanoa sekä suunnittelua ja seurantaa koskevaa määritystyötä. Virastossa tuotetaan päivittäin kooste mediassa julkaistuista Kilpailuvirastoon ja kilpailuun liittyvistä pääkirjoitus- ja muista artikkeleista sekä mielipidekirjoituksista. Seurannassa ovat keskeiset valtakunnalliset ja alueelliset sanomalehdet sekä suuri joukko muita talousasioita käsitteleviä lehtiä. Mukana on myös ulkomaisia julkaisuja. Vuoden 2005 alusta lähtien seuranta on kattanut myös sähköisessä mediassa julkaistavat kilpailuaiheiset uutiset. Kilpailuun liittyvät asiat olivat viime vuonnakin suhteellisen näkyvästi esillä mediassa. Toiminnoista olivat eniten esillä yrityskauppojen ja kartellien valvonta, toimialoista teleala, päivittäistavarakauppa, lääkeyritykset, apteekit ja ter-

KILPAILUVIRASTO 12 (30) 2.2. Toiminnallinen tuloksellisuus 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Henkilötyövuodet veydenhoito sekä vakuutusala. Virastossa käsitellyistä tapauksista kommentoitiin selvästi eniten Elisa/Saunalahti -kauppaa ja SOK:n Spar-hankintaa. Mediatiedotteita annettiin 15 eli kolme enemmän kuin vuonna 2004. Niiden lisäksi annettiin noin 10 pelkästään kotisivuilla julkaistua tiedotetta. Kilpailuuutiset lehdestä ilmestyi neljä numeroa. Lisäksi julkaistiin vuosikirja ja uusi englanninkielinen esite "Efficiency through Competition". Lokakuussa järjestetyssä perinteisessä KIVI-päivässä keskusteltiin kilpailun hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta ja kuluttajien kilpailusta saamista hyödyistä. Kansallismuseon tiloissa pidettyyn Kilpailu edistyvän talouden ja hyvinvoinnin ehto? -kutsuseminaariin osallistui toista sataa viraston yhteistyötahojen edustajaa. ECN-verkoston yhteyteen perustettu viestinnän alatyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran helmikuussa 2005. Ryhmän tavoitteena on mm. luoda ja ylläpitää ECN-verkoston yhteistä internet-sivustoa. Kilpailuviraston organisaatio perustuu viraston päätoimintoihin, joita ovat monopolivalvonta, kartellivalvonta, kilpailun edistäminen ja kansainväliset asiat. Tukipalveluja tuottavat viestintä- ja valmennus- sekä hallintoryhmä. Monopoli- ja kartelliryhmien toiminta järjestettiin 1.6.2005 alkaen uudelleen niin, että ryhmien tutkijat jaettiin tutkimuspäälliköiden johtamiin pienryhmiin. Henkilötyövuodet päätoiminnoittain vuosina 2003-2005, htv (virassa olevat ja määräaikaiset) 2003 2004 2005 Monopolivalvonta 19 19 18 Kartellivalvonta 19 20 20 Kilpailun edistäminen 8 8 7 Kansainväliset asiat 9 8 7 Päätoiminnot yhteensä 55 55 52 Hallinto sekä viestintä ja valmennus 13 12 13 Yhteensä 68 67 65 Muutos edelliseen vuoteen, htv + 5-1 - 2

KILPAILUVIRASTO 13 (30) Kustannukset Kustannusten jakautuma päätoiminnoittain vuosina 2003-2005, euroa Monopolivalvonta Kartelllivalvonta Kilpailunedistäminen Kansainväliset asiat Yhteensä Päätoiminnot - Henkilöstökustannukset ja muut välittömät kustannukset 973 721 987 145 445 337 530 408 2 936 611 Tukitoiminnot 1) - Hallinto sekä viestintä ja valmennus Kustannukset 2005 Muutos edelliseen vuoteen, % Kustannukset 2004 Muutos edelliseen vuoteen, % Kustannukset 2003 Muutos edelliseen vuoteen, % 606 323 615 291 280 653 256 210 1 758 477 1 580 044 1 602 436 725 990 786 618 4 695 088-1,0 1 534 803 1 632 073 771 283 804 117 4 742 276 0,8 1 634 878 1 554 314 746 487 768 473 4 704 154 7,9 1) Tukitoimintojen kustannukset on jaettu päätoiminnoille henkilöstökustannusten suhteessa. Luvut sisältävät myös toimitilan vuokrat ym. yhteiset kustannukset. 2.2.2 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet Viraston kustannukset olivat 4 695 088,21 euroa eli prosentin vähemmän kuin vuonna 2004. Kustannusten aleneminen johtui erityisesti vaihtuvuuden aiheuttamista budjetoitua pienemmistä henkilöstökustannuksista. Virastossa oli vuoden aikana käsittelyssä 700 kotimaista kilpailunrajoitusasiaa. Ratkaistuja kotimaisia asioita oli 479. Keskeneräisiä tapauksia oli vuoden lopussa yrityskauppa-asiat mukaan lukien 221. Käsittelyyn tulevat tapaukset luokitellaan vaikuttavuudeltaan ja vaativuudeltaan kolmeen luokkaan. Vuosina 2003 2005 ratkaistuista tapauksista kaikkein

KILPAILUVIRASTO 14 (30) vaikuttavimpaan ja käsittelyltään vaativampaan luokkaan (1) kuului keskimäärin 7 % tapauksista. Vaikuttavuudeltaan vähäisiä oli 66 % tapauksista. Virastossa tehdään lisäksi paljon sellaista työtä, joka ei näy tapaustilastoissa. Tällainen työ liittyy erityisesti kilpailun edistämiseen, jossa toiminnan pääpaino on työryhmä- ja muussa sidosryhmäyhteistyössä. Virasto oli viime vuonna edustettuna yhteensä noin 50 työryhmässä, ja viraston asiantuntijat pitivät eri tilaisuuksissa yhteensä noin 30 luentoa. Myöskään esimerkiksi kuulemistilaisuudet eduskunnassa eivät näy suoritetilastoissa. Kotimainen tapauskäsittely, lausunnot ja aloitteet vuosina 2003-2005, lkm 2003 2004 2005 Avatut 427 527 414 Ratkaistut tapaukset - päätökset 24 46 31 - poikkeusluvat ja puuttumattomuustodistukset 22 18 0 - kirjeratkaisut 191 283 230 - lausunnot ja aloitteet 47 68 55 - muulla tavoin, mm. neuvotteluteitse, päättyneet 102 124 112 Ratkaistut tapaukset yhteensä 386 539 428 Keskeneräiset 31.12.2005 264 231 217 Yrityskauppa-asiat vuosina 2003-2005, lkm 2003 2004 2005 Avatut 144 90 55 Ratkaistut - yrityskauppapäätökset 93 63 33 - muut päättyneet asiat 44 27 18 Ratkaistut yhteensä 137 90 51

KILPAILUVIRASTO 15 (30) EU-tapaukset ja kokoukset vuosina 2003 2005, lkm 2003 2004 2005 EU-tapaukset 405 351 374 EU-kokousten määrä 90 72 71 ECN Interactive tietokantaan viedyt kilpailunrajoitustapaukset, lkm 1.5.-31.12.2004 1.5.2004-31.12.2005 ECN verkkoon ilmoitetut tapaukset - kaikki EU-maat - ilmoitukset Suomesta 250 4 505 8 Yhteistyö lääninhallitusten kanssa Virasto sopii vuosittain sisäministeriön kanssa kaikille lääninhallituksille yhteisistä tulostavoitteista kilpailuvalvonnassa. Yksityiskohtaisemmat tulossopimukset tehdään kunkin lääninhallituksen kanssa erikseen. Lääninhallitukset olivat tulossopimuksissaan sitoutuneet käyttämään kilpailuvalvontaan viime vuonna yhteensä 7,1 henkilötyövuotta. Toteutunut henkilötyövuosimäärä oli kuitenkin vain viisi henkilötyövuotta. Kilpailuasioita käsitteli lääninhallituksissa yhteensä 14 virkamiestä, joista viisi oli päälliköitä. Lääninhallituksissa käsitellyt kilpailuasiat vuosina 2003-2005, lkm 2003 2004 2005 Kilpailuviraston lääninhallituksille toimittamat tapaukset Suoraan lääninhallituksille ilmoitetut tapaukset Lääninhallitusten oma-aloitteisesti käynnistämät tutkimukset 24 37 25 53 40 41 4 3 3 Tarkastukset 5 5 2 Yhteensä 69 85 71 Päätetyt tapaukset 69 66 50

KILPAILUVIRASTO 16 (30) Käsittelyajat Tapausten mediaanikäsittelyajat vuosina 2003-2005 2003 2004 2005 - päätökset, päiviä / vuosia 835 / 2,9 449 / 1,2 577/ 1,6 - kirjeratkaisut, päiviä 48 25 32 Yrityskauppojen keskimääräiset käsittelyajat vuosina 2003-2005 2003 2004 2005 - I. vaiheen päätös, päiviä 18 18 20 - II. vaiheen päätös, päiviä 79-34 Neuvontatyö ja laadunhallinta Tapausten mediaanikäsittelyajat erityisesti päätösten osalta ovat vuoden 2005 aikana nousseet vuoteen 2004 verrattuna. Kilpailulainsäädännön soveltamiseen liittyvää neuvontatarvetta on lisännyt muun muassa se, ettei elinkeinonharjoittajilla ole enää oikeutta saada toiminnalleen poikkeuslupaa tai puuttumattomuustodistusta. Tilanne on johtanut siihen, että yritykset pyytävät yhä useammin virastolta neuvoa toimiensa lainmukaisuuden selvittämiseksi. Viraston uuden neuvonnallisen roolin voidaan katsoa saadun asiakaspalautteen perusteella onnistuneen ainakin toistaiseksi suhteellisen hyvin. Myös yrityskauppavalvonnassa annetaan pyydettäessä kirjallisia ja suullisia neuvoja ja lausuntoja esimerkiksi ilmoitusvelvollisuuden tulkinnasta. Osa neuvonnasta annetaan ennen yrityskaupan ilmoittamista käytävissä ennakkoneuvotteluissa. Kesäkuussa 2005 voimaan tullut organisaatiomuutos, jossa selkiytettiin ryhmäpäälliköiden ja tutkimuspäälliköiden työnjakoa, on edistänyt muun ohella päätösten laatua ja yhdenmukaisuutta, kun uudistuksen yhteydessä muodostetut tiimit ovat voineet keskittyä nimenomaan tietynlaisiin kilpailunrajoituksiin ja/tai tietyn toimialan erityispiirteisiin. Myös neuvontatoiminta on jäntevöitynyt uudistetun työnjaon seurauksena.

KILPAILUVIRASTO 17 (30) 2.2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöresurssit Henkilöstömäärän kehitys vuosina 2003 2005 2003 2004 2005 Virkojen lukumäärä 1.1. 67 67 67 - uudet virat - - 3 Virkojen lukumäärä 31.12. 67 67 70 Henkilötyövuodet, htv 1) - toteutuneet 67,5 66,4 64,8 Henkilötyövuodet, htv 2) -toteutuneet 75 73 72 Lähtövaihtuvuus, lkm / % 3,4) 4 / 6,1 10 / 14,7 6 / 9,0 Tulovaihtuvuus, lkm / % 4) 6 / 9,1 6 / 8,8 8 / 11,9 1) virassa olevat ja määräaikaiset 2 ) sisältää myös harjoittelijat ja siviilipalvelusmiehet 3) lähtövaihtuvuus tässä = kokonaispoistuma (lukuun sisältyy toisen työnantajan palvelukseen, eläkkeelle ja virkavapaille siirtyneet); 4) vuoden 2004 laskentaperiaatteet on yhdenmukaistettu vuosien 2003 ja 2005 kanssa Toteutunut henkilötyövuosimäärä jäi viime vuonna 64,8 henkilötyövuoteen, vaikka viraston virkojen määrä ja tavoite oli 70 henkilötyövuotta. Syynä tähän olivat eläkkeelle lähtemiset, virkavapaudet, äitiys- ja vanhempainlomat sekä vuoden 2005 alkupuolella perustetut kolme uutta virkaa. Uudet perustetut virat, vapautuneet virat ja viransijaisuudet saatiin täytettyä vasta viiveellä. Kokonaisuudessaan tulovaihtuvuus oli lähtövaihtuvuutta suurempi ja vuoden lopussa henkilöstömäärä oli jo 69. Vakinaisten ja määräaikaisten virkamiesten lisäksi virasto on jo usean vuoden ajan käyttänyt tehtävien hoitamiseen lisäresursseina sihteeriharjoittelijoita ja siviilipalvelusmiehiä, lähinnä tukipalveluissa. Lisäksi virastossa työskentelee kesäaikaan kymmenkunta yliopistoharjoittelijaa. Nämä mukaan laskien viraston henkilötyövuosimäärä nousi 71,7 henkilötyövuoteen.

KILPAILUVIRASTO 18 (30) Henkilöstöä koskevia tunnuslukuja vuosina 2003-2005 2003 2004 2005 Keski-ikä, vuotta 41,4 42,3 41,5 Ikäjakauma, % 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 2,9 22,1 14,7 7,4 7,4 14,7 14,7 11,7 4,4 0,0 14,9 20,9 13,4 6,0 11,9 9,0 17,9 6,0 1,5 15,9 23,2 7,3 10,1 11,6 8,7 13,0 8,7 Tutkijakoulutus- ja korkea-asteen tutkintojen osuus, % 77,9 80,6 78,3 Määräaikaiset, lkm (ei taustavirkaa) Prosenttiosuus 11 16,2 5 7,5 7 10,1 Osa-aikaiset, lkm Prosenttiosuus 0 0 2 3,0 2 2,9 Tehty työaika / säännöllinen vuosityöaika, % 74,9 77,0 76,0 Kokonaistyövoimakustannukset, 1 000 euroa/vuosi 3 397 3 393 3 391 Sairauspoissaolot, pv / htv 8,6 6,7 9,2 Työterveyshuollon kustannukset, euroa / htv 321 499 442 Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistämiskustannukset, euroa / htv 238 268 473 Henkilöstön kehittäminen Uusille työntekijöille suunniteltiin keväällä 2005 ns. perehdyttämispaketti, joka koostuu perehdytyskansiosta ja taltioiduista, eri aihepiirejä käsittelevistä esitelmistä. Esitysten aiheet kattavat kaikki eri kilpailunrajoitustyypit, tapausten vireilletulon, valitukset, tuomioistuinprosessit sekä ECN -verkostoyhteistyön. Kesäkuun alussa järjestetyille perehdytyspäiville, joissa esitykset taltioitiin, osallistui uusien työntekijöiden lisäksi myös suuri joukko viraston muita tutkijoita ja lääninhallitusten tutkijoita.

KILPAILUVIRASTO 19 (30) Lisäksi tutkijoille järjestettiin koulutusta EU:n kilpailusäännöistä, komission yrityskauppojen kilpailuvaikutusten arvioinnista ja uuden testin soveltamisesta sekä kilpailun taloustieteellisistä perusteista. Koko henkilöstö sai lisäksi päivän mittaisen koulutuksen hallintosäännösten soveltamisesta. Käsiteltyjä teemoja olivat mm. viraston tutkimusvelvollisuus, näyttökysymykset, tiedonsaantioikeudet, ratkaisun sisältövaatimukset, päätösten valituskelpoisuus, valitusosoitus sekä menettely hallintolainkäytössä. Tutkimuspäälliköille järjestettiin organisaatiouudistukseen liittyen esimieskoulutusta ja joulukuussa koko henkilöstö osallistui päivän mittaiseen työhyvinvointikoulutukseen. Viraston sisäisen koulutuksen ohella työntekijät ovat osallistuneet useisiin ulkopuolisiin koulutustilaisuuksiin sekä Suomessa että ulkomailla. Koulutuskustannukset ja käytetyt työpäivät vuosina 2003 2005 2003 2004 2005 Koulutus ja kehittäminen, euroa / htv 1) 1 521,32 1 769,55 1 519,01 Työpäivät / htv 13,9 12,0 9,8 1) Ei sisällä koulutusajan palkkakustannuksia 2.3 Tulosanalyysi ja johtopäätökset Yhteenveto keskeisistä tunnusluvuista Kotimainen tapauskäsittely ja yrityskauppaasiat Henkilötyövuodet, htv (MOR, KAR, KIR) 1) 2003 2004 2005 46 47 45 * Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, htv 6 1-2 Kustannukset, 1 000 euroa (MOR, KAR, KIR) 3 936 3 938 3 908 * Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 11,4 0-0,8 Ratkaistut asiat, lkm 523 629 479 * Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -3,3 20,3-23,8 Ratkaistut asiat / htv 11,4 13,4 10,6 1) MOR = Monopoliryhmä, KAR = Kartelliryhmä ja KIR = Kilpailunedistämisryhmä

KILPAILUVIRASTO 20 (30) Mediaanikäsittelyajat 2003 2004 2005 Päätökset, päiviä / vuosia 835 / 2,9 449 / 1,2 577/ 1,6 * Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 27,9-46,2 28,5 Kirjeratkaisut, päiviä 48 25 32 * Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -59,7-47,9 28,0 3. Tilinpäätöslaskelmien analyysi Talousarvion toteutumalaskelma Viraston henkilötyövuosimäärä ydintoiminnassa jäi henkilöstön vaihtuvuudesta johtuen tavoitetta pienemmäksi. Vuosittainen vaihtuvuus on ollut jo pitkään varsin korkea ja tilanne näyttää jatkuvan saman suuntaisena myös vuonna 2006. Tämä merkitsee sitä, että tapauskäsittelyn resursseja sitoutuu merkittävästi jatkossakin uusien henkilöiden perehdyttämiseen ja kouluttamiseen. Viraston tutkijaresursseja on sitoutunut merkittävästi oikeusprosesseihin markkina-oikeudessa ja hallinto-oikeuksissa. Tämä on rasittanut muuta tapauskäsittelyä. Suuritöiset oikeusprosessit ovat kuitenkin koskeneet merkittäviä kilpailunrajoituksia (asfaltti, raaka-puu), joten oikeudenkäyntien tulokset tukevat viraston perustehtävää ja luovat uskottavuutta harjoitettavaa kilpailupolitiikkaa kohtaan. Ratkaistujen asioiden määrän vähenemiseen vaikutti oleellisesti edellisvuosia pienempi avattujen, uusien asioiden määrä. Päätösten mediaanikäsittelyajan pidentymiseen ovat vaikuttaneet eräiden pitkään vireillä olleiden asioiden päättäminen (mm. Paperinkeräys Oy, Helsingin kaupungin tontinvuokrat, Tomra Oy). Tutkijaresursseja on siirretty suunnitellulla tavalla poikkeuslupien ja puuttumattomuustodistusten käsittelystä ja yrityskauppavalvonnasta kilpailunrajoitusten kieltojen valvontaan. Valvonnan tehostuminen ilmenee muun muassa siinä, että tutkinnassa on nyt aikaisempia vuosia enemmän karkeita ja vakavia kilpailunrajoituksia. Valvonnan painopistettä on lisäksi siirretty aiempaa enemmän oma-aloitteiseen toimintaan. Vuoden 2005 määräraha oli 5 074 000 euroa. Vuodelta 2004 siirtyi 838 791,18 euroa vuodelle 2005, joten käytettävissä oli 5 912 791,18 euroa. Tästä käytettiin 4 662 216,40 euroa ja vuodelle 2006 siirtyy siirtomäärärahana 1 250 574,78 euroa. Syynä siirtomäärärahan kasvuun oli se, että virastossa vireillä ollut asianhallintajärjestelmän hankinta siirtyi vuodelle 2006. Kyseessä on taloudellisesti merkittävä ja erityisosaamista vaativa hanke, johon virasto tarvitsee asiantuntijaapua. Virasto on lähettänyt tarjouspyynnön järjestelmäkokonaisuuden