Vuosi 27 Tampereen kaupungin energialiiketoiminnat
Vuosi 27 TAMMIKUU TkT, dosentti Veli-Pekka Nurmi aloitti toimitusjohtajana. Muutto Koskitalosta Ratinan Jokikadulle toteutui. Onnettomuusharjoitus järjestettiin Nekalan lämpökeskuksella. Työympäristön kehittäminen valittiin jatkuvan parantamisen (JP-ehdotusten) erikoisteemaksi vuodeksi 27. Talous- ja henkilöstöhallinnossa otettiin käyttöön ERP (SAP) -toiminnanohjausjärjestelmä. HELMIKUU Tampereen Sähkölaitos laski sähkön myyntihintaa 15.2. lähtien. Pyynikin lämpökeskuksella sattui vakava työtapaturma. Vietettiin työhyvinvointipäivää, jossa avattiin Puuttumalla välität työtavat turvallisiksi -kampanja. MAALISKUU Naistenlahden julkisivuvalaistus saatiin täyteen toimintakuntoon. HUHTIKUU Vuoden sisäiset auditoinnit saatiin suoritettua. TOUKOKUU Tampereen Sähkölaitoksen uudet internetsivut julkaistiin. Pormestarin siivoustalkoisiin osallistui tehokas joukko energialiiketoimintojen henkilöstöä. KESÄKUU Uudeksi tuotantojohtajaksi valittiin DI Antti-Jussi Halminen. Hän aloitti työnsä lokakuussa, kun Kari Vartola jäi eläkkeelle. Palatsin patosillan ympäristölupahakemus jätettiin viranomaisille. Päästökauppastrategia valmistui. HEINÄKUU Kaukolämmön energiamaksua alennettiin. Naistenlahti 2:n lämmönvaihdin 2:n putkitus uusittiin. ELOKUU Selvitystyö uusien energiaratkaisujen pohjaksi valmistui. Tampereen Sähköverkko Oy:n 11 kv:n siirtoyhteys Eteläpuistosta Santalahteen valmistui. Perinteistä henkilökuntajuhlaa, Elojuhlaa, vietettiin villin lännen miljöössä Ratinan toimipaikan piha-alueella. SYYSKUU Tampereen Sähkölaitos laski sähkön myyntihintaa 15.9. lähtien. Ratinan vanhan kytkinkentän purkaminen aloitettiin. Tampereen Veran uuden logistiikkakeskuksen rakentaminen aloitettiin. Lielahden voimalaitoksen ykköskattilan kolmostulistimen vaihto valmistui. Tammerkosken kanavamuureja korjattiin. Tampereen Sähkölaitos päätettiin liittää täysjäseneksi pohjoismaiseen Nord Pool Spot AS -sähköpörssiin. LOKAKUU Ratinan uuden kuntosalin avajaisia vietettiin. Pirkkalan ja Ylöjärven lämpökeskukset muutettiin kaukokäyttöisiksi. Järjestettiin toimintajärjestelmän ulkoinen auditointi. Jätekampanja käynnistyi Ratinan toimipaikassa. MARRASKUU Henkilökunta sammutti uhkaavan palonalun Naistenlahden ykkösvoimalan katolla. Läheltä piti -tilanteiden ilmoituskampanja käynnistyi. Tampereen Sähköverkko järjesti keskijänniteverkon suurhäiriöharjoituksen. JOULUKUU Osa uudesta asiakastietojärjestelmästä otettiin käyttöön. Naistenlahden öljyvaraston ja lastausaseman modernisointi valmistui. Yhtiöissä järjestettiin työsuojeluvaalit.
Lukijalle Sisältö Tämä julkaisu on katsaus Tampereen kaupungin energialiiketoimintoihin kuuluvien yritysten, Tampereen Sähkölaitoksen, Tammerkosken Energia Oy:n, Tampereen Sähköverkko Oy:n ja Tampereen Vera Oy:n toimintaan vuodelta 27. Vuosiraportti muistuttaa jaottelultaan yhteiskuntavastuun raporttia ja kertoo energialiiketoimintojen tapahtumista, toimintatavoista ja tavasta kantaa yhteiskuntavastuuta. Raporttia täydentää erillinen tilipäätösosio. Kaikki vuonna 25 tehtyjen yhtiöittämistoimenpiteiden jälkeen julkaistut vuosiraporttimme ovat sukunäköisiä toisilleen lukemisen ja tietojen etsimisen helpottamiseksi. Raportin jakelua olemme tänä vuonna supistaneet merkittävästi, koska olemme vähitellen siirtymässä sähköiseen raportointiin. Tämä vuosiraportti, kuten kaksi aikaisempaakin, on luettavissa internetsivuillamme osoitteessa www.tampereensahkolaitos.fi > Yrityksestä. Tarja Heikkilä tiedottaja Tampereen Sähkölaitos Vuosi 27...2 Lukijalle...3 Toimitusjohtajilta...4 HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO Tampereen kaupungin energialiiketoiminnat...5 Organisaatio...6 Tampereen Sähkölaitoksen hallinto...7 Yhtiöiden hallinto...8 PALVELUT JA PROSESSIT Sähkön hintaa laskettiin kaksi kertaa...1 Päästöoikeusmarkkinat odottivat jo Kioton kautta...11 Toimitus- ja käyttövarmuuteen panostettiin...12 Päästökauppa motivoi panostamaan biopolttoaineisiin...13 Tampereen Sähköverkko iskukykyisenä uuteen valvontakauteen...14 Tampereen Vera pyrkii menestyjien joukkoon...15 Selvitystyö alusti tulevaisuuden energiaratkaisuja...16 YMPÄRISTÖVASTUU Omaa tuotantoa hyvällä hyötysuhteella...18 EQS-toimenpiteitä vuodelta 27...19 Ympäristöuutisia...2 Energiantuotanto 27...22 TALOUDELLINEN VASTUU Kannattavuus nousi hyvälle tasolle...24 SOSIAALINEN VASTUU Toimintatapoja muutettiin entistäkin turvallisemmiksi...27 Asiakkaat arvostavat palvelua ja edullisuutta...3 Kohti vuotta 28...3 Toimipisteet...31
Toimitusjohtajilta Vuosi 27 oli taloudellisesti varsin tyydyttävä sekä Tampereen Sähkölaitoksessa että Tammerkosken Energia Oy:ssä. Budjettitavoitteet saavutettiin ja osin ylitettiin. Vuosi painettiin reippaasti töitä, ja näin toiminnallisetkin tavoitteet täyttyivät suunnitellulla tavalla. Kauaskatseinen suunnittelu, ennakointi ja varautuminen ovat avainasemassa, kun suunnittelemme tulevaisuuttamme. Johdon keskeinen tehtävä on panostaa juuri hyvän tulevaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseen. Hyvä esimiestyö ja kaikkien aktiivisen ryhdikäs panos on keskeistä, kun hoidetaan hommat kotiin. Lähivuosien haasteista merkittäväksi nousee runsaiden eläköitymisten myötä vapautuvien paikkojen täyttäminen huippuosaajilla. Pitää kyetä saamaan alan parhaat töihin juuri meille. Kilpailukykyisen palkan lisäksi myös muiden elementtien on oltava kohdallaan, jotta työskentely olisi mielekästä ja palkitsevaa. Myös onnistuminen tulevaisuuden suurten investointien valmistelussa on taloudellisesti tärkeää. Tampereen kaupungin energialiiketoimintojen muodostaman kokonaisuuden hyvä yhteispeli on meille luontevaa ja merkityksellistä. Toimiva kokonaisuus on kirjaimellisesti enemmän kuin osiensa summa. Yhteistyön henki on liikelaitoksen ja yhtiöiden välillä hyvällä tasolla. Yhteistyön kehittämiseen aiotaan panostaa jatkossakin. Toimitusjohtaja Veli-Pekka Nurmi Tammerkosken Energia Oy Tampereen Sähkölaitos Tampereen Sähköverkko Oy:n vuosi 27 sujui taloudellisesti erittäin hyvin ja ylitimme tulostavoitteemme selvästi. Tästä huolimatta päädyimme kuluneella valvontajaksolla 25 27 alituottoon, ja sähkön siirtohinta pysyi valtakunnallisesti edullisena. Jakeluverkolla oli poikkeuksellisen vähän käyttökeskeytyksiä, ja nekin olivat vaikutukseltaan vähäisiä. Tampereen Sähköverkko panosti jatkuvuuteen koko toimintaa koskevalla osaamiskartoituksella, jota hyödynnetään valmisteilla olevassa henkilöstösuunnitelmassa ja siihen liittyvässä, tulevassa rekrytointiohjelmassa. Tulevien vuosien hinnoittelu- ja investointisuunnitelmat tarkistettiin uutta valvontamallia vasten. Lähivuosien merkittävin haaste on siirtyminen parin seuraavan vuoden aikana kaikkia pienasiakkaita koskevaan sähkömittarien kaukoluentaan. Kaukoluentahanke ja siihen liittyvät mittarinvaihdot sinänsä on jo iso haaste, mutta lisäksi pitää pystyä tunnistamaan ja hyödyntämään kaukoluennan tuomat edut asiakaskunnallemme. Yhteistyö energialiiketoimintojen välillä tulee näkemykseni mukaan paranemaan entisestään. Syynä tähän on se, että eri osapuolten roolit ja tehtävät ovat nyt selkiintyneet ja ne on sisäistetty hyvin. Toimitusjohtaja Tapio Salonen Tampereen Sähköverkko Oy Tampereen Vera Oy:ssä vuosi sujui sekä taloudellisesti että toiminnallisesti edellisen vuoden kaltaisesti. Työllisyystilanne oli koko vuoden hyvä, ja asetettu tulostavoite saavutettiin. Toimipaikkaratkaisu syntyi siten, että mittausja logistiikkapalveluille rakennetaan uutta toimitilaa Hervantaan, kun muulle henkilökunnalle saneerataan tiloja Ratinan Lämpötalosta. Toimintamallin ja organisaation kehittämistä yhä prosessimaisemmaksi jatkettiin. Uuden toimintamallin ja sitä tukevan organisaation avulla pystytään paremmin tunnistamaan liiketoiminnan eri osa-alueiden haasteet, ja siten nopeasti kohdentamaan mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet sinne missä on tarvetta. Merkittävin lähiajan haaste on alan houkuttelevuuden parantaminen. Meidän on kyettävä rekrytoimaan uusia osaavia työntekijöitä erityisesti verkonrakennus- ja kunnossapitotehtäviin. Ensimmäinen eläköitymispiikki oli vuonna 27, josta selvittiin kunnialla. Seuraava haaste tulee vuosina 29 21, jolloin jää eläkkeelle toistakymmentä verkonrakennuksen ammattilaista. Panostamme myös työturvallisuuden parantamiseen, ja siten sairauspoissaolojen vähentämiseen. Ymmärryksen lisääntyminen siitä, että Tampereen kaupungin energialiiketoimintojen eri osapuolet tarvitsevat toisiaan, antaa yhteistyön parantamiselle ja kehittämiselle hyvät lähtökohdat. Yhteistyön lujittamiseksi ja syventämiseksi Veran tulee puolestaan ponnistella ollakseen haluttu, kilpailukykyinen ja suorituskykyinen palvelun tuottaja. Toimitusjohtaja Jussi Wallin Tampereen Vera Oy Toimitusjohtajat: edessä Veli-Pekka Nurmi, takana Tapio Salonen (vas.) ja Jussi Wallin.
Tampereen kaupungin energialiiketoiminnat Tampereen Sähkölaitoksen historia ulottuu vuoteen 1888, jolloin kaupungin omistama sähkölaitos alkoi toimittaa energiaa paikallisiin tarpeisiin. Vuonna 27 energialiiketoiminnat toimittivat sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua yritys- ja yksityisasiakkaille pääasiassa Pirkanmaalla. Energiasta merkittävä osa tuotetaan omissa tuotantoyksiköissä, joita ovat Lielahden, Naistenlahden ja Tammerkosken voimalaitokset sekä lämpökeskukset. Energianlähteinä käytetään rikitöntä maakaasua, kotimaista turvetta, puhdasta puuta ja vettä. Myös tuulivoimalla tuotettu sähkö kuuluu valikoimaan. Oman tuotannon osuus vuonna 27 myydystä sähköstä oli 87 prosenttia. MISSIO Pirkanmaan luotettava voimanlähde nykyaikainen jo vuodesta 1888 Toiminnan tunnuslukuja 27 26 Sähkön myynti 1834 GWh 1865 GWh Kaukolämmön myynti 1 987 GWh 1 966 GWh Kaasun myynti 253 GWh 251 GWh Sähkön siirto 1 951 GWh 1 966 GWh Vakituinen henkilöstö 31.12. 464 462 Tampereen Sähkölaitos 262 264 Tammerkosken Energia Oy 15 15 hallinto ja päätöksenteko Toimipisteet Tampereen Sähköverkko Oy 53 51 Tampereen Vera Oy 134 132 Energialiiketoiminnat keskittyvät Tampereen kantakaupungin alueella seuraaviin toimipisteisiin: Sähkötalo Jokikatu 5, 331 Tampere Sähkötalo valmistui vuonna 1997 Ratinaan. Sähkötaloon sijoittuvat Tampereen Sähkölaitoksen, Tammerkosken Energia Oy:n ja Tampereen Sähköverkko Oy:n toimitilat. Lämpötalo Jokikatu 5, 331 Tampere Lämpötalo on saneerattu vuonna 1919 käyttöönotetusta höyryvoimalaitoksesta. Lämpötaloon sijoittuu Kaukolämpö- ja kaasutoiminta sekä Liiketoimintojen tuen toimitilapalvelut. Talon pohjoispäässä sijaitsee Ratinan lämpökeskus. Tampereen Veran toimipiste Jokikatu 5, 331 Tampere Veran toimipiste sijaitsee Ratinassa, vuonna 1933 valmistuneessa entisessä varasto- ja korjauspajarakennuksessa. Naistenlahden voimalaitokset Rauhaniementie 13, 3318 Tampere Naistenlahden ykkösvoimalaitos on valmistunut vuonna 1971. Se modernisoitiin kombilaitokseksi vuonna 2. Voimalaitoksen pääpolttoaine on maakaasu. Sähköteho on 129 MW, lämpöteho 144 MW. Naistenlahden kakkosvoimalaitos on valmistunut vuonna 1977. Se modernisoitiin vuonna 1998. Polttoaineina käytetään turvetta ja puuta. Voimalaitoksen sähköteho on 6 MW, lämpöteho 12 MW. Lielahden voimalaitos Rahtimiehenkatu 7, 3327 Tampere Lielahden voimalaitos otettiin tuotantokäyttöön vuonna 1988. Pääpolttoaineena käytetään maakaasua. Voimalaitoksen sähköteho on 147 MW, lämpöteho 16 MW. Visio 21 Olemme Pirkanmaan johtava ja halutuin energiayritys. Talouden tunnuslukuja 27 26 Liikevaihto Tampereen Sähkölaitos 162,3 milj.euroa 155,8 milj.euroa Tammerkosken Energia -konserni 39, milj. euroa 37,2 milj. euroa Liiketulos Strategiset linjaukset Tampereen Sähkölaitos 31, milj.euroa 21,3 milj.euroa Tammerkosken Energia -konserni 8,3 milj. euroa 6,6 milj. euroa Sijoitetun pääoman tuotto-% Tampereen Sähkölaitos 18,2 12,8 Asiakkaamme ovat tyytyväisiä luotettavaan toimintaamme, hyvään palveluumme sekä kilpailukykyiseen ja vakaaseen hinnoitteluumme. Olemme haluttu työnantaja, henkilöstömme työhyvinvointi ja osaaminen ovat toimialan eturivin yritysten tasolla. Kehitämme monipuolista ja käyttövarmaa tekniikkaamme. Toimimme vastuullisesti vähentäen haitallisia ympäristövaikutuksia. Hyödynnämme tehokkaasti mahdollisuudet terveeseen kasvuun ja seutuyhteistyön kehittämiseen. Omistaja on ylpeä toiminnastamme. Parannamme toimintaamme jatkuvasti.
hallinto ja päätöksenteko Organisaatio Tampereen Sähkölaitos Tampereen Sähkölaitos on energialiikelaitos, jonka toimitusjohtajana on Veli-Pekka Nurmi. Organisaatioyksiköt: Energiantuotanto, Kaukolämpö- ja kaasutoiminta, Markkinointi ja sähkönmyynti, Energiakeskus sekä Liiketoimintojen tuki. Vakituista henkilökuntaa sähkölaitoksella oli vuoden lopussa 262 henkilöä. Kaupungin liikelaitoksena Tampereen Sähkölaitos toimii kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston alaisuudessa. Tammerkosken Energia Oy Tampereen kaupungin omistama palveluja holdingyhtiö, jonka toimitusjohtajana on Veli-Pekka Nurmi. Yhtiössä työskenteli vuoden lopussa 15 vakituista henkilöä. Yhtiö omistaa Tampereen Sähköverkko Oy:n ja Tampereen Vera Oy:n. Palveluyhtiönä se lisäksi myy talousohjaus-, liiketoimintojen kehitys-, tietohallinto-, toimintajärjestelmä-, hallinto- ja henkilöstöpalveluja yhtiöille sekä sähkölaitokselle. Tampereen Sähköverkko Oy Tammerkosken Energian omistama yhtiö tarjoaa sähkönsiirtopalveluja suunnittelemalla, rakennuttamalla ja ylläpitämällä alueensa sähköverkkoa. Yhtiön palveluksessa oli vuoden lopussa 53 vakituista henkilöä, ja sen toimitusjohtajana on Tapio Salonen. Tampereen Vera Oy Tammerkosken Energian omistama sähköja ulkovalaistusverkkojen rakentaja ja kunnossapitäjä, joka kilpailee alan muiden yritysten kanssa. Se hoitaa lisäksi muun muassa asiakasmittarien asennuksen ja luennan. Tampereen Veran palveluksessa oli vuoden lopussa 134 vakituista henkilöä, ja sen toimitusjohtajana on Jussi Wallin. Tampereen kaupunki Liiketoiminta-alueet Tampereen Sähkölaitos Tampereen Sähkölaitos tj. Veli-Pekka Nurmi Tj. Veli-Pekka Nurmi Tukitoiminnot Liiketoimintojen tuki Leena Parvio Energiakeskus Markku Jaakkola Tammerkosken Energia Oy tj. Veli-Pekka Nurmi Yhtiöt Tukitoiminnot Talousyksikkö Timo Laaksonen Liiketoimintojen kehitys Mika Pekkinen Hallintopalvelut Leena Parvio Energiantuotanto Energiantuotanto Antti-Jussi Antti-Jussi Halminen Halminen Projektit Tuotannon kehitys Kunnossapito Käyttö Kaukolämpö- ja Kaukolämpö- ja kaasutoiminta kaasutoiminta Olavi Toiva Olavi Toiva Tuki ja kehitys Rakennuttaminen Verkonhallinta Lämmönmyynti Markkinointi ja sähkönmyynti Pertti Suuripää Myynninsuunnittelu Markkinointi Myynti Asiakaspalvelu Tampereen Tampereen Sähköverkko Oy Sähköverkko Oy tj. Tapio Salonen tj. Tapio Salonen Tuki ja kehitys Verkonhallinta Verkkopalvelut Tampereen Vera Oy Tampereen Vera Oy tj. Jussi Wallin tj. Jussi Wallin Liiketoiminnan kehitys Verkon rakennus ja kunnossapito Sähköasemapalvelut Mittauspalvelut Logistiikkapalvelut Myynti
Tampereen Sähkölaitoksen hallinto Tampereen Sähkölaitoksen johtokunnassa on seitsemän Tampereen kaupunginvaltuuston kahdeksi vuodeksi valitsemaa jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginvaltuusto valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Asioiden esittelijänä ja johtokunnan tiedotusvastaavana toimii sähkölaitoksen toimitusjohtaja. Johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana 11 kokoukseen. Kokouksissa käsiteltiin talouteen, tilinpäätökseen, riskienhallintaan sekä kaukolämpö- ja maakaasutuotteiden hinnoitteluun liittyviä asioita. Vuoden keskeinen asia oli strategian katselmointi. Esillä olivat myös päästökauppastrategia, salkkupolitiikan kehittäminen, sisäisen valvonnan suunnitelma, henkilöstösuunnitelma, tulospalkkiojärjestelmä ja asiakastyytyväisyystutkimukset. Sähkölaitoksen johtokunta teki johtoryhmän kanssa opintomatkan Kuopion Energiaan ja Savon Voima Oyj:hin. Matkan tarkoituksena oli tutustua ko. yritysten konsernirakenteeseen ja hallintomalliin. Johtoryhmä Johtoryhmän tehtävänä on toimitusjohtajan tukena laitoksen strateginen johtaminen, toimintojen kehittäminen ja toiminnan tuloksellisuuden valvonta. Sähkölaitoksen johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja puheenjohtajana, liiketoiminta-alueiden ja tukitoimintojen johtajat sekä henkilöstön edustaja. Jokaisella on henkilökohtainen varahenkilö. Johtoryhmän sihteerinä toimii johdon assistentti. Johtoryhmä kokoontui 17 kokoukseen. Strateginen kehitysryhmä/sl-foorumi SL-foorumi keskittyy yhteishengen ja ilmapiirin kehittämiseen. SL-foorumi järjestetään kerran vuodessa, Valon päivänä, ja osallistujina ovat sähkölaitoksen ja yhtiöiden toimitusjohtajat, johtajat, päälliköt ja henkilöstöryhmien edustajat. SL-foorumi järjestettiin Metallityöväen Murikka -opistolla. Energialiiketoimintojen koordinointiryhmä Energialiiketoimintojen koordinointiryhmän tehtävänä on synergioiden vahvistaminen ja tulosseuranta. Ryhmä käsittelee lisäksi yhteisiä asioita, kuten työturvallisuuden parantamista koskevia tavoitteita. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Koordinointiryhmään kuuluvat sähkölaitoksen ja yhtiöiden toimitusjohtajat ja johtajat, johtoryhmien henkilöstöedustajat ja tuloskorttikoordinaattori sekä sihteerinä johdon assistentti. Johtosääntö ja toimintapolitiikka Tampereen kaupunginvaltuusto vahvisti 16.8.26 Tampereen kaupungin liikelaitosten ja yhdyskuntatuotannon johtosäännön, joka tuli voimaan 1.1.27. Tampereen Sähkölaitoksen johtokunnan hyväksymän Tampereen kaupungin energialiiketoimintojen toimintapolitiikan perustana on toiminnan jatkuva kehittäminen. Toimintapolitiikka hyväksyttiin vuonna 25. Tampereen kaupungin ja samalla Tampereen Sähkölaitoksen tilintarkastajana toimii vuosina 25 28 SVH Julkistarkastus Oy. Sähkölaitoksen johtokunta 27 28 Jäsen: Puheenjohtaja Peter Löfberg (RKP) Varapuheenjohtaja Anja Liukko (SDP) Aki Grönblom (SDP) Kristiina Härkönen (Vihr.) Mikko Kriikku (Kesk.) Timo Lahtinen (Vas.) Helena Perälä (Kok.) Kaupunginhallituksen edustajana sähkölaitoksen johtokunnan kokouksissa on Matti Länsiö (SDP). Eturivissä (vas.) Helena Perälä ja Anja Liukko. Takarivissä Matti Länsiö, Veli-Pekka Nurmi, Timo Lahtinen, Timo Laaksonen, Aki Grönblom, Mikko Kriikku ja Peter Löfberg. Kuvasta puuttuu Kristiina Härkönen. Varajäsen: Pekka J. Nieminen (Kok.) Marjo Niemenmaa (SDP) Pekka Anttila (SDP) Leena Kivivalli (Vihr.) Antti Juva (Kesk.) Pauliina Ilmonen (Vas.) Mauri Kivistö (Kok.) Sähkölaitoksen johtokunnan pöytäkirjanpitäjä: Varatoimitusjohtaja Leena Parvio, Tampereen Sähkölaitos Sijainen: Talousjohtaja Timo Laaksonen, Tammerkosken Energia Oy hallinto ja päätöksenteko
hallinto ja päätöksenteko Yhtiöiden hallinto Tammerkosken Energia Oy Tammerkosken Energia Oy:n tehtävänä on asiantuntijapalveluiden tuottaminen Tampereen Sähkölaitokselle ja Tammerkosken Energia Oy:n tytäryhtiöille. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 18.1.27 päätettiin hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän ja valittiin Tammerkosken Energia Oy:n hallitukseen 1.1.27 alkaen: Aki Grönblom, Kristiina Härkönen, Mikko Kriikku, Timo Lahtinen, Anja Liukko, Helena Perälä ja Peter Löfberg. Varsinainen yhtiökokous pidettiin 4.4.27. Hallituksen kokouksessa 8.2.27 valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Anja Liukko, varapuheenjohtajaksi Peter Löfberg ja sihteeriksi Leena Parvio. Tammerkosken Energian toimitusjohtajana on 1.1.27 alkaen toiminut TkT, dosentti Veli- Pekka Nurmi. Tammerkosken Energian hallitus kokoontui kymmeneen kokoukseen. Kokouksissa käsiteltiin talouteen, tilinpäätökseen ja tulostavoitteisiin liittyviä asioita, päivitettiin hallituksen työjärjestys ja otettiin käyttöön Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampere-konsernissa -ohje. Tampereen kaupungin energialiiketoimintojen konsernipalveluiden strategia 21 katselmoitiin. Tammerkosken Energia Oy:ssä kokoontuu kuukausittain johtoryhmä, johon kuuluvat yhtiön johtavassa asemassa sekä päällikkötehtävissä olevat henkilöt. Kokouksia pidettiin kahdeksan. Koko henkilöstölle pidettiin kolme tiedotustilaisuutta. Tampereen Sähköverkko Oy Tampereen Sähköverkko Oy:n toimialana on tarjota sähkönsiirtopalveluja suunnittelemalla, rakennuttamalla ja ylläpitämällä jakelualueensa sähköverkkoa. Yhtiökokouksessa 4.4.27 valittiin Tampereen Sähköverkko Oy:n hallitukseen seitsemän jäsentä toimikaudelle 27 28: Anitta Aaltonen, Hannu Juhola, Seppo Mäkinen, Matti Poutiainen, Jouni Santamäki, Tuula Tikka ja Miia- Hannele Vuori. Hallituksen kokouksessa 29.5.27 valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Seppo Mäkinen, varapuheenjohtajaksi Jouni Santamäki ja sihteeriksi Jenni Tolvanen. Tampereen Sähköverkko Oy:n toimitusjohtajana on 24.1.25 alkaen ollut DI Tapio Salonen. Tampereen Sähköverkon hallitus kokoontui seitsemään kokoukseen. Kokouksissa käsiteltiin talouteen, tilinpäätökseen ja tulostavoitteisiin liittyviä asioita. Päätettiin sähköverkon liittymismaksut 1.1.28 alkaen ja loistehohinnoittelun uusimisesta samasta ajankohdasta lukien. Lisäksi päätettiin toimintaan liittyvistä merkittävistä hankinnoista, hallituksen työjärjestys, Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampere-konsernissa -ohjeen käyttöönotto ja hyväksyttiin syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma. Yhtiön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, päälliköt ja vastaavat, sekä henkilöstön edustaja. Lisäksi kokouksiin osallistuu yhtiön controller Tammerkosken Energiasta. Kokouksia pidettiin 22. Tampereen Vera Oy Tampereen Vera Oy keskittyy sähkö-, ulkovalaistus- ja televerkkojen rakentamiseen sekä sähköja ulkovalaistusverkon kunnossapitoon. Yhtiökokouksessa 4.4.27 valittiin Tampereen Vera Oy:n hallitukseen 27-28: Aila Dündar-Järvinen, Anne Karinen, Timo Katto, Asko Koskinen, Perttu Pesä, Tuija Sillanpää ja Risto Viitanen. Hallitus valitsi 4.4.27 puheenjohtajaksi Asko Koskisen, varapuheenjohtajaksi Risto Viitasen ja sihteeriksi Leena Parvion. Tampereen Vera Oy:n toimitusjohtajana on 24.1.25 alkaen ollut ins. Jussi Wallin. Tampereen Veran Oy:n hallitus kokoontui kahdeksaan kokoukseen. Kokouksissa käsiteltiin talouteen, tilinpäätökseen ja tulostavoitteisiin liittyviä asioita. Strategia katselmoitiin, otettiin käyttöön Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tamperekonsernissa -ohje, päätettiin hallituksen työjärjestys ja vahvistettiin organisaatio ja toimintamalli. Keskeisenä asiana esillä oli Veran toimitilakysymykset. Yhtiön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, yksiköiden päälliköt, henkilöstön edustaja sekä kehityspäällikkö ja controller Tammerkosken Energiasta. Kokouksia pidettiin yhteensä 21. Tampereen Sähköverkko Oy:n hallitus. Kuvassa (vas.) Matti Poutiainen, Anitta Aaltonen, Tuula Tikka, Tapio Salonen, Jouni Santamäki, Miia- Hannele Vuori, Jenni Tolvanen ja Seppo Mäkinen. Kuvasta puuttuu Hannu Juhola. Tilintarkastus Yhtiöiden tilintarkastajana on KPMG Oy Ab, KHT Matti Sulander. Tampereen Vera Oy:n hallitus. Kuvassa (vas.) Risto Viitanen, Asko Koskinen, Leena Parvio, Jussi Wallin, Anne Karinen, Perttu Pesä, Aila Dündar-Järvinen, Tuija Sillanpää ja Timo Katto. 8
Jääkiekkoilija Janne Ojanen En luopuisi televisiosta Katselen televisiota yleensä iltaisin, kun kolme lastamme ovat menneet nukkumaan. Television katselu on hyvä nollauskeino esimerkiksi pelin jälkeen, ja olen myös ahkera sarjojen nauhoittaja, jos en ole kotona, kun suosikkisarjani tulee. Seuraan säännöllisesti Pako-, Lostja Sopranos-sarjoja. Katson mielelläni myös urheilua, kuten Englannin liigan pelejä, NHL-kiekkoa ja golfia. Nykyinen televisiomme on ollut meillä noin viisi vuotta. Olen hankkinut jo digiboksin, mutta taulutelevisiota meillä ei vielä ole. Rentoudun katsellessani televisiota. Nuorena luin paljon, ja jos televisiomme menisi rikki, tarttuisin ehkä nykyistä useammin kirjaan. Lapsiperheen arjessa on kuitenkin helpompi napsauttaa televisio auki kuin vetäytyä lukemaan romaania. Lähde: Naps. 1/27
palvelut ja prosessit 1 Sähköyhtiöiden kilpailuttaminen on yleistynyt Suomessa. Kun ennen joka viides kotitalous ilmoitti kilpailuttaneensa sähköyhtiönsä, nyt kilpailuttajaksi ilmoittaun Markkinointi ja sähkönmyynti myy sähköä ja palvelee asiakkaita Pirkanmaalla. Vuoden lopussa vakituista henkilöstöä oli 28. 2 1 5 1 5 Sähkön myynti (GWh) sisältää loppuasiakasja tukkumyynnin 23 24 25 26 27 6 5 4 3 2 1 1975 1893 1815 1865 1834 Sähkön loppuasiakasmyynti (milj. euroa) 45 43 43 54 57,8 23 24 25 26 27 Sähkön hintaa laskettiin kaksi kertaa Tampereen Sähkölaitos Markkinointijohtaja Pertti Suuripää Markkinointi ja sähkönmyynti Tampereen Sähkölaitos ui sähkön hinnoittelussaan vastavirtaan verrattuna kilpailijoihin. Kun muut nostivat hintaodotuksiin vedoten vuoden 27 aikana myyntihintojaan, Tampereen Sähkölaitos laski niitä kaksi kertaa, helmikuussa ja syyskuussa. Hintoja laskettiin viisi prosenttia molemmilla kerroilla. Hinnoittelupolitiikkansa ansiosta Tampereen Sähkölaitos sai runsaasti myönteistä julkisuutta ja sen kilpailukyky kilpailijoihin verrattuna parani. Sähköyhtiöiden kilpailuttaminen lisääntyi Tampereen Sähkölaitoksen vähittäismarkkinoille myymän sähköenergian jakauma prosenttia 1 52 48 45 8 6 4 2 48 55 48 25 26 27 tuu joka neljäs talous. Hinnan lisäksi kuluttajat arvostavat asiantuntevaa asiakaspalvelua, ja arvoissa näkyvät myös ympäristön ja paikallisuuden merkitys. Tampereen Sähkölaitos pitää suuntausta hyvänä. Voimakas panostus asiakaspalveluun näkyy myös erinomaisissa asiakastyytyväisyystuloksissa (s. 3). Naps-asiakaslehti ilmestyi neljä kertaa. Sen muuttamista asiakaseduksi harkittiin, mutta toistaiseksi Naps. jaetaan joka kotiin toiminta-alueella. Muutto Ratinaan korosti puhelinpalvelun merkitystä Sähkölaitoksen toiminnot Tammerkosken rannan Koskitalossa päättyivät 19. tammikuuta, jolloin koko henkilöstö oli muuttanut Ratinaan, Jokikatu 5:een. Asiakaspalvelulle uusi, hieman syrjäisempi sijainti oli selkeä haaste, sillä asiakaspalvelu siirtyi samalla yhä enemmän puhelimitse tapahtuvaksi asiakaskäyntien vähennyttyä. Uuden teknologian avustamana puhelinpalvelu onnistui erinomaisesti. Se ylitti tavoitteensa vastattujen puheluiden määrissä ja pystyi säilyttämään tasonsa viikosta toiseen. po nähdä, mistä asioista palautetta kertyy runsaimmin. Näin tehostamistoimia pystytään kohdistamaan entistä tarkemmin. Ulkoasu-uudistuksen ohella internetsivusto siirrettiin uuteen toimintaympäristöön, mikä antoi valmiuksia kehittää sähköisiä palveluja myös uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Uusi asiakastietojärjestelmä osittain jo käyttöön Tampereen Sähkölaitos ja Tampereen Sähköverkko valmistelivat lähes kahden vuoden ajan uutta asiakastietojärjestelmää, jonka käyttöönotto aloitettiin joulukuussa. Järjestelmän osien kehittäminen ja käyttöönotto jatkuvat vuonna 28. Käyttöönottovaiheessa vanha järjestelmä toimii uuden rinnalla. Järjestelmän vaihtuminen saattaa näkyä asiakkaille alkuvaiheessa pieninä muutoksina. Uudesta asiakastietojärjestelmästä odotetaan merkittävää etua siinä vaiheessa, kun sähkön kaukoluentapäätteet on saatu asennettua kaikkiin asiakastalouksiin. Järjestelmä mahdollistaa aiempaa tarkemman kulutusseurannan ja raportoinnin sekä niiden myötä uusien tuotteiden kehittämisen. Markkinoinnissa ja sähkönmyynnissä uusi järjestelmä tulee palvelemaan sekä laskutuksen että sopimustenhallinnan tarpeita. Entistä selkeämmät internetsivut Toukokuussa julkistettiin Tampereen Sähkölaitoksen uudet internetsivut. Sivustolla panostettiin siihen, että olennaiset asiat ovat helposti löydettävissä ja selkeästi esitettyjä. Kävijäpalautteen mukaan tavoite saavutettiin. Joulukuun lopussa internetin palautejärjestelmää uudistettiin seurattavuuden parantamiseksi. Asiakaspalaute tallentuu nyt samaan järjestelmään, josta on help- Yritysasiakkaat 52 Markkinoinnin ja sähkönmyynnin henkilöstö tapasi vuoden varrella asiakkaita Yksityisasiakkaat sekä omassa asiakaspalvelupisteessä että erilaisissa yleisötapahtumissa, kuten ASTA-messuilla.
n Energiakeskus tukee erityisosaamisellaan Tampereen kaupungin energialiiketoimintojen tavoitteiden saavuttamista toimimalla alati muuttuvilla energia-, johdannaisja päästöoikeusmarkkinoilla. Vuoden lopussa vakituista henkilöstöä oli 12. Sähkön hankinta 27 13 % 87 % Oma tuotanto (netto) 167 GWh Osto 245 GWh Päästöoikeuden kuukauden keskimääräinen hinta 27 /tco2 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Päästöoikeusmarkkinat odottivat jo Kioton kautta Tampereen Sähkölaitos Energiajohtaja Markku Jaakkola Energiakeskus EU:n päästökauppajakson 25 27 viimeinen vuosi oli olosuhteiltaan melko yllätyksetön, mutta hinnanmuodostukseltaan erilainen verrattuna edellisiin. EU:n päästökauppa laajeni, kun uusia toimijoita tuli jakson aikana mukaan kaupankäynnin piiriin. Päästöoikeuden hinta hiipui alkuvuoden jo sinänsä alhaisesta runsaasta viidestä eurosta joulukuun pohjanoteeraukseen, kahteen senttiin. Kaupankäyntivolyymit eivät kasvaneet merkittävästi, koska käyttötarvetta lisäoikeuksille ei ollut. Päästöoikeuksia oli myynnissä enemmän kuin niille ostajia. Tampereen Sähkölaitos myi vuoden aikana 17 päästöoikeutta. Päästöoikeuksia jäi kuitenkin leudon loppuvuoden vuoksi ennustettua enemmän käyttämättä. Alhaisen hintatason vuoksi myyntikiinnostus oli vähäistä. Hintatasoon vaikutti myös se, että käyttämättömiä päästöoikeuksia ei voinut siirtää seuraavalle päästökauppajaksolle. Vuoden loppua kohti toiminta markkinoilla osoitti, että toimijat valmistautuivat ns. Kioton kauteen eli uuteen päästökauppajaksoon 28 212. Kioto-kauden alkaessa 1.1.28 päästöoikeuden hinta oli noin 22 23 /tco2. Yksi päästöoikeus vastaa yhtä hiilidioksiditonnia. Ostajaksi Kioton kaudella Suomen valtio sai Euroopan komissiolta Kioton kaudelle noin 17 prosenttia vähemmän päästöoikeuksia kuin edelliselle päästökauppajaksolle. Kun Suomen osuus jaettiin, Tampereen Sähkölaitos sai vastapainetuotannolleen noin 23 prosenttia laskennallista käyttötarvettaan vähemmän päästöoikeuksia. Näin ollen Tampereen Sähkölaitos muuttuu päästöoikeuksien myyjästä niiden ostajaksi siirryttäessä uudelle päästökauppajaksolle 28 212. Sähkön markkinahinta nousi Kiina-vetoisesti Sähkön markkinahinta käyttäytyi vuoden alkupuoliskolla varsin maltillisesti. Hintataso oli edellistä vuotta alhaisempi. Hinta kääntyi kuitenkin voimakkaaseen nousuun elokuusta lähtien. Keskeisimpänä syynä oli raaka-aineiden hinnannousu. Öljyn hinnan nousun vetämänä myös maakaasun ja kivihiilen hinnat kohosivat. Kiinan teollisuuden voimakas raaka-aineiden kysynnän kasvu kohotti laajasti energian yksikköhintoja. Pohjoismainen vesitilanne, hydrobalanssi, oli koko vuoden hieman normaalia parempi. Loppuvuodesta tilanne Nord Pool -alueella vain parani, kun Norjan ja Ruotsin suurten vesivarastojen täyttöaste oli kohonnut normaalia korkeammaksi. Markkinahintaan vaikuttivat ennakkoodotukset Kioton kaudesta ja korkeahkosta päästöoikeuden hinnasta. Epävarmuus näkyi sähkön termiinihintojen nousuna. Monet energiayhtiöt nostivat sähkön tariffihintojaan. Tampereen Sähkölaitos kulki markkinahinnaltaan maltillisen kesän jälkeen vielä vastavirtaan ja laski sähkön loppuasiakashintojaan syyskuussa. Markkinahinta toteutui vuoden keskihintana tasolle 3,1 /MWh Suomessa. Salkkupolitiikkaa uudistetaan Energiakeskus suojaa valitulla riskipolitiikalla sähkön ja maakaasun hankintahintaa. Riskienhallinta on jaettu sähkö-, päästö- ja polttoainesalkkuihin. Syyskuussa sähkölaitoksen johtokunta teki päätöksen, joka mahdollistaa nykyisen kokonaissalkun jakamisen kahdeksi erilliseksi suojaussalkuksi: tuotanto- ja myyntisalkuksi. Polttoaine- ja päästösalkku on tarkoitus samalla integroida tuotannon salkkuun. Samassa yhteydessä päätettiin, että Tampereen Sähkölaitos liittyy pohjoismaiseen Nord Pool Spot AS -sähköpörssiin täysjäseneksi. Täysjäseneksi liittyminen merkitsi sitä, että markkinasähkö hankitaan kokonaisuudessaan suoraan Nord Pool Spot -markkinalta. Muutoksen seurauksena sähkön hankinnan suunnittelu tehostuu. Sähkön tuotanto väheni Sähkön tuotanto jäi hieman edellisvuotta vähäisemmäksi. Tämä aiheutui kesäajan maltillisesta sähkön markkinahintatasosta, jonka vuoksi sähkön omaa tuotantoa vähennettiin ja ostoa lisättiin. Lauha loppuvuosi vaikutti tuotannon kokonaismäärään. Hieman edellisvuotta suurempana toteutunut sähkön osto oli lähes kokonaan pörssiostoa. Energiakeskuksen ydin on valvomo, jossa työskentelevät mm. meklari Hannu Pajunen sekä suunnittelija Marko Ketola. Yläkuvassa takana istuu trading-päällikkö Petri Nuutinen. 11 palvelut ja prosessit
palvelut ja prosessit n Kaukolämpöja kaasutoiminta toimittaa kaukolämpöä ja maakaasua asiakkailleen luotettavasti. Vuoden lopussa vakituista henkilöstöä oli 33. Kaukolämpö- ja kaasutoiminta 27 26 Kaukolämmön loppuasiakasmyynti (milj. euroa) 74,5 7,4 Kaukolämmön loppuasiakasmyynti (GWh) 1987 1966 Kaukolämpöasiakkaiden määrä 463 4464 Lämmitystarveluku (astevuorokautta) 462 4119 Vuoden huipputunnin tehontarve (MW) 783 76 Kaukolämmön tuotanto (GWh) 2137 214 Jakelukeskeytykset (h/asiakaskiinteistö) 3,4 3,8 Maakaasun myynti (GWh) 253 251 Maakaasuasiakkaiden määrä 61 56 Toimitus- ja käyttövarmuuteen panostettiin Tampereen Sähkölaitos Kaukolämpöjohtaja Olavi Toiva Kaukolämpö- ja kaasutoiminta Kaukolämpö- ja kaasutoiminnassa panostettiin monin keinoin toimitus- ja käyttövarmuuden parantamiseen. Heti alkuvuodesta otettiin käyttöön verkonlaskentaohjelmisto, joka viritettiin Tampereen Sähkölaitoksen tarpeisiin. Ohjelmiston avulla pystytään selvittämään verkoston paine- ja virtausolosuhteita sekä voidaan arvioida pumppaustarpeita. Ohjelmistoa hyödynnetään myös verkoston investointisuunnittelussa. Uuden ennakkohuolto-ohjelman avulla käynnistettiin tehostettu kaivojen kunnon valvonta. Ohjelman avulla pystyttiin kohdistamaan ennakoiva huolto aiempaa tarkemmin oikeisiin kohteisiin. Lämmön toimitusvarmuus parani, sillä jakelukeskeytysten määrä laski noin 12 prosentilla. Kaukolämpö kiinnostaa Tampereen seutu kasvaa voimakkaasti. Se houkuttelee sekä uusia asukkaita että yrityksiä. Kasvun ansiosta myös kaukolämpöasiakkaiden määrä nousi jälleen voimakkaasti, 142 uudella asiakkaalla. Tyypillisiä asiakkaita ovat kerros- tai rivitaloyhtiöt sekä teollisuuslaitokset. Myös maakaasuasiakkaiden määrä oli lievästi kasvava. Ratinan alueen uusilla putkijärjestelyillä varauduttiin Ratinanrannan alueen rakentamiseen sekä luotiin edellytyksiä alueen lämmittämiseen. Kaukolämmön tulevaisuus näyttää positiiviselta, sillä toimialueella Tampereella, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä on kaikissa merkittäviä rakennussuunnitelmia. Kaukolämmön vahvuuksia lämmitysmuotona ovat edelleen kilpailukyky ja toimitusvarmuus. Kaukoluenta keskeisenä kehityshankkeena Vuoden alusta siirryttiin yhtenäiseen hinnoitteluun koko Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämpötoiminnan alueella eli Tampereella, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Kaukoluentajärjestelmään siirtymistä valmisteltiin määrittelemällä järjestelmän vaatimukset ja kilpailutuksen ehdot sekä pyytämällä tarjoukset kaukoluettavista mittareista. Tuleva kaukoluentajärjestelmä tehostaa toimintaa ja mahdollistaa uusien tuotteiden kehittämisen. Lisäksi se helpottaa laskutusta tuomalla sen lähemmäksi reaaliaikaa. Kaukolämmön energiamaksua laskettiin heinäkuun alusta 2,7 prosenttia, sillä alkuvuoden maakaasun suotuisa hintakehitys alensi kaukolämmön tuotantokustannuksia. Maakaasun hinnan kääntyessä nousuun toimintavuoden toisella puoliskolla päätettiin energiamaksun korottamisesta noin 7,6 prosentilla. Hinnankorotus astui voimaan 1.1.28. Samaan aikaan nostettiin myös maakaasun verkkopalveluhintoja. Kaukolämmön myynti kasvoi edellisvuodesta hieman, mutta ei yltänyt budjetoituun, sillä keskimääräistä lämpimämpi vuosi vähensi lämmitystarvetta. Useiden peräkkäisten keskilämpötilaltaan aiempaa selvästi lämpimämpien vuosien perusteella päätettiin budjetoinnin perusteita muuttaa vuoden 28 budjetin laatimisen yhteydessä. Työturvallisuus alkaa asenteista Kaasuverkon toimitusvarmuutta lisättiin muistuttamalla erityisesti maanrakentajille, miten kaasuverkon läheisyydessä toimitaan. Tarvitaan vain soitto Tampereen Sähkölaitokselle, niin asiantuntija menee näyttämään kaivajalle kaasuputken sijainnin. Heinäkuussa Ylöjärvellä tapahtui peräkkäisinä päivinä kaksi kaasuvuotoa, kun kaupungin ja yksityisen työmailla kaivinkoneet rikkoivat kaasuputken. Vahingot jäivät vähäisiksi. Nolla tapaturmaa -tavoitteen täyttymiseksi korostettiin erityisesti työturvallisuuden merkitystä. Tärkeimpänä kehityskohteena olivat asenteet. Työturvallisuuden merkitystä painotettiin myös urakoitsijoille. Kaukolämpö- ja kaasutoiminnassa panostettiin henkilöstön osaamiseen. Kehityskeskusteluissa käytiin läpi kehittymistarpeet ja kohdennettiin koulutus niiden mukaan. Ammatillista osaamista halutaan nostaa tarjoamalla asentajille aktiivisesti mahdollisuutta kaukolämpöasentaja- ja -yliasentajakoulutukseen. Keskusta-alueella kaukolämpöverkoston rakentaminen ja peruskorjaus on erityisen haasteellista. Kaukolämpöjohtaja Olavi Toiva sai mahdollisuuden koeajaa kaasukäyttöistä autoa. 12
n Energiantuotanto vastaa Tampereen Sähkölaitoksen sähkön ja lämmön ajanmukaisesta tuotannosta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Vuoden lopussa vakituista henkilöstöä oli 158. Sähköntuotanto 27 voimalaitoksittain (netto) 38 % 33 % Kaukolämmön tuotanto 27 6 % 4 % 17 % 41 % Naistenlahti 1... 655 GWh Naistenlahti 2... 279 GWh Lielahti... 617 GWh Vesivoimalaitokset... 56 GWh Yhteensä... 1 67 GWh 32 % 29 % Naistenlahti 1... 679 GWh Naistenlahti 2... 613 GWh Lielahti... 77 GWh Lämpökeskukset... 138 GWh Yhteensä... 2 137 GWh Päästökauppa motivoi panostamaan biopolttoaineisiin Tampereen Sähkölaitos Tuotantojohtaja Antti-Jussi Halminen Energiantuotanto Tampereen Sähkölaitos panostaa yhä voimakkaammin biopolttoaineisiin. Huhtikuussa 27 valmistui esiselvitys biopolttoaineiden lisäämismahdollisuuksista. Sen perusteella käynnistettiin lokakuussa esisuunnitteluprojekti, joka tähtää polttoaineen vastaanottoaseman, kenttäkuljetin- ja varastointilaitteiston muutosinvestointeihin. Tarkoituksena on laajentaa turpeen vastaanottoasemaa sekä rakentaa oma biopolttoaineen vastaanottoasema sekä varasto nykyisen vastaanottoaseman viereen. Näiden teknisten muutosten ja lisärakentamisten avulla mahdollistuisi biopolttoaineiden käytön suunniteltu lisäys. Perussuunnitelma valmistui joulukuussa. Investointipäätöstä ei vielä ole, mutta tavoitteena on aloittaa hankkeen toteutus maanrakennustöillä syksyllä 28. Naistenlahden kakkosvoimalaitoksen kattilahuoneessa aiotaan tehdä laitteistomuutoksia, jotka mahdollistavat biopolttoaineen tehokkaamman kattilaan syöttämisen. Biopolttoaineiden käytön lisäämiseen motivoi ennen kaikkea ilmastonsuojeluun tähtäävä hiilidioksidin päästökauppa. Energiantuotanto jäi tuotantotavoitteistaan Vuonna 27 tuotettiin sekä sähköä että lämpöä alle budjetoidun. Tämä johtui sekä keskimääräistä lämpimämmästä vuo- desta että sähkön markkinahinnan alhaisuudesta kesällä. Polttoaineista turvetta käytettiin vuoden aikana ennakoitua enemmän. Sen saatavuus oli hyvä aivan loppuvuotta lukuun ottamatta, jolloin toimitusvarmuus vaihteli hetkittäin. Voimalaitoskäytössä turve on kattilaystävällinen, sillä siihen sitoutunut hiekka pitää kattilat puhtaina, ja turpeen tuhka tarttuu kattiloihin vähemmän kuin puun tuhka. Vesivoimalaitoksilla oli syksyllä huoltotöitä. Syys-lokakuussa huollettiin Finlaysonin kanavamuureja, ja sen jälkeen Tammerkosken yläosassa sijaitsevan Tampellan vesivoimalaitoksen kanavamuureja. Voimalaitoksen valaistus komistaa kaupunkikuvaa Kesän revisioissa merkittävimmät investoinnit olivat Lielahden voimalaitoksen ykköskattilan kolmostulistimen vaihto ja Naistenlahti 2:n lämmönvaihdin 2:n putkituksen uusiminen. Loppuvuonna Naistenlahden öljyvarasto ja lastausasema modernisoitiin. Pirkkalan ja Ylöjärven lämpökeskukset muutettiin kaukokäyttöisiksi. Naistenlahden julkisivuvalaistus saatiin vuoden aikana täyteen toimintakuntoon. Moderni valaistus viestittää nykyaikaa, tehokkuutta ja laatua. Massiiviselta näyttävä valaistus säästää vanhaan valaistukseen verrattuna 25,5 MWh vuodessa, sillä se on toteutettu energiatehokkaalla nykytekniikalla, johon kuuluvat muun muassa ledivalot ja tietokoneohjaus. Palatsin patosillan ympäristölupahakemus jätettiin kesäkuussa. Esisuunnitelmat ovat valmiina, mutta toteutusaikataulu riippuu lupa-asioista. Tavoitteena on rakentaa uusi kevyen liikenteen väylä Tammerkosken yli ja sijoittaa uudet patorakenteet sillan alle. Henkilöstöstä 8 prosenttia koulutusputkessa Energiantuotannon johtaja vaihtui lokakuussa, jolloin Kari Vartola jäi eläkkeelle ja hänen tilalleen tuotantojohtajaksi valittiin Antti-Jussi Halminen. Halminen pyrkii ylläpitämään avoimen ja keskustelevan ilmapiirin, joka on edellytyksenä jatkuvan kehityksen onnistumiselle. Vuonna 27 jatkettiin tuotantohenkilöstön koulutusta. Henkilökunnasta 8 prosenttia oli koulutusputkessa. Moniosaajakoulutus jatkui siten, että vuoden lopussa prosessinvalvojan koulutuksen ykkösvaiheen oli suorittanut yhteensä 24 henkilöä ja kakkosvaiheen oli läpäissyt 17 henkilöä. Prosessinvalvojiksi koulutetaan käytönvalvojia ja prosessinhoitajia. Lisäksi vuoromestareita kannustetaan kouluttautumaan vuoropäälliköiksi. Toistaiseksi vuoropäällikkökoulutuksen on suorittanut yksi henkilö. Tavoitteena on saada voimalaitoksille viisi vuoropäällikköä. Vuonna 26 alkanut voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto, jota 12 henkilöä suorittaa oppisopimuskoulutuksena, eteni loppuvaiheeseen. Henkilökunta sammutti palonalun Naistenlahden ykkösvoimalaitoksen katolla marraskuussa. Neuvokkaat työntekijät (yht. 1) palkittiin lahjakortein. Kuvassa käyttöpäällikkö Jari Pinomäki ojentaa lahjakortin vuoromestari Mikko Suvilammelle. 13 palvelut ja prosessit
palvelut ja prosessit n Tampereen Sähköverkko Oy ylläpitää ja kehittää jakeluverkkoaan varmistaakseen asiakkailleen laadukkaat sähkönsiirtopalvelut. Yrityksessä oli vuoden lopussa 53 työntekijää. Tampereen Sähköverkko Oy:n tunnuslukuja 27 26 Liikevaihto (milj. euroa) 32,5 31,8 Sähkön siirto (GWh) 1 951 1 966 Siirtoasiakkaiden määrä (kpl) 123 445 122 861 Suurin keskituntiteho (MW) 35,6 349,4 Sähkönjakeluverkon pituus (km) 3 523 3 499 Jakelunkeskeytyksiä (h/asiakas),17,26 Sähkönjakelun häiriökeskeytysten määrä (kpl) 47 65 Tampereen Sähköverkko iskukykyisenä uuteen valvontakauteen Tampereen Sähköverkko Oy Toimitusjohtaja Tapio Salonen Tampereen Sähköverkko päätyi sähköverkkotoiminnan kohtuullisuuden valvontaan liittyvällä valvontajaksolla 25 27 lähes miljoonan euron kumulatiiviseen alituottoon. Vuonna 27 laskennallista alituottoa kertyi noin 1,3 miljoonaa euroa. Alituotosta huolimatta Tampereen Sähköverkko teki erinomaisen tuloksen, ja pystyi pitämään siirtohinnat vakaina ja edullisina. Sähkön käyttö jakelualueella väheni,3 prosenttia, kun budjetissa oli odotettu pientä kasvua. Aiemmalta valvontajaksolta kertyneen alituoton voi siirtää uudelle valvontajaksolle 28 211. Valvontajakson uusi laskentamalli on entistä monimutkaisempi, mutta nelivuotinen valvontakausi antaa myös aiempaa paremmat suunnittelumahdollisuudet siirtoyhtiöille. Investointisuunnitelma ylittyi Investointisuunnitelma ylitettiin noin viidellä prosentilla. Tämä johtui sekä rajusti nousseista verkostokomponenttien, mm. muuntajien, hinnoista että suotuisista sääoloista, jolloin uutta verkkoa rakennettiin ja saneerattiin ennakoitua enemmän. Sähköverkko osallistui uuden asiakastietojärjestelmän hankkimiseen. Järjestelmä otettiin käyttöön liittymien osalta joulukuussa, ja muilta osin käyttöönotto tapahtuu kevään 28 aikana. Vuoden suurin investointi oli uuden 11 kv sähkönsiirtoverkon kaapeliyhteyden rakennuttaminen kesällä välille Eteläpuisto Santalahti. Uudella kaapeliyhteydellä varmistettiin siirtokapasiteetin riittävyys ja korvattiin Ratinan rannan rakentamisen alle jäävä kaapeliyhteys. Kaupunkikuvaa siistittiin purkamalla syksyllä Ratinan vanhan sähköaseman ulkokytkinlaitos. Laitoksen toiminnot on siirretty Ratinan uuteen sähköasemaan. Ratinan vanhalla sähköasemalla purettiin myös 5 ja 2 kilovoltin sisäkytkinlaitokset, kun niidenkin toiminnot on siirretty uuteen sähköasemaan. Lämpötalon matalassa siivessä sijainneet sisäkytkinlaitokset väistyvät, kun tilat saneerataan Tampereen Veran toimintoja varten. Suotuisat ilmasto-olosuhteet vähensivät jakelukeskeytyksiä Jakelukeskeytysten määrä väheni sekä määrällisesti että kestoltaan. Tämä oli pitkälti suotuisien ilmastollisten olosuhteiden ansiota. Toisaalta myös verkoston käyttövarmuutta pystyttiin parantamaan muuttamalla ilmajohtoja maakaapeleiksi. Verkostoautomaation ansiosta vikojen selvittäminen nopeutui ja vikojen vaikutusalueita saatiin pienennettyä. Uusi liittymähinnoittelu perustuu vyöhykkeisiin Tampereen Sähköverkko uudisti liittymismaksujen määritysperusteet ja tarkisti samalla liittymähinnoitteluaan. Uusi liittymähinnoittelu ja -ohjeistus ovat Energiamarkkinaviraston vyöhykehinnoitteluohjeiden mukaisia. Muutos astui voimaan vuoden 28 alusta. Vyöhykehinnoittelu tarkoittaa sitä, että asemakaava-alueella on käytössä kiinteä hinta, joka riippuu pääsulakkeen ampeerikoosta. Asemakaava-alueen ulkopuolella keskeisenä hinnoitteluperusteena on etäisyys lähimmästä muuntamosta. Vyöhykehinnoittelun tarkoituksena on selkeyttää pelisäännöt niin, että tapauskohtaista hinnoittelua on mahdollisimman vähän. Uusi liittymähinnoittelu oli perusteltua, sillä hinnat olivat pysyneet samoina vuodesta 1995 lähtien. Kohti prosessiorganisaatiota Sähköverkon organisaation kehittämistä jatkettiin laatimalla syksyllä osaamiskartat koko henkilöstöstä. Aiheesta on tarkemmin sivulla 27. Tavoitteena on saada oma osaaminen ja voimavarat paremmin käyttöön ja tunnistaa omat prosessit tarkemmin. Asiakaslähtöiseen, prosessimaiseen toimintatapaan siirtymiseen antavat lisämotivaatiota myös asiakaskyselyn tulokset (s. 3). Tampereen Sähköverkko järjesti keskijänniteverkon suurhäiriöharjoituksen marraskuussa. Harjoitustilannetta seuraavat (yläkuva) Tapio Salonen, Marko Lundström ja Mika Pekkinen. Harjoituksen tiimellyksessä (keskikuva) Pekka Vanhatalo, Pentti Kalliomäki ja Jukka Sorsakivi. Ratinan vanha ulkokytkinkenttä purettiin syksyllä. 14
n Tampereen Vera Oy:n tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää sähkö-, ulkovalaistus- ja teollisuussähköverkkoja sekä tarjota niiden kokonaisvaltaisia rakennuttamis-, asiantuntija- ja mittauspalveluita asiakkailleen. Verassa työskenteli vuoden lopussa 134 henkilöä. Veran käytetyimpien materiaalien volyymit 27 Kaapelisuojaputki (11 mm) Maakaapeli (AXMK 4x25 S, katuvalot) Kaapelisuojaputki (75 mm) Maadoituskupari (25 mm 2 ) Maakaapeli (AXMK 4x185 S, pj-jakelu) Pääteholkki (eristetty 6, / 26 mm) Tampereen Vera pyrkii menestyjien joukkoon Tampereen Vera Oy Toimitusjohtaja Jussi Wallin Tampereen Vera eteni vuoden aikana joka rintamalla kohti yhä tehokkaampaa yrityskulttuuria. Vera pyrkii vakiinnuttamaan asemansa arvostettuna ja menestyvänä urakointi- ja kunnossapitoyhtiönä, haluttuna yhteistyökumppanina ja aktiivisena toimijana. Strategisena tavoitteena on päästä Suomessa viiden kannattavimman verkkourakoitsijayrityksen joukkoon liikevaihdolla työntekijää kohti mitattuna. Rakennus- ja kunnossapitotöissä tehokkuutta avittivat leudot säät, jotka mahdollistivat töiden ennakoitua nopeammat läpimenoajat myös talvikuukausina, kun maan sulattamista ei tarvittu. Ilmajohtoverkostoja uusittiin ja siirrettiin kunnossapidon kannalta edullisempiin paikkoihin lähelle tieverkostoa. Lisäksi ilmajohtoja korvattiin maakaapeleilla katusaneerausten yhteydessä, jotta toimitusvarmuus paranee ja kaupunkikuva siistiytyy. 72,3 km 69,3 km 35,9 km 32,3 km 23,9 km 23 3 kpl Prosessimainen toimintatapa edistää seurantaa Toimintatavaksi valittua asiakaslähtöistä, prosessimaista mallia jatkettiin pääprosessien kuvaamisella ja vastuuhenkilöiden nimeämisellä. Pääpro- sesseiksi nousivat sähkö- ja ulkovalaistusverkkojen rakentaminen, sähkö- ja ulkovalaistusverkkojen kunnossapito sekä energian mittauspalvelut. Vuonna 28 prosessityö ulotetaan tukiprosesseihin, kuten logistiikkaan, materiaalipalveluihin, myynti- ja markkinointipalveluihin sekä suunnittelupalveluihin. Toimintamallin suurimpana etuna nähdään projektien seurannan ja raportoinnin helpottuminen. Niiden avulla kehittämistoimenpiteet osataan kohdentaa oikeisiin asioihin. Strategiatyö alkoi arvojen määrittämisellä Verassa on käynnissä uuden strategian valmistelu. Strategia valmistuu huhtikuun 28 loppuun mennessä. Vuonna 27 yritykselle valittiin johtoryhmän ja hallituksen yhteisessä strategiaseminaarissa arvot, joiksi nousivat vastuullisuus, asiakaslähtöisyys ja tuloksellisuus. Henkilöstön arvoina säilyivät avoimuus, luotettavuus, positiivisuus ja osaaminen. Tilahankkeet etenevät Hervannassa ja Ratinassa Veran toimitilat puretaan Ratinasta syksyllä 28. Uutta logistiikkakeskusta alettiin rakentaa syksyllä 27 Hervantaan entiselle varastotontille sähköaseman viereen, jossa oli Veran ulkovarastoalue. Rakennus valmistuu kesäkuun 28 loppuun mennessä. Hervantaan muuttavat logistiikkaja mittauspalvelut. Toimihenkilöitä ja kunnossapitoa sekä suunnittelua varten saneerataan Ratinan Lämpötalosta vanha kytkinhalli. Saneerauksen on määrä olla valmis elokuun 28 loppuun mennessä. Vanhat toimitilat tyhjennetään syyskuun 28 loppuun mennessä. Työehtosopimusjärjestelmä yksinkertaistui Tampereen Verassa uudistettiin vuoden aikana työehtosopimusjärjestelmä Energiateollisuus ry:n mallin mukaisesti. Uudistus selkeytti ja yksinkertaisti järjestelmää. Paikallisesti sovittavat asiat neuvoteltiin uudelleen, jolloin esimerkiksi työolosuhdekorvauksiin saatiin aiempaa yksiselitteisempi korvausrakenne. Järjestelmässä erotettiin aiempaa selkeämmin työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt. Järjestelmän mukaan tuntipalkkaisten työntekijöiden palkka määräytyy nyt kolmiportaisesti: tehtäväkohtaisesti, henkilökohtaisen palkan osan (HPO) ja työolosuhteiden mukaan. Työehtosopimusneuvottelut toivat henkilöstölle ennakoitua suuremmat palkankorotukset, mikä hieman heikensi yrityksen tulosta. Työllisyystilanne säilyi edellisvuoden tasolla siten, että kuukausittainen työntekijöiden määrä oli noin 14 henkilöä. Sähköverkkojen investointitarpeen uskotaan kasvavan tulevaisuudessa, joten työllisyysnäkymät ovat hyvät, vaikka kilpailu onkin kiristymässä. Mittarivaraston työnjohtaja Seija Siltanen työssään. Veran tuleva logistiikkakeskus nousee Hervantaan. palvelut ja prosessit 15
palvelut ja prosessit n Tammerkosken Energia Oy tuottaa energialiiketoimintojen kilpailukykyä parantavia palveluita. Selvitystyö alusti tulevaisuuden energiaratkaisuja Tammerkosken Energia Oy Tampereen Sähkölaitos Toimitusjohtaja Veli-Pekka Nurmi Tampereen Sähkölaitoksella on harkittavana tärkeitä ratkaisuja, joiden vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Nykyinen voimalaitoskanta ikääntyy, ja korvausinvestointien suunnasta pitää prosessin pituuden vuoksi päättää pian. Vuonna 27 tehtiin selvitystyö uusien energiaratkaisujen pohjaksi. Ensimmäinen tavoitevuosi on 217, jolloin pitäisi olla tuotantokäytössä uusi Naistenlahden toisen yksikön korvaava voimalaitos. Sitä ennen on muun muassa löydettävä kestävät ratkaisut, saatava suunnitelmat valmiiksi, suoritettava ympäristövaikutusten arviointimenettely, haettava ja saatava ympäristölupa, kilpailutettava urakka ja rakennettava voimalaitos. Nämä toimenpiteet kestävät useita vuosia. Tampereen kaupungin energialiiketoimintojen strategiaan kuuluu oma energiantuotanto. Etenkin kaukolämmön tuotanto edellyttää voimalaitoksen sijaitsevan mahdollisimman lähellä käyttökohteita. Sen lisäksi pidetään mahdollisena, että energialiiketoiminnat ovat osakkaina muissa energiaratkaisuissa. Nyt Tammerkosken Energia Oy on Suomen Hyötytuuli Oy:n osakas. Myös ydinvoimalaitoshankkeeseen osallistuminen on mahdollista tulevaisuudessa, jos se onnistuu järkevillä ehdoilla. Polttoainerakennetta monipuolistetaan Sähkölaitoksen nykyinen pääpolttoaine, maakaasu, on fossiilinen polttoaine, ja sen käyttäminen aiheuttaa kustannuksia päästöoikeusmarkkinoilla. Tulevia energiaratkaisuja pohdittaessa esillä olivat etenkin puu ja yhdyskuntajäte. Tuulivoima on Pirkanmaalla realistinen vaihtoehto osakkuusyhtiöiden kautta. Vesivoiman osuutta ei ole juuri mahdollista nostaa paikallisesti. Tavoitteena on, että uusille polttoaineja voimalaitosratkaisuille löydetään raamit vuonna 28. Asiasta tullaan neuvottelemaan laajalla rintamalla. Yhtiöittäminen tasapuolistaisi kilpailuolosuhteita Julkisuudessa spekuloitiin mahdollisuudella, että Tampereen kaupunki voisi myydä energialiiketoiminnot. Tämän vaihtoehdon kaupungin pormestari kumosi. Sen sijaan Tampereen Sähkölaitoksen jatkaminen liikelaitoksena joutunee tulevaisuudessa uuteen tarkasteluun. Kunnallisten liikelaitosten verokohtelu on herättänyt keskustelua ja nostanut esiin vaatimuksia kilpailuolosuhteiden tasapuolistamiseksi osakeyhtiömuotoisten yritysten kanssa. Mahdollisella yhtiöittämisellä ei ole vaikutuksia tuotantoon eikä omistajapohjaan. Valmiussuunnittelu on osa toimintajärjestelmää Tampereen energialiiketoimintojen valmiussuunnittelussa otettiin vuoden aikana pitkä harppaus kohti modernia jatkuvuussuunnittelua. Kun aiemmin turvallisuustilanteet jaoteltiin sodan ja rauhan aikaan, nykyisin niitä on kolme: normaaliolot, häiriötilanteet ja poikkeusolot. Häiriötilanteiksi lasketaan esimerkiksi suuret onnettomuudet ja poikkeukselliset sääolot. Poikkeusoloissa ovat voimassa kriisilainsäädännön erityistoimivaltuudet. Valmiussuunnittelulla ja harjoittelulla varmistetaan toiminnan jatkuvuus mahdollisissa häiriötilanteissa. Tarkoituksena on kaukoviisaasti analysoida sitä, miten eri häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa toimitaan. Ohjeita ei kuitenkaan tehdä liian yksityiskohtaisiksi, jotta tilanteiden variaatio pääsee näkymään myös toimintamallien joustavuutena. Energialiiketoiminnoissa järjestetään vuorovuosina suurhäiriöharjoitus ja valmiusharjoitus. Valmiussuunnitelma on osa toimintajärjestelmää, ja sitä päivitetään tarvittaessa. Tammerkosken Energiassa toteutettiin vuoden aikana useita merkittäviä kehityshankkeita, joista on kerrottu tarkemmin tämän raportin muissa osioissa. Kehittämishankkeita olivat esimerkiksi asiakastietojärjestelmä (s. 1), salkunhallinnan kehityshanke (s. 11), kaukoluentahanke (s. 12) sekä päästökauppastrategian päivittäminen. Lisäksi Tammerkosken Energia huolehtii Tampereen kaupungin energialiiketoimintojen talousasioista. Vesivoimalla, puupolttoaineilla ja tuulivoimalla tuotettu energia kuuluu Tampereen Sähkölaitoksen tuotteisiin myös tulevaisuudessa. 16
Lovex-kitaristi Vivian Sin amor En luopuisi kitaran vahvistinjärjestelmästä Kitaran vahvistinjärjestelmääni kuuluu useita eri vempaimia. Vahvistin ja kaiutin ovat Mesa/Boogie-merkkiset, vahvistin on malliltaan Deuce Stiletto ja kaiutinkaappi on rectified-sarjaa. Lisäksi systeemiin kuuluu erilaisia ääniefektejä muodostavia laitteita. Myös TC Electronicsin G-System on tärkeä, koska ohjailen sillä kaikkien muiden laitteiden toimintaa ja ongin siitä suurimman osan efekteistä. Olen käyttänyt laitteiston kokoamiseen paljon aikaa, ja järjestelmä on työvälineeni kaikilla keikoilla ja käytössä myös studiossa. Elintärkeäksi sen tekee se, että tienaan sillä ja kitaralla makkarat leivän päälle. Päädyin juuri tähän järjestelmään, koska se on paras, mihin olen törmännyt. Olen luonteeltani perfektionisti, ja laitteisto oli lopulta pitkän etsimisen ja pohtimisen jälkeen ainut mahdollinen vaihtoehto. Parasta laitteistossa on soundi ja luotettavuus se ei ole jättänyt minua kertaakaan pulaan. Lähde: Naps. 2/27 17
palvelut ympäristövastuu ja prosessit Omaa tuotantoa hyvällä hyötysuhteella Tampereen Sähkölaitos panostaa ympäristövastuulliseen energiantuotantoon: suurin osa energiasta tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotannolla, jossa polttoaine-energia saadaan tehokkaasti hyödynnettyä. Yhteistuotantoenergiaa tuotetaan Lielahden ja Naistenlahden voimalaitoksissa. Vuonna 27 yhteistuotannolla tuotettiin 98 % sähkön ja 93 % lämmön tuotannosta. Toimintapolitiikka Panostamme toiminnan jatkuvaan kehittämiseen arvioimalla säännöllisesti toimintamme ympäristö-, laatu- ja turvallisuusnäkökohtia. Lähtökohtana on, että kaikki vahingot on estettävissä. Varmistamme tuotteiden ja palvelujen tason niin, että ne vastaavat asiakkaiden ja muiden sidosryhmiemme tarpeita sekä tehtyjä sopimuksia. Sitoudumme lakien ja määräysten sekä viranomaisten asettamien vaatimusten noudattamiseen. Koulutuksella ja tiedottamisella varmistamme, että henkilöstömme tiedostaa ja huomioi ympäristö-, laatu- ja turvallisuusnäkökohdat oman työnsä tekemisessä ja kehittämisessä. Edistämme henkilöstön sitoutumista ja vaikutusmahdollisuuksia yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen kehittämällä välitöntä ja edustuksellista yhteistoimintaa. Tiedotamme toiminnastamme avoimesti sekä henkilöstölle että muille sidosryhmille. Tampereen Sähkölaitos tuottaa uusiutuvaa energiaa polttamalla puuta turpeen ohella Naistenlahti 2:n voimalaitoksessa. Turpeen ja puun ohella voimalaitoksessa on kokeiltu polttoaineena myös ruokohelpeä. Vuonna 27 puun osuus Naistenlahti 2:n polttoaineista oli 13 prosenttia. Uusiutuvaa energiaa saadaan myös Tammerkoskesta, jossa sähkölaitoksen vesivoimalaitoksia ovat Finlaysonin, Tampellan ja Keskiputouksen vesivoimalaitokset. Vesivoimatuotanto on ympäristöystävällinen tapa tuottaa sähköä, sillä tuotannossa ei synny päästöjä. Vuonna 27 vesivoimalla tuotettiin 3,4 prosenttia sähkölaitoksen sähköntuotannosta. Tuulivoimasähköä saadaan Porin ja Raahen tuulipuistoista Suomen Hyötytuuli Oy:n osakkuuden kautta. Yhtiö tuottaa tuulisähköä yhteisteholtaan 21,5 MW:n tuulivoimaloilla. Vuonna 27 yhtiön tuulisähkön hankinta nousi uuteen ennätykseensä ollen 56,8 GWh. Tampereen Sähkölaitoksen osuus yhtiön tuotannosta on yksi yhdeksäsosa. Tuulivoimatuotanto käyttää uusiutuvaa energialähdettä ja on ympäristön kannalta erinomainen, päästötön energiantuotantovaihtoehto. Toimintaa kehitetään auditointien avulla Vuonna 26 sertifioituun toimintajärjestelmään kuuluvat ympäristö-, laatu- ja työturvallisuusasiat. Toiminnassa on sitouduttu noudattamaan jatkuvaan parantamiseen perustuvaa toimintapolitiikkaa. Toimintajärjestelmän toimivuus varmistetaan sisäisin ja ulkoisin auditoinnein. Sisäisissä auditoinneissa käydään vuosittain läpi kaikki toiminnot. Sisäisiä auditointeja tehtiin 12 eri yksikössä. Ulkoisissa auditoinneissa tarkastelussa olivat johtaminen sekä Energiantuotannon ja Energiakeskuksen toiminnot. Vuonna 27 käytännöksi otettiin tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden käsittely jokaisessa johtoryhmäpalaverissa. Uudella käytännöllä halutaan korostaa työturvallisuuden tärkeyttä ja sitä, miten suuri merkitys läheltä piti -tilanteista oppimisella on tapaturmien vähentämisessä. Ympäristölupatilanne Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Lielahden voimalaitokselle ympäristönsuojelulain (86/2) mukaisen ympäristöluvan kesäkuussa. Alueellinen ympäristölupaviranomainen valitti voimalaitokselle myönnetystä luvasta, joten lupa-asiaa käsitellään tällä hetkellä Vaasan hallinto-oikeudessa. Naistenlahden öljyvaraston ympäristölupa on niin ikään käsittelyssä. Lupapäätöstä Pirkanmaan ympäristökeskukselta odotellaan kevään 28 aikana. Vastuullinen toimija ja yhteistyökumppani Tampereen Sähkölaitos osallistuu Tampereen ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Näin sähkölaitos täyttää velvoitteensa olla selvillä toimintansa vaikutuksista paikalliseen ilmanlaatuun. Nykyinen yhteistarkkailusopimus on voimassa vuoden 21 loppuun. Siihen sisältyvät muun muassa päästötietojen vuosittainen kokoaminen, mittauslaitekannan täydentäminen sekä tuloksista raportoiminen ja tiedottaminen. Ilmanlaadun tarkkailun toteuttaa Tampereen kaupungin ympäristöpalvelut. Tampereen Sähkölaitos on yksi Ekokumppanit Oy:n perustajajäsenistä. Vuonna 23 perustettu yritys tuottaa ympäristöhuoltoon, yhdyskuntasuunnitteluun ja teknisiin palveluihin kuuluvia tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja. Sähkölaitoksen energiansäästöneuvonta on keskitetty Ympäristötietokeskus Moreeniaan. 18
EQS-toimenpiteitä vuodelta 27 Vuosiraportissa esiteltyjen toimenpiteiden lisäksi alla olevaan taulukkoon on koottu osa keskeisistä vuonna 27 toteutetuista ympäristö-, laatu- ja turvallisuustoimenpiteistä. Johtaminen E/Q/S Yksikkö Uudistettiin polttoainesalkun suojauspolitiikka ja systematisoitiin markkinadatan analysointia. Q TKS/EK Laadittiin päästökauppastrategia. E/Q TKE, TKS/EK Järjestettiin Ratinassa poistumisharjoitus, jossa testattiin henkilöstön toimintaa palohälytystilanteessa ja poistumisen sujuvuutta. S kaikki Järjestettiin onnettomuusharjoitus Nekalan lämpökeskuksella yhteistyössä Tampereen aluepelastuslaitoksen kanssa. E/Q/S TKS/ET Otettiin käyttöön suojalasien pakollinen käyttö kypärän ja turvakenkien ohella Energiantuotannon prosessitiloissa ja työmailla. S TKS/ET Teetettiin asiakastyytyväisyystutkimuksia. Tulosten pohjalta laaditaan tavoitteita, joiden toteuttaminen ajoittuu vuodelle 28. Q TKS/MM&KL, VERA, TSV ympäristövastuu Resurssit E/Q/S Yksikkö Laadittiin osaamiskartoitus, jonka tavoitteena on arvioida ja kehittää henkilöstön osaamista erityisesti tulevaisuuden näkökulmasta. Q TKS/TSV Parannettiin työkiertoa ja laajennettiin moniosaamista suunnitellulla tavalla. Q TKS/MM Tehtiin henkilöstön käyttöön tarkoitettu uusi kuntosali Ratinaan. Panostettiin taukoliikuntaan hankkimalla siihen soveltuvia apuvälineitä. S TKS/LT, TKE Järjestettiin tyhy-päivä henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämiseksi. S kaikki Kehittäminen E/Q/S Yksikkö Uudistettiin avainsäilöjärjestelmä ja laadittiin siihen liittyvä ohjeistus. Q TSV Laadittiin Naistenlahden ja Lielahden voimalaitosten ympäristö- ja vesilupien vaatimat tarkkailusuunnitelmat. E TKS/ET Uusittiin sähköturvallisuusohjeistus. S VERA Uusittiin liikennejärjestelyt Naistenlahden voimalaitoksen piha-alueella. S TKS/ET Järjestettiin koulutusta mm. sähköturvallisuuteen, tulitöihin, voimalaitoskäyttöön ja esimiestyöhön liittyen. Q/S kaikki (tarpeiden mukaan) Kehitettiin työmaatarkastusten ja -turvallisuustarkastusten käytäntöä. S TKS/KL, VERA Korjattiin Naistenlahden muuntamohuoneen seinät/katto ja näin ehkäistiin haitat, joita muuntajaöljyn mahdollisesta vuotamisesta olisi voinut aiheutua. E/Q/S TKS/ET Aloitettiin muutos, jolla Naistenlahden voimalaitoksen vedenkäsittelyn ja turveaseman pesuvedet tullaan johtamaan viemäriverkostoon. E TKS/ET Parannettiin verkonrakennuksen aikataulun pitävyyttä käyttöönottotarkastusten ja asiakaspalautteen avulla. Q TSV Laadittiin huolto-ohjelma huonokuntoisten kaivojen tarkastamiseen, korjaukseen ja varustetason parantamiseen. S TKS/KL Modernisoitiin polttoöljyn lastausasema ja öljyluola Naistenlahdessa. E/Q/S TKS/ET Rakennettiin uusi 11 kv:n sähkönsiirtoverkon kaapeliyhteys välille Eteläpuisto Santalahti. Q TSV EQS = Environment (ympäristö), Quality (laatu), Safety (turvallisuus) Yksiköt TKS = Tampereen Sähkölaitos TKE = Tammerkosken Energia Oy TSV = Tampereen Sähköverkko Oy VERA = Tampereen Vera Oy EK = Energiakeskus ET = Energiantuotanto KL = Kaukolämpö- ja kaasutoiminta LT = Liiketoimintojen tuki MM = Markkinointi ja sähkönmyynti 19
ympäristövastuu Kuva: Pauli Välimäki Ympäristöuutisia Tampereen kaupungin energialiiketoimintojen iskujoukko osallistui pormestarin siivoustalkoisiin Viinikanlahdella 29. toukokuuta. Vesipäivänä nautittiin puhtaasta vedestä Maailman Vesipäivän kunniaksi Tampereen kaupunki haastoi myös energialiiketoiminnat nauttimaan työpaikalla vettä kahvin ja teen sijasta. Vesipäivänä pyrittiin kiinnittämään huomiota veteen liittyviin ongelmiin, joita ovat muun muassa saatavuuden ja kysynnän epätasapaino sekä pohja- ja pintaveden laadun huononeminen. Keskivertosuomalainen kuluttaa vettä noin 14 litraa vuorokaudessa. Juomavettä kuluu noin kaksi litraa. Loput kuluvat mm. peseytymiseen (noin 45 % käytetystä vedestä), ruuanlaittoon ja astianpesuun (2 %), pyykinpesuun (15 %) ja wc:n huuhteluun (15 %). Veden kokonaiskulutus on viimeisen 3 vuoden aikana tasaisesti laskenut. Se johtuu mm. veden hinnan kallistumisesta, kulutustottumusten muuttumisesta sekä vähemmän vettä kuluttavien tekniikoiden kehittämisestä ja käyttöönotosta. Vesipäivän haastekilpailussa energialiiketoimintojen yksiköt eivät päässeet palkinnoille, mutta kilpailu otettiin hyvin vastaan henkilöstön keskuudessa. Tampereen kaupungin energialiiketoimintojen henkilöstöä opastetaan ympäristöasioissa järjestelmällisesti. Ilmastuslaitteet hapettavat Mäyhäjärveä Korkeiden soraharjujen lomassa sijaitsevan, 2,1 km 2 suuruisen Lempäälän Mäyhäjärven tila alkoi huonontua joitakin vuosia sitten siinä määrin, että ranta-asukkaat perustivat Mäyhäjärven Suojeluyhdistyksen. Mäyhäjärvi kuuluu pahimpiin sinileväongelmasta kärsiviin järviin Suomessa. Järven tilaa yritettiin aluksi parantaa niittämällä vesikasvustoja ja kunnostamalla valumaojat. Seuraavaksi toimenpiteeksi yhdistys otti pohjailmastimien asentamisen järveen veden happipitoisuuden lisäämiseksi. Toukokuun alkupuolella Mäyhäjärveen laskettiin kaksi ilmastinta. Projektille saatiin rahallista tukea EU:lta. Tampereen Sähkölaitos tukee hanketta antamalla yhdistykselle ilmastimien käyttämän sähköenergian kahdeksi vuodeksi. Ilmastuslaitteet käyvät yötä päivää läpi vuoden. Laitteet on sijoitettu järven molempiin päihin siten, että niistä ei aiheudu melua eikä muuta haittaa. Ilmastointilaite painaa kellukkeineen 34 kiloa ja siinä on 1,5 kilowatin moottori. Vuorokaudessa laite tuottaa veteen yhteensä 72 kiloa happea. Laitteen läpi virtaa 212 kuutiota vettä tunnissa. Järven kunnon parantamiseksi on suunnitteilla myös ns. valuma-altaiden rakentaminen valumaojien veden puhdistamiseksi. Mäyhäjärven ympärille sijoittuvat kolmen tilan maat, joista yksi on karjatila ja kaksi muuta ovat viljatiloja. Kesämökkejä järven ympärillä on viitisenkymmentä. Jätekampanja Ratinan toimipaikassa Ratinan toimipaikassa järjestettiin 24. 25. lokakuuta energialiiketoimintojen henkilökunnalle tarkoitettu toimistojätteen käsittelyyn liittyvä kampanja. Sähkötalon aulassa oli aiheeseen liittyvä pienimuotoinen näyttely ja asiantuntijoita opastamassa ja antamassa vinkkejä. Yhteistyössä Ympäristötietokeskus Moreenian kanssa toteutettu hanke opasti lähinnä toimistotyöympäristössä syntyvän jätteen oikeaan käsittelyyn. Muistin virkistämiseksi kerrattiin toimistojätteiden lajitteluohje ja toimiston ympäristöopas. Kampanjan tavoitteena oli tehostaa toimistojätteen lajittelua ja saada jätteen määrä pienenemään. Näyttelyssä oli esillä mm. nykyaikainen, toimistopöydän alle sopiva, kolmiosainen lajitteluvaunu, jolla tullaan korvaamaan pahviset keräilylaatikot ja roskakorit. Kampanjan yhteydessä järjestettiin jätteiden lajittelua koskeva kilpailu. Osallistuneiden kesken arvottiin palkintoja. Henkilöstö piti asiaa pääsääntöisesti positiivisena, ja moni huomasi omien käytäntöjensä pikku puutteet tai lajittelutietojensa olevan päivittämisen tarpeessa. Terttu Viteli (vas.) opasti Helena Kinnaria jätekampanjan näyttelyssä. 2